Turun hovioikeuden tuomio Nro 2262, Diaarinumero S 04/1048 annettu Takaisinsaanti konkurssipesään

Transkriptio

1 1 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE VALITUSLUPA JA VALITUS VALITUSLUVAN JA VALITUKSEN KOHDE Turun hovioikeuden tuomio Nro 2262, Diaarinumero S 04/1048 annettu Asia Takaisinsaanti konkurssipesään Hakija ja valittaja Emmi Eliisa Yli-Kovero Asiamies ja prosessiosoite Tapio Yli-Kovero Torikatu Hämeenlinna , fax , saakka tapio.yli-kovero@saunasampo.fi A VALITUSLUPA 1 VALITUSLUPAHAKEMUS JA SEN PERUSTE Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. Valituslupaa pyydetään ensisijaisesti tuomiovirheen takia. Valituslupaa pyydetään toissijaisesti asian ennakkotapausluonteen takia. 1

2 2 Valitusluvan myöntäminen on perusteltua myös oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi jäljempänä olevin perusteluin. Valitusluvan myöntäminen on perusteltua myös jutun suurten yhteiskunnallisten seurausten takia, jos hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. 2 VALITUSLUPA TUOMIOVIRHEEN TAKIA Hovioikeus on tuominnut Emmi Yli-Koveron maksamaan takaisin hänen saamansa palkan sillä perusteella, että suoritukset on katsottava lahjoiksi. Toisaalla päätöksessään hovioikeus on sovitellut takaisinsaantia sillä perusteella, että on ilmeistä, että Emmi Yli-Kovero on ollut tietämätön yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja sen vaikutuksista eli on ollut vilpittömällä mielellä. Takaisinsaantilain yleisen takaisinsaantiperusteen mukaan lahjan takaisinsaannilta edellytetään lahjan saajan vilpitöntä mieltä eli tietämättömyyttä lahjan antajan taloudellisesta tilanteesta ja lahjan vaikutuksesta siihen. Velallisen läheisen oletetaan tienneen taloudellisesta tilanteesta, jollei hän saateta todennäköiseksi, että ei tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää niistä. Kun Emmi Yli-Kovero oli saattanut todennäköiseksi vilpittömän mielensä ja hovioikeus oli pitänyt sitä ilmeisenä, olisi hovioikeuden pitänyt hylätä kanne 5 :n 2 momentin perusteella sen sijaan, että otti vilpittömyyden huomioon takaisinsaantia kohtuullistaessaan. 3 VALITUSLUPA JUTUN ENNAKKOTAPAUSLUONTEEN JA OIKEUSKÄYTÄNNÖN YHTENÄISYYDEN TAKIA 3.1 JUTUN TAUSTA Jutussa on kyseessä takaisinsaantikanne, jossa konkurssipesä vaatii takaisinsaantia Emmi Yli-Koverolta, konkurssiin menneen yhtiön toimitusjohtajan tyttärelle internet sivustojen ylläpidosta ja tietojenkäsittelytehtävistä maksettua palkkaa, sillä perusteella että kyseessä olisi lahja. Palkka on ollut aluksi asuntoedun muodossa, kun yhtiö maksoi alaikäisen tyttären vuokran mk kuukaudessa tämän päästyä opiskelemaan Kallion Ilmaisutaidon lukion multimedialinjalle. Multimedia on tietokoneella tehtävää esitystä, jossa internetillä on keskeinen osuus. Linjalle valittiin sadoista hakijoista runsaat 20 opiskelijaa, joista valittaja oli ainoa tyttö. 2

