HL-HEAT 100 KÄYTTÖOHJEET

1. YLEISTÄ HL-HEAT 100 KÄYTTÖOHJEET 1.1 YLEISESITTELY 1.2 TEHO-OSA (POP=Power Out Put) 1.3 NÄYTTÖ (INF100) 1.4 LISÄVARUSTEET - tietokoneohjaus - tehonrajoitus - tehonvuorottelu - kontaktoriohjaus 2. KÄYTTÖÖNOTTO JA KÄYTTÖ 2.1 TOIMENPIDEJÄRJESTYS 2.2 NÄYTÖN KIRKKAUS 2.3 YKSIKKÖTIETOJEN ASETTAMINEN ELI YKSIKKÖPERUSTUS - kanavien nimeäminen - teknisten tietojen antaminen 3.1 LÄMPÖTILAT - kanavien lämpötilan säätö - ennakoivien koodien käyttö - ulkolämpötila 3.2 AIKAOHJAUKSET (KELLOT) - kellojen nimet - ulkolämpötilariippuvuus 3.3 KELLO JA PÄIVÄMÄÄRÄ 3.4 PIKAOHJAUKSET - lämmitysmuutos - lomatoiminto - aikaohjausmuutos 3.5 TILA LISÄOHJELMILLE 1 3.6 HÄLYTYKSET (lisävaruste) 3.7 LÄMMITYKSEN AIKAJAKSOT 3.8 TILA LISÄOHJELMILLE 2 3.10 TEHONRAJOITUKSET (lisävaruste) 3.11 YKSIKKÖPERUSTUS TUNNUSLUVUT 3.12 TILA LISÄOHJELMILLE 3 3.13 OHJELMOINTIVIHJEITÄ 4. YHTEYS ENERGIANTOIMITTAJAAN 5. SÄHKÖKATKO 6. POP:n OHJELMAMUUTOS

1.1 YLEISESITTELY Laitteen pääosat: Keskus (pääkeskus tai ryhmäkeskus) Anturit (huone, lattia, ulko, ikkuna, säiliö, ilmastointi) Näyttöpaneeli (INF100) Laitteella ohjataan erilaisia sähköllä toimivia lämmittimiä sekä vesikiertoisen lämmityksen toimilaitteita ja shunttimoottoreita. Lämpötilaa mitataan PT-100 vastuksella. Lämpötilatieto viedään keskukseen POP:lle jonka perusteella ohjataan lämmittimiä. Säätöjärjestelmä huomioi lämpötilojen nousu- ja laskunopeuksia. Lämpötilaa voidaan säätää erittäin monipuolisesti hyödyntäen esim. sähkölämmityksessä halpaa yösähköä. Varaavia lämmitysmuotoja voidaan säätää ennakoivasti, jotta vältytään ylivaraamiselta. Nopeaa lämmitystä (kattolämmitys yms.) voidaan säätää monipuolisesti. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä järjestelmä ottaa huomioon mm. lattian suuren massan ja putkistossa kiertävän kohtalaisen haalean (max.n.35 C) veden, jottei lämpötilat huoneistoissa olisi myöhässä. HL-HEAT 100 -lämmönsäätöjärjestelmässä on kuusi kelloa, joilla voidaan ohjata erilaisia toimintoja, esim. autolämmityspistorasioita, ulkovaloja, ilmanvaihtokoneita, varaajia jne. Kaikki kellolähdöt saadaan haluttaessa ohjelmallisesti ulkolämpötilasta riippuvaiseksi. Kellot ovat viikkokelloja yhden minuutin tarkkuudella. Laitteesta on tehty mahdollisimman helppokäyttöinen Selkeä ohjelma Lämmityskanavien nimeäminen itse Hyvä näyttö- ja ohjauspaneeli Pikaohjeet näytössä (APUA-näppäin) 1.2 TEHO-OSA (POP) Teho-osan (POP) SS-kortti, josta löytyy järjestelmän "älyn" lisäksi mm. anturien riviliittimet. POP on rakennettu valmiiksi valmistamiimme ryhmä-/sähköpääkeskuksien sisälle. POP muodostuu pohjalevystä, piirilevyistä, jäähdytyslevystä, riviliittimistä antureille ja lämmittimille Jokainen teholähtö on varustettu omalla johdonsuojakatkaisijalla, joka toimii samalla lämmityksen käyttökytkimenä POP:n yhdyskiskolle syöttö tuodaan katkaisijalta, jonka tekstin pitää olla "LÄMMITYKSEN PÄÄKYTKIN" POP:n yläreunassa (ss-kortissa) on anturitulojen riviliittimet. Vasemmalta lähtien kanavat X1-X16, ulkoanturi ja näyttö POP:n alareunassa on lämmitinlähtöjen riviliittimet 1-16 sähkö, 1-32 vesi, aikaohjausriviliittimet 17-28 sähkö, 33-44 vesi ja tehonrajoitusriviliitin 29/45 Tehonrajoituksen ollessa päällä tuodaan riviliittimeen 29/45 jännite 230V joko kiukaalta tai sähkölaitoksen mittarilta liittimestä 60. Tehonrajoituksen päällä olo ilmenee perusnäytössä olevana pisaran kuvana. POHJALEVYN JA PIIRILEVYN VÄLISTÄ TILAA EI SAA KÄYTTÄÄ JOHDOTUKSEEN NÄYTTÖPANEELI INF100 Näppäimistö on kalvonäppäimistö, jonka näppäin toiminnan toteaa äänimerkillä, tunnolla ja napsauksena. Laite ei hyväksy kahta samanaikaista painallusta eikä kahta nopeasti peräkkäin annettua painallusta Näyttö on LCD-näyttö, jossa on kuusi tekstiriviä tai erilaisia symboleita, jotka havainnollistavat laitteen toimintaa Ympäristön lämpötila ja valaistus vaikuttavat näytön kirkkauteen. Näytön kirkkautta voidaan säätää seuraavasti:

