www.anstar.fi 2
www.anstar.fi 3 Sisällysluettelo Sivu 1 PILARIKENGÄN TOIMINTATAPA... 4 2 KENGÄN RAKENNE... 4 2.1 KENKIEN VALMISTUSOHJELMA... 4 2.2 MATERIAALIT... 4 2.3 VALMISTUSTAPA... 4 2.4 VALMISTUSTOLERANSSIT... 4 2.5 PILARIKENKIEN MITAT JA KÄYTTÖKOHTEET... 5 2.5.1 AHK pilarikenkä... 5 2.5.2 AHK kengän sijoitus suorakaidepilarin nurkkaan ja sivun keskelle... 6 2.5.3 AHK kengän sijoitus pyöreään pilariin... 7 3 KENKIEN VALMISTUSMERKINNÄT... 8 4 PILARIKENGÄN KESTÄVYYS... 8 4.1 KENKIEN MITOITUSPERUSTEET... 8 4.1.1 Suunnittelunormit... 8 4.1.2 Pilarikenkien kapasiteetit ja kestävyysarvot... 8 4.2 PILARIKENKÄLIITOKSEN SUUNNITTELU... 9 5 KENGÄN KÄYTTÖ... 10 5.1 KÄYTÖN RAJOITUKSET... 10 5.2 KENGÄN SIJOITTAMINEN... 10 5.2.1 Liitoksen betonilujuus... 10 5.2.2 Kengän lisäraudoitus... 10 5.2.3 Pilarin raudoituksen suunnittelu... 11 5.2.4 Kestävyysarvojen korjaaminen... 11 5.2.5 Palosuojaus... 12 5.3 LIITOKSEN KÄYTTÖIKÄ JA SÄILYVYYS... 12 6 LIITOKSEN ASENNUS... 13 6.1 LIITOSOSIEN ASENNUS MUOTTIIN... 13 6.2 PILARIN ASENNUS TYÖMAALLA... 13 6.3 LIITOKSEN ASENNUSTOLERANSSIT... 13 6.4 TURVALLISUUSTOIMENPITEET... 14 7 LAADUNVALVONTA... 14 8 ASENNUKSEN VALVONTA... 14 8.1 KENKIEN ASENNUKSEN VALVONTAOHJE... 14 8.2 PILARIN ASENNUKSEN VALVONTAOHJE... 14 Pilarikenkien käyttöseloste AHK pilarikengät. Ensimmäinen julkaisu 23.03.2013, rev. 0 AHK pilarikengät. Takatartunnan rakenne muutettu 28.11.2014, rev.1
www.anstar.fi 4 1 PILARIKENGÄN TOIMINTATAPA AHK pilarikenkää käytetään elementtipilarin jatkamiseen sekä kiinnittämiseen perustukseen. Liitos pilarissa muodostuu esivalmistetusta pilarikengästä, joka asennetaan elementtimuottiin ennen valua. Kenkäliitos on käyttökunnossa, kun betoni on saavuttanut suunnittelulujuuden. Liitos toimii siten, että jälkivalu siirtää pilarin normaalivoiman perustukselle. Taivutusmomentista syntyvät vetovoimat siirtyvät pilarikenkä peruspulttiliitoksen kautta sekä puristusvoimat jälkivalun ja pultin kautta perustukselle. Liitoksen leikkausvoima siirtyy kengän pohjalevyltä peruspultin reunapuristuksen kautta perustukselle. 2 KENGÄN RAKENNE 2.1 Kenkien valmistusohjelma AHK pilarikengän perusversio soveltuu käytettäväksi suorakaidepilarin nurkkakenkänä sekä pilarin keskikenkänä tai seinäelementin keskikenkänä. Vakiokenkä soveltuu käytettäväksi myös pyöreässä pilarissa. AHK kengän peruspultteina ovat Anstar Oy:n ATP- ja AHP-harjateräsperuspultit, joten kenkä soveltuu parhaiten pilariliitoksiin, joiden kuormituksina ovat normaalivoima ja epäkeskisyysvoimien aiheuttamat taivutusmomentit. Anstar Oy:n APK kenkää käytetään rinnakkaistuotteena järeissä liitoksissa, joissa taivutusmomentin osuus on määräävä liitoksen kuormissa. 