L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 25.05.2004 Diaarinumero LSU-2003-Y-1113 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broilerien kasvatustoimintaa. HAKIJA inti Oy/Timo ja Sirpa Rintanen Viljamaantie 2 62375 YLIHÄRMÄ TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan broilerilihantuotantoa. Toiminnassa on kaksi broilerikasvattamoa, joihin sopii yhteensä 60 000 broileria. Kasvattamot sijaitsevat Ylihärmän kunnan Keskikylässä tilalla Ilkka RN:o 8:109. Etälantala sijaitsee noin 550 m kasvattamoista kaakkoon Keskikylässä tilalla Sillansuu RN:o 2:57. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n 2. momentin mukaan eläinsuojan, johon on tarkoitettu enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa, on tullut hakea toiminnalle ympäristölupaa viimeistään 31.12.2003, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjan kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa. Hakemuksen mukaan eläinmäärä ei lisäänny. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus.
2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 31.12.2003 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Broilerin kasvatustoiminnalle on voimassa olevat ympäristölupamenettelylain mukaiset ympäristöluvat 24.8.1995 ja 19.5.1997. Rakennusluvat on myönnetty 4.2.1990, 2.9.1995 ja 3.4.1997. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta ja sillä ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu osittain metsän ympäröimälle, harvaan asutulle alueelle Ylihärmän kirkonkylästä noin 2,5 km kaakkoon. Lähin asuinrakennus sijaitsee kasvattamoista 475 metrin etäisyydellä lounaaseen. Muita kiinteistöjä ei sijaitse 500 metrin etäisyydellä kasvattamoista. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina Haapojan kylässä, Keskikylässä ja Kosolan kylässä. Lisäksi lantaa myydään jalostettavaksi tarpeen mukaan Saarijärvelle Tikalan Oy:lle. Kasvattamoista on matkaa Lapuanjokeen noin 640 metriä. Alue kuuluu Lapuanjoen osavalumaalueeseen nro 44.028. Kasvattamoiden vesihuollon hoitaa Ylihärmän vesihuolto. Broilerikasvattamot sijaitsevat tärkeän I-luokan Pöyhösenkankaan pohjavesialueella nro 10 971 51, muodostumisalueen välittömässä läheisyydessä, ja etälantala sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella ulkorajan läheisyydessä. Ylihärmän Vesihuollon vedenottamo Tuomisilta sijaitsee n. 230 metrin ja Härmän Kuntokeskus n. 900 metrin päässä luoteeseen kasvattamoista. Kasvattamoiden maaperätutkimuksen, GEO 3335-B6451, on tehnyt Suunnittelukeskus Oy 30.1.1997. Pohjavesialueella sijaitsee 1,5 hehtaaria omaa peltoa. KASVATTAMOTOIMINTA Eläintilat Kasvattamoiden lattialla käytetään kuivikkeena turvetta. Kasvatuserän jälkeen kasvattamot tyhjätään lannasta, jonka jälkeen ne pestään. Kasvattamoiden yhteydessä on valvonta- ja sosiaalitiloja. Kasvattamorakennukset ovat betonirakenteisia. Tuotanto Rinti Oy:n broilerikasvattamo tuottaa lihaa noin 503 000 kg vuodessa. Kasvatuseriä on vuodessa 6-7. Kasvatuserän koko on 60 000 broileria ja kasvatusaika 36-38 vrk. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely
3 Lantaa muodostuu 900 m³ vuodessa. Lannan varastointi ja käsittely tapahtuu kuivikelantana, joka varastoidaan kuivalantalassa noin 550 metrin etäisyydellä kasvattamoista. Hakemuksen mukaan kaikki rakennelmat, joissa varastoidaan tai siirretään lantaa tai jätevettä, on rakennettu vesitiiviistä betonista tai asfaltista tai muusta vesitiiviistä materiaalista. Kasvattamoiden ja valvontatilojen pesuvedet johdetaan yhteistilavuudeltaan 112 m³:n umpisäiliöihin, joista ne levitetään pellolle. Lannan ja jätevesien levitys pellolle Lanta levitetään lannoitteeksi pellolle 60 % huhti - toukokuussa ja 40 % syys - lokakuussa. Levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 138,60 ha, josta omaa 28,50 ha ja sopimuspeltoa 110,10 ha. Peltojen sijainnista on liitetty lupahakemukseen sijaintikartat. Sopimuspelloista on liitetty hakemukseen lannan luovutussopimukset ja lisäksi hankitaan tarvittaessa sopimus lannan vastaanotosta Saarijärvelle ympäristöluvalliseen laitokseen. Kasvattamoiden ilmastointi Kasvattamoissa on koneellinen ilmastointi, jossa ilmanpoisto tapahtuu vanhemmassa kasvattamossa sivuseinistä ja uudemmassa katonharjalta. Muut varastot Tilalla on 9000 litran polttoöljysäiliö. Säiliö on varustettu suoja-altaalla, katoksella, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Tilalla on lukituissa sisätiloissa muita öljytuotteita enintään 200 litraa. Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määristä ja käsittelystä Tila kuuluu Lakeuden Jätekeskuksen toiminta-alueeseen. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät jätteet viedään asianmukaisiin paikkoihin. Ongelmajätteet toimitetaan keräyspisteeseen. Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Broilerikasvattamot sijaitsevat viljelystien varrella. Valvontakäyntejä on vuorokaudessa vähintään 3 kpl, rehukuljetuksia keskimäärin 1 rekka viikossa, untuvikkojen tuontikuljetuksia n. 6-7 kpl vuodessa ja teuraskuljetuksia n. 6-7 kpl vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan lanta varastoidaan kooltaan riittävässä ja tiiviistä materiaalista rakennetussa etälantalassa. Etälantalan pinta-ala on 450 m² ja siinä on kolmella sivulla 110 cm:n korkuinen reuna ja puolen metrin ajoluiska. Yrittäjän käsityksen mukaan toiminta ei aiheuta hajuhaittoja eikä melua. Rakennusten lattiat ovat vesitiiviitä. Lanta levitetään pääosin keväisin ja pienempi osa syksyisin. Pääosa lannasta hyödynnetään peltoviljelyssä. Lannan kuiva-ainepitoisuus pidetään korkealla käyttämällä kuivikkeena turvetta. Lisäksi juottonipat ovat vettä säästäviä. Kasvattamoiden pesussa käytetään höyrypesua. Osa lannasta viedään mahdollisesti jalostettavaksi ympäristöluvalliseen laitokseen. Kasvattamoista tyhjennetään lanta aina jokaisen kasvatuserän jälkeen. Pihat on asfaltoitu ja sadevedet johdetaan pois alueelta. Tilalla on laatukäsikirja. Yrittäjä on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 1995. ASIAN KÄSITTELY
4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 25.2.2004-25.3.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Ylihärmän kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle tehtiin tarkastuskäynti 4.2.2004, jossa tarkasteltiin hankkeen sijoittumista lähiasutukseen ja maisemaan nähden. MUISTUTUKSET JA VASTINEET Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus määräaikaan mennessä. Muistutus Elina Kronqvist on jättänyt 16.3.2004 muistutuksen äitinsä Alli Kankaan kuten myös Uuno Johannes Kankaan kuolinpesän puolesta (tilat Taavettila RN:o 8:43 ja Siskola RN:o 8:77). Elina Kronqvist haluaa varmistua, että kuivalantalan sijainti, reunat ja ajoluiskat on toteutettu määräysten mukaisesti. Muistuttaja edellyttää valvonnan toteutumista jätevesien ja lannan levityksessä pelloille. Seurataanko mm. desinfiointiaineiden vaikutusta maaperään. Broilerikasvattamolle johtavaa viljelystietä jouduttiin viimeksi leventämään ja tienvarsipuustoa kaatamaan ja muistuttaja toivoo, että puustoa ei jatkossa enää kaadettaisi. Lintuinfluenssan torjumiseksi tiukat ehdot ovat aiheellisia. Toteutuuko seuranta? Hän toteaa edelleen hajuhaittoja olevan, mutta ei haitaksi saakka. Sen sijaan kasvattamoalueella on vuosikymmeniä lojunut maassa vanha junanvaunu, joka sattuu silmään sekä öljysäiliöt, joiden hän arvelee kuuluvan kasvattamon omistajalle. Tämä olisi paikallisesti hoidettava asia. Hakijan vastine Hakija ei ole jättänyt vastinetta määräaikaan mennessä. LAUSUNNOT Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Ylihärmän kunnanhallitukselta, Ylihärmän ympäristönsuojelulautakunnalta ja ympäristökeskuksen vesihuolto-osaston pohjaveden suojeluryhmältä. Ylihärmän kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa Rinti Oy.n ympäristölupahakemukseen ja viittaa kunnan ympäristönsuojelulautakunnan vuonna 1997 Rinti Oy:lle myöntämään ympäristölupaan. Ylihärmän rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta toteaa, että Rinti Oy:n kasvattamon läheisyydessä on pohjaveden tarkkailuputki. Näytetulokset ovat ympäristökeskuksen tiedossa. Ympäristökeskuksen vesihuolto-osaston pohjaveden suojeluryhmä ilmoittaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen mukaisen toiminnan suhteen ja viittaa 14.3.1997 broilerkasvattamoiden ennakkoilmoituksen käsittelyn yhteydessä antamaansa lausuntoon ja siinä esitettyihin pohjavedensuojelullisiin näkökohtiin. Lausunnossa 14.3.1997 todetaan, että kasvattamoiden ja Tuomisillan vedenottamon väliselle alueelle tulee asentaa pohjaveden tarkkailuputki, josta tarkkaillaan typpiyhdistepitoisuuksia (nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppipitoisuudet).