- ota perusnäyttö näkyviin (yleensä näkyvillä aina analogiakello ja ulkolämpötila) painamalla NORMnäppäintä - paina ON - paina 11 ja ON - säädä NUOLI -näppäimillä näytön kirkkaus APUA -painikkeella saat näkyviin lyhennetyt käyttöohjeet jokaiselle näytölle NUOLI -painikkeella vaihdetaan riviä. Toiminta vaihtelee eri ohjelmakohdissa ON/EI -painikkeilla on myönteinen/kielteinen merkitys. ON -painikkeella kuitataan uusi arvo ohjelmaan NORM -painike palautta edelliselle toimintatasolle + ja - painikkeilla voidaan muuttaa lukujen etumerkkiä tai kuitata toiminto päälle numeropainikkeilla annetaan numeroarvot. Kuitataan ON-painikkeella. NÄPPÄIMISTÖN VALIKKOHIERARKIA 1.4 LISÄVARUSTEET TIETOKONEOHJAUS Sovitinkappaleen, RS-232 liittimen ja ohjelman avulla voidaan kytkeä tietokone, jolla voidaan muuttamaan säätöjärjestelmän asetusarvoja. Pienissä kohteissa voidaan käyttää INF100-näppäimistöä ja tietokonetta vuorotellen. Isoissa sovellutuksissa INF100 näyttö jää kokonaan pois. TEHONRAJOITUS: INF TL+MM Tehonleikkauksen avulla kiinteistön pääsulakekokoa voidaan pienentää. Tehonleikkaus toimii vaihekohtaisesti, mutta se ei huomioi lämpötilaeroja (pudottaa tasaisesti kaikkia saman vaiheen kanavia) TEHONVUOROTTELU INF PM Tehonvuorottelulla voidaan myös pienentää kiinteistön pääsulakekokoa. Lisäksi se huomioi lämpötilaerot ja on näin ollen miellyttävämpi kuin pelkkä tehonrajoitus. Vuorottelu toimii myös vaihekohtaisesti.

KONTAKTORIOHJAUS INF RC Millä tahansa lämmityskanavalla voidaan ohjata kontaktoria. Kontaktori tarvitsee RC-piirin. Lisäksi lähdönohjauskortilla Z16.3 on muutettava jumpperin asentoa O-asennosta R-asentoon (R = releasento). 3. KÄYTTÖÖNOTTO JA KÄYTTÖ Käyttöönotto on kertaluontoinen työ. Asetusten laittamisessa on suotavaa, että käytettävissä on sähköalan ammattihenkilö. 2.1 TOIMENPIDEJÄRJESTYS Sähköurakoitsija on suorittanut asennukset asennuspöytäkirjan mukaisesti. Asennuspöytäkirja on osa takuuasiapapereita, ÄLÄ KADOTA SITÄ Valitaan teho-osien lukumäärä Kytketään virta laitteeseen Suoritetaan yksikköperustus Asetellaan halutut lämpötilat 2.2 NÄYTÖN KIRKKAUS Yksikköperustussivuilla muutetaan näytön kirkkautta. Päästään painamalla perusnäytöllä ON, 11 ja ON. Painamalla nuolinäppäintä ylös tai alas voit kirkastaa tai himmentää kontrastia halutuksi. Useimmiten laitetta käyttöönotettaessa pitää painaa nuoli alas -näppäintä useita kertoja, jotta saadaan sopiva näytön kirkkaus. 2.3 YKSIKKÖTIETOJEN ASETTAMINEN Yksikköperustussivuilla muutetaan näytön kirkkautta, nimetään kanava sekä asennetaan muut kanavan toimintaan vaikuttavat tiedot. Kun yksikköperustussivun tietoja muutetaan / tehdään, on laite lopuksi sammutettava ja laitettava uudelleen päälle. HUOM! VASTA KUN KAIKKI KANAVAT ON ASENNETTU (ei koske nimitietojen antamista). Sinulla on seuraava näyttö, jonka kontrastin olet säätänyt sopivaksi: Painamalla numeronäppäimistä tunnusluvun 2691 saat seuraavan näytön: Painamalla numeroa 1 saat seuraavan näytön: Antamalla kanavan numeron pääset muuttamaan kanavan nimeä ja muita kanavan toimintaan liittyviä asetuksia. Kanavan numero on annettava KAHDELLA NUMEROLLA, esim. kanava 1 on 01.

