puh. 050-61 331, fax 03-6544 913 tapio.yli-kovero@saunasampo.fi

1 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE VALITUSLUPA JA VALITUS VALITUSLUVAN JA VALITUKSEN KOHDE Turun hovioikeuden tuomio Nro 111, Diaarinumero S 04/1809 annettu 13.1.2005 Asia Takaisinsaanti konkurssipesään Hakija ja valittaja Anna-Liisa Yli-Kovero Asiamies ja prosessiosoite Tapio Yli-Kovero Torikatu 27 13110 Hämeenlinna puh. 050-61 331, fax 03-6544 913 tapio.yli-kovero@saunasampo.fi 1

2 1 VALITUSLUPAHAKEMUS JA SEN PERUSTEET Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. Valituslupaa pyydetään tuomiovirheen ja menettelytapavirheen takia. Kyseessä on myöskin ennakkotapaus takaisinsaantilain säädösten tulkintajärjestyksestä ja sitovuudesta toisiinsa nähden. Valituslupaa pyydetään myös asian ennakkotapausluonteen takia. Valitusluvan myöntäminen on perusteltua myös oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi jäljempänä olevin perusteluin. Valitusluvan myöntäminen on perusteltua myös jutun suurten yhteiskunnallisten seurausten takia, jos hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. 1.1 VALITUSLUPA TUOMIOVIRHEEN TAKIA Hovioikeuden päätös perustuu perättömään lausumaan, jolle ei ole minkäänlaista näyttöä ja jonka tueksi ei ole minkäänlaisia todennäköisiä syitä. Hovioikeuden tuomio perustuu kantajan vasta hovioikeudelle antamassaan vastineessa esittämään väitteeseen, että Tapio Yli-Kovero olisi pesänhoitajalle 27.5.2003 lähettämässään kirjeessä myöntänyt, että kyse olisi ollut velan maksusta Anna-Liisa Yli-Koverolle. Hovioikeus ei ole voinut tätä väitettä asianmukaisesti tutkia, väite ei ole ollut Anna-Liisa Yli-Koveron tiedossa eikä hän siten ole voinut sitä asianmukaisesti kiistää. Hovioikeus on tuominnut kyseiset elantomenot lahjoiksi. Lain mukaan kukin lahja on tutkittavan sen antamisajankohdan olosuhteiden mukaan. Kyseiset lahjat on maksettu eri kuukausina tulorahoituksesta niin, ettei seuraavan lahjan rahoitus ole vielä tiedossa. Joten kyse on eri lahjoista, joiden kaikkien osalta on lain mukaan erikseen selvitettävä, oliko lahja kohtuullinen elantomeno, oliko lahja tai avustus epäsuhteessa antajan tuloihin, oliko suoritus sopimaton ja oliko sillä ilmeinen yhteys tulevaan konkurssiin. Kanteessa ei ole näin tehty. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus ovat jättäneet tämän lain vaatiman tutkinnan tekemättä. Hovioikeuden tuomion perusteluissa ei käy ilmi, mihin tosiasioihin ja oikeudelliseen päättelyyn perustuu kunkin suorituksen tuomitseminen lahjaksi. 2

3 1.2. VALITUSLUPA TAKAISINSAANTILAIN SOVELTAMISALAN ENNAKKOTAPAUSLUONTEEN TAKIA 2 VALITUS Takaisinsaantilaissa sanotaan yksikäsitteisesti, että takaisinsaanti ei koske tavanomaisia menoja. Takaisinsaantilaine esitöissä sanotaan nimenomaisesti ettei takaisinsaantilakia voida soveltaa kohtuullisten elantomenojen takaisinperintään edes silloin, kun elantomenojen kattamiseksi on myyty omaisuutta tai otettu velkaa. Tähänastisessa oikeuskäytännössä on noudatettu lakia ja esiöissä ilmaistua lainsäätäjän tahtoa. Oikeuskysymyksenä on se voidaanko laissa säädetty tavanomaisten menojen takaisinsaantikielto mitätöidä