5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Rinti Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nykyisten broilerikasvattamoiden toiminnalle, jotka sijoittuvat Ylihärmän kunnan Keskikylässä tilalle Ilkka RN:o 8:109, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupaan sisältyy myös lantala Keskikylässä tilalla Sillansuu RN:o 2:57. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon Elina Kronqvistin (myös valtakirjalla) jättämässä muistutuksessa esitetyt asiat ja asettanut määräykset lantalan sijainnista, lannan varastoinnista, pesuvesien varastoinnista, lannan ja jätevesien levityksestä sekä vaadittavasta peltoalasta ja öljyvarastoista. Ympäristökeskus toteaa, että lupamääräykset eivät tässä päätöksessä ole lieventyneet edelliseen ympäristönlupaan verrattuna, desinfiointiaine, jota kasvattamoiden pesun jälkeen käytetään joutuu lannan mukana pellolle ja on ympäristöön hajoavaa ainetta, ja että viljelystien käyttö ei lisäänny koska toimintaa ei laajenneta. Lintuinfluenssan torjumiseksi ei ole annettu lupamääräyksiä, koska ympäristökeskuksella ei ole siihen toimivaltaa. Paikallinen ympäristönsuojeluviranomainen valvoo yleistä siisteyttä. Ympäristökeskus on lupamääräyksissä ottanut myös huomioon Ylihärmän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä ympäristökeskuksen vesihuolto-osaston lausunnot LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Broilerikasvattamoissa on yhteensä enintään 60 000 broileripaikkaa. Vuodessa kasvatuseriä on enintään seitsemän. 2. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Kasvattamoiden pohjarakenteiden, viemäreiden, jätevesisäiliöiden ja muiden jätevesien tai lannan käsittelyyn tai varastointiin tarkoitettujen rakenteiden tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan toiminnassa muodostuvalle lannalle tulee olla säilytystiloja siten, että toiminnassa muodostuva lanta ja lantalaan kertyvät sadevedet voidaan varastoida lantalassa. Yrityksellä tulee olla käytettävissä 450 m²:n kuivalantala, jonka kolmella sivulla on vähintään 110 cm:n korkuinen reuna ja sivuilla puolen metrin ajoluiska. Lanta on kuormattava lantalassa. Jätevesille tulee olla hakemuksen mukainen 112 m³:n varastointitilavuus. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastointitilavuuksien mukaisesti. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen jätevesien varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. 3. Hajuhaittojen vähentäminen
6 Kasvattamoista tulevia hajuja on vähennettävä riittävällä kuivikkeiden käytöllä, yleisellä siisteydellä, eläinten oikealla terveydenhoidolla sekä kärpästen torjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Eläinsuoja, sen ympäristö, kuivalantala, jätevesisäiliöt ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojassa tulee ilmastoinnin sekä lämpötilan tarkalla säätämisellä ja muilla hajuhaittoja vähentävillä toimilla pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista mahdollisimman tehokkaasti. 4. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Kuljetuskalusto tulee olla tiivis ja tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos kasvattamon yhteydessä pestään lannan kuljetus- ja levityskalustoa, tulee pesu tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Yhtiön tulee käyttää jätevesien kuljetuksiin kalustoa, joka on tiivisti sulkeutuva ja tarkoitukseen suunniteltu. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. 60 000 broilerin lannalle ja jätevesille tulee olla peltolevitysalaa vähintään 113 ha. Peltolevitysalasta tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat tai lannan luovutussopimukset joko muitten maatalousyrittäjien kanssa tai ympäristöluvallisen laitoksen kanssa. Yrittäjän on toimitettava jatkettavat sopimukset ympäristökeskukseen ennen kuin sopimuskausi päättyy. Se osa lannasta, jota ei viedä käsittelylaitokseen ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla.