Vaihe L1, L2, L3 tai 3v oltava valittuina. Tällä ilmoitetaan koneelle, että yksikkö otetaan käyttöön, jos on L0 kanava ei ole käytössä. Lähtöyksikön alapuolella lukee voimassa oleva nimi. Nimiehdotuksen kohdalla olevaa nimeä voit muuttaa. Valmiita nimiä on 50 kpl. Ne rullaavat nuoli -näppäimillä. Rullaa sopiva nimi kohdalle nuoli näppäimillä ja paina ON, niin nimiehdotuksen teksti hyppää lähtöyksikön alapuolelle ja voit valita uuden kanavan numeron. Jos et löydä valmiista kirjastosta sopivia nimiä, niin voit kirjoittaa täysin vapaasti haluamasi nimet jokaiselle kanavalle. HUOM! Jos laitteessa on 32 kanavaa, voit kirjoittaa 16 nimeä ja loput on otettava vakionimistä Sellaista vakionimeä ei saa poistaa, jota tarvitset muualla. SUOSITELTAVA TOIMENPIDEJÄRJESTYS KANAVIEN NIMIÄ OHJELMOITAESSA 1. Ota ensin vakionimet käyttöön 2. kirjoita ne vakionimet muistiin paperille, joita käytät 3. Nimet, jotka haluat kirjoittaa: - ota vakionimi, jota et tarvitse ja jossa näkyy aakkoskirjaimet oikealla - muuta tämä nimi halutuksi 4. Huom. Jos kirjoitat sellaisen vakionimen päälle, joka on jo kanavan nimenä, niin kirjoittamasi nimi kopioituu ko. vakionimen päälle ja näin kirjoittamasi nimi esiintyy kahdessa paikassa. TOIMI SEURAAVASTI: Tarkista, että kursori vilkkuu nimiehdotuksen kohdalla kuten seuraavassa kuvassa on piirretty. Rullaa nimiä niin kauan nuoli -näppäimillä, että oikeaan reunaan ilmestyy aakkosia. Paina + näppäintä, niin saat seuraavan näytön Oikeassa reunassa näkyvät aakkoset ja sieltä löytyvät myös numerot sekä tyhjä merkki. Nimeen mahtuu 16 merkkiä, myös tyhjä merkki on yksi merkki. Painamalla + näppäintä siirrät halutun kirjaimen (kursori vilkkuu siirtyvän kirjaimen alla) nimiehdotuksen kohdalle. Nimi alkaa rakentua vasemmalta oikealle. Aakkoset rullaavat nuolinäppäimillä. Jos painoit väärän merkin, niin - painike toimii "pyyhekumina" ja poistaa kirjaimia nimiehdotuksen alta oikealta vasemmalle. Seuraavassa kuvassa on esimerkki valmiista halutusta huoneen nimestä.