vetoamalla muihin seikkoihin kuin menojen kohtuullisuuden arviointiin, joka on ainoa laissa mainittu syy takaisinsaantiin. Oikeuskysymyksenä on myös tarvitseeko velallisen kumota takaisinsaantilain 8 :n lahjaolettama silloin, kun on kyse tavanomaisesta elantomenosta, jota ei ole väitetty kohtuuttomaksi. Kyse on myös siitä voiko takaisinsaantikanteen ratkaista kolmanteen osapuoleen kohdistuvalla vaatimukselle ilman että kanne kohdistetaan tähän kolmanteen osapuoleen ja annetaan tälle mahdollisuus puolustautua. 2.1 VALITUS TUOMIOVIRHEEN TAKIA Kyse ei ollut velasta Kyseinen kirje oli vastaus pesänhoitajan 22.5.2003 lähettämään kirjeeseen, jossa pesänhoitaja vaatii Anna-Liisa Yli-Koveroa maksamaan velkansa konkurssipesälle. Pesänhoitajan Anna-Liisa Yli-Koverolle lähettämän kirjeen sisältö: LAINANNE SUOMEN KYLMÄPUSSI OY:LTÄ Riihimäen käräjäoikeus on 14.11.2002 kello 10.000 asettanut Taka- Hattelmalan Hoitotarvike Oy:n (ent. Suomen Kylmäpussi Oy) konkurssiin ja määrännyt allekirjoittaneen pesänhoitajaksi. Suomen Kylmäpussi Oy:n kirjanpitoaineiston mukaan Te olette saaneet lainaksi ko. yhtiöltä 26.12.2001 3.000 euroa (kyse markoista TY-K huom.), 25.2.2002 650 euroa ja 14.4.2002 800 euroa. Pesänhoitajana pyydän Teitä maksamaan kyseiset lainat yhteensä 4.450 euroa sekä niille kertyneen korkotuoton välittömästi Asianajotoimisto 3

4 Salmela & Portaanpää Oy:n asiakasavarojen tilille Hämeenlinnan seudun Osuuspankkiin tilinumero 568000-283511 sieltä edelleen konkurssipesälle tilitettäväksi. Tapio Yli-Kovero vastasi kirjeeseen 27.5.2003 (kantajan todiste): KIRJEENNE ANNA-LIISA YLI-KOVEROLLE Viitaten kirjeeseenne Anna.Liisa Yli-Koverolle 22.5.2003 totean seuraavaa: Anna-Liisa Yli-Kovero ei ole koskaan ollut työ- palvelus-, saamis-, laina- eikä muussakaan suhteessa Suomen Kylmäpussi Oy:öön. Olen maksanut hänelle vippejäni takaisin suoraan häneen tililleen sen sijaan, että olisin ensin siirtänyt rahat omalle tililleni ja siitä edelleen Anna-Liisa Yli-Koveron tilille. Kaikki nämä siirrot on Suomen Kylmäpussi Oy:n kirjanpidossa kirjattu asian oikeaa laitaa vastaavasti eli henkilökohtaisiksi nostoiksi. Suomen Kylmäpussi Oy:n kirjanpidossa ja tilinpäätöksissä ei ole koskaan ollut saatavia tai velkoja Anna-Liisa Yli-Koverolta Mikään laki tai muu määräys ei aseta rajoituksia sille, mille tilille kansalainen haluaa itselleen kuuluvan rahasuorituksen ohjata tai miltä tililtä joku lasku on maksettava. Yllä olevassa vastauksessaan pesänhoitajalle Tapio Yli-Kovero vastasi pesänhoitajan kysymykseen Anna-Liisa Yli-Koveron veloista Suomen Kylmäpussi Oy:lle ja selosti lisäksi perheensisäistä maksukäytäntöä, jossa oli maksanut itselleen kuuluvia suorituksia suoraan Anna-Liisa Yli-Koveron tilille ja kirjannut ne asianmukaisesti yhtiön kirjanpidossa suorituksiksi itselleen. Tässä asiayhteydessä hän on käyttänyt huolimatonta sanontaa maksanut takaisin vippejä takaisin. Tällä ei ole tarkoitettu tosiasiallisia velkasuhteita vaan maksu- ja kirjauskäytäntöä. Vastauksessa Tapio Yli-Kovero korostaa sitä, että kaikilla kansalaisilla on oikeus maksaa itselleen kuuluva rahasuositus mille tilille haluaa. Tässä ei ole