2.2 Materiaalit Pilarikengät valmistetaan seuraavien materiaalistandardien mukaan - Pohjalevy SFS-EN 10025-2 S355J2+N, S355J0+N, S355K2+N - Kotelo SFS-EN 10025-2 S355J2+N, S355J0+N, S355K2+N - Tartunnat SFS 1268 tai EN 10080 tai DIN 488-1 B500B 2.3 Valmistustapa Pilarikengän metalliosat valmistetaan seuraavasti: - Standardin EN 1090-1 ja EN 1090-2 mukaan - Levyt polttoleikataan - Harjaterästartunnat katkaistaan mekaanisesti - Tartunnat hitsataan MAG hitsaus käsin tai robotilla - Hitsausluokka C SFS-EN ISO 5817 - Pintakäsittely: Kengän pohjalevyn maalauskäsittely on SFS-EN ISO 12944-5 S2.01 Tilauksesta kuumasinkitys SFS-EN ISO 1461 mukaan. 2.4 Valmistustoleranssit Pilarikengän metalliosien valmistustoleranssit ovat: - AHK kenkien levyt +0-3 mm - Pultinreiän koko ± 2 mm - Pultinreiän sijainti ± 2 mm - Tartuntojen sijainti ± 2 mm - Kengän korkeus ±10 mm
2.5 Pilarikenkien mitat ja käyttökohteet 2.5.1 AHK pilarikenkä Erstantie 2, 15540 Villähde AHK pilarikengät www.anstar.fi 5 AHK pilarikenkää käytetään suorakaidepilarin kiinnittämiseen perustukseen normaali- ja leikkausvoimaa sekä taivutusmomenttia siirtävässä liitoksessa. Liitos pilarissa muodostuu neljästä erillisestä kengästä. Betonipeite kengän tartuntojen pintaan on 43-45 mm. Kuva 1. AHK kengän rakenne Taulukko 1. AHK kengän mitat Kenkä A A1 B B1 E H D1 T paino tunnusväri mm mm mm mm mm mm mm mm mm kg AHK16 80 95 80 136 50 685 2T10 25 12 1,9 keltainen AHK20 86 103 95 162 50 812 2T14 30 15 3,5 sininen AHK24 95 112 110 192 50 1135 2T16 35 20 6,5 vaalean harmaa AHK30 107 133 120 227 50 1430 2T20 40 25 11,5 vihreä AHK36 130 162 130 262 60 1615 2T25 50 30 20,0 tumman harmaa AHK39 138 173 140 277 60 1830 2T25 54 35 24,1 oranssi AHK45 160 205 140 307 60 1840 2T32 60 45 40,0 vaalean vihreä Merkinnät: A = Kotelon sivuleveys A1 = Kengän kokonaisleveys B = Kotelon sisäkorkeus B1 = Kenkäosan korkeus E = Pultin reunaetäisyys H = Kengän kokonaiskorkeus D1 = Kengän tartunnat kotelon sivussa = Pultinreiän halkaisija T = Pohjalevyn paksuus
www.anstar.fi 6 2.5.2 AHK kengän sijoitus suorakaidepilarin nurkkaan ja sivun keskelle AHK pilarikenkää käytetään suorakaidepilarin nurkassa, jolloin kengän pohjalevyn reuna sijoitetaan pilarin reunan tasoon. Kengän kattolevy muodostaa valusuojan. Betonipeite kengän tartuntojen pintaan on 43-45 mm. AHK kenkä soveltuu myös pilarin keskikengäksi, jolloin kengän kattolevy poistetaan ja pohjalevyn etureuna sijoitetaan pilarin reunan tasoon. Keskikengän valua varten tarvitaan erillinen valusuoja AHK-K. Keskikenkää käytetään joko erikseen tai yhdessä nurkkakengän kanssa. Kuva 2. AHK kengän sijoitus suorakaidepilariin Taulukko 2. AHK pilarikengän sijoitusmitat suorakaidepilarin nurkkaan ja keskelle Kenkä Valusuojus D F G E R B T mm mm mm mm mm mm mm mm AHK16 AHK16K 200 280 140 50 25 80 25 12 AHK20 AHK20K 210 320 150 50 30 95 30 15 AHK24 AHK24K 230 350 160 50 35 110 35 20 