Kun olet saanut nimen valmiiksi, paina ON painiketta kaksi kertaa, niin nimi tallentuu lähtöyksikön alle sekä myöskin kanavan nimeksi. Tällä tavalla voit nimetä kaikkien kanavien nimet niin kuin haluat. Jos haluat muuttaa kanavan muita asetuksia, niin paina NUOLI ALAS, kun sinulla on seuraava näyttö (tekstit voivat luonnollisesti olla erilaiset). Kursorin on vilkuttava seuraavan kuvan esittämässä paikassa, eli kanavan numeron kohdalla. Kun painat NUOLI ALAS saat seuraavan näytön: 0-piste lämmitin tarkoittaa resistiivistä kuormaa eli sähkö lämmitintä, esim. lattialämmityskaapeli, lämmitin ottaa syöttönsä suoraan teho-osan riviliittimestä. Painamalla + painiketta, vaihtuu ko. kohtaan teksti releohj. lämmitin. Tämä tarkoittaa sitä, että teho-osalla ohjataan kontaktorin tai releen kelaa. Vesikiertoisen järjestelmän ohjauksissa käytetään myös tätä asetusta. Tämä asetus hidastaa kytkentätaajuutta, jotta kontaktorin tai releen mekaniikka ei kuluisi. HUOM! Jos tämä asetus vaihdetaan 0-piste asetuksesta releohjatuksi asetukseksi, niin on huomioitava kaksi seikkaa: 1. Rele tai kontaktori tarvitsee kelan rinnalle RC-PIIRIN toimiakseen. Tällä suojellaan triacia ja vähennetään kelan induktanssia (RIKKOUTUMISVAARA) 2. z-16.2 kortilla oleva jumpperi on oltava R asennossa (releohj. asento) Jumpperin asento ja kanavan asetuksen on oltava sama. Molemmat 0-piste asetuksessa tai molemmat releasetuksessa. Tämä asettelu koskee ainoastaan triak pohjaista ohjaus järjestelmää (eli sähkölämmityksiä ohjattaessa) ei vesikiertoista ohjaus järjestelmää. On suositeltavaa, että vain HL-HEAT Oy:n valtuuttamat sähköalan ammattihenkilöt vaihtavat tätä asetusta. Kun olet saanut valituksi 0-piste tai releohjaus lähdön voit ilmoittaa laitteelle, mikä vaihe L1, L2 tai L3 ohjaa / käyttää lämmitintä. Tätä tietoa tarvitaan tehonrajoituksessa/tehonvuorottelussa (lisävaruste).

Normaali vaihejärjestys keskuksissa: Kanava Vaihe Kanava Vaihe 1. L2 9. L1 2. L3 10. L2 3. L1 11. L3 4. L2 12. L1 5. L3 13 L2 6. L1 14. L3 7. L2 15. L1 8. L3 16. L2 ON painikkeella pääset liikkumaan eteenpäin ja + painikkeella pääset rullaamaan L1, L2, L3 3v tekstejä. ON painikkeella pääset teho kohtaan ja numeronäppäimistöltä voit antaa ko. lähdön keskimääräisen tehon watteina. 3v lähdöllä voit laskea keskimääräisen tehon vaihetta kohti ja antaa yhden vaiheen tehon. Eli laske kaikkien vaiheiden teho yhteen ja jaa kolmella. ON painikkeella pääset liikkumaan eteenpäin. Yksikkökoodi on varattu lisäohjelmia varten. Jätä tämä kohta tyhjäksi. Tunnusluvulla määritellään ulostulon toiminta tapa (asian merkitys selostettu ohjeen kohdassa 3.11). NORM -näppäimellä pääset pois yksikköperustussivulta. Kanavia voidaan ottaa asennuksen edetessä yksitellen käyttöön. HUOM! "AJA" KURSORI ON-PAINIKKEELLA VASEMPAAN YLÄKULMAAN. ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ KUITTAAT KAIKKI KOHDAT ON-PAINIKKEELLA, MUUTEN ASETUSARVOT EIVÄT TALLENNU MUISTIIN. 3.OHJELMOINTI 3.1 LÄMPÖTILAT Lämpötilojen kellonajat asetetaan valikon kohdasta 7 aikajaksot (ohjelmointia on selostettu kohdassa 3.7). Ko. kellonajat ovat kaikille kanaville samat. Vuorokauden 24 tuntia pitää jakaa osiin, joita kutsutaan aikajaksoiksi. Ko. aikajaksoon annetaan jokaisessa lämmitys kanavassa haluttu lämpötila asetus. Paina perusnäyttösivulla ON. Paina 1 ja ON ja näytössä on eri huoneiden nimet numeroituna 1-12 ja seuraavalla sivulla 13-24 ja kolmannella sivulla 25-32. Ensimmäiseltä sivulta toiselle ja kolmannelle pääset nuolinäppäimellä ylös. Valitse käsiteltävän kanavan numero ja ON. Esim. numero 1 (olohuone) ja ON.