3 3 Palkan vastineeksi tytär hoiti yrityksen laajojen internetsivustojen ylläpitoa ja avusti tietokoneiden käytössä. Myöhemmin palkka maksettiin rahana ja oli joinakin kuukausina suurempi, kun töitä oli enemmin, kuitenkin enintään mk kuukaudessa. Palkka on ilmoitettu verottajalle ja niistä on maksettu vero. Valittajan saama palkka on kokonaisuudessa käytetty välttämättömien elatusmenojen kattamiseen. Palkan maksamiseen ei ole liittynyt omaisuusjärjestelyjä, omaisuuden myyntiä tai velan ottamista, vaan palkka maksettiin yrityksen tulorahoituksella. 3.2 TAKAISINSAANTILAIN SOVELTAMISALA Takaisinsaantilain 1 :n mukaan voidaan velallisen omaisuutta koskeva oikeustoimi peräyttää. Yleisen takaisinsaantiperusteen mukaan oikeustoimi peräytyy, jos sillä sopimattomasti on siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Tässä tapauksessa kyse ei ole omaisuuteen eikä velkoihin kohdistuvista oikeustoimista, vaan normaaliin yritystoimintaan liittyvistä tavanomaisista menoista, jotka on rahoitettu tulorahoituksella. Takaisinsaantilaissa eikä sen perusteluissa mainita mitään siitä, että juoksevasta toiminnasta saatavien tulojen kohtuullinen käyttö olisi joltain osin takaisinsaantikelpoista. Laissa ja sen perusteluissa päin vastoin todetaan, etteivät tavanomaiset menot ole takaisinsaantikelpoisia. Samoin todetaan etteivät elantoon käytetyt kohtuulliset menot ole takaisinsaantikelpoisia, vaikka niiden rahoittamiseksi olisi myyty omaisuutta tai otettu lisälainaa. Takaisinsaantilain tarkoituksena on palauttaa sopimattomin oikeustoimin pesästä siirretty omaisuus takaisin pesään. Miten kolmen vuoden aikana elämiseen, ruokaan ja vuokraan käytetty omaisuus voidaan palauttaa pesään? Lainsäätäjä on tajunnut tämän mahdottomaksi. Hallituksen esityksen perusteluissa sanotaan, että sopimattomuuden on oltava silmiinpistävää ja että tarkoitus ei ole että pesänhoitajat käyvät järjestelmällisesti selvittämään kaikkien pienienkin maksujen perusteita. Takaisinsaantilaissa mainittujen lahjojen ja ylisuurten palkkojenkin osalta puhutaan omaisuuden siirtämisestä toisiin käsiin lahjoituksena tai ylisuurena palkkana tulevan konkurssin välttämiseksi. 3

4 4 Yleisessä kielenkäytössä samoin kuin liiketaloustieteessä sekä kirjanpitolaissa omaisuus ja tulot ovat aivan eri asioita, joita ei mitenkään voida sekoittaa toisiinsa. Jos lainsäätäjä olisi rinnastanut omaisuuden ja tulorahoituksen, olisi lainsäätäjä varmasti siitä maininnut. Jos tulorahoituksen käyttö on takaisinsaantikelpoista, vaatii se käsitteistön määrittelemistä, koska omaisuus ja tulot eivät ole yhteismitallisia. Esimerkiksi mikä on pesän varoihin nähden huomattava summa, kun kyse on tulorahoituksesta?. Onko se pesän arvo vaiko tulorahoituksen kokonaismäärä sinä aikana, jolta tulorahoituksella rahoitettuja oikeustoimia vaaditaan peräytymään. Tällaisten oikeustoimien yhteenlaskettu määrä kolmen vuoden aikana voi olla moninkertainen pesän arvoon nähden mutta silti alle prosentin kyseisen aikakauden liikevaihdosta. Erityisesti palvelualoilla ja asiantuntijatehtävissä yritys voi toimia olemattomalla pääomalla, jolloin yrityksen tase ja sitä kautta mahdollinen pesän arvo voi olla olematon verrattuna yrityksen liikevaihtoon ja käytettävissä olevaan tulorahoitukseen. Laissa, sen perusteluissa eikä KKO:n ratkaisuissa ei ole mainittu muiden kuin omaisuuteen liittyvien oikeustoimien takaisinsaantikelpoisuudesta. Myöskään yleisessä tietoisuudessa eikä yrittäjäjärjestöjen kuten Suomen Yrittäjät Ry:n keskuudessa ole tietoa siitä, että takaisinsaantilain soveltamisalaa olisi laajennettu koskemaan myös muita kuin omaisuuteen liittyviä oikeustoimia. 3.3 LAHJAN JA TAVANOMAISEN MAKSUN ERO Tässä tapauksessa kyse on alaikäisen lapsen toisella paikkakunnalla opiskelusta johtuvan vuokran maksamisesta, joka aluksi oli mk. Onko osallistuminen alaikäisen lapsen kohtuullisten elinkustannusten rahoittamiseen takaisinsaantilaissa tarkoitettu lahja? Yleisessä kielenkäytössä kyseessä ei ole lahja, vaan laissa määrätty huoltajan velvollisuus. Hallituksen esityksessä takaisinsaantilaiksi s "Tavanomaisista lahjoista ei ilmoitusta tarvitsisi tehdä. Ilmoitusten perusteella esimerkiksi luotonantajat voisivat seurata, vaarantaako ilmoitettu lahjoitus lahjanantajan luotonmaksukykyä, ja ilmoitus tarjoaisi tarvittaessa luotettavan pohjan sen arvioimiselle, onko lahjoituksen peräytymiseen edellytyksiä. Tarkoitus olisi myös, että ilmoituksesta toimitettaisiin viran puolesta tieto veroviranomaisille." "Säännösehdotuksessa tarkoitetuista lahjoista on sitä paitsi yleensä tehtävä muitakin ilmoituksia, esimerkiksi lahjaveroilmoitus. Milloin 4