7 Jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Kuivalantaa saa levittää ainoastaan pohjavesialueen rajan ja muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle. Muunlainen lannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.yrittäjän tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. 5. Kuolleet eläimet Kuolleina syntyneet, kuolleet ja lopetetut broilerit joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla pakastin. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen Ylihärmän kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kaatopaikalle tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttoneste- ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä kuten esimerkiksi öljynerotuskaivolla, joka estää sadevesien pääsyn tai kertymisen suoja-altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa vuotojen varalta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella tai muulla vastaavalla laiteella. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten välillä. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 7. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa kasvattamoiden toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien broilerien määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden broilerien määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta-alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot kasvattamoiden toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti (vuosiraportti) edellisen kalenterivuoden kirjanpidon tiedoista tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Lupamääräysten 8 :n mukaiset analyysitulokset tulee toimittaa ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolle vuosittain joulukuun loppuun mennessä. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää ammoniakkipäästöilmoitus.
8 Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää kasvattamoiden toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta-analyysitulokset tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa tulee olla kirjallinen lannan vastaanottosopimus. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on hankittava viralliset analyysitulokset pohjavedestä Ylihärmän vesihuollon velvoitetarkkailuputkesta nro S 12. Pohjavesinäytteestä tulee määrittää typpiyhdisteet (nitraatti-, nitriitti ja ammoniumtyppipitoisuudet). Mikäli toiminnanharjoittaja ei saa analyysituloksia Ylihärmän vesihuoltoyhtiöltä, tulee hänen teettää näytteenotto ja tarvittavat analyysit julkisen valvonnan alaisella tutkimuslaitoksella ja toimittaa tutkimustulokset ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolle. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Kasvattamoiden toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylihärmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla kasvattamotoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon kasvattamon
9 eläinmäärä ja kasvattamon sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Kasvattamon toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi mitä tästä päätöksestä ilmenee, kasvattamon ympäristöluvan hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Eläinmäärä Länsi-Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa lupahakemuksessa esitetylle nykyiselle eläinmäärälle niin, ettei tapahdu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Haittoja voidaan lupamääräyksin riittävästi ehkäistä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, kun ottaa huomioon etäisyyden asianosaiskiinteistöön. Kasvattamoiden enimmäiseläinmääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät sekä kasvatuserien määräksi enintään seitsemän vuodessa. 2. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Kasvattamoiden pohjarakenteiden, viemäreiden, jätevesisäiliöiden ja muiden jätevesien tai lannan käsittelyyn tai varastointiin tarkoitettujen rakenteiden tulee olla rakenteeltaan vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti, ettei ympäristö pilaannu. Lupamääräyksellä varmistetaan lantatilojen riittävyys hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle kaikissa olosuhteissa. Lanta on kuormattava lantalassa ettei maaperä pilaannu. Lantalan pohjamateriaalin tulee olla vähintään routimatonta asfalttibetonia tai tiiveydeltään vastaavaa materiaalia, ettei lantalasta pääse valumia maaperään. Mahdolliset valumat lantalan ulkopuolelle tulee estää esimerkiksi turpeella, ettei ympäristö pilaannu. Todetaan, että lantala sijaitsee tässä lupahakemuksessa samassa paikassa