Näytön arvojen selvitys: Lämpötila 26,3 C = Oloarvo (anturin antama arvo), jota ei voi muuttaa. Asetusarvo 22,0 C = Asetteluarvo (tämän hetkinen aseteltu arvo), joka on valikosta aseteltu. Aika TA 05:01-07:30 = Kertoo nyt voimassa olevan aikajakson TA 05:01-07:30. Noudatetaan aikajaksoa TA, joka merkitsee työ ja A aikajaksoa, joka on voimassa 05:01 ja 07:30 välisenä aikana. Ohjausteho 0% = Kertoo edellisen aikajakson aikana kuinka teholähtö on ollut päällä. Ohjaustila EI = Kertoo onko ohjaustila tällä hetkellä päällä vai pois. Kanavan lämpötilaa pääsee muuttamaan painamalla nuoli ylös, jolloin kursori siirtyy a/työ asetus kohdalle. Tällöin aika kohtaan tulee aikajakso missä kursori on. Nuoli näppäimillä pääsee siirtymään halutun aikajakson asetus lämpötilan kohdalle. Tässä numeroilla valitaan haluttu asetus lämpötila. Asetus tulee hyväksyä aina ON näppäimellä. Työ kohdasta vapaa kohtaan pääsee ON näppäimen painalluksella. Seuraavassa esimerkissä kerrotaan kuinka olohuoneessa oleva varaavan lämmityksen (esim.lattialämmitys) lattia-anturi tieto yhdistetään olohuoneen lämmityksen (esim.kattolämmitys) huoneanturitietoon. Sekä kerrotaan mitkä merkitykset IL, U ja A asetuksilla on. Näytön merkkien selvitys: IL 01 = Toisesta lämmitys kanavasta riippuvuus. Toisen kanavan mittaus vaikuttaa ko. kanavan asetusarvoon. Yleensä saman tilan ilman/huonelämpötila anturin arvo. Tässä esimerkissä kanava 01. U x = Ulkoilman lämpötilasta riippuvuus, joka vaikuttaa ko. kanavan asetusarvoon. A x = Vuodenajasta riippuvuus, joka vaikuttaa ko. kanavan asetusarvoon x saadaan näkyviin, kun ON painikkeella siirretään kursori ko. kohtaan ja painetaan + painiketta. Poistetaan, kun kursori on ko. kohdassa ja painetaan - painiketta. HUOM! Jos asetusarvo on alle 22,0 C, ei korjausta suoriteta eikä tähteä esitetä Jos kanavaa ei ole määritelty yksikköperustuksissa varaavaksi, ei korjauksia suoriteta kuin pikaohjauksilla Kattolämmitys ja ns. nopealla lämmitystavalla ei kannata käyttää IL-, U- tai A-koodia, koska lämpötilaa ei tarvitse ennakoida. Lattialämmityksissä hyväksi käyttää. Tähti asetusarvon edessä tarkoittaa laskennallista arvoa, eli kone on laskenut uuden tilanteeseen sopivan asetusarvon. Tähti merkin eteen tulee viidessä eri tapauksessa. Viisi eri tekijää voivat olla yksitellen tai yhtäaikaa päällä: 1. Riippuvuus toisesta kanavasta (IL). Samassa tilassa oleva huoneilman anturi vaikuttaa varauksen suuruuteen. Jos ilman lämpötila on suurempi kuin ilman asetusarvo, varausta pienennetään. Jos ilman lämpötila on alhaisempi kuin asetusarvo, varausta suurennetaan. 2. Riippuvuus ulkolämpötiloista (U). Alhaisella ulkoilman lämpötilalla varausta suurennetaan, korkealla ulkoilman lämpötilalla varausta pienennetään 3. Riippuvuus vuodenajasta (A). Sydäntalvella ulkoilman merkitys on erilainen kuin esim. kevättalvella. 4. Pikaohjauksissa lämpötilan pudotus 30 min. 5. Pikaohjauksissa lämpötilan asetusarvon muutos.

Ulkolämpötila katsominen: Paina perusnäyttösivulla ON. Paina 1 ja ON näytössä on eri huoneiden nimet numeroituna 1-12. Jonka jälkeen valitaan 0 ja ON, jolloin päästään ulkolämpötila näyttöön. Lämpötilojen seuranta alkaa alusta, kun NYT-arvo siirretään MAKSIMI- tai MINIMI-arvoksi. NYT-arvo MAKSIMI-arvoksi: - paina NUOLI YLÖS ja ON NYT-arvo MINIMI-arvoksi: - paina NUOLI ALAS ja ON NORM painikkeella pääsee edelliseen näyttöön. 3.2 AIKAOHJAUKSET Kaikki kellolähdöt ovat viikkopohjaisia ja haluttaessa ulkolämpötilasta riippuvaisia. Kelloilla on potentiaalivapaa sulkeutuva kärki. Releellä suositellaan hoitaa vain ohjaus 230V. Kello on päällä kun symboli ilmestyy näyttöpaneelin perusnäyttöön. Kello releiden virtakestoisuus on 10 A. Ulkolämpötila riippuvuus määritetään t-alue arvoilla. Kun t-alue on tyhjä kello toimii aika asetusten mukaan. Ulkolämpötilasta riippuvuus on mahdollista ohjelmoida kahdella eri tavalla. Valitse valikkosivulta 2 (aikaohjaukset) ja ON Saat seuraavan näytön: Merkkien selitys: KELLO 1 Voidaan käyttää vapaasti. Symbolina kello 1. KELLO 2 Voidaan käyttää vapaasti. Symbolina kello 2. ULKOVALAISTUS Suositellaan ulkovalojen ohjaukseen. Symbolina lampun kuva. VARAAJA Suositellaan varaajan ohjaukseen. Symbolin varaajan kuva. AUTOPISTORASIA Suositellaan autolämmityksen ohjaukseen. Symbolina auton kuva. PUHALLIN Suositellaan ilmastoinnin ohjaukseen. Symbolina puhaltimen kuva. Halutun kellon ohjaus saadaan painamalla kellonnumero ja ON. Esim 5 ja ON. Seuraavassa esim. kellon toiminnasta ulkolämpötilasta riippuvuuden mukaan. Kuvan selitys: - Voidaan valita vapaasti viikonpäivä ja kellonaika, jolloin kello on päällä. - Voidaan halutessa laittaa kello ulkolämpötilasta riippuvaiseksi (t-alue). 1. luku tarkoittaa 100% tehoa eli jos on kylmempää kuin -5 C, kello on päällä, jos kellonaika ja viikonpäivä mahdollistavat päällä olon