5 5 lahjoitettu osakkeita, on saanto ilmoitettava osakeyhtiölle osakeluetteloon merkitsemistä varten." Lain perusteluissa puhutaan omaisuudesta ja sanamuodoista käy ilmi, että kyse on huomattavista summista, joista täytyy tehdä ilmoitus oikeudelle ja verottajalle. Tuolloisten verolakien mukaan vuodessa sai antaa yhteensä markan lahjoitukset, ennen kuin lahja muuttuu verolliseksi ja kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tässä tapauksessa palkan yhteismäärä ei ylittänyt yhtenäkään vuonna markkaa. Hallituksen esityksessä todetaan tavanomaisesta maksusta: "Vaikka velan maksu muutoin täyttää takaisinsaantitunnusmerkistön, se ei kuitenkaan nimenomaisen säännöksen mukaan peräytyisi silloin, kun sitä voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää tavanomaisena. Tämä säännös julkituo selvästi sen periaatteen, että vain objektiivisesti arvostellen epänormaalit maksut peräytyisivät. Peräytymättä voisivat siten jäädä esimerkiksi liiketoiminnassa suoritetut tavanomaiset juoksevat maksut, joilla ei voida katsoa olevan yhteyttä tulevaan konkurssiin." Mitä epänormaalia on siitä, että yrittäjä teettää lapsellaan yrityksen töitä pientä korvausta vastaan joka korvaus käytetään välttämättömiin elatusmenoihin? 3.4 LAHJAN SUHDE ANTAJAN TALOUDELLISEEN ASEMAAN Takaisinsaantilain 6 :n mukaan pykälän perusteella ei voi vaatia sellaisten avustusten ja tavanomaisten lahjojen peräytymistä, jotka eivät ole olleet epäsuhteessa velallisen taloudelliseen asemaan. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan: " Maksettujen korvausten kohtuullisuus arvioidaan niiden ansaitsemishetken mukaan. Epäsuhde maksetun ja kohtuullisena pidettävän määrän välillä ei sinänsä vielä riittäisi maksun peräyttämiseen, vaan tällaisen epäsuhteen olisi oltava ilmeinen." Tämän täytyy koskea myös lahjaa, joten lahjaakin on tarkasteltava sen antamishetken mukaan. Kun oikeustoimia on tarkasteltava sen tekohetken olosuhteiden mukaan, on kukin kuukausi tarkasteltava sen kuukauden olosuhteiden mukaan. Kyseessä olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2000 noin markkaa kuukaudessa, josta markkaa käytettiin IT:hen. Tämä summa oli alle prosentti liikevaihdosta. Koska summa oli olematon, ei se ollut epäsuhteessa liikevaihtoon. Tämän vahvistaa se, että maksu on maksettu yhtiön tulorahoituksesta eikä sen maksamiseksi ole myyty omaisuutta tai otettu velkaa, joten sitä ei voi peräyttää. 5

6 6 3.5 MIKÄ ON RIITTÄVÄ NÄYTTÖ TYÖN SUORITTAMISESTA Hovioikeuden tuomiossa mitätöidään Emmi Yli-Koveron työsuoritukset sillä perusteella, että niistä on kertonut Tapio Yli-Kovero. Kuka muu niistä olisi voinut kertoa, kun kyse oli Tapio Yli-Koveron Emmi Yli- Koverolla teettämistä töistä. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus ovat todenneet töitä tehdyn mutta niiden määrän jääneen selvittämättä. Töiden teettämisestä on olemassa seuraavat aihetodisteet: Emmi Yli-Kovero on osoittanut, että hän oli pätevä tekemään kyseisiä töitä. Emmi Yli-Kovero on osoittanut, että yrityksillä oli ja on mittavat internet sivut osoitteissa ja Emmi Yli-Kovero on osoittanut, että IT-kulujen osuus oli alle prosentti liikevaihdosta, mikä on paljon alle yritysten keskimääräisten ITmenojen. Erityistilintarkastuksen konkurssipesissä tehnyt tilintarkastaja on todistanut, ettei ko. tehtävistä ole maksettu palkkaa muille kuin Emmi Yli-Koverolle. Kantaja ei ole esittänyt kuka muu kyseiset tehtävät on tehnyt tai miten nykyaikana selviää ilman IT:tä. Hovioikeus on mitätöinyt Emmi Yli-Koveron esittämän näytön sillä perusteella, että "Ei ole toisaalta poissuljettu sitä mahdollisuutta, että työt on tehnyt joku muu yhtiön palveluksessa ollut tai niistä muutoin laskuttamatta jättänyt." Oikeuden lausuma on täyttä arvailua. Se ei perustu kantajan väitteisiin eikä sen perusteeksi ole mitään oikeustosiseikkoja tai aihetodisteita. Käräjäoikeuden istunnossa tuotiin esille se, että yhtiön muilla työntekijöillä, pakkaajilla oli kansa- ja peruskoulutausta ja he siten olivat kykenemättömiä kyseisten töiden suorittamiseen. Oikeuskysymyksenä on täsmentää, miten läheinen voi suoriutua vastanäyttövelvollisuudestaan eli saattaa todennäköiseksi vilpittömän mielensä. Läheisten kesken ei kirjoiteta asiapapereita ja läheisinä molemmat osapuolet ovat asianosaisia ja todistajaksi kelpaamattomia. Läheisten osalta usein ainoaksi mahdollisuudeksi jää aihetodisteiden esittäminen. Jos oikeus ei ota huomioon aihetodisteita ei läheisellä ole 6