mitä edellisessäkin kakkospykälän mukaisessa ympäristöluvassa. Jätevesille määrätyllä vuoden varastointitilavuudella varmistetaan, säiliötilavuuden riittävyys. Muistuttajan vaatimusta pesuvesien levittämisestä pellolle ei ole tarpeen seurata pesuainepitoisuuksia maaperässä, koska kasvattamoiden desinfiointiainetta ei käytännössä mene pesuvesisäiliöön. Desinfiointiaine imeytyy kasvattamon lattialla turpeeseen ja sitä kautta lantaan. Desinfiointiainetta käytetään pieniä määriä suhteessa turpeen ja lannan määrään. Desinfiointiaine hajoaa maaperässä. Turvelannan määrä on 900 m³ vuodessa. Lannan sekä jätevesien varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen jätevesien varastointitiloihin tulee estää, ettei säiliö täyty sulamisvesistä. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti, että lantalan varastointitilavuutta olisi aina riittävästi käytössä.
10 3. Hajuhaittojen vähentäminen Oikealla ilmastoinnin mitoituksella hajuhaitat vähenevät, koska mm. kasvattamon lanta-alusta on kuivempi eikä näin ollen ammoniakkia vapaudu niin paljon kuin ilmanvaihdon ollessa pienempi. Kasvattamoiden aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttavat olennaisesti ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä kasvattamot sekä niihin liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Eläinten oikealla terveydenhoidolla ja kärpästen ja tuholaisten torjunnalla vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Kasvattamoiden haju- ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen broileritoiminnan mittavuuden vuoksi. 4. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetusja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala 113 ha on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Yrityksen tulee toimittaa kirjalliset pellon vuokraus- ja ostosopimukset sekä lannanluovutus ja vastaanottosopimukset ympäristöluvallisen laitoksen tai muiden maatalousyrittäjien kanssa ympäristökeskukseen. Sopimuksia uusittaessa on ympäristökeskukseen toimitettava uudet sopimukset, että voidaan suorittaa valvontaa. Se osa lannasta, jota ei viedä käsittelylaitokseen ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, koska ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, että hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä, etteivät hajuhaitat lisäänny. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lannan tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueen muodostumisalueelle. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialuerajan ja muodostu-
11 misaluerajan väliselle vyöhykkeelle. Toimenharjoittajan ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Lannanlevityspeltolohkojen sijaintikarttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Myös kuolleiden eläinten määrästä tulee pitää kirjanpitoa ja esittää valvontaviranomaiselle. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla pakastin, että kuolleiden eläinten välivarastointia voidaan valvoa. Lyhytaikainen varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Yrityksellä on lupahakemuksen mukaan 9 000 litran varastotilavuus öljytuotteille, josta pohjavesialueella 7000 litraa, joten niiden varastointiin sovelletaan KTM:n päätöstä 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Polttoneste- ja öljysäiliöiden pitämistä lukittuina ja imeytysaineen varaamista vuotojen varalle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. Säiliöiden varustaminen suoja-altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla ja sijoittaminen katettuun tilaan voi estää maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. 7. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa kasvattamoiden toiminnasta, että ympäristökeskus voi valvoa lupaehtojen toteutumista. Levitettävästä lannasta suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi vähintään viiden vuoden välein tehtävän lanta-analyysin tulokset on liitettävä kasvattamoiden toiminnasta pidettävään kirjanpitoon ja esitettävä tarvittaessa valvontaviranomaiselle, että valvonnassa voidaan todeta levitettävän lannan ravinnemäärät. Lupamääräysten 8 :n mukaiset analyysitulokset tulee toimittaa ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolle vuosittain joulukuun loppuun mennessä, että pohjaveden laatua voidaan valvoa.