AHK30 AHK30K 280 400 190 50 45 120 40 25 AHK36 AHK36K 330 500 230 60 55 130 50 30 AHK39 AHK39K 350 540 240 60 60 140 54 35 AHK45 AHK45K 410 640 280 60 75 140 60 45 Merkinnät: D = Neliöpilarin minimimitta nurkkakengillä F = Suorakaidepilarin minimimitta nurkka+keskikengillä G = Seinän minimipaksuus sijoitettaessa AHK kenkä seinäelementtiin E = Pultin reunaetäisyys R = Kotelon sisäpyöristyssäde B = Kotelon korkeus = Pultinreikä T = Pohjalevyn paksuus
2.5.3 AHK kengän sijoitus pyöreään pilariin Erstantie 2, 15540 Villähde AHK pilarikengät www.anstar.fi 7 AHK pilarikenkä soveltuu pyöreän pilarin jatkamiseen ja liittämiseen perustukseen normaali- ja leikkausvoimaa sekä taivutusmomenttia siirtävässä liitoksessa. Liitos pilariin tehdään AHK vakiokengillä, joiden kattolevy poistetaan ja pohjalevyn etureuna sijoitetaan pilarin reunan tasoon. Elementin valua varten tarvitaan erillinen valusuoja AHK-P. Pultti sijoittuu mitan E etäisyydelle pilarin reunasta. Betonipeite kengän tartuntojen pintaan on 56-80 mm. Kuva 3. AHK pilarikenkä pyöreässä pilarissa Taulukko 3. AHK pilarikengän sijoitusmitat pyöreään pilariin Kenkä Valusuojus C min E T R B mm mm mm mm mm mm AHK16 AHK16P 230 50 25 12 25 80 AHK20 AHK20P 250 50 30 15 30 95 AHK24 AHK24P 280 50 35 20 35 110 AHK30 AHK30P 340 50 40 25 45 120 AHK36 AHK36P 400 60 50 30 55 130 AHK39 AHK39P 440 60 54 35 60 140 AHK45 AHK45P 540 60 60 45 75 140 Merkinnät: C min = Pyöreän pilarin minimihalkaisija L = Pulttiväli E = Pultin reunaetäisyys = Pultinreikä T = Pohjalevyn paksuus R = Kotelon sisäpyöristyssäde B = Kotelon sisäkorkeus
3 KENKIEN VALMISTUSMERKINNÄT Erstantie 2, 15540 Villähde AHK pilarikengät www.anstar.fi 8 Pilarikengät varustetaan seuraavilla valmistusmerkinnöillä: - Inspecta Sertifiointi Oy:n tarkkailumerkki. - ANSTAR Oy:n ja tuotteen tunnus ja valmistusviikko. 4 PILARIKENGÄN KESTÄVYYS 4.1 Kenkien mitoitusperusteet 4.1.1 Suunnittelunormit AHK pilarikenkäliitos voidaan suunnitella seuraavien normien mukaan: 1. Euronormit ja Suomen kansallinen liite NA: SFS-EN 1992-1-1, Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1 +NA Kenkä soveltuu myös SFS-EN 1992-1-1 liitteen A mukaisten pienennettyjen osavarmuuskertoimien mukaiseen mitoitukseen, c,red1 = 1.35, s,red1 = 1.10. 2. Euronormit: EN 1992-1-1 Eurocode 2: Design of Concrete structures Part 1-1: Pilarikenkien käyttöohje on voimassa molemmille normeille, ellei erikseen toisin ole mainittu. Pilarikenkien mitoitusperusteet ovat seuraavat: Betonilujuus Betonilujuus C35/45 Tartuntaolosuhde Muu tartuntaolosuhde, limijatkoskerroin K j = 1.5, 3 = 0.7, (muut kertoimet 1, 2, 4, 5, = 1.0) 4.1.2 Pilarikenkien kapasiteetit ja kestävyysarvot AHK pilarikenkien kestävyysarvot esitetään taulukossa 4. Kengän normaalivoima- ja leikkauskestävyyden mitoitusarvo