7 7 minkäänlaista mahdollisuutta saattaa todennäköiseksi vilpitöntä mieltään. 4 HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖKSEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Jos hovioikeuden päätös jää voimaan, tulee siitä ennakkotapaus, jolla yrittäjien perheenjäsenilleen tulorahoituksella ilman omaisuusjärjestelyjä maksamat palkat ja elatusmenot tulevat takaisinsaantikelpoisiksi kolmen vuoden ajalta ennen konkurssia. On mahdotonta ajatella, että maatilalla, kukkakaupassa tai kioskissa pidettäisiin tuntikirjanpitoa tehdyistä töistä varsinkin kun palkka on useimmiten kuukausipalkka, joka missään yrityksessä ei vaadi tuntikirjanpitoa. On huomattava, että takaisinsaanti koskee perheenjäseniä, useimmiten lapsia kuten tässäkin tapauksissa. Kun maksut on tehty tulorahoituksesta ja käytetty elämiseen, ei ole olemassa mitään palautettavaa. Kun vanhemmat ovat varattomia, joutuu lapsi varattomana ulosottoon ja menettämään luottotietonsa, elämisen edellytyksensä ilma omaa syytään. Tämä mahdollisuus on sikälikin epäoikeudenmukainen ja tuomittava, koska tilanne olisi kierrettävissä sillä, että yrittäjä nostaa itse rahat ja antaa ne tositteetta lapselleen jolloin takaisinsaantia ei syntyisi. Tämänkaltaiset, tulorahoituksen käyttöön liittyvät asiat eivät kuulu eduskunnan säätämän takaisinsaantilain piiriin. Velallisen rahankäyttöä voida käsitellä velallisen epärehellisyytenä, kuten tuoreessa KKO:n ratkaisussa KKO:2004:89 on tehty. Siinä määriteltiin, että maksuvaikeuksissa oleva yrittäjä voi käyttää perheensä elättämiseen yhteensä mk kuukaudessa. Tähän tapaukseen rinnastaen ovat Tapio Yli-Koveron perheensä elättämiseen käyttämät elatusmenot, palkka mk -verot, netto Emmi Yli-Koverolle maksettu palkka selvästi alle tuon rajan. Kantajan todisteina olevissa erityistilintarkastuskertomuksissa ei todeta Tapio Yli-Koveron syyllistyneen moitittaviin nostoihin ja että kirjanpidon kirjaukset olivat selviä. Jos hovioikeuden päätös jää voimaan, antaa se pesänhoitajille mahdollisuuden tyhjentää velallisen perheenjäsenet vaatimalla pientenkin summien takaisinsaantia. Mitä varaton henkilö voi tehdä, jos häneltä vaaditaan euroa takaisinsaantia, jos vaihtoehtoina ovat maksaminen tai uhka oikeudenkäynnistä, jossa voi menettää tuon euroa ja lisäksi kantajan oikeudenkäyntikulut euroa ja kun lisäksi itsellä ei ole varaa kustantaa oman asianajajan euron palkkiota. 7

8 8 B VALITUS 2 VAATIMUKSET Vaadimme Turun hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Siinä tapauksessa, että korkein oikeus tuomitsee kantajan eduksi, pyydämme tuomion sovittelemista käräjäoikeudelle antamassamme lausumassa sanotuin perustein. Vaadimme Emmi Yli-Koveron oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkolain 4 :n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluessa päätöspäivistä jäljempänä esitetyn erittelyn mukaan. 3 PERUSTELUT 3.1 TUOMION KUMOAMINEN TUOMIOVIRHEEN TAKIA Vaadimme hovioikeuden tuomion kumoamista ensisijaisesti tuomiovirheen perusteella. Hovioikeus on tuominnut Emmi Yli-Koveron maksamaan takaisin hänen saamansa palkan sillä perusteella, että suoritukset on katsottava lahjoiksi. Hovioikeus lausuu tuomionsa sivulla 9: "Emmi Yli-Kovero on suoritusten alkaessa ollut 16-vuotias koululainen. On ilmeistä, että järjestelystä on käytännössä päättänyt hänen isänsä Tapio Yli-Kovero. On myös ilmeistä, ettei Emmi Yli-Kovero ole ollut selvillä Hoitotarvike Oy:n taloudellisesta tilanteesta eikä takaisinsaannin mahdollisuudesta. Tämän puolesta puhuu sekin, että suoritukset ovat alkaneet yli 2,5 vuotta ennen Hoitotarvike Oy:n konkurssia." Takaisinsaantilain yleisen takaisinsaantiperusteen mukaan lahjan takaisinsaannilta edellytetään lahjan saajan vilpitöntä mieltä eli tietämättömyyttä lahjan antajan taloudellisesta tilanteesta ja lahjan vaikutuksesta siihen. Velallisen läheisen oletetaan tienneen taloudellisesta tilanteesta, jollei hän saateta todennäköiseksi, että ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää niistä. Kun Emmi Yli-Kovero oli saattanut todennäköiseksi vilpittömän mielensä ja hovioikeus on tämän vahvistanut pitämällä sitä ilmeisenä, olisi hovioikeuden pitänyt hylätä kanne 5 :n 2 momentin perusteella 8

9 9 sen sijaan, että otti vilpittömyyden huomioon takaisinsaantia kohtuullistaessaan. Kielen yleisessä merkityksessä sana ilmeinen on vahvempi ilmaus kuin todennäköinen, johon liittyy todennäköisyyden aste. Näin ollen sanonta ilmeinen ainakin vastaa vahvuusasteeltaan sanontaa todennäköinen ja hovioikeuden on katsottava siten yksikäsitteisesti ja kiistattomasti todenneen Emmi Yli-Koveron olleen 5 :n edellyttämällä tavalla tietämätön seikoista, joiden perusteella hän olisi voinut pitää oikeustoimia sopimattomina. Edellä esitetyn perusteella hovioikeus on tehnyt tuomiovirheen, kun se ei ole hylännyt kannetta. Vaadimme tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä edellä mainituin perustein. Toissijaisesti, jos korkein oikeus ei kumoa tuomiota tuomiovirheen takia, vaadimme tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä alla olevin perusteluin: 3.2 TAKAISINSAANTILAKI EI KOSKE JUOKSEVIA MENOJA Takaisinsaantilain 1 :n mukaan voidaan velallisen omaisuutta koskeva oikeustoimi peräyttää. Yleisen takaisinsaantiperusteen mukaan oikeustoimi peräytyy, jos sillä sopimattomasti on siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan takaisinsaantilain tarkoituksena olevan ehkäistä velallista hävittämästä pesän omaisuusasemaa ja palauttamaan tilanteen samanlaiseksi kuin se oli ennen oikeustoimia. Kyse on selvästi pesään aikojen myötä kertyneen varallisuuden suojaamisesta. Yritysten osalta voidaan katsoa, että kyseessä on yhtiön omaisuustaseessa tapahtuvien, konkurssin vaikutusten välttämiseksi tehtävien muutosten ehkäisystä. Takaisinsaantilaissa mainittujen lahjojen ja kohtuuttomien etuuksien palauttamisen osalta puhutaan omaisuuden siirtämisestä toisiin käsiin lahjoituksena tai ylisuurena palkkana tai muuna etuutena tulevan konkurssin välttämiseksi. Yleisessä kielenkäytössä samoin kuin liiketaloustieteessä sekä kirjanpitolaissa omaisuus ja tulot ovat aivan eri asioita, joita ei mitenkään voida sekoittaa toisiinsa. Jos lainsäätäjä olisi rinnastanut omaisuuden ja tulorahoituksen, olisi lainsäätäjä varmasti siitä maininnut 9

10 10 Takaisinsaantilaissa eikä sen perusteluissa mainita mitään siitä, että juoksevasta toiminnasta saatavien tulojen kohtuullinen käyttö olisi joltain osin takaisinsaantikelpoista. Laissa ja sen perusteluissa päin vastoin todetaan, etteivät tavanomaiset menot ole takaisinsaantikelpoisia. Samoin todetaan etteivät elantoon käytetyt kohtuulliset menot ole takaisinsaantikelpoisia, vaikka niiden rahoittamiseksi olisi myyty omaisuutta tai otettu lisälainaa. Tässä tapauksessa kyse ei ole omaisuuteen eikä velkoihin kohdistuvista oikeustoimista, vaan normaaliin yritystoimintaan liittyvistä tavanomaisista menoista, jotka on rahoitettu tulorahoituksella. Takaisinsaantilain tarkoituksena on palauttaa sopimattomin oikeustoimin pesästä siirretty omaisuus takaisin pesään. Miten kolmen vuoden aikana elämiseen, ruokaan ja vuokraan käytetty omaisuus voidaan palauttaa pesään. Lainsäätäjä on tajunnut tämän mahdottomaksi. Hallituksen esityksen perusteluissa sanotaan, että sopimattomuuden on oltava silmiinpistävää ja että tarkoitus ei ole että pesänhoitajat käyvät järjestelmällisesti selvittämään kaikkien pienienkin maksujen perusteita. Jos tulorahoituksen käyttö on takaisinsaantikelpoista, vaatii se käsitteistön määrittelemistä, koska omaisuus ja tulot eivät ole yhteismitallisia. Esimerkiksi mikä on pesän varoihin nähden huomattava summa, kun kyse on tulorahoituksesta?. Onko se pesän arvo vaiko tulorahoituksen kokonaismäärä sinä aikana, jolta tulorahoituksella rahoitettuja oikeustoimia vaaditaan peräytymään. Tällaisten oikeustoimien yhteenlaskettu määrä kolmen vuoden aikana voi olla moninkertainen pesän arvoon nähden mutta silti alle prosentin kyseisen aikakauden liikevaihdosta. Erityisesti palvelualoilla ja asiantuntijatehtävissä yritys voi toimia olemattomalla pääomalla, jolloin yrityksen tase ja sitä kautta mahdollinen pesän arvo voi olla olematon verrattuna yrityksen liikevaihtoon ja käytettävissä olevaan tulorahoitukseen. Silloin kun takaisinsaanti ulotetaan koskemaan tulorahoituksella rahoitettuja juoksevia menoja, joudutaan ottamaan kantaa liikkeenjohtamiseen liittyviin tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin. Takaisinsaantilaki antaa selvän laillisuusnormin vain sen määrittelemiseen, kuka on läheinen. Kun yrittäjä ainakin toistaiseksi saa päättää teettääkö työn läheisellään vai ulkopuolisella ja läheisyys sinänsä ei ole raskauttava asianhaara, joutuu tuomioistuin ottamaan kantaa siihen, miten joku työ on tehtävä ja paljonko siitä voi maksaa. 10

11 11 Hallitus on lakiehdotuksessaan ymmärtänyt tällaisen asiantilan mahdottomuuden ja säätänyt tavanomaiset ja kohtuulliset elatus- ja muut menot takaisinsaantikelvottomiksi ja painottanut että epäsuhteen on oltava silmiinpistävä ja että tarkoitus ei ole puuttua pikkuasioihin. Hallituksen perusteluissa takaisinsaantilaissa käsitellään vain omaisuuteen kohdistuvia oikeustoimia. Näillä oikeustoimilla on selvä aineellinen tai aineeton kohde, joka olemassa ja jonka liikkeet ovat helposti jäljitettävissä ja niitä voidaan siten oikeudessa käsitellä puuttumatta yrityksen liiketoimintaan liittyviin tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin. Tunnetuissa KKO:n ratkaisuissa ei ole tuomittu muuhun kuin omaisuuteen liittyviä oikeustoimia takaisinsaataviksi. Myöskään yleisessä tietoisuudessa eikä yrittäjäjärjestöjen kuten Suomen Yrittäjät Ry:n keskuudessa ole tietoa siitä, että takaisinsaantilain soveltamisalaa olisi laajennettu koskemaan myös muita kuin omaisuuteen liittyviä oikeustoimia. Velallisen moitittavia, tuloilla rahoitettuja oikeustoimia voidaan käsitellä velallisen epärehellisyytenä, kuten tuoreessa KKO:n ratkaisussa KKO:2004:89 on tehty. Siinä todettiin, että maksuvaikeuksissa olevan velallisen on rahankäytössään oltava kohtuullinen ja käytettävä kohtuullisten elinkustannustensa yli jäävät tulot velkojen lyhentämiseen. Samalla KKO totesi, että maksuvaikeuksissa olevalla velallisella on oikeus käyttää tulojaan välttämättömiin elinkustannuksiin. Siinä määriteltiin, että maksuvaikeuksissa oleva yrittäjä voi tuossa kyseisessä tapauksessa käyttää perheensä elatusmenoihin yhteensä mk kuukaudessa. Tähän tapaukseen rinnastaen ovat Tapio Yli-Koveron perheensä elättämiseen käyttämät elatusmenot, palkka mk -verot, netto Emmi Yli-Koverolle maksettu palkka selvästi alle tuon rajan. Kantajan todisteina olevissa erityistilintarkastuskertomuksissa ei todeta Tapio Yli-Koveron syyllistyneen moitittaviin nostoihin ja että kirjanpidon kirjaukset olivat selviä. Edellä olevan perusteella vaadimme, että Emmi Yli-Koverolle maksettu palkka ja muu etuus ei ole miltään osin takaisinsaantikelpoista, koska palkkaa ja etuuksia ei ole rahoitettu omaisuutta myymällä tai lisävelkaa ottamalla vaan tulorahoituksella ja koska kyse oli yrityksen tavanomaisista menoista. 3.3 TAVANOMAINEN MAKSU TAI ELATUSMENO EI OLE LAHJA Tässä tapauksessa kyse on alaikäisen lapsen toisella paikkakunnalla opiskelusta johtuvan vuokran maksamisesta, joka aluksi oli mk. 11

12 12 Onko osallistuminen alaikäisen lapsen kohtuullisten elinkustannusten rahoittamiseen takaisinsaantilaissa tarkoitettu lahja? Yleisessä kielenkäytössä kyseessä ei ole lahja, vaan laissa määrätty huoltajan velvollisuus. Hallituksen esityksessä takaisinsaantilaiksi s "Tavanomaisista lahjoista ei ilmoitusta tarvitsisi tehdä. Ilmoitusten perusteella esimerkiksi luotonantajat voisivat seurata, vaarantaako ilmoitettu lahjoitus lahjanantajan luotonmaksukykyä, ja ilmoitus tarjoaisi tarvittaessa luotettavan pohjan sen arvioimiselle, onko lahjoituksen peräytymiseen edellytyksiä. Tarkoitus olisi myös, että ilmoituksesta toimitettaisiin viran puolesta tieto veroviranomaisille." "Säännösehdotuksessa tarkoitetuista lahjoista on sitä paitsi yleensä tehtävä muitakin ilmoituksia, esimerkiksi lahjaveroilmoitus. Milloin lahjoitettu osakkeita, on saanto ilmoitettava osakeyhtiölle osakeluetteloon merkitsemistä varten." Lain perusteluissa puhutaan omaisuudesta ja sanamuodoista käy ilmi, että kyse on huomattavista summista, joista täytyy tehdä ilmoitus oikeudelle ja verottajalle. Tuolloisten verolakien mukaan vuodessa sai antaa yhteensä markan lahjoitukset, ennen kuin lahja muuttuu verolliseksi ja kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tässä tapauksessa palkan määrä ei ylittänyt yhtenäkään vuonna markkaa. Hallituksen esityksessä todetaan tavanomaisesta maksusta: "Vaikka velan maksu muutoin täyttää takaisinsaantitunnusmerkistön, se ei kuitenkaan nimenomaisen säännöksen mukaan peräytyisi silloin, kun sitä voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää tavanomaisena. Tämä säännös julkituo selvästi sen periaatteen, että vain objektiivisesti arvostellen epänormaalit maksut peräytyisivät. Peräytymättä voisivat siten jäädä esimerkiksi liiketoiminnassa suoritetut tavanomaiset juoksevat maksut, joilla ei voida katsoa olevan yhteyttä tulevaan konkurssiin." Mitä epänormaalia on siitä, että yrittäjä teettää lapsellaan yrityksen töitä pientä korvausta vastaan joka korvaus käytetään välttämättömiin elatusmenoihin? Yllä olevan perusteella vaadimme tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä, koska kyseessä ei lahja vaan välttämättömien elatusmenojen maksaminen. 3.4 LAHJAN SUHDE ANTAJAN TALOUDELLISEEN ASEMAAN Takaisinsaantilain 6 :n mukaan pykälän perusteella ei voi vaatia sellaisten avustusten ja tavanomaisten lahjojen peräytymistä, jotka eivät ole olleet epäsuhteessa velallisen taloudelliseen asemaan. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan: 12