mitään epätavallista ja aviopuolisoilla on yhteisiä tilejä. Tilinomistajan nimellä ei ole nykyisin käytännön merkitystä, koska internet-maksuissa tosiasiallinen maksaja on se, jolla on tunnusluvut. Tapio Yli-Koveron kirjeestä ei käy ilmi mitään väitetystä velkasuhteesta eli mitä on oltu velkaa, milloin velkasuhde syntynyt ja miten sitä on lyhennetty. Anna-Liisa Yli-Koveron velkasuhteeseen vastaavassa asiaan kirjeessä ei sanota mitään takaisinsaantivaatimuksen kohteina olevista suorituksista. Siitä ei käy ilmi, olivatko suoritukset, velan antamisia tai velan ottoja vai olivatko ne tarkoitettu perheen elantomenojen kattamiseen. Siitä 4

5 kävi vain ilmi, että ne olivat Tapio Yli-Koveron nostoja Suomen Kylmäpussi Oy:ltä, jotka yhtiön kyseisen kuukauden kirjanpidossa oli kirjattu suorituksiksi Tapio Yli-Koverolle. Oikeuskysymyksenä on myös se kumoaako pesänhoitajan perustelematon väite yhtiön asianmukaisesti hoidetun kirjanpidon. Tähänastisessa oikeuskäytännössä lähtökohtana on ollut ratkaisujen tekeminen tosiasiallisen asiantilan mukaisesti. Tähänastisessa oikeuskäytännössä on esimerkiksi bulvaanille maksettu suoritus ratkaistu suorituksen tosiasiallisen saajan ja käyttötarkoituksen mukaiseksi. Kyse on myös siitä, voidaanko kolmannen osapuolen hoitama kirjanpito todeta paikkaansa pitämättömäksi ilman asianmukaista tutkimista oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeuden valmisteluistunnon pöytäkirjassa todetaan riitaista olleen onko Tapio Yli-Koverolla ollut peruste kanteessa oleviin nostoihin. Tätä seikka ei voitutkia ilman Tapio Yli- Koveroon kohdistuvaa kannetta ja sitä kautta Tapio Yli-Koverolle syntyvää mahdollisuutta puolustautua. Mitkään seikat eivät myöskään tue sitä, että olisi ollut todennäköisiä syitä uskoa, että kyse olisi velan maksusta. Anna-Liisa Yli-Koveron oikeudelle jättämistä Sampo Pankin tiliotteista käy kiistatta ilmi, että kaikki kyseiset suoritukset ovat menneet Anna- Liisa Yli-Koveron nimissä olevan perheen asunnon hankkimisesta johtuvan pankkilainan korkoihin ja lyhennyksiin eli tavanomaisiin perheen elantomenoihin. Tiliotteista näkyy, että kyse oli kuukausittaisesta lainanlyhennyksistä, joihin Tapio Yli-Kovero oli muina kuukausina antanut rahaa omalta tililtään lähteneinä tilisiirtoina. Kyseisissä tiliotteissa ei ollut mitään viittausta siihen, että kyseessä olisi ollut Tapio Yli-Koveron velan maksu Anna-Liisa Yli-Koverolle Kyseisistä tiliotteista käy myös ilmi, että Anna-Liisa Yli-Kovero oli työtön ja sai työttömyyskorvausta, joka oli pienempi kuin asuntolainan hoitomeno. Mistään ei käy ilmi, että Anna-Liisa Yli-Kovero olisi ollut siinä taloudellisessa asemassa, että olisi voinut joskus lainata Tapio Yli- Koverolle niin, että heidän välilleen olisi syntynyt sellainen velkasuhde, mitä takaisinsaantilaki edellyttää. Lahja on tutkittava sen antamisajankohdan olosuhteiden perusteella. Hallituksen eityksessä takaisinsaantilaiksi sanotaan, että lahja on tutkittava sen antamisajankohdan olosuhteiden mukaan. Kun kyse oli juoksevista tuloista suorittu maksu ei niillä ollut yhteistä kuin se, että ne oli käytetty elantomenoihin, joten kukin suoritus on lain mukaan tutkittava toisistaan erillisinä. 5