2. luku tarkoittaa 0% tehoa eli jos lämpöisempää kuin +5 C, kello ei ole päällä vaikka kellonaika ja viikonpäivä sitä edellyttäisivät lämpötilarajojen välissä kello on lineaarisesti päällä. Jos lämpötila on 0 C, kello on 50% päällä ja 50% pois päältä. Ns. aikajakso on 7 min ja 40 s. 50% tarkoittaa 3 min ja 50 s päällä / päältä pois jaksoa. Seuraavassa esim. kellon toiminnasta vain raja arvojen välillä. Kuvan selitys: - Voidaan valita vapaasti viikonpäivä ja kellonaika, jolloin kello on päällä. - Voidaan halutessa laittaa kello ulkolämpötilasta riippuvaiseksi (t-alue). 1. luku tarkoittaa 100% tehoa eli jos on kylmempää kuin -16 C, kello on päällä, jos kellonaika ja viikonpäivä mahdollistavat päällä olon 2. luku tarkoittaa 0% tehoa eli jos on kylmempää kuin -17 C, kello ei ole päällä vaikka kellonaika ja viikonpäivä sitä edellyttäisivät kello on päällä ainoastaan lämpötila alueen välillä. Tällä saadaan on / off toiminta Kellon lämpötila-alue minimi -49 C maksimi +49 C 3.3 KELLO JA PÄIVÄMÄÄRÄ Valitse valikkosivu, paina 3 ja ON Näytössä on päivä, päivämäärä ja kellonaika sekä ohjeet näytön merkinnöistä. Kursori on perustilanteessa viikonpäivän alla. Kellon ja päiväyksen asettelu tapahtuu seuraavasti: 1. Viikonpäivä valitaan numeroilla seuraavasti: 1 = maanantai, 2 = tiistai jne ja painetaan ON 2. Päivämäärä valitaan numeroilla (kaksi numeroa) päivä, kuukausi ja vuosi (neljä numeroa) valinnan jälkeen painetaan ON 3. Kellonaika valitaan numeroilla tunti, minuutti (molemmat kahdella numerolla). Valinnan jälkeen painetaan ON, jolloin kursori siirtyy perustilanteeseen viikonpäivän alle. Haluttu päiväys on laitteen muistissa. 4. Paina kaksi kertaa NORM niin pääset perusnäyttöön

3.4 PIKAOHJAUKSET Valitse valikkosivulta numero 4 (pikaohjaukset) ja ON. Lämmityksen pikaohjaukset: Valitse 1 ja paina ON Saat alla olevan näytön LÄMMITYS OHJELMALLINEN tarkoittaa, että lämmitys seuraa niitä asetusarvoja, jotka olet koneeseen asettanut (ohjeen kohdan 3.1 mukaan). LÄMMITYS POIS päältä tarkoittaa, että lämmitys on pois päältä 30 min ajan. Tällöin asetusarvo laskee +5 C:een. lämmitys menee kuitenkin päälle, jos lämpötila laskee alle + 5 C ja pysyy n. +5 C:ssa (jäätymisvaara), eli asetusarvo on 5 C. talletus NORM näppäimellä. 30 min aika alkaa aina alusta, jos käyt välillä katsomassa ko. kohtaa Muutokset + painikkeella, liikkuminen ylös / alas ON/EI -painikkeilla Voit vaihtaa TYÖ- ja VAPAA päivärytmiä keskenään. Muutos on voimassa vuorokauden loppuun asti. Klo 23:59 pikaohjaus poistuu. - Kone ottaa TYÖ- tai VAPAA päivä tiedon automaattisesti aikajaksoista ja vaihtaa ne keskenään.