määräytyy kenkää vastaavan peruspultin mukaan. Normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo Normaalivoimakestävyyden mitoitusarvot on määritetty kenkään liittyvän peruspultin mukaan ja arvoja voi käyttää, kun liitoksen jälkivalut on tehty ja betoni on saavuttanut suunnittelulujuuden. Liitoksen mitoitusarvo valitaan aina vastaavan peruspultin kestävyyden mitoitusarvon mukaan. Leikkauskestävyyden mitoitusarvo Kengän leikkauskestävyyden mitoitusarvo valitaan vastaavan peruspultin mukaan. Kengän leikkauskestävyys suunnitellaan kappaleessa 4.2 esitetyillä ohjeilla. Kengän kestävyysarvot ovat voimassa vain mikäli mutterikolon ja pohjalevyn jälkivalut on suoritettu. Taulukko 4. AHK kenkien kestävyyden mitoitusarvot SFS-EN 1992-1-1, liite A mukaan. [kn] Pilarikenkä Normaalivoima N Rd Leikkausvoima V Rd Pilarikenkää vastaava peruspultti C35/45 C35/45 AHK16 62,2 3,7 ATP16, AHP16 AHK20 97,0 6,9 ATP20, AHP20 AHK24 139,7 10,9 ATP24, AHP24 AHK30 222,1 19,1 ATP30, AHP30 AHK36 323,5 30,3 AET36, AES36 AHK39 386,5 36,7 ATP39, ATH39 AHK45 517,2 50,8 AET45, AES45 Merkinnät: N Rd = normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo V Rd = leikkauskestävyyden mitoitusarvo.
4.2 Pilarikenkäliitoksen suunnittelu Erstantie 2, 15540 Villähde AHK pilarikengät www.anstar.fi 9 Pilarikenkäliitoksen mitoitus suoritetaan määrittämällä peruspultin normaalivoima, jonka mukaan valitaan käytettävä peruspultti ja pulttia vastaava kenkä. Pilariliitoksen mitoitus onnistuu helpoimmin Anstar Oy:n pilarikenkäohjelmalla COLJOINT. Ohjelman voi kopioida Anstar Oy:n kotisivulta www.anstar.fi. Ohjelmalla voidaan laskea pilarin ja kenkäliitoksen normaalivoima- ja momenttikestävyys kenkäliitoksen kohdalla seuraavien normien mukaan: Euronormit SFS-EN 1992-1-1, (+NA), Eurokoodi 2: sekä EN 1992-1- 1:2004 Eurocode 2. Pilarikengän mitoitus leikkauskestävyydelle voidaan tehdä seuraavin edellytyksin, kun halutaan siirtää pilarin leikkausvoima kenkä/pulttiliitoksen kautta: - Leikkauskestävyys määräytyy vastaavan peruspultin kestävyysarvon mukaan. - Leikkauskestävyys voidaan laskea kaikille liitoksen pulteille. - Mutterikolon ja kengän pohjalevyn alustavalu on suoritettava kohdan 5.2 mukaan. - Alustavalun paksuus on 50-80 mm. - Mutterit on kiristettävä peruspulttikäyttöohjeen kohdan 6.3 mukaiseen momenttiin ja lukittava. Leikkausvoiman voi siirtää myös liitoksen pintojen kitkan avulla suunnittelunormien mukaisilla ohjeilla. Pilarikenkäliitoksen asennusaikainen mitoitus Pilari asennetaan peruspulttien muttereiden varaan, vaaitaan paikoilleen ja kiristetään mutterit. Pulttien kestävyys on tarkistettava asennusaikaiselle kuormalle ennen pohjalevyn alustavalua. Määritetään pilarin asennusaikainen laskentakuorma liitoksessa ennen jälkivalua. N Ed = Pilarin normaalivoiman