6 Hovioikeuden olisi siten pitänyt tutkia oliko 26.12.2001 suoritettu 504,56 euron asuntomenoihin käytetty suoritus laissa tarkoitettu kohtuullinen tavanomainen meno. Oliko se epäsuhteessa antajan taloudelliseen tilanteeseen. Oliko se ilmeisen sopimaton oikeustoimi ja oliko sillä lain esitöissä mainittu ilmeisen selvä syy-yhteys 14.11.2002 tapahtuneeseen konkurssiin asettamiseen. Kanteessa ei esitetä lain mukaista yksilöityä moitetta kullekin suoritukselle. Kanteessa ei esitetä mitään todisteita tai muuta perustelua sille, miksi kyseessä ei ole lain tarkoittama tavanomainen kohtuullinen elantomeno. Takaisinsaantilaissa ja sen esitöissä rajataan kohtuulliset tavanomaiset menot ja vielä erikseen mainiten elantomenot takaisinsaannin ulkopuolelle. Näin ollen oikeuden on ensin selvitettävä, onko kyseessä tavanomainen meno ja vasta sen jälkeen, jos aihetta on, selvitettävä onko kyse lahjasta tai muusta takaisinsaantilaissa olevasta takaisinsaantiperusteesta. Edellä esitetyn perusteella hovioikeuden tuomio on kumottava ja kanne hylätä toteen näyttämättä jääneenä ja lakiin perustumattomana. 2.2 VALITUS JUTUN ENNAKKOTAPAUSLUONTEEN TAKIA Ovatko kohtuulliset elantomenot takaisinsaantikelpoisia Takaisinsaantilain esitöiden mukaan tavanomaiset juoksevat maksut eivät peräydy. Tämä sisältää implisiittisesti sen ajatuksen että myöskään juoksevasta toiminnasta saatu tulorahoitus ja sen peräydy. Ei ole mahdollista maksaa juoksevia menoja ilman että saa juoksevia tuloja, joten juoksevien tulojen käyttö ei ole takaisinsaantilaissa ja sen esitöissä tarkoitettu omaisuuteen kohdistuvaa oikeustoimi. Takaisinsaantilaki tunnustaa velallisen oikeuden elättää perheensä paitsi juoksevasta toiminnasta kertyneillä tuloilla myös omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla tai lisävelkaantumisella edellyttäen että menot ovat kohtuulliset HE s. 49. Tämä velallisen oikeus elättää perheensä tunnustetaan myös ulosottolaissa ja tuoreessa KKO:n ratkaisussa 2004:89, jossa todetaan maksuvaikeuksissa olevalla velallisella olevan oikeus elättää perheensä mutta myös velvollisuus ottaa huomioon velkojiensa edut noudattamalla rahankäytössään kohtuullisuutta. Kantaja, käräjäoikeus eikä hovioikeuskaan ole kiistänyt suoritusten käyttämistä asuntomenoihin, mikä käy kiistatta ilmi kantajan käräjäoikeudelle jättämistä pankin tiliotteista. Käräjäoikeus samoin kuin hovioikeus on jättänyt täysin käsittelemättä tämän seikan. Tuomioitten perusteluissa ei edes mainita asiaa ja tuomioiden perusteluista ei käy 6

7 ilmi mihin todisteisiin ja oikeudelliseen pohdintaan tuomio tältä osin perustuu. Hovioikeuden tuomio kumoaa yrittäjän oikeuden elättää perheensä. Hovioikeuden tuomiossa ei mitenkään perustella, miksi yrittäjällä ei ole oikeutta elättää perhettään. Onko yrittäjällä oikeus päättää mille tilille maksaa itselleen kuuluvan suorituksen Hovioikeus ei ole kiistänyt sitä, että Tapio Yli-Koverolla on ollut oikeus maksaa itselleen tulevia suorituksia haluamalleen tilille. Näin ollen ainoaksi riidanalaiseksi asiaksi voi jäädä se oliko Tapio Yli-Koverolla ylipäätänsä oikeus nostaa