13 13 " Maksettujen korvausten kohtuullisuus arvioidaan niiden ansaitsemishetken mukaan. Epäsuhde maksetun ja kohtuullisena pidettävän määrän välillä ei sinänsä vielä riittäisi maksun peräyttämiseen, vaan tällaisen epäsuhteen olisi oltava ilmeinen." Tämän täytyy koskea myös lahjaa, joten lahjaakin on tarkasteltava sen antamishetken mukaan. Kun oikeustoimia on tarkasteltava sen tekohetken olosuhteiden mukaan, on kukin kuukausi tarkasteltava sen kuukauden olosuhteiden mukaan. Kyseessä olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2000 noin markkaa kuukaudessa, josta markkaa käytettiin IT:hen. Tämä summa oli alle prosentti liikevaihdosta. Koska summa oli olematon, ei se ollut epäsuhteessa liikevaihtoon. Tämän vahvistaa se, että maksu on maksettu yhtiön tulorahoituksesta eikä sen maksamiseksi ole myyty omaisuutta tai otettu velkaa. Yllä olevan perusteella vaadimme tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä, koska kyseessä väitetty lahja ei ollut epäsuhteessa antajan taloudelliseen asemaan. 3.5 RIITTÄVÄ NÄYTTÖ TYÖN SUORITTAMISESTA Hovioikeuden tuomiossa mitätöidään Emmi Yli-Koveron työsuoritukset sillä perusteella, että niistä on kertonut Tapio Yli-Kovero. Kuka muu niistä olisi voinut kertoa, kun kyse oli Tapio Yli-Koveron Emmi Yli- Koverolla teettämistä töistä. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus ovat todenneet töitä tehdyn mutta niiden määrän jääneen selvittämättä. Töiden teettämisestä on olemassa seuraavat aihetodisteet: Emmi Yli-Kovero on osoittanut, että hän oli pätevä tekemään kyseisiä töitä. Emmi Yli-Kovero on osoittanut, että yrityksillä oli ja on mittavat internet sivut osoitteissa ja Emmi Yli-Kovero on osoittanut, että IT-kulujen osuus oli alle prosentti liikevaihdosta, mikä on paljon alle yritysten keskimääräisten IT-menojen. Erityistilintarkastuksen konkurssipesissä tehnyt tilintarkastaja on todistanut, ettei ko. tehtävistä ole maksettu palkkaa muille kuin Emmi Yli- Koverolle. Kantaja ei ole esittänyt kuka muu kyseiset tehtävät on tehnyt tai miten nykyaikana vientikauppaa käyvä selviää ilman IT:tä. 13

14 14 Hovioikeus on mitätöinyt Emmi Yli-Koveron esittämän näytön lausumalla: "Ei ole toisaalta poissuljettu sitä mahdollisuutta, että työt on tehnyt joku muu yhtiön palveluksessa ollut tai niistä muutoin laskuttamatta jättänyt." Tämä oikeuden lausuma ei perustu kantajan väitteisiin eikä sen perusteeksi ole mitään todisteita, ei edes aihetodisteita. Käräjäoikeuden istunnossa tuotiin esille se, että yhtiön muilla työntekijöillä, pakkaajilla oli kansa- ja peruskoulutausta ja he siten olivat kykenemättömiä kyseisten töiden suorittamiseen. Toisaalta sovitelleessaan takaisinsaantia hovioikeus toteaa tuomiossaan sivulla 10: "Kuten edellä on mainittu, on pidettävä todennäköisenä, että Emmi Yli-Kovero on vastineeksi suorituksista tehnyt ainakin jonkin verran töitä Hoitotarvike Oy:ssä, vaikkakin sen tarkempi määrä on jäänyt selvittämättä." Hovioikeus pitää todennäköisenä, että työtä on tehty. Hallituksen esityksessä takaisinsaantilaiksi s. 49 todetaan näyttökysymyksestä lahjan yhteydessä: "Koska ehdotetun pykälän nojalla voisivat tulla peräytettäviksi varsin kauankin ennen konkurssia tehdyt oikeustoimet, olisi kohtuutonta vaatia, että velallisen läheisen olisi esitettävä täysi näyttö...siksi olisi riittävää, että läheinen saattaa todennäköiseksi vilpittömän mielensä." Emmi Yli-Kovero on saattanut todennäköiseksi, että hän on tehnyt työtä, minkä hovioikeus tuomiossaan vahvistaa. Oikeuskysymykseksi jää onko palkka ollut kohtuullinen tehtyyn työhön nähden. Lain ja hallituksen esityksen mukaan epäsuhteen suoritusten välillä tulee olla ilmeinen ja silmiinpistävä. Kun ottaa huomioon toisaalta maksetun palkan pienuuden ja toisaalta sen, että työtä on tehty, niin mistä löytyy ilmeinen ja silmiinpistävä epäsuhta. Tehdystä työstä tulorahoituksella paljon ennen konkurssia maksettu pieni korvaus ei voi millään vertailuasteikolla olla sellaisessa epäsuhteessa tehtyyn työhön, että se voisi loukata takaisinsaantilain tarkoittamalla tavalla velkojien etua ja olla syy-yhteydessä vuosien päästä toteutuneeseen konkurssiin. Yllä olevan perusteella vaadimme tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä, koska kyseessä työstä maksettu palkka eikä lahja. 14

15 15 4 OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET Vaadimme valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista eri oikeusasteissa aiemmin esittämiemme vaatimusten tavoin seuraavasti: Käräjäoikeuskäsittely 5.390,00 Hovioikeuskäsittely 1.800,00 Hovioikeusmaksu 160,00 Valitusluvan ja valituksen laatiminen Korkeimpaan oikeuteen 24 h a'100 euroa 2.400,00 Valituslupamaksu 200,00 yhteensä 9.950,00 euroa Hämeenlinnassa Emmi Yli-Kovero Laatija Tapio Yli-Kovero 15