Lomatoiminto: Voit pudottaa kaikkien kanavien asetus lämpötiloja halutulla asteluvulla tästä hetkestä tiettyyn päivämäärään ja kellonaikaan asti. Muutos koskee kaikkia lämpötiloja Kone ei anna asetusarvon laskea alle +5 C Jos laitteeseen on asennettu lomaohjelma piiri ohjautuu lämpötilan pudotus päälle vasta, kun riviliittimeen 29 (45 märkä) tuodaan 230V jännite. Kellolähtöjen pikaohjaukset: Valitse pikaohjausvalikosta 2 (aikaohjausmuutokset) ja paina ON Saat seuraavan näytön: Liikkuminen ON / EI -painikkeilla, muutos + painikkeella muutos tallentuu kun painat NORM näppäintä poistuaksesi ko. kohdasta. OHJELMASSA: Seuraa niitä kellonaikoja, päivämääriä ja ulkolämpötilariippuvuuksia, jotka on asetettu ko. kellolle (aika ohjaus valikossa) PIKA ON: Ko. kello on päällä vuorokauden loppuun asti ja palautuu OHJELMASSA tilaan klo 23:59. PIKA EI: Ko. kello ei ole päällä vuorokauden loppuun asti ja palautuu OHJELMASSA tilaan klo 23:59. 3.5 TILA LISÄOHJELMILLE 1 valikko 5 on varattu lisäohjelmille 3.6 HÄLYTYKSET Tämä ohjelmasovellus on lisävaruste. Ohjeet toimitetaan ohjelmapiirin yhteydessä. 3.7 AIKAJAKSOT Perusnäyttö esillä. Paina ON, 7 ja ON esille tulee alla oleva näyttö. Liikkuminen ON, EI, NUOLI YLÖS ja NUOLI ALAS -painikkeilla Asetusten talletus ON-painikkeella Kellonaikojen syöttö NUMERO-näppäimillä Viikonpäivien (työ ja vapaa) valinta + ja - näppäimillä

Oikeassa reunassa on viikkopohjainen kello. Viikonpäivät valitaan joko vapaa tai työ päiviksi. Vuorokauden 24 tuntia jaetaan osiin. Tätä kutsutaan aikajaksoksi, esim. VA on vapaapäivä ja A on aikajakso. Vapaa- ja työpäiville voidaan antaa erilainen aikarytmi. Kaikki lämmityskanavat käyttävät näitä kellonaikoja, joten sekä lattian että nopean lämmityksen kellonajat täytyvät huomioida. Jos kellonaikoihin jää "aukko" eli määrittelemätön aika, silloin laite käyttää Z-aikajaksoa. Z-aikajaksoa voidaan käyttää useassa eri kohdassa vuorokauden aikana. Jos kaksi aikajaksoa on yhtä aikaa päällä (kellonajat päällekkäiset) huomioidaan ainoastaan korkeampi lämpötilapyyntö. 3.8 TILA LISÄOHJELMILLE 2 valikko 8 on varattu lisäohjelmille 3.9 KOPIOINTI Kanava = lämpötilalähtö Kopioi halutun kanavan kaikki lämpötila-asetukset haluttuun kanavaan tai kanaviin. Kopioi ainoastaan lämpötila-asetusarvoja MIKÄ Anna sen kanavan numero, jonka asetukset haluat kopioida kahdella numerolla, esim 1=01 MISTÄ Anna sen kanavan numero, johon haluat asetukset kopioida kahdella numerolla, esim. 02 MINNE Jos et halua kopioida kuin yhteen kanavaan, anna sama numero, esim. 02 tai jos haluat kopioida kaikkiin kanaviin, anna 16. 3.10 TEHONRAJOITUS Laitteessa oleva tehonleikkuri (INF TL+MM) tai tehonvuorottelu (INF PM) on automaattinen. Sen toiminnan huomaa ainoastaan ohjaustehoprosentista, joka on rajoituksen aikana tasaluku (90%, 80%, 70% jne.) Kiuasvuorottelu on jokaisessa laitteessa. Sen päällä olon havaitsee pisara-symbolista, joka tulee perusnäyttöön, kun riviliittimeen 29/45 tuodaan ohjausjännite (kiuas on päällä). Kiuasvuorottelu on 100% eli lämmitys tehot ovat pois päältä. 3.11 YKSIKKÖPERUSTUS TUNNUSLUVUT Käyttöönotossa (ohje 2.3 yksikkötietojen asettaminen) merkittävät tunnusluvut ja niiden merkitys. Ohjaus tarkoittaa sitä mikä teksti näkyy näyttö panelissa ja jännite mitä riviliittimestä tulee ulos (vesikiertoinen 24V/kuivajärjestelmä 230V). Tehonvuorottelu kertoo onko lämmityskanava mukana rajoittamassa virran määrää. Tunnusluku 0000: ohjaus ON, jännite ON tehonvuorottelu mukana Tunnusluku 0001: ohjaus EI, jännite ON tehonvuorottelu mukana Tunnusluku 0002: ohjaus ON, jännite ON ei tehonvuorottelua Tunnusluku 0003: ohjaus EI, jännite ON ei tehonvuorottelua 3.12 TILA LISÄOHJELMILLE 3 valikko 12 on varattu lisäohjelmille