12 IPPC-laitoksen tulee lähettää vuosittain vuosiraportin liitteenä ympäristökeskukseen ammoniakkipäästöilmoitus tammikuun loppuun mennessä, (Euroopan Unionin päätös 2000/479/EY ja Ympäristöministeriön kirje 17.12.2003 YM4/401/2003 Euroopan epäpuhtausrekisteri), että ympäristökeskus voi valvoa lainsäädännön toteuttamista. Ammoniakkipäästö saadaan, kun broileripaikkamäärä kerrotaan kertoimella 0,055. Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa tulee olla kirjallinen lannan vastaanottosopimus, että lannan sijoittamista voidaan valvoa. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on hankittava viralliset analyysitulokset pohjavedestä Ylihärmän vesihuollon velvoitetarkkailuputkesta nro S 12, että pohjaveden laatua voidaan seurata. Mikäli tarkkailussa todetaan pohjaveden pilaantumista, tulee toimenharjoittajan ryhtyä toimeen pilaantumisen estämiseksi. Broilerikasvattamoiden rakennuspaikan maaperäselvityksen on tehnyt Suunnittelukeskus Oy 30.1.1997. IPPC-laitoksen toiminnanharjoittajan on oltava erityisen tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista, että yrittäjä pystyy seuraamaan alan kehitystä. Broileritoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön, ettei ympäristö pilaannu. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Ylihärmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Kuitenkin viimeistään 31.12.2014 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levityksineen. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki
13 2-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8-10, 16-19, 21-23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1415/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). Euroopan epäpuhtausrekisteri Komission, neuvoston direktiivi 96-61-EY Euroopan Unionin päätös 2000/479/EY Ympäristöministeriön kirje 17.12.2003 YM4/401/2003 Euroopan epäpuhtausrekisteri (Eber) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 840 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Kyseisen asetuksen mukaan ennen asetuksen voimaantuloa 1.1.2004 vireille tulleen lupahakemuksen maksu määräytyy kuitenkin aikaisemman asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 840 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös; Hakija; Rinti Oy / Timo ja Sirpa Rintanen, Viljamaantie 2 62375 YLIHÄRMÄ Jäljennös päätöksestä; Ylihärmän kunnanhallitus Ylihärmän kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Uuno Johannes Kankaan perikunta ja Alli Katariina Kangas valtakirjalla, Elina Kronqvist, Syystie 12, 67200 Kokkola Ylihärmän Vesihuolto Oy, Asemantie 3, 62375 Ylihärmä Ilmoitus päätöksestä;
14 Jouko Matias Rintasen kuolinpesä, Viljamaantie 2, 62375 Ylihärmä Mirjam Anni Kyllikki Pennola, Metsästäjänkatu 1 B 6, 15210 Lahti Hilkka Liisa Kallio, Hakolantie 51, 62375 Ylihärmä Irja Aune Pöyhösen kuolinpesä, Anelma Aune Löytymäki, Karhuntie 12 D 40, 65350 Vaasa Hellin Kaino Vilhemiina Heikkilä, Porvoonkatu 47 B 24, 00520 Helsinki Sisko Marjatta Grönroosin kuolinpesä, Mielenterveystoimisto Helmi, Vuokko Ahti, Pasilanpuistotie 7, 00240 Helsinki Jouni ja Leena Koski, Tuomisillantie, 62375 Ylihärmä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Ylihärmän kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Tarkastaja Varpu Kujanpää Mauri Yli-Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros