Loimaan koulutuskuntayhtymä Loimaan ammatti- ja aikuisopisto RAPORTTI 2010 Yhtymähallitus 15.3.2011 36
Sisällysluettelo 1 Loimaan ammatti- ja aikuisopiston arvot... 1 2 Toiminta-ajatus... 1 3 Visio 2010... 2 4 Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2010... 3 4.1 Toiminnalliset tavoitteet... 3 4.2 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2010 yhtymävaltuuston tasolla... 4 4.3 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet... 5 4.4 Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon suorittaneet... 5 4.5 Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet... 6 4.6 Tulosindeksi, tulosrahoitus ja vertaisarviointi... 7 4.7 Tulostavoitteet... 9 5 Investoinnit vuonna 2010... 10 6 Käyttösuunnitelmat... 11 6.1 Vastuualue 1... 11 6.1.1 Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut... 11 6.1.1.1 Toiminnalliset tavoitteet 2010... 11 6.1.1.2 Hallinnon, kiinteistönhoidon ja ruokapalveluiden talous... 11 6.1.2 Kuntayhtymän yhteiset tukitoiminnot... 12 6.1.2.1 Talous vuonna 2010... 12 6.1.2.2 Yksikön toiminta-ajatus... 12 6.1.2.3 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet... 12 6.2 Vastuualue 2: Ammatillinen koulutus... 14 6.2.1 Opiskelijamäärät... 14 6.2.2 Tekniset, luonnonvara- ja palvelualat... 18 6.2.2.1 Talous... 18 6.2.2.2 Yksikön toiminta-ajatus... 18 6.2.2.3 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet... 18 6.2.2.4 Koulutilan toimintakertomus 2010... 19 6.2.3 City-yksikkö (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonala, luonnontieteidenala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuriala)... 21 6.2.3.1 Talous... 21 6.2.3.2 Yksikön toiminta-ajatus... 21 6.2.3.3 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet... 21 6.2.4 Liedon toimipaikka... 22 6.2.4.1 Talous... 22 6.2.4.2 Yksikön toiminta-ajatus... 22 6.2.4.3 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet... 22 6.2.5 Aikuiskoulutus... 23 6.2.5.1 Talous... 23 6.2.5.2 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet... 23 6.3. Kustannukset ja tulot per opiskelija v. 2010... 24 7 Tuloslaskelma... 25 8 Tilinpäätös 2010 (yhteenvetotaulukot)... 26 Yhtymävaltuustotaso (mukana sisäiset erät)... 26 Yhtymähallitustaso (mukana sisäiset erät)... 27 Mittariselosteet... 28
Yhtymävaltuuston hyväksymät tavoitteet vuodelle 2010 1 Loimaan ammatti- ja aikuisopiston arvot Yhteistyöhalu - eri yksiköiden yhteistyö tärkeää monialaisessa oppilaitoksessa - välttämätöntä kaikkien osapuolten välillä - aktiivinen ja myönteinen, keskusteleva vuorovaikutus - yhteistyö työelämään elämäntavaksi Oikeudenmukaisuus - kaikkien tasapuolinen ja johdonmukainen kohtelu olennaisen tärkeä lähtökohta - päätöksenteon oltava läpinäkyvää - syrjiminen kiellettyä Vastuullisuus - vastuu omasta ja tiimin työstä - toimitaan Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja vastuuyksikön tavoitteiden suuntaisesti - vastuu toimintaympäristöstä Kehittymishalu - toimintaympäristön muutoksia seurataan valppaasti kaikilla tasoilla - luodaan edellytykset kehittymiseen ja jaksamiseen - kehittäminen nykyisen toiminnan analyysin ja tulevaisuuden ennakoinnin perusteella - kehittämismyönteinen ilmapiiri Itsensä ja toisen kunnioittaminen - oman ja toisten työn arvostus - palaute asiallisesti ja rehellisesti - avoimuus - erilaisten mielipiteiden kuuleminen ja huomioon ottaminen 2 Toiminta-ajatus Ammattiylpeys - osaamisen arvostaminen - ammatti-identiteetin kehittäminen ja ylläpito - tavoitteena aina laadukas tulos Loimaan ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa nuoria ja aikuisia työelämän tarpeita ennakoiden ammattiin tuottamalla, kehittämällä ja markkinoimalla monipuolista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Opetustoimintaa toteutetaan siten, että pystytään kohtaamaan erilaisia oppijoita. Oppilaitos toteuttaa palvelu- ja kehittämistoimintaa työelämän tarpeisiin. 1
3 Visio 2010 Loimaan ammatti- ja aikuisopisto on vahva ja arvostettu vastuunkantaja ammatillisessa perus- ja jatkokoulutuksessa. Vastuualuetta on laajennettu luonnonvara-alalla koko Varsinais-Suomen aluetta koskevaksi. Muillakin koulutusaloilla on luotu yhdessä muiden toimijoiden kanssa maakunnallinen toimintastrategia. Oppilaitos on haluttu kansainvälinen yhteistyökumppani. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto on ottanut toiminta-alueellaan kokonaisvastuun aikuiskoulutuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto on aktiivinen ja keskeinen toimija seutukunnan työllisyyttä edistävissä ja koulutusta kehittävissä hankkeissa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta on nostettu niin, että 60 % ikäluokasta suorittaa ammatillisen tutkinnon. Aikuisten (=ylioppilas- tai muun ammatillisen tutkinnon suorittanut) koulutuksen osuus on kolmannes. Oppilaitoksen opiskelijoista viidennes suorittaa myös ylioppilastutkinnon. Oppimistoiminta on organisoitu läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa verkkopohjaisiksi virtuaalisiksi oppimisympäristöiksi. Kaikki tutkinnot voi suorittaa myös virtuaalisesti tai työvaltaisesti. Verkkopohjaisia oppimisympäristöjä käytetään tehokkaasti hyväksi myös markkinoinnissa ja tiedottamisessa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto toimii läheisessä ja tuloksia tuottavassa yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja muiden alueella toimivien korkeakoulujen kanssa. Oppilaitoksessa on 1.300 ammatillista perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa, joista 200 on tehnyt oppisopimuksen. Oppilaitoksella on erityisopetuksen edellyttämät riittävät resurssit ja henkilökunnalla on sen edellyttämät valmiudet. Oppilaitoksen keskeyttämisaste on alle 5 %, läpäisyaste on yli 90 % ja välitön työllistyminen tai jatkokoulutukseen meno yli 85 %. Loimaan ammatti- ja aikuisopistolla on riittävästi pätevää ja tehtävissään viihtyvää henkilökuntaa. 2
4 Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2010 4.1 Toiminnalliset tavoitteet Toimenpide Tilanne 31.12.2010 Opettajien työelämävalmiuksien parantaminen Työssäoppimisen ja näyttöjen antamisen kehittäminen Osallistutaan maakunnalliseen työelämäyhteistyötä koskevaan Laakerikehittämishankkeeseen. Työelämäjaksolle osallistunut kolme opettajaa. Opiskelija-arvioinnin kehittäminen Keskeyttämisen ehkäisy Valmistumisen edistäminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantaminen Fuusion aiheuttamat toimenpiteet Päivitetty arviointisuunnitelmat Osallistutaan maakunnalliseen syrjäytymisen ehkäisyä koskevaan MAST- kehittämishankkeeseen, kehitetään sen puitteissa oppilaitoksen sisällä toimivaa teknistä työpajaa ja yhteistyötä kunnallisten työpajojen kanssa sekä tehostetaan valmistumista rästipajatoiminnan avulla. Järjestelmien ja henkilöstön siirron valmistelu 1.1.2011 varten loppusuoralla, porkkanarahojen 2011 suunnitelma tehty, määrärahaa saatu 654 963 Ammattistarttitoiminnan tehostaminen Kehittämisrahaa saatu OPH:lta 30.000, kehittämissuunnitelmaa noudatettu Liedon toimipaikan toiminnan tehostaminen Logistiikan koulutusohjelman kehittäminen Lvi-alan opetuksen suunnittelu ja aloittaminen valinnaisina opintoina Primus-opiskelijahallinto -ohjelmiston kehittäminen aikuisopiskeluun soveltuvaksi. Lisätty aloituspaikkoja, hankittu opetusvälineitä, nimitetty oma apulaisrehtori, yhtymähallituksen päätös Liedon ammatti- ja aikuisopiston muodostamisesta Uusi halli valmistumassa, hanke logistiikkalaboratorion hankkimisesta valmisteilla Valmisteilla Aikuisopiskelu ja opiskelijat siirretty Primukseen 3
4.2 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2010 yhtymävaltuuston tasolla Näkökul mat Henkilös tö ja uusiutu minen Asiakka at ja yhteistyö tahot Ydin- ja tukipros essit Talous Keskeiset strategiset tavoitteet - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa, ammatilliseen koulutukseen 60 % ikäluokasta - oppimisympäristöt soveltuvia erilaisia oppijoita varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja työllistämisessä, osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen -tiimityöskentelyn ja yhteistyön syventäminen - systemaattinen palaute- ja arviointijärjestelmän käyttäminen - tehokas hallinto ja toiminnan ohjaus - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - riittävä investointikyky Ratkaisevat menestystekijät - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työvire ja motivaatio - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeide n määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen (yo) määrä - kustannusten hyvä hallinta - välineiden ja tilojen uusiminen Mittarit 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyindeksi 4. verkko-opetusta ov/vuosi 5. hankkeita kpl/vuosi 6. uusia koulutustuotteita kpl/vuosi 7. aloittaneet/aloituspaikat 8. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella 9. asiakaskyselyindeksi 10. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 11. negatiivinen keskeyttäminen 12. läpäisyaste % aloittaneista 13. työllistymisindeksi 14. jatko-opiskeluindeksi 15. valmistuneiden määrä 4 v:ssa 16. kaksoistutkintoja % valmistuneista 17. suhteellinen velkautuneisuus % 18. vuosikate % poistoista Toteutu ma 2009 78,5 % 2,8 % 3,12 107 ov 7 kpl 4 kpl 443/446 54,5 % 3,25 71.500 3,0 % 57,8-1,0-1,5 892 3,5 % 11,7 % 155,3 % Toteutuma 31.12.2010 80 % 2,8 % 3,12 225 ov 7 kpl 6 kpl 444/480 51 % 3,25 62.700 3,0 % 61 2,7 0,7 967 3 % 11,7 % 222,5 % Mittaritavoittee t 2010 80 % 3 % 3,0 200 ov 6 kpl 4 kpl 460/480 60 % 3,40 85.000 3,5 % 60 1,0 0,0 900 5 % 11 % 200 % mittariselosteet sivulla 28 4
4.3 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet 2010 2009 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 10 8 Autoalan perustutkinto 8 20 Catering-alan perustutkinto 20 13 Hiusalan perustutkinto 15 12 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto 0 0 Kone- ja metallialan perustutkinto 28 15 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani 16 17 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 7 25 Liiketalouden perustutkinto 32 35 Maatalousalan perustutkinto 10 9 Maatalousalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 7 4 Puualan perustutkinto 1 0 Rakennusalan perustutkinto 19 19 Rakennusalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 1 0 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 26 25 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 39 26 Sähköalan perustutkinto 36 36 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 26 18 Yhteensä 301 282 4.4 Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon suorittaneet 2010 2009 Autoalan perustutkinto 1 - Catering-alan perustutkinto - - Kone- ja metallialan perustutkinto - 2 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 1 - Liiketalouden perustutkinto 9 2 Logistiikan perustutkinto - 1 Lääkealan perustutkinto - 1 Maatalousalan perustutkinto 3 1 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 1 1 Pintakäsittelyalan perustutkinto - 1 Puualan perustutkinto 1 - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 36 11 Suunnitteluassistentin perustutkinto - 1 Sähköalan perustutkinto 2 2 Talotekniikan perustutkinto - 1 Yhteensä 54 24 5
4.5 Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet 2010 2009 Dieettikokin erikoisammattitutkinto 3 6 Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto - 1 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto - 2 Hierojan ammattitutkinto - 1 Hiusalan erikoisammattitutkinto - 1 Isännöinnin ammattitutkinto 2 2 Jalkojenhoidon ammattitutkinto - - Johtamisen erikoisammattitutkinto - 3 Kaupan esimiehen ammattitutkinto 1 - Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto 2 3 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto 5 - Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto 1 - Myynnin ammattitutkinto 2 7 Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 8 8 Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto - 15 Sihteerin ammattitutkinto - 4 Siivousteknikon ammattitutkinto 1 - Taloushallinnon ammattitutkinto - 1 Tekniikan erikoisammattitutkinto - 1 Yrittäjän ammattitutkinto 2 - Yhteensä 27 55 6
4.6 Tulosindeksi, tulosrahoitus ja vertaisarviointi Mittarit on uusittu vuonna 2010. Aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämisja läpäisymittari on yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittarin kokonaisuudeksi. Laskennassa tarvittavat opiskelijatiedot poimitaan Tilastokeskuksen vuoden 2005 henkilöpohjaisesta opiskelija-aineistosta. Perusjoukko sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat tilanteesta 20.9.2005 sekä oppisopimusmuotoisen ja näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kalenterivuodelta 2005. Tutkinnon suorittaneet ovat vuoden 2005 syyskuun ja vuoden 2008 lopun välisenä aikana tutkinnon suorittaneita. 1. Vaikuttavuusmittari (paino 90 %), selostus alla 2. Opettajien kelpoisuusmittari (7 %): muodollisesti kelpoisten osuus päätoimisista opettajista 3. Henkilöstön kehittämismittari (3 %): henkilöstön kehittämismenojen osuus kaikista henkilöstömenoista Kukin mittari osoittaa tuloksellisuutta tietystä näkökulmasta. Mittareiden painoarvot puolestaan kertovat, millainen merkitys tuloksellisuuden osa-alueille on annettu. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointikohteet on johdettu tavoitteista, joita lainsäädäntö ja opetusministeriö ammatilliselle koulutukselle asettavat. Arviointikohteet on ryhmitelty Balanced Scorecard (BSC) viitekehyksen pohjalta vaikuttavuuteen, prosessituloksiin ja henkilöstöön. Kullekin arviointialueelle on määritelty sitä kuvaavat mittarit siten, että ne mittaavat mahdollisimman relevantisti ja luotettavasti samalla myös pelkistetysti kohteena olevaa tuloksellisuuden arviointialuetta. Vaikuttavuusmittarin perustana ovat tulosryhmät. Tarkastelujakson päätteeksi tarkastelujoukon opiskelijat luokitellaan viiteen tulosryhmään (TR1-TR5, RahA (1766/2009) 6 ). Koulutuksen järjestäjän suoritusta pidetään sitä parempana, mitä useampi opiskelijoista sijoittuu ylempiin parempaa tulosta osoittaviin tulosryhmiin. R1-tulosryhmään luokitellaan ne ammatillisen perustutkinnon tarkastelujaksolla suorittaneet, jotka tarkastelujakson lopussa vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä (läpäissyt, työllinen). Tulosryhmän paino on 10. TR2-tulosryhmään kuuluvat ne ammatillisen perustutkinnon tarkastelujaksolla suorittaneet, jotka syyslukukaudella tarkastelujakson lopulla olivat jatko-opiskelijoina ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa tai olivat jo ehtineet suorittaa jonkin korkeakouluasteen tutkinnon tarkastelukauden loppuun mennessä eivätkä olleet työllisiä (läpäissyt, jatko-opiskelija). Tulosryhmän paino on 6. TR3-tulosryhmään sijoittuvat kaikki ne ammatillisen perustutkinnon tarkastelujaksolla suorittaneet, jotka eivät olleet työssä eivätkä jatko-opiskelijoita. Tähän ryhmään sisältyvät muiden muassa ne, jotka tarkastelujakson lopulla opiskelivat jossakin tutkintoon johtavassa koulutuksessa toisella asteella, olivat työttömiä, kotona, äitiyslomalla, eläkkeellä jne. (läpäissyt, ei työllinen eikä jatko-opiskelija). Tulosryhmän paino on 3. 7
TR4-tulosryhmään luokitellaan ne ammatillista perustutkintoa tarkastelujaksolla suorittamattomat, jotka olivat työssä tarkastelujakson lopussa tai opiskelemassa jossain oppilaitoksessa syyslukukaudella tarkastelujakson lopulla. Tähän ryhmään luokitellaan myös ne opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen ammatillista perustutkintoa, mutta olivat suorittaneet tarkastelujakson loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija). Tulosryhmän paino on 1. TR5-tulosryhmään sijoitetaan ne ammatillista perustutkintoa tarkastelujaksolla suorittamattomat, jotka eivät olleet työssä eivätkä opiskelemassa tarkastelujakson lopussa (keskeyttänyt, ei työllinen eikä opiskelija). Tulosryhmän paino on 0. Henkilöstö kohdassa arvioidaan tuloksellisuutta opettajakunnan muodollisen kelpoisuuden ja henkilöstön kehittämiseen kohdennettujen voimavarojen näkökulmasta vuodelta 2009. Vuoden 2011 rahoituksessa tuloksellisuus otetaan määräytymisperusteena huomioon niille koulutuksen järjestäjille, jotka olivat vuonna 2009 lasketun tulosindeksin piirissä. Kaikkien tulosrahoituksen piirissä olevien koulutuksen järjestäjien yksikköhinnasta vähennetään ensin kolmea prosenttia vastaava euromäärä. Jos koulutuksen järjestäminen on siirtynyt toiselle koulutuksen järjestäjälle tai kaksi tai useampi koulutuksen järjestäjä on yhdistynyt vuoden 2009 jälkeen, lasketaan tulosindeksiksi uudelle koulutuksen järjestäjälle aiempien koulutuksen järjestäjien tulosindeksien 20.9.2009 mukaisilla opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tulosrahoitus osana yksikköhintarahoitusta lasketaan siten, että määritetään tulosindeksin arvo, jota suurempi pistemäärä on vähintään neljällä viidesosalla koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjän tulosindeksin minimipistemäärän ylittävä pistemäärä kerrotaan tulosrahoituspisteen hinnalla ja koulutusalakohtaisten opiskelijamäärien summan sekä koulutusaloittain laskettujen yksikköhintojen painotetulla keskiarvon tulolla. Vuonna 2010 lasketun indeksin mukainen tuloksellisuusrahoitus saadaan vuonna 2011. Sen suurus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle oli 562.846, josta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston osuus on noin 400.000 ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan osuus loput. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusperusteisiin tulosrahoitus ei vaikuta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Loimaan ammatti- ja aikuisopiston mittareiden arvot vuosina 2003 2011. Vuoden 2011 luvut eivät täysin ole vertailukelpoisia neljän ensimmäisen mittarin osalta edellä selostetun laskentatavan muuttumisen johdosta. Työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisyastemittari ovat siis vuoden 2011 tuloksellisuusrahoituksessa osana vaikuttavuusmittaria. Vuonna 2010 Loimaan koulutuskuntayhtymä ei saanut tuloksellisuuden perusteella myönnettävää rahoitusta lainkaan. Kyseisen rahoituksen osuus kokonaisvaltionosuudesta oli tuolloin vielä 2 %. 8
Vuosi Tutkin -toja Työllist ymismittari Jatkoop.mittari Kekeyttämis % Läpäisyaste % Päteviä % Kehittämi -nen % Tulorahoitusindeksi 2004 788 2,5-0,1 5,7 58,6 86,6 3,2 1026 2005 815 2,3-0,5 4,5 56,5 85,7 3,1 1020 2006 836 3,2-1,5 4,6 57,4 83,9 4,0 1034 2007 872 0,4-3,0 4,6 66,9 80,5 3,1 1001 2008 895 3,3-2,8 4,4 55,8 82,8 3,3 1023 2009 896 1,3-2,1 5,6 58,9 76,9 2,7 960 2010 892-1,0-1,5 3,0 42,1 78,5 2,8 938 2011 967 2,7 0,7 3,0 61,0 80,0 2,8 1026 Alla olevassa taulukossa on verrattu lähialueen oppilaitoksia standardoitujen mittaritulosten ja tulosindeksien perusteella. Luku 0 on keskiarvo, tuloksellisuusrahoitusta on saanut ylläpitäjä, jonka tulosindeksi on ollut yli 950. Järjestäjä Opiskelijat Vaikuttavuus Pätevyys Kehittäminen Tulosindeksi Loimaan kky 967 0,2631 0,1022 0,4151 1026 Uusikaupunki 580 0,1163-0,0298 1,9561 1018 Salo 1 631 0,8600 0,4960 0,7141 1092 Sastamala 1276 0,2458 0,2983-0,9625 1024 Forssa 977 0,5433-0,1515 0,7926 1056 4.7 Tulostavoitteet Tavoitteena on keskeisimpien taloutta kuvaavien tunnuslukujen pysyttäminen nykyisessä tasossaan tai tunnusluvun parantaminen. Talousarvio Tilinpäätös 2010 2009 2008 2010 2009 2008 Ammatill. koulutusky:t TA 2010 TP 2009 Vuosikate % 8,3 4,9 3,1 8,2 5,8 11,0 9,7 Vuosikate/poistot, % 237,4 154,7 84,3 222,5 155,3 313,9 127,9 190,3 Investointien tulorahoitus % 45,4 92,6 24,6 55,9 109,0 67,9 55,9 86 Pääomamenojen tulorahoitus, % 53,2 87,7 61,2 52,1 Kassan riittävyys, pv 1,8 18,8 16,1 53 Suhteellinen velkaantuneisuus % 8,2 10,1 22,1 11,7 11,7 11,6 21,3 Lainanhoitokate 10,4 3,4 1,4 10,7 4,3 5,6 5,9 Omavaraisuusaste, % 84,5 84,5 84,6 78,3 9
5 Investoinnit vuonna 2010 Hanke (alv 0 %) Toteutuma 31.12.2010 (hinnat alv 0 %): Hakelämpölaitos Hämeentielle, 90 000 Aikaisempien vuosien kustannukset olivat yhteensä 457 078,29. Talousarvion määrärahan ei arveltu riittävän, joten määrärahaa korotettiin 116 000 :ksi. Toteutuma on 107 387,37, jolloin kokonaiskustannuksiksi muodostui 564 465,66. Hakelämpölaitos otettiin käyttöön helmikuun alusta lukien. Hämeentien konehallin muutokset ja Hankintaa rahoitettiin käyttötaloudesta; laajennus 850 000 opettajainhuoneen rakentaminen, LVIA- ja sähkökorjauksia. Varattu määräraha Hämeentien logistiikan kylmähallin rakentaminen 500 000 Ajoharjoittelurata ja parkkipaikka Hämeentielle 200 000 Myllykyläntien ilmastointityöt (parturi-/tsto ym.) 110 000 Turuntien viemäröinnin uusimiset 70 000 Turuntie/sote: kotitalousluokan rakentaminen 50 000 Asfaltointityöt Myllykyläntielle ja Hämeentielle 50 000 Hämeentien keittiömuutos 30 000 Autohankinnat Lietoon ja auto-osastolle, talousarvio a 20 000, käyttösuunnitelma: 35 000 Liedon auto Astianpesukone suurkeittiöön Myllykyläntielle 30 000 Logistiikan työkoneet talousarviomääräraha 60 000, käyttösuunnitelmassa lisäys 50 000, joten käytettävissä 110 000 Logistiikan trukit 60 000 siirrettiin uuden kylmähallin rakentamiseen. Määräraha korotettiin 1 350 000 :ksi. Kustannukset muodostuivat 1 362 770,61 :ksi. Halli valmistui siten, että vastaanottotarkastus oli 2.12.2010. Määräraha poistettiin vuodelta 2010 ja siirrettiin vuodelle 2011. Määrärahaa karsittiin ja valtuusto hyväksyi hankkeelle määrärahaksi 30 000. Toteutettiin vain parturi-kampaamon osalta. Kustannukset 29 508,78. Hanke karsittiin suunnitelmista. Toteutettiin, kustannukset 59 881,54. Hankkeesta vähennettiin 5 000, mutta lopulta työ päätettiin siirtää toteutettavaksi vuonna 2011. Hankinta karsittiin investoinneista ja tehtiin lopulta käyttötalousmenoina. Auto-osaston autohankinta karsittiin talousarviosta pois. Lietoon hankittu auto maksoi 34 626,01. Hankintaa ei tehty. Sitä vastoin hankittiin Myllykyläntielle pienkuormaaja 28 000. Määrärahalla on hankittu mm. Telakoneelta käytetty pienkuormaaja (Volvo) 60 000 ja trukkipiikit, kauha ja vaaka 10 000, Avant Tecnolta pienkuormaaja 28 000 ja kurottaja ym. 1 714,63 sekä henkilönostokone trukille ym. 975. Hakliftiltä hankittiin 3 trukkia yhteensä hinnaltaan 51 600. Liedon sähköluokka 50 000 Kustannukset 50 149,97. Turuntien kahden atk-luokan uusinta Jouduttu kirjaamaan edellisvuodelle tarkoitettuja hankintoja 11 625, koska koneet saatiin vasta vuonna 2010. 10
6 Käyttösuunnitelmat 6.1 Vastuualue 1 6.1.1 Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut Ammatilliseen ja aikuiskoulutusta koskevaan opetukseen liittyvistä asioista vastaa johtava rehtori ja yleishallinnosta sekä taloushallinnosta talousjohtaja. Myös kiinteistönhoito ja ruokapalvelut kuuluvat talousjohtajan vastuualueeseen. Vastuuhenkilö: talousjohtaja Leena Suonkanta 6.1.1.1 Toiminnalliset tavoitteet 2010 6.1.1.2 Hallinnon, kiinteistönhoidon ja ruokapalveluiden talous Talousarvio Ta-muutokset Ta muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen (KS I) (TP 2010) (TP/KSI) Hallinto Toimintakulut * 603 500 0 603 500 587 007-16 493 Toimintatuotot 2 598 400 0 2 598 400 2 679 009 80 609 Toimintakate 1 994 900 0 1 994 900 2 092 002 97 102 Kiinteistöt Toimintakulut* 1 540 000 0 1 540 000 1 591 595 51 595 Toimintatuotot 111 000 0 111 000 111 142 142 Toimintakate -1 429 000 0-1 429 000-1 480 452-51 452 Ruokapalvelut Toimintakulut* 619 100 0 619 100 727 645 108 545 Toimintatuotot 56 500 0 56 500 117 102 60 602 Toimintakate -562 600 0-562 600-610 543-47 943 Yhteensä Toimintakulut* 2 762 600 0 2 762 600 2 906 247 143 647 Toimintatuotot 2 765 900 0 2 765 900 2 907 253 141 353 Toimintakate 3 300 0 3 300 1 007-2 293 (*sisältää poistot) Hallinnon käyttömenot toteutuivat 97,3 prosenttisesti, kiinteistömenot 102,6 prosenttisesti ja ruokapalveluihin varatut menot 117,7 prosenttisesti. Yhteensä menot lisääntyivät 143 647 (ilman poistojen vaikutusta). Menojen ylitys johtui Hämeentien vanhan konehallin korjauksista, mm. vanhoista asunnoista remontoitiin opettajainhuone sekä rivitalon opetuskeittiön muuttamisesta jakelukeittiöksi. Taloushallinnossa valmisteltiin järjestelmien muutoksia fuusioon liittyen. Projekti alkoi jo alkukeväästä ja työllisti varsinkin loppuvuonna suuresti taloustoimiston työntekijöitä. Samanaikaisesti tapahtui siirtyminen SEPAaan eli yhtenäiseen euromaksualueeseen, josta myös aiheutui jonkin verran lisätöitä. SEPAan siirtyminen tapahtui kuitenkin ilman vaikeuksia, joista oli vuoden mittaan eri viranomaisten tahoilta varoiteltu. 11
Vastuualue 1 kerää katteen myös rahoitusosan kustannuksille, jotka kuluneena vuonna olivat 849,26. 6.1.2 Kuntayhtymän yhteiset tukitoiminnot Vastuuhenkilö: johtava rehtori Risto Sinervo 6.1.2.1 Talous vuonna 2010 Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KSI) Toteutuma (TP2010) Poikkeama (TP/KSI) Menot 2 018 400 0 2 018 400 1 614 562-403 838 Tulot 2 018 400 0 2 018 400 1 614 562-403 838 Netto 0 0 0 0 0 6.1.2.2 Yksikön toiminta-ajatus Vastuuyksikkö antaa keskitetysti opetusyksikköjen tarvitsemia yhteisiä tukipalveluja kehittäminen oppisopimustoimisto aikuiskoulutuksen hallinto opetuksen tietohallinto- ja tietotekniikkapalvelut yhteismarkkinointi hankkeet Ammattistartti 6.1.2.3 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma 31.12.2010 Valmistellaan Novida-fuusiota verkkoympäristön ja Tehty tietojärjestelmien osalta ja yhtenäistetään Uudenkaupungin oppisopimustoimiston kanssa käytänteitä Osallistutaan maakunnalliseen työelämäyhteistyötä Olemme mukana koskevaan Laakeri-kehittämishankkeeseen.. Päivitetään tutkintojen esittelyvideot ja laaditaan yhteishakuopas. Valmistellaan Ammattistartti-luokkien vakinaistamista, laaditaan sitä varten opetussuunnitelma ja kehitetään niiden toimintaa kehittämishankkeen avulla Osallistutaan maakunnalliseen syrjäytymisen ehkäisyä koskevaan MAST- kehittämishankkeeseen, kehitetään sen puitteissa oppilaitoksen sisällä toimivaa teknistä työpajaa ja yhteistyötä kunnallisten työpajojen kanssa sekä tehostetaan valmistumista Tehty Ammattistartti on vakinaistettu ja saatu OPH:n kehittämisavustusta, raportoitu kehittämistoimenpiteistä OPH:lle Ollaan mukana MASThankkeessa, perustettu tekninen työpaja, samoihin tiloihin perustettu Loimaan kaupungin nuorten työpaja, 12
rästipajatoiminnan avulla. Esitetään rahoittajatahoille nuorten yrityshautomohanketta yhteistyössä kehittämiskeskuksen kanssa. Tarjotaan keväällä 2010 valmistuville ammattitaitoa laajentavaa ja syventävää jatkokoulutusta, tarjotaan kunnille yhteistyötä kesätyöpaikkojen tarjoamisessa valmistuneille, jotka eivät muutoin ole saaneet työtä ja tarjotaan lyhytaikaisia oppisopimuksia. Tehostetaan työssäoppimispaikkojen etsintää yhteistyössä järjestöjen ja kehittämiskeskuksen kanssa kampanjojen avulla. Oppisopimustoimisto varaa 40 kuuden kuukauden paikkaa yrittäjäkampanjaan ja siirtyy työnantajien ja opiskelijoiden koulutuskertomusten sähköiseen käsittelyyn. rästipajatoimintaa jatkettu, myydään ohjauspalveluja Loimaan TE-toimistolle Osallistutaan kehittämiskeskuksen yrityshautomohankkeeseen, perustettu Ylistaronkadulle osuuskunta Kiinnostus Loimaan kaupungin tarjoamiin kesätyöpaikkoihin hyvin vähäistä koululaisille tarkoitetun korvauksen takia, oma kuntayhtymä otti työhön kaksi nuorta kesällä Yhteinen kampanja tehtiin ammatillisten oppilaitosten, Kauppakamarin, kehittämiskeskuksen ja ammattijärjestöjen kanssa Tehty 13
6.2 Vastuualue 2: Ammatillinen koulutus 6.2.1 Opiskelijamäärät Tilastopäivän 20.1.2010 opiskelijamäärät Koulutusala opp. yht. aloittain nuorten koulutus ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) aikuisten näyttötutk. valmistava koulutus Oppilaiden kokonaismäärään sisältyvät näistä kahta tutkintoa erityis- porras- majoitus- suorittavien opiskelijat tetut etu määrä luonnonvara-ja ympäristöala 143 30 113 4 8 tekniikan ja liikenteen ala 384 Loimaa 296 294 2 56 4 Lieto 66 64 2 5 1 Logistiikka 22 21 1 10 1 1 yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 116 Loimaa 67 67 9 Lieto 49 45 4 8 3 luonnontieteiden ala 82 Loimaa 49 48 1 8 Lieto 33 33 4 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 58 58 9 sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 157 kauneudenhoitoala 47 45 2 12 2 sosiaali- ja terveysala 110 2 Loimaa 106 102 4 2 Lieto 4 1 3 kulttuuriala 105 artesaani 50 20 7 audiovisuaalinen viestintä 34 1 1 4 892 20 133 126 0 9 26 nuoret + aikuiset yht. 1045 14
Tilastointipäivän 20.9.2010 opiskelijamäärät Koulutusala opp. yht. aloittain nuorten koulutus ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Oppilaiden kokonaismäärään sisältyvät aikuisten näyttötutk. valmistava koulutus erityisopiskelij at porrastetut majoit usetu luonnonvara-ja ympäristöala 104 30 74 4 3 näistä kahta tutkintoa suorittavien määrä tekniikan ja liikenteen ala 427 Loimaa 310 302 8 59 11 Lieto 78 78 6 8 Logistiikka 39 39 13 39 1 1 yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 112 Loimaa 69 69 2 7 Lieto 43 43 11 3 luonnontieteiden ala 60 Loimaa 22 22 5 2 Lieto 38 38 3 2 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 72 72 14 2 sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 173 kauneudenhoitoala 59 43 16 11 3 sosiaali- ja terveysala 114 Loimaa 114 114 2 1 Lieto 0 kulttuuriala 111 artesaani 74 48 26 7 audiovisuaalinen viestintä 37 37 2 37 2 ammattistartti 19 19 19 935 19 124 158 76 4 42 nuoret + aikuiset yht. 1078 15
Painotetut määrät 2010 (valtionosuus määräytyy näiden mukaan) Koulutusala nämä luvut määräytyvät vuoden 2010 painotettu erityisopiskelijamäärä aloittain opiskelijat 20.9.2010 tilanteen porrastetut mukaan majoitusetu luonnonvara-ja ympäristöala 127 4 3 tekniikan ja liikenteen ala 404 Loimaa 302 59 Lieto 72 6 Logistiikka 30 13 39 1 yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 116 Loimaa 68 2 Lieto 48 11 luonnontieteiden ala 73 Loimaa 38 5 Lieto 35 2 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 64 14 sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 167 kauneudenhoitoala 53 11 sosiaali- ja terveysala 115 Loimaa 111 2 Lieto 3,00 kulttuuriala 108 artesaani 72 7 audiovisuaalinen viestintä 36 2 37 ammattistartti 1 059 138 76 4 16
Talousarvion laadinnassa 2010 käytetyt opiskelijamäärät TA luonnonvara-ala 125 tekniikan ja liikenteen ala 410 yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 118 luonnontieteiden ala 78 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 60 sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala kauneudenhoitoala 50 sosiaali- ja terveysala 100 kulttuuriala 113 yht. 1054 Opiskelijamäärien kehitys Alla olevassa taulukossa on verrattu opiskelijamääriä tilastopäivinä vuosina 2009 2010. Järjestämisluvan opiskelijamäärä vuonna 2009 oli 1.070 (toteutunut painotettu keskiarvo oli 1050) ja vuonna 2010 1.085 (toteutunut 1 059). Talousarvio vuodelle 2010 on laadittu 1 054 opiskelijalle. Ohessa on opiskelijamäärätilastot ryhmittäin 2009-2010. Koulutusala 20.1.09 20.9.09 20.1.10 20.9.10 luonnonvara-ala nuoret 25 30 30 30 aikuiset 104 125 113 74 tekniikan ja liik. ala 353 402 379 427 yhteisk.tiet., liiketal. ja hallinnon ala 116 114 112 112 luonnontieteiden ala 86 84 81 60 matk., rav. ja talousala 55 59 58 72 sosiaali- ja terveysala hiusala 46 49 45 59 sos.ala 88 104 103 114 kulttuuriala 125 114 104 111 ammattistartti 16 20 20 19 Yhteensä 1 014 1 101 1 045 1 078 joista Liedossa 141 160 152 159 joista erit.opisk. 54 135 126 158 17
6.2.2 Tekniset, luonnonvara- ja palvelualat 6.2.2.1 Talous Vastuuhenkilö: rehtori Markku Kaurila Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KSI) Toteutuma (TP2010) Poikkeama (TP/KSI) Menot 3 684 885 0 3 684 885 4 267 562 582 677 Tulot 4333100 261 300 4 594 400 4 462 767-131 633 Netto 648 215 261 300 909 515 195 205-714 310 6.2.2.2 Yksikön toiminta-ajatus Tuottaa koulutuspalveluja seuraavilta koulutusaloilta Tekniikan ja liikenteen ala - ajoneuvo- ja kuljetustekniikka - arkkitehtuuri ja rakentaminen - kone-, metalli- ja energiatekniikka - sähkö- ja automaatiotekniikka Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - majoitus- ja ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala - Kauneudenhoitoala Luonnonvara-ala - Luonnonvara- ja ympäristöala 6.2.2.3 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma 31.12.2010 Taitajakisoihin valmentautuminen. SkillsFinland -välieriin on osallistunut opiskelijoita sähköalalta ja hiusalalta. Vuonna 2011 pidettävään finaaliin selviytyi yksi hiusalan opiskelija. Valmennusryhmään on osallistunut vuonna 2010 n. 6 opiskelijaa kummaltakin em. koulutusalalta. Keskeyttämisen ehkäiseminen Keskeyttämisen ehkäisyn välineitä on lisätty aloittamalla teknisen pajan toiminta. Pajassa on työskennellyt keskimäärin 5 opiskelijaa. Tukiopetusta on niin ikään lisätty. Opettajien täydennyskoulutus Opettajien osallistuminen oman 18
koulutusalansa täydennyskoulutuksiin on lisääntynyt. Erityisesti omassa oppilaitoksessa ja varsinaissuomalaisessa oppilaitosverkostossa järjestettyjen koulutusten kehittämistyötä on tehty eri hankkeiden puitteissa. Uusien opetussuunnitelmien laadinta. Logistiikkakoulutuksen käynnistäminen, opetussuunnitelman laadinta ja riittävien resurssien hankinta. Uudet perustutkintojen opetussuunnitelmat on saatu valmiiksi. Kaikkien perustutkintojen suorittaminen näyttötutkintoina on valmistelussa ja noin puolet opetussuunnitelmista on tehty. Logistiikkakoulutuksen toinen aloitusryhmä käynnistyi elokuussa: Logistiikkahalli valmistui joulukuussa. Laiteinvestointeja on tehty tarpeen mukaan. 6.2.2.4 Koulutilan toimintakertomus 2010 Opetustoiminta Koetoiminta Maatalousalan koulutuksen vetovoimaisuuden kasvu on näkynyt hyvin myös Loimaalla. Syksyllä 2010 maatalousalan perustutkinnon opiskelun aloitti 14 opiskelijaa. Loimaalla annettava maatalousalan peruskoulutus onkin erittäin tärkeää maatalouden elinkeinojen ja työvoiman kehittymisen kannalta seutukunnalla. Loimaa on yksittäisenä kuntana maatalouselinkeinon laajuutta ja tuloja mittaavien lukujen kuvaamana Suomen kahden kolmen suurimman kunnan joukossa. Loimaan seutu muodostaa yhden Suomen tärkeimmistä maataloustuotantoalueista. Oppilaille on järjestetty käytännön harjoituksia monipuolisesti kaikissa maatilan töissä. Yhteistyö agraaritiimin ja Tuomas Levomäen välillä on aktiivista ja se on toiminut hyvin. Vuonna 2010 oppilaita oli tilalla yhteensä 205 päivänä. Maatila, jolla on kotieläimiä, toimii seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia vuorokaudessa. Maatilan vuoden kierto ja luonto määräävät töiden ja harjoitusten ajoittumisen ja maataloustuotannon biologinen rytmi huomioidaan opetustoiminnassa. Vuonna 2010 koulutilalla jatkettiin pitkäaikaista käytännön suorakylvötutkimusta yhteistyössä Koneviesti -lehden kanssa. Ensimmäinen viisivuotiskausi on takana ja seuraavasta viisivuotiskaudesta tehtiin päätös tutkimukseen osallistuvien tahojen kanssa. Tutkimus on laajuudessaan ainutlaatuinen ja se tukee hyvin maatalousalan opintoja peltokasvituotantoon erikoistuneessa opetustoiminnassa. Tutkimus sai vuonna 2009 MTK:n säätiön myöntämän 10 000 euron apurahan ravinteiden ja torjunta-aineiden kertymää ja kulkeutumista koskevaa tutkimusta varten. Tämä tutkimusosio aloitettiin vuonna 2010. MTK:n säätiön myöntämä apuraha osoittaa suorakylvökokeen tärkeyden ja kiinnostavuuden vesiensuojelun näkökulmasta. Loimaan suorakylvökoe on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta mm. Ruotsissa. 19
Peltokasvituotanto Kotieläintuotanto Loimaan koulutila on mukana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtamassa TEHOhankkeessa, jossa käytännön viljelytoimia kehittämällä pyritään vähentämään erityisesti Itämeren ravinnekuormitusta. Hankkeen tiimoilta Loimaan koulutilalla on järjestetty lukuisia käytännön koe- ja havaintotilanteita, jotka ovat tärkeä ja huomionarvoinen osa luonnonvara- alan koulutusta. Maa- ja elintarviketalouden Jokioisten tutkimuskeskus (MTT) sekä kasvinsuojeluaineiden maahantuojat ja maatalousalan keskusliikkeet järjestävät Loimaan koulutilalla useita peltokasvituotantoon liittyviä kenttäkokeita. Peltokasvituotannossa tuotettiin 222 hehtaarin alalla mallasohraa, syys- ja kevätvehnää, ruokahernettä, rypsiä, rapsia ja kuminaa. Koulutilalla keskimääräinen vehnäsato oli noin 4 750 kg hehtaarilta ja mallasohrasato noin 4 000 kg/ha. Hernesato jäi vuonna 2010 heikoksi, alle 2 000 kg/ha. Rypsisato jäi 1 500 kg/ha, ja rapsisato 1 800 kg/ha. Suorakylvökokeiden tuottama kevätvehnäsato oli keskimäärin 5 000 kg/ha. Syksyllä 2010 kylvettiin syysvehnää 30 hehtaaria ja ruista 12 hehtaaria. Käytännön kotieläinopetus perustuu porsastuotantoon. Koulutilalla oli loppuvuodesta 2010 tuotannossa 80 emakkoa. Vuoden 2010 porsastuotos emakkoa kohden oli 24,1 vieroitettua porsasta. Tärkeä osa koulutilan sikalan toimintaa on yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön kanssa. Kaikki Mustialassa luonnonvara-alalla opiskelevat suorittavat käytännön sikalaharjoittelun Loimaan koulutilalla. 20
6.2.3 City-yksikkö (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonala, luonnontieteidenala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuriala) 6.2.3.1 Talous Vastuuhenkilö: rehtori Tarja Asula (1.8.2010 Petri Lähde) Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KSI) Toteutuma (TP2010) Poikkeama (TP/KSI) Menot 2 104 125 0 2 104 125 2 061 831-42 294 Tulot 1 723 500 96 900 1 820 400 1 896 042 75 642 Netto -380 625 96 900-283 725-165 789 117 936 6.2.3.2 Yksikön toiminta-ajatus Tuottaa koulutuspalveluja seuraavilta koulutusaloilta: Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala -liiketalous ja kauppa: liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala -tietojenkäsittely: tietojenkäsittelyn perustutkinto Kulttuuriala -käsi- ja taideteollisuus: käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (esinesuunnittelu, tekstiili, vaatetus sekä sisustus) -viestintä ja informaatiotieteet: audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala -sosiaali- ja terveysala: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 6.2.3.3 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma 31.12.2010 Opetussuunnitelmien uudistamistyön Kaikilla aloilla on uudet loppuunsaattaminen opetussuunnitelmat otettu käyttöön Uusien koulutustuotteiden ja koulutusalojen Aikuiskoulutustarjontaa on lisätty kehittäminen toteuttamalla lyhytkurssi ja Yrittäjyyskasvatushankkeen kehittämistyön jatkaminen osuuskuntatoimintaa laajentamalla Työpaikkaohjaajien kouluttaminen Opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Kansainvälisten hankkeiden hakeminen, opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden lisääminen 21 yrityskohtaista koulutusta Osuuskuntatoiminta on laajentunut monialaiseksi ja toimintaa kehitetty ottamalla työssäoppimiseen yrittäjä näkökulma mukaan Työpaikkaohjaajia on koulutettu Laakeri hankkeessa Laakeri hankkeessa on toteutunut kaksi työelämäjaksoa Hankerahoitusta on saatu
6.2.4 Liedon toimipaikka 6.2.4.1 Talous Vastuuhenkilö: Tarja Asula Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KSI) Toteutuma (TP2010) Poikkeama (TP/KSI) Menot 753 150 0 753 150 820 450 67 300 Tulot 890 100 29 800 919 900 858 046-61 854 Netto 136 950 29 800 166 750 37 596-129 154 6.2.4.2 Yksikön toiminta-ajatus Tuottaa koulutuspalveluja seuraavilta koulutusaloilta: Tekniikan ja liikenteen ala - sähkö- ja automaatiotekniikka - arkkitehtuuri ja rakentaminen Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala liiketalous ja kauppa: liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala tietojenkäsittely: tietojenkäsittelyn perustutkinto Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala sosiaali- ja terveysala: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 6.2.4.3 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma 31.12.2010 Opetussuunnitelmien uudistamistyön Kaikilla aloilla on uudet opetussuunnitelmat loppuunsaattaminen otettu käyttöön. Tietojenkäsittelyn uusi perustutkinto tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon johtava koulutus alkoi syksyllä 2010 Aloituspaikkojen lisääminen Aloituspaikkoja on lisätty liiketalous ja kauppa sekä tietojenkäsittelyn aloilla Aikuiskoulutuksen kehittäminen Aikuiskoulutuksena on toteutunut yksitäisiä Työpaikkaohjaajien kouluttaminen iltakursseja Työpaikkaohjaajia on koulutettu Laakeri hankkeessa Opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Työelämäjaksoja ei toteutunut 2010, suunnitelma on tehty. Kansainvälisten liikkuvuushankkeiden toteutuminen Ulkomailla suoritettavaan työssäoppimisjaksolle on jätetty neljä anomusta 22
6.2.5 Aikuiskoulutus Vastuuhenkilöt: rehtorit Tarja Asula ja Markku Kaurila 6.2.5.1 Talous Tamuutokset Ta muutosten Toteutuma Poikkeama Talousarvio jälkeen (KSI) (TP 2010) (TP/KSI) Menot 949 200 0 949 200 1 276 017 326 817 Tulot 1 128 500 0 1 128 500 1 780 268 651 768 Netto 179 300 0 179 300 504 252 324 952 Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutta on tuloutettu tähän talousarviokohtaan järjestetyille koulutuksille yhteensä noin 755 441 (ed.vuosi 786 410 ) sekä oppisopimuksen perus- ja lisäkoulutuksen valtionosuutta oppisopimuskoulutukseen 331 402,90 vastaamaan koulutuksen toteutuksen menoja. 6.2.5.2 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma 31.12.2010 Ammatillisten perustutkintojen suorittaminen Kaikki näyttötutkintojen näyttötutkintoina (opetussuunnitelmat, opetussuunnitelmat on päivitetty uusien toteutussuunnitelmat) perusteiden mukaisiksi. Kuntayhtymän laajentumisen edellyttämät järjestämissopimusten päivitykset tutkintotoimikuntiin on aloitettu yhdessä Oppisopimustoiminnan laajentuminen kaikille aloille Työvoimapoliittiset täsmäkoulutukset Hoiva-alan työvoimatarpeeseen vastaaminen OpinOvi -hankkeen työelämäyhteydet Novidan kanssa. Uudet perustutkintoryhmät aloittaneet liiketaloudessa, sosiaali- ja terveysalalla, sähköalalla sekä rakennusalalla. Kaikki työvoimakoulutukset ovat tutkintoihin tai tutkinnon osiin valmistavia. Lähiavustaja- ja lähihoitajakoulutusta on toteutettu työvoimapoliittisina koulutuksina ja oppisopimuskoulutuksina. OpinOvi hankkeen yhteydessä on osallistuttu Kehittämisasiantuntijakoulutukseen, missä on ollut 4 työparia(opettaja ja työelämän edustaja). 23
6.3. Kustannukset ja tulot per opiskelija v. 2010 Koulutusala Painotettu Toimintamenot Toimintamenot Toimintatulot Toimintatulot Netto Menot-tulot per opisk.määrä per opiskelija per opiskelija opiskelija Loimaa: hlöä Tekniikan ja liikenteen ala 332 2 849 772,11 8 583,65 2 580 332,70 7 772,09-269 439,41-811,56 metalli 66 670 925,77 10 165,54 574 372,86 8 702,62-96 552,91-1 462,92 sähkö 91 655 838,83 7 207,02 685 521,91 7 533,21 29 683,08 326,19 rakennus 91 690 603,30 7 589,05 651 898,97 7 163,72-38 704,33-425,32 logistiikka 30 465 527,62 15 517,59 313 346,00 10 444,87-152 181,62-5 072,72 auto 54 366 876,59 6 794,01 355 192,96 6 577,65-11 683,63-216,36 Matkailu-, rav.-, ja talousala 64 526 023,46 8 219,12 468 309,88 7 317,34-57 713,58-901,77 Sos.ja terv.ala/hiusala 53 369 850,01 6 978,30 357 988,20 6 754,49-11 861,81-223,81 Luonnonvara-ala 127 521 916,48 4 109,58 1 056 136,15 8 316,03 534 219,67 4 206,45 Yhteensä 576 4 267 562,06 7 408,96 4 462 766,93 7 747,86 195 204,87 338,90 Yht.kuntatiet.-,liiketal. ja hallinnon ala 68 434 824,99 6 394,49 270 767,83 3 981,88-164 057,16-2 412,61 Luonnontieteiden ala 38 258 657,99 6 806,79 168 230,80 4 427,13-90 427,19-2 379,66 Sos.ja terv.ala/lähihoitajat 111 529 621,65 4 771,37 660 119,57 5 947,02 130 497,92 1 175,66 Kulttuuriala 108 838 726,50 7 765,99 797 081,49 7 380,38-41 645,01-385,60 artesaanit 72 637 725,16 8 857,29 487 890,98 6 776,26-149 834,18-2 081,03 mediat 36 201 001,34 5 583,37 309 190,51 8 588,63 108 189,17 3 005,25 Yhteensä 325 2 061 831,13 6 344,10 1 896 199,69 5 834,46-165 631,44-509,64 Lieto: Tekniikan ja liikenteen ala 72 412 314,62 5 726,59 498 396,98 6 922,18 86 082,36 1 195,59 rakennus 30 0,00 0,00 0,00 sähkö 42 0,00 0,00 0,00 Yht.kuntatiet.-, liiketal. ja hallinnon ala 48 217 660,41 4 534,59 213 055,55 4 438,66-4 604,86-95,93 Luonnontieteiden ala 35 179 514,78 5 128,99 146 593,48 4 188,39-32 921,30-940,61 Sos.-, terv.ala/lähihoitajat 3 10 959,73 3 653,24 0,00 0,00-10 959,73-3 653,24 Yhteensä 158 820 449,54 5 192,72 858 046,01 5 430,67 37 596,47 237,95 Yhteensä perustutk. 1059 7 149 842,73 6 751,50 7 217 012,63 6 814,93 67 169,90 63,43 Aikuiskoulutus 330 1 276 016,54 3 866,72 1 780 268,19 5 394,75 504 251,65 1 528,04 Koulutusalojen tuloista vähennetyt kustannukset: Hallinto ja rahoitus per opiskelija 553 (605) Kuntayht. yht. toiminnot per opiskelija 474 (451) Kiinteistökust.per opiskelija: Ruokailukust.per opiskelija: Myllykyläntie 1482 (1465) 528 (451) Turuntie 1113 (1029) 634 (498) Ylistaronkatu 2043 (1785) 655 (699) Hämeentie 2039 (1202) 579 (269) Lieto 976 (863) 675 (475) (suluissa v. 2009) 24
25 7 Tuloslaskelma Loimaan koulutuskuntayhtymä Sivu 1 03.03.2011 Talousarvio ja suunnitelma EUR Ulkoinen 01.01.2010-31.12.2010 Tilinpäät. Talousarv. Käyttös.1 Toteutuma Toteutuma 2009 2010 2010 01-12 % LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 11.589.997,63 11.913.000 12.301.000 12.621.797,02 102,6 Maksutuotot 61.531,35 50.000 50.000 41.874,91 83,7 Tuet ja avustukset 282.845,02 46.000 46.000 80.115,06 174,2 Muut toimintatuotot 151.354,92 108.000 108.000 161.835,66 149,8 TOIMINTATUOTOT 12.085.728,92 12.117.000 12.505.000 12.905.622,65 103,2 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1.394,30 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -7.069.345,03-7.101.290-7.101.290-7.644.500,38 107,6 Palvelujen ostot -2.053.130,02-1.994.500-1.994.500-2.077.705,18 104,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1.921.663,82-1.713.700-1.713.700-1.805.230,59 105,3 Avustukset -5.345,06-200 -200-7.561,95 3781,0 Muut toimintakulut -265.047,50-295.400-295.400-332.650,62 112,6 TOIMINTAKULUT -11.314.531,43-11.105.090-11.105.090-11.867.648,72 106,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 772.591,79 1.011.910 1.399.910 1.037.973,93 74,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4.950,22 1.000 1.000 721,62 72,2 Muut rahoitustuotot 468,18 200 200 449,21 224,6 Korkokulut -7.233,41-2.500-2.500-1.763,24 70,5 Muut rahoituskulut -70.768,68-2.000-2.000-256,96 12,8 Rahoitustuotot ja -kulut -72.583,69-3.300-3.300-849,37 25,7 VUOSIKATE 700.008,10 1.008.610 1.396.610 1.037.124,56 74,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -450.755,51-424.770-424.770-465.703,01 109,6 Poistot ja arvonalentumiset -450.755,51-424.770-424.770-465.703,01 109,6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 249.252,59 583.840 971.840 571.421,55 58,8
8 Tilinpäätös 2010 (yhteenvetotaulukot) Yhtymävaltuustotaso (mukana sisäiset erät) Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KS I) Toteutuma (TP 2010) Poikkeama (TP/KSI) Muutos % Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut Menot 2 762 600 0 2 762 600 2 906 247 143 647 5,2 Tulot 2 765 900 0 2 765 900 2 907 253 141 353 5,1 Netto 3 300 0 3 300 1 007-2 293-69,5 Kuntayhtymän yhteiset toiminnot Menot 2 018 400 0 2 018 400 1 614 562-403 838-20,0 Tulot 2 018 400 0 2 018 400 1 614 562-403 838-20,0 Netto 0 0 0 0 0 Opetus yhteensä Menot 7 491 360 0 7 491 360 8 425 859 934 499 12,5 Tulot 8 075 200 388 000 8 463 200 8 997 123 533 923 6,3 Netto 583840 388 000 971 840 571 264-400 576-41,2 Rahoitus Menot 4 500 0 4 500 2 020-2 480-55,1 Tulot 1 200 0 1 200 1 171-29 -2,4 Netto -3 300 0-3 300-849 2 451-74,3 Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Menot 12 276 860 0 12 276 860 12 948 688 671 828 5,5 Tulot 12 860 700 388 000 13 248 700 13 520 109 271 409 2,0 Ylijäämä(+)/Alijäämä(-) 583 840 388 000 971 840 571 422-400 418-41,2 Investoinnit Rakennusten korjaus 1 860 000-269 000 1 591 000 1 579 329-11 671-0,7 Irtaimisto 360 000-75 000 285 000 276 691-8 309-2,9 Yhteensä 2 220 000-344 000 869 000 1 856 020-19 980 113,6 26
TILINPÄÄTÖS 2010 (yhteenvetotaulukot) Yhtymähallitustaso (mukana sisäiset erät) Talousarvio Ta- Ta muutosten Toteutuma Poikkeama muutokset jälkeen (KS I) (TP 2010) (TP/KSI) Muutos% Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut Menot 2 762 600 0 2 762 600 2 906 247 143 647 5,2 Tulot 2 765 900 0 2 765 900 2 907 253 141 353 5,1 Netto 3 300 0 3 300 1 007-2 293-69,5 Kuntayhtymän yhteiset toiminnot Menot 2 018 400 0 2 018 400 1 614 562-403 838-20,0 Tulot 2 018 400 0 2 018 400 1 614 562-403 838-20,0 Netto 0 0 0 0 0 Tekniikka-, luonnonvara- ja palvelualat Menot 3 684 885 0 3 684 885 4 267 562 582 677 15,8 Tulot 4333100 261 300 4 594 400 4 462 767-131 633-2,9 Netto 648 215 261 300 909 515 195 205-714 310-78,5 City-yksikkö Menot 2 104 125 0 2 104 125 2 061 831-42 294-2,0 Tulot 1 723 500 96 900 1 820 400 1 896 042 75 642 4,2 Netto -380 625 96 900-283 725-165 789 117 936-41,6 Aikuiskoulutus Menot 949 200 0 949 200 1 276 017 326 817 34,4 Tulot 1 128 500 0 1 128 500 1 780 268 651 768 57,8 Netto 179 300 0 179 300 504 252 324 952 181,2 Liedon toimipaikka Menot 753 150 0 753 150 820 450 67 300 8,9 Tulot 890 100 29 800 919 900 858 046-61 854-6,7 Netto 136 950 29 800 166 750 37 596-129 154-77,5 Opetus yhteensä Menot 7 491 360 0 7 491 360 8 425 859 934 499 12,5 Tulot 8 075 200 388 000 8 463 200 8 997 123 533 923 6,3 Netto 583 840 388 000 971 840 571 264-400 576-41,2 Rahoitus Menot 4 500 0 4 500 2 020-2 480-55,1 Tulot 1 200 0 1 200 1 171-29 -2,4 Netto -3 300 0-3 300-849 2 451-74,3 Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Menot 12 276 860 0 12 276 860 12 948 688 671 828 5,5 Tulot 12 860 700 388 000 13 248 700 13 520 109 271 409 2,0 Ylijäämä(+)/Alijäämä(-) 583 840 388 000 971 840 571 422-400 418-41,2 Investoinnit Rakennusten korjaus 1 860 000-269 000 1 591 000 1 579 329-11 671-0,7 Irtaimisto 360 000-75 000 285 000 276 691-8 309-2,9 Yhteensä 2 220 000-344 000 869 000 1 856 020-19 980 113,6 27
28 Mittariselosteet 1. päteviä opettajia % päätoimisista Valtakunnallinen mittari: Kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta työhönsä tilanteessa 31.12. edellisenä vuonna. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri 2. henkilöstökoulutus % palkoista Valtakunnallinen mittari: Kuvaa taloudellista panosta henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen ja ylläpitämiseen, mukana myös työelämäosaaminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri mahdollisuuksien puitteissa 3. henkilöstökyselyindeksi Henkilöstölle suoritetun kyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) painotettu keskiarvo. Tavoite: indeksi mahdollisimman suuri 4. verkko-opetusta ov/vuosi Opettajien toteuttama opetus opintoviikkoina käyttäen jotain verkko-opetusalustaa (Moodle tms.) Tavoite: jokaisessa tutkinnossa on verkko-opetuksella toteutettavissa olevia opintojaksoja 5. hankkeita kpl/vuosi Kaikki oppilaitoksen sisäiset kehittämisprojektit ja ne seutukehittämishankkeet, joihin osallistutaan joko hallinnoijana tai yhteistyökumppanina. 6. uusia koulutustuotteita kpl/vuosi Uusien tutkintojen, koulutusohjelmien, tilauskurssien, koulutustapojen ja muiden vastaavien koulutustuotteiden määrä kpl/vuosi. Tavoite: uusia tuotteita syntyy vuosittain 7. aloittaneet/aloituspaikat Vuoden aikana aloittaneiden määrä tilastointipäivinä/aloituspaikkojen määrä yksikköhintapohjaisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus poislukien, otetaan 10 % yli aloituspaikkatavoitteen. Tavoite: suhdeluku mahdollisimman lähellä tai yli yhden 8. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella Peruskoulunsa päättäneistä ammatillisen koulutuksen aloittaneiden osuus %:ina. Tavoite: mahdollisimman suuri, vuoteen 2010 mennessä 60 % 9. asiakaskyselyindeksi Päättävien luokkien opiskelijakyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) painotettu keskiarvo. Tavoite: indeksi mahdollisimman suuri 10. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä Aikuiskoulutusosastossa suoritettujen opintojen määrä opiskelijatyöpäivinä, 7 tuntia=1 työpäivä Tavoite: määrä kasvaa vuosittain 11. negatiivinen keskeyttäminen % Valtakunnallinen mittari: ilmaisee koulutuksen tuloksellisuutta, lasketaan niiden aloittaneiden opiskelijoiden osuus, jotka ovat lopettaneet tutkintoa suorittamatta tai työllistymättä. Tavoite: mahdollisimman pieni 12. läpäisyaste % aloittaneista Valtakunnallinen mittari: ilmaisee koulutuksen tuloksellisuutta, lasketaan aloittamisvuoden ja kolmen seuraavan vuoden aikana valmistuneiden osuus aloittaneista. Tavoite: mahdollisimman suuri osuus 13. työllistymisindeksi Valtakunnallinen mittari: ilmaisee koulutuksen osuvuuden ja vaikuttavuuden, lasketaan 3,5 vuoden aikana valmistuneiden työllistymisen ottaen huomioon alueelliset työllistymiserot ja erityisopetuksen vaikutus, keskiarvo 0. Tavoite: mahdollisimman korkea 14. jatko-opiskelusindeksi Valtakunnallinen mittari: ilmaisee valmistuneiden sijoittumisen korkea-asteen opiskeluun ottaen huomioon ylioppilaiden ja erityisopiskelijoiden vaikutus, keskiarvo 0. Tavoite: mahdollisimman suuri indeksin arvo 15. valmistuneiden määrä 4 v:ssa Ilmaisee valmistuneiden lukumäärän 4 vuoden kuluessa aloittamisesta. Tänä aikana opiskelijasta saadaan valtion maksama yksikköhinta. Tavoite: kaikki valmistuvat 4 vuoden kuluessa. 16. kaksoistutkintoja % valmistuneista Ilmaisee yo-kirjoitukset läpäisseiden määrän valmistuneista. Tavoite: mahdollisimman suuri, vuonna 2010 osuus 20 % 17. suhteellinen velkautuneisuus Ilmaisee %:na, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntatalouden keskiarvo vuonna 2002 noin 30 % ja ammatillisessa koulutuksessa noin 21 %. Tavoite: osuus pienenee 18. vuosikate % poistoista Ilmaisee, kuinka monta % vuosikate on poistojen määrästä. Kun osuus on 100 %, tulorahoitus on riittävä. Tavoite: osuus on ainakin 100 %