laskenta-arvo M Ed = Pilarin taivutusmomentin laskenta-arvo n = Peruspulttien lukumäärä p = Peruspulttien väli taivutusmomentin suunnassa Lasketaan pultin normaalivoiman laskenta-arvo N Edp kaavalla: N Edp = N Ed / n + (M Ed /p)*(n/2) Lisäksi tarkistetaan normaalivoiman ja leikkausvoimasta aiheutuvan taivutusmomentin yhteisvaikutus. Pilarin asennusaikainen leikkausvoiman Q Ed laskenta-arvo aiheuttaa pulttiin taivutusmomentin M QEd = Q Ed *e/n, jossa n = pulttien lukumäärä ja e = jälkivalun paksuus. Voimien yhteisvaikutus lasketaan kaavalla: N Edp / N Rd + M QEd / M Rd 1.0, jossa M Rd = 1,5*f y *W x /1,1 f y = pulttimateriaalin myötörajan ominaisarvo (500 MPa) W x = tangon taivutusvastus
www.anstar.fi 10 5 KENGÄN KÄYTTÖ 5.1 Käytön rajoitukset Pilarikenkien kestävyysarvot on laskettu staattisille kuormille. Dynaamisilla kuormilla on käytettävä suurempia kuormien osavarmuuskertoimia sekä liitoksen osien toiminta on tarkastettava tapauskohtaisesti. 5.2 Kengän sijoittaminen 5.2.1 Liitoksen betonilujuus Kenkien kestävyysarvojen käyttö edellyttää liitoksen betonilujuudelta seuraavia ehtoja: 1. Pilarijatkos Pilarijatkoksessa kengät on mitoitettu betonille C35/45 ja liitoksen jälkivalu ja alapuolinen pilari pitää olla samaa betonilujuutta, mikäli poikkileikkauksen mitat eivät liitoksessa muutu. 2. Perustusliitos Perustusliitos on mitoitettu pilari- ja juotosbetonille C35/45 sekä peruspilarin betonille C25/30. Alempi lujuusluokka peruspilarissa edellyttää peruspilarin mittojen suurentamista. Kuva 4. 3. Mutterikolon ja pohjalevyn jälkivalu Mutterikolojen ja pohjalevyn jälkivalut toimivat liitoksessa kuormaa siirtävinä rakenteina ja ne muodostavat liitoksen palosuojauksen. Jälkivalut on siitä syystä tehtävä kutistumattomalla betonimassalla, jonka lujuus on sama kuin pilarin betonin lujuus. Kylmissä olosuhteissa liitos sulatetaan lumesta ja jäästä sekä suojataan sähkölämmityksellä tai mekaanisella suojauksella, jotta jälkivalu saavuttaa vaaditun lujuuden jäätymättä. Kuva 4. Pilarijatkoksen ja perustuksen betonilujuudet 5.2.2 Kengän lisäraudoitus Kengän yläpuolelle tartuntojen alku- ja loppualueelle sijoitetaan kuvan 5 mukaiset haat pilarin normaalin hakaraudoituksen lisäksi. Hakaraudoitus tarvitaan kengän aiheuttamien halkaisuvoimien sekä Eurokoodi 2 kohdan 8.7.4 poikittaisraudoitusvaatimuksen vuoksi. 1. Pilarijatkos Pilarijatkoksessa sijoitetaan liitoksen ylä- ja alapuolelle taulukon 5 mukainen määrä hakoja A st. Haat sijoitetaan kengän yläreunaan ja ne voidaan niputtaa. Tartuntojen yläpään haat sijoitetaan Eurocode 2:n mukaisesti. 2. Perustusliitos Perustusliitoksessa käytetään pilarissa kengän yläpuolella taulukon 5 mukaisia hakoja. Muu peruspilarin hakaraudoitus liitoksen alapuolella suunnitellaan peruspulttikäyttöohjeen kohdan 5.3 mukaan.
www.anstar.fi 11 Pilarikenkien väliin sijoitetaan pystyyn U-lenkit A vt kenkien viereen molempiin suuntiin kuvan 5 ja taulukon 5 mukaan. Kuva 5. Pilarikengän lisäraudoitus Taulukko 5. AHK pilarikengän lisähaat Kenkä A st A vt Kenkä A st A vt 1-leikkeisenä U-hakaa/pilari 1-leikkeisenä U-hakaa/pilari AHK16 1T8 (24 mm 2 ) 4T6 AHK36 3T8 (120 mm 2 ) 4T10 AHK20 1T8 (40 mm 2 ) 4T6 AHK39 2T10 (150 mm 2 ) 4T10 AHK24 2T8 (55 mm 2 ) 4T6 AHK45 4T10 (255 mm 2 ) 4x2T10 AHK30 2T8 (95 mm 2 ) 4T8 5.2.3 Pilarin raudoituksen suunnittelu Kengän tartunnat on suunniteltu siten, että pilarin raudoituksena käytetään yksittäisiä tankoja (ei tankonippuja). Kengän tartuntaolosuhteet ja jatkoskertoimet on määritetty kappaleessa 4.1.1. Suorakaidepilarin raudoitus valitaan siten, että AHK16-AHK36 kengillä riittää yksi tanko pilarin nurkassa. AHK39 ja AHK45 kengillä käytetään kahta tankoa, joista yksi on haan nurkassa ja toinen kengän reunatartunnan vieressä. Mikäli käytetään tankonippua pilarin nurkassa, on jatkospituuden riittävyys aina tarkistettava kengän tartuntojen kanssa. Pyöreiden pilareiden raudoituksena käytetään joko 6 tai 8 kpl päätankoja, jotka sijoitetaan symmetrisesti poikkileikkaukseen. 5.2.4 Kestävyysarvojen korjaaminen Kengän normaalivoimakestävyys Normaalivoimakestävyyttä pienennetään betonin lujuusluokan laskiessa kertoimilla n 1, joka lasketaan betonin vetolujuuden suhteessa seuraavasti: n 1 = f ctd lask /f ctd C35/45 jossa f ctd lask on käytettävän betonin vetolujuuden mitoitusarvo Kengän leikkauskestävyys Betonin lujuusluokka ei vaikuta kengän leikkauskestävyyden arvoihin, joten arvoja ei muuteta.
www.anstar.fi 12 5.2.5 Palosuojaus Pilarikenkäliitos suojataan rakennuksen rungon palonkestoaikaan. Tartuntojen palosuojaus - Kengän tartuntojen betonipeite 43-45 mm riittää 120 minuutin palonkestoaikaan. - Korkeampi palonkestoaika saadaan sijoittamalla kenkä sisemmäksi pilarissa. Kengän levyosien palosuojaus - Kengän pohjalevyn kestävyyden kannalta kriittiset alueet suojataan mutterikotelon jälkivalulla ja pilaribetonilla. - Kengän kotelon näkyviin jääviä reunoja ei tarvitse suojata. 5.3 Liitoksen käyttöikä ja säilyvyys Pilarikenkäliitoksen käyttöikä ja säilyvyys suunnitellaan BY 50 kappaleen 3 tai EC2 kappaleen 4 mukaan. Pilarikenkäliitoksen ympäristöolosuhteen määräämä rasitusluokka valitaan samaksi kuin mihin pilari/perustus kyseisessä tilassa kuuluu, ellei erityisistä syistä rasitusluokkaa kenkäliitoksen osalta nosteta vielä tätä korkeammaksi. Pilarikenkäliitoksen rasitusluokat määräytyvät eri ympäristöolosuhteiden vaatimusten mukaan taulukossa 6 esitetyllä tavalla. Taulukko 6. Pilarikenkäliitoksen rasitusluokkien määräytyminen Ympäristöluokka Y 1 Y 3 Y 1 Y 2 Y 3 Rasitusluokka X 0 X 0 XC 1 4 XC 3 4 XC 1 2 XD 1 3 XD 3 XD 1 2 XS 1 3 XS 3 XS 1 2 1. Kengän tartuntojen betonipeite Kengän tartuntojen betonipeite valitaan liitoksen ympäristöolosuhteen määräämän rasitusluokan mukaan. Sallittu mittapoikkeama on vähintään normin mukainen minimivaatimus huomioimalla lisäksi kengän asennustoleranssi, mikäli se tulee määrääväksi. 2. Kengän teräsosien rasitusluokat Rasitusluokka huomioidaan kenkäliitoksen teräsosien (pohjalevy, kotelo, pultit) pintakäsittelyssä sekä kenkäliitoksen sijoittelussa Betoninormit BY50 (2004) kohdan 3.2 mukaan seuraavasti: Rasitusluokka X0: - Kuivissa ja lämpimissä tiloissa kengän näkyviin jäävät teräsosat maalataan, mikäli maalattavat osat ovat myöhemmin huollettavissa. - Mikäli kengän teräsosia ei pystytä myöhemmin huoltamaan, pitää teräsosat suojata rasitusluokan mukaisella betonipeitteellä. Rasitusluokat XC 1...4: - Kengän teräsosat suojataan rasitusluokan mukaisella betonipeitteellä. Rakenteellisella ratkaisulla estetään veden pääsy liitoksen sisään. - Kylmissä ja kosteissa tiloissa kengät kuumasinkitään. Rasitusluokat XD 1..3, XS 1...3: - Näissä luokissa kenkiä voidaan käyttää tapauskohtaisesti harkiten. Kengän teräsosat on suojattava riittävällä betonipeitteellä, jonka halkeilu on estettävä. Rakenteellisilla ratkaisuilla pitää estää veden pääsy liitoksen sisään. Kenkien pintakäsittely on kuumasinkitys.
www.anstar.fi 13 6 LIITOKSEN ASENNUS 6.1 Liitososien asennus muottiin Kengät kootaan ryhmäksi hitsaamalla ne lattateräksellä yhteen kotelon sivusta. Kengät voidaan myös asentaa erillisinä ja kiinnittää ne ruuveilla pultinreiästä muottiin. Pohjalevyn reuna sijoitetaan pilarin reunan kanssa samaan tasoon. Pohjalevyn alapinta on kaikilla kengillä oltava samassa tasossa ja kohtisuorassa pilarin pituusakselia vastaan. Kenkäryhmä asennetaan muottiin noudattamalla seuraavia toleransseja: - Kenkäryhmän pultinreikien sijainti pilarin keskilinjan suhteen ± 5 mm - Pultinreikien keskinäinen etäisyys ryhmässä ± 2 mm - Kenkäryhmän korkeusasema ± 5 mm 6.2 Pilarin asennus työmaalla Peruspulttien alamuttereiden aluslevyn yläpinta asetetaan pilarin alapään suunniteltuun tasoon. Pilari nostetaan paikoilleen ja ylämutterit kiinnitetään. Pilari säädetään suoraan pultin muttereista. Kaikki mutterit kiristetään ja nosturi voidaan irrottaa pilarista. Mutterikolon mitat on määritetty DIN 7444 mukaisen iskulenkkiavaimen vaatiman tilantarpeen mukaan. Pilarin pohjalevyn ja mutterikolojen jälkivalu tehdään juotosbetonilla noudattaen laastinvalmistajan ohjeita. Muttereiden kiristysmomentit on esitetty peruspulttien käyttöohjeessa. Pultit asennetaan AHK pilarikenkien kanssa taulukon 7 mukaiseen korkeusasemaan suunnitellusta raakavalun pinnasta. Samoin pultin korkeusasema ei voi muissakaan liitoksissa poiketa edellisestä, jotta pultin kestävyysarvot olisivat voimassa. Taulukko 7. Peruspultin korkeusaseman määritys Pilarikenkä A K G Pilarikenkä A K G mm mm mm mm mm mm AHK16 105 100 50 AHK36 170 170 60 AHK20 115 120 50 AHK39 180 190 60 AHK24 130 140 50 AHK45 195 210 70 AHK30 150 140 50 Merkinnät: A = Pultin korkeus raakavalun pinnasta K = Pultin kierteen pituus G = Jälkivalun paksuus 6.3 Liitoksen asennustoleranssit Pilarille sallitaan yleensä ±10 mm sijaintipoikkeama teoreettisesta BY 47 mukaan, ellei suunnitelmissa muuta edellytetä. Peruspulttiryhmän sijaintipoikkeama on ± 5 mm ja pilarikengän valmistuspoikkeama ± 2 mm. Pilarikengän pohjalevyn reikävälys on ±7 mm. Tämä riittää normaalisti kattamaan pilarille sallitun sijaintipoikkeaman. Mikäli pulttiryhmän sijainti sekä kengän sijainti pilarissa ylittää pilarille sallitun poikkeaman, voidaan tehdä seuraavia korjaustoimenpiteitä, mikäli pilarin sijainnin toleranssiylitystä ei voida hyväksyä. 1. Sallittu korjaustoimenpide Kengän pohjalevyn reikää voidaan avartaa korkeintaan 10 mm yhdeltä sivulta pultin kohdalta. Pultin aluslevyt on vaihdettava suuremmiksi siten, että ne peittävät koko pohjalevyn avarretun reiän. Aluslevyn paksuutta pitää myös lisätä. Liitoksen kestävyys pitää tarkastaa pultin muuttuneelle sijainnille.
www.anstar.fi 14 2. Ei sallittuja korjaustoimenpiteitä Seuraavia korjaustoimenpiteitä ei sallita: - Peruspulttia ei saa taivuttaa tai kuumentaa. - Peruspulttia ei saa katkaista ja hitsata uuteen paikkaan. - Peruspulttia ei saa hitsata kiinni kengän pohjalevyyn. - Kengän pohjalevyn reikää ei saa avartaa yli 10 mm yhdeltä sivulta. - Kengän kantavaa rakennetta ei saa muuttaa leikkaamalla tai hitsaamalla. 6.4 Turvallisuustoimenpiteet Pilariliitoksen asennuksessa on noudatettava elementtiasennusohjeen mukaista työjärjestystä sekä asennusaikaista tuentasuunnitelmaa. Alustavalu pitää tehdä suunnitelmien mukaisena ajankohtana ja valun on saavutettava suunnitelmien edellyttämä lujuus, ennen kuin yläpuolisia rakenteita voidaan asentaa/kuormittaa. 7 LAADUNVALVONTA Anstar Oy on tehnyt sopimuksen pilarikenkien valmistuksen ulkoisesta laadunvalvonnasta Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa. Tuotanto on sertifioitu EN 1090-1 ja EN 3834-2 mukaisesti. 8 ASENNUKSEN VALVONTA 8.1 Kenkien asennuksen valvontaohje Toimenpiteet ennen valua - Tarkistetaan, että kenkä on suunnitelmien mukainen, eikä se ole kuljetuksen aikana vaurioitunut. - Tarkistetaan kenkäryhmän sijainti muotissa (reunaetäisyys, pultinreikien väli). - Varmistetaan, että kenkä on kiinnitetty muottiin ja avainkolot on suojattu. Toimenpiteet valun jälkeen - Mitataan kengän pultinreikien sijainti vastaamaan suunnitelmien mukaisia toleransseja. - Tarkistetaan valun onnistuminen ja mutterikolon ja pultinreiän puhtaus. 8.2 Pilarin asennuksen valvontaohje Pilarin asennus suoritetaan rakennesuunnittelijan laatiman asennussuunnitelman mukaan. Asennuksen valvojan tulee tarkistaa seuraavat kohdat. - Asennussuunnitelman noudattaminen elementtien asennusjärjestyksen osalta. - Pilareiden asennusaikaisen tuennan tarve. - Pilareiden alapään korkeusaseman tarkistus. - Muttereiden kiristyksen tarkistus. - Jälkivalun suorittamisen ajankohta sekä suunnitelmien mukaisen jälkivalumassan käyttö. - Valun kovetuttua tarkistetaan kaikista pilarista, että pohjalevyn alusta ja mutterikolot ovat täynnä betonia.