kyseiset suoritukset Suomen Kylmäpussi Oy:ltä. Tätä puolestaan ei voi tutkia laillisesti muuten kuin Tapio Yli- Koveroon kohdistetussa takaisinsaantikanteessa. Kun kyse on ollut yhtiön kirjanpidon perusteella Tapio Yli-Koveron nostosta ja tätä ei konkurssipesä voi vaatia kolmansien osapuolten välisiä maksusuorituksia perääntyviksi ilman, että se nostaa kanteen maksusuorituksen osapuolia vastaan. Jos Tapio Yli-Koverolla oli oikeus nostaa kyseiset suoritukset oli hänellä myös oikeus siirtää ne suoraan vaimonsa tilille. Kun asiaa ei ole laillisesti tutkittu, ei konkurssipesä voi vaatia takaisinsaantia pesään oikeustoimesta, jossa pesä ei ole osallisena. Onko perheen elättäminen lahja muille perheenjäsenille. Anna-Liisa Yli-Kovero on osoittanut, että kyseessä oli Tapio Yli- Koveron osallistuminen perheen elantomenoihin. Takaisinsaantilaissa puhutaan omaisuuteen kohdistuvista oikeustoimista. Oikeuskysymyksenä on onko perheen elättäminen takaisinsaantilaissa tarkoitettu omaisuuteen kohdistuva oikeustoimi vaiko takaisinsaantilaissa tarkoitettu tavanomainen meno. Kyse oli tavanomaisesta maksusta, joka ei ollut epäsuhteessa antajan taloudelliseen asemaan. Takaisinsaantilain 6 :n mukaan takaisinsaantia ei voida vaatia sellaisten avustusten ja tavanomaisten lahjojen peräyttämistä, jotka eivät ole olleet epäsuhteessa velallisen taloudelliseen asemaan. Kantaja ei ole edes väittänyt, että kyseessä olevat tavanomaiset maksut olisivat epäsuhteessa velallisen taloudelliseen asemaan. Tuomioistuin ei ole asiaa tutkinut eikä väittänyt, että maksut ovat epäsuhteessa antajan taloudelliseen asemaan. 7

8 Hallituksen esityksessä takaisinsaantilaiksi lahjan arviointi on suoritettava sopimuksentekohetken tai täyttymishetken perusteella. Tämä tarkoittaa tähän tapaukseen sovitettuna, että jokainen rahasuoritus on tarkasteltava erikseen, koska kyseessä ei ole jonkun omaisuuserän useassa osassa tapahtunut lahjoitus, vaan kuukausittaisesta tuloista maksetusta avustuksesta. Eli kyse on siitä oliko esimerkiksi 26.12.2001 annettu silloinen 3.000 markan suoritus perheen asumiskuluihin epäsuhteessa Tapio Yli-Koveron tuloihin. Tuomioistuin on laiminlyönyt tämän tarkastelun. Tarvitseeko tavanomaisen maksun saajan kumota 8 :n lahjaolettama Hovioikeuden päätöksen perusteluissa vedotaan siihen, että Anna-Liisa Yli-Kovero ei ole takaisinsaantilain 8 :ssä tarkoitetulla tavalla näyttänyt, että kyseessä ei ole lahja. Lain ja sen esitöiden mukaan tavanomaiset maksut eivät ole takaisinsaantikelpoisia, joten niitä ei edes koske lahjaolettamatarkastelu. 3. TODISTELU Käräjäoikeudessa esitetty todistelu. 4. VAATIMUKSET Vaadimme Turun hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Vaadimme Anna-Liisa Yli-Koveron oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkolain 4 :n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluessa päätöspäivistä alla esitetyn erittelyn mukaan. Hovioikeudelle esitetty oikeudenkäyntikuluvaatimus 6.272,00 Valituksen laadinta Korkeimpaan oikeuteen Tapio Yli-Koveron työ 24 h a 100,00 2.400,00 yhteensä 8.672,00 euroa Hämeenlinnassa 12.3.2005 Anna-Liisa Yli-Kovero Laatija Tapio Yli-Kovero 8