3.13 OHJELMOINTIVIHJEITÄ LATTIALÄMMITYS: Kivi-, matto- ja puupintainen lattiamateriaali käyttäytyvät eri tavalla joten niiden lämpötilaohjaus tulee olla erilainen. Kivipintainen lattia luovuttaa lämpöä nopeammin ja kestää lämpötilavaihteluita erittäin hyvin. Puupintainen lattia luovuttaa lämpöä hitaasti eikä siedä korkeita lämpötilavaihteluita. Selvitä tarkat ohjeet, esim. parketin valmistajalta. Puupinta täytyy lämmittää syksyisin hitaasti lämpimäksi, jos lattialämmitys on kesällä pois käytöstä. Muovimatto on kivi- ja puupinnan välimuoto. Se luovuttaa lämpöä hitaammin kuin kivi mutta nopeammin kuin puu ja se kestää lämpötilavaihteluita. Kannattaa yleensä käyttää IL, U ja A koodeja. Varsinkin jos kyseessä on varaava lattialämmitys. Lattian lämpötilaviive on muutamista tunneista 1-2:een vuorokauteen. Lattian lämpötila tulee olla 1-5 astetta suurempi kuin haluttu huonelämpötila, jotta lämpö siirtyy huoneeseen. Lattialämmityksessä kannattaa käyttää yöaikasta varaavuutta, eli nostaa yöllä lämpötilaa korkeammaksi jonka lattia luovuttaa lämpönä päivänaikana. NOPEAT LÄMMITYKSET: (katto, patteri, säteily...) Ei tarvitse IL, U ja A -koodeja. Lämpötila voidaan ohjata halutuksi hyvin pienellä viiveellä Folioilla toteutettua kattolämmitystä voidaan käyttää hieman varaavana, jolloin juuri ennen päiväsähköä nostetaan lämpötilaa 2-3 C: Huomioi teollisuus- ja liikekiinteistöjen hitaus AIKAJAKSOT Kellonajat ovat kaikille lämmityskanaville yhteiset. Aikoja suunniteltaessa on huomioitava sekä nopean (esim. kattolämmitys), että hitaan (esim. lattialämmitys) käytöt. ESIMERKKI LÄMMITYKSEN AIKAJAKSOISTA: Hitaiden lämmitysmuotojen asetusarvoja kannattaa nostaa halvan energian ajalla (yösähkö) ja pudottaa kalliin sähkön aikana (päiväsähkö). Hitaalla lämmitystä ei kannata nostaa jos haluaa huoneen nopeasti lämpimämmäksi, koska viivet ovat n. 0,5-2 vuorokautta lämmitys massasta riippuen. Olohuone: kattolämmitys Nopeaa lämmitystä kannattaa käyttää säätöön kalliimman energian aikana, eli nostaa silloin kun oleskellaan kyseisissä tiloissa ja pienentää kun tila ei ole käytössä.

4.YHTEYS ENERGIAN TOIMITTAJAAN Laitteessa on valmius energiantoimittajan ohjaukseen, ohjaus otetaan käyttöön ohjelmapäivityksellä. 5. SÄHKÖKATKO Laitteen muistit on varmistettu mikropiirin omilla akuilla. Sähkökatko ei aiheuta asetusten yms. häviämistä. Asetukset säilyvät n. 10 vuotta muistissa ilman ulkopuolista energiaa. Kello pysyy ajassa. Laite jatkaa ohjelman mukaista toimintaansa, kun sähkö palaa takaisin. Kytkentä sähkökatkon jälkeen tapahtuu hitaasti, jolloin vältytään kytkentäpiikiltä. 6.POP:n OHJELMAMUUTOS HL-HEAT 100 -säätöjärjestelmän kehittyessä, voi joskus olla tarpeen vanhan säätöjärjestelmän ohjelman päivitys uuteen. Tällä hetkellä uusin ohjelmaversio on nimeltään ITE 04, mikä lukee POP:n EPROM-piirissä. EPROM löytyy anturikortin keskeltä. Säätöjärjestelmän ohjelma vaihdetaan em. piiriä vaihtamalla.