Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003
Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3 3 Yleistiedot...3...3...3 4 Kuntomittaukset...4...4...4 5 Vauriosumma ja palvelutasoluokitus...5...5...5 6 Kuntotietorekisteri...7...7...7 7 Hallintajärjestelmän kehittäminen...8...8...8 8 Kehitystarpeet vuodelle 2004...8 Kevyen liikenteen väylien hallinta 2 17.12.2003
1 Yleistä Tässä muistiossa esitetään kevyen liikenteen kunnon hallinnan eteen tehdyt kehitystoimenpiteet vuonna 2003. Kustakin aiheesta esitetään vuoden tavoite ja toteutuma. Viimeisessä kappaleessa esitetään lyhyesti kehitystarpeet vuodelle 2004. Työ on aloitettu vuonna 2001 ja vuoden 2003 osuus on toteutettu väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman projektissa 2.4 Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen. Työ on vuonna 2003 vielä painottunut perusasioiden hallintaan (väylien osoitteisto, mittaukset, hallintajärjestelmän määrittely, jne.). Työtä on tehty työryhmässä, johon ovat osallistuneet Juho Meriläinen (projektipäällikkö) ja Ismo Iso-Heiniemi Tiehallinnon palvelujen suunnittelusta, Mikko Saarinen TietoEnator Oyj:stä, Markku Knuuti Tieliikelaitoksesta sekä Vesa Männistö, Ville Lähde ja Esko Hätälä Inframan Oy:stä. Tarvittaessa on hyödynnetty sekä Tiehallinnon että konsulttien muita asiantuntijoita. Projektikokousten pöytäkirjat ja muut muistiot ovat saatavissa Juho Meriläiseltä. 2 Väylien osoitteisto Kevyen liikenteen väylien tierekisteriosoitteet määritelty jokaisessa tiepiirissä. Osoitteisto on pääosin kunnossa, mutta piirit päivittävät sitä jatkuvasti, lähinnä kuntoinventointien tarkentaessa tilannetta. Osoitteisto jäädytettiin kesäkuussa 2003, pääasiassa sen takia, että vaurioinventointien palvelusopimus voidaan todentaa kuntotietorekisteristä. Osoitteistossa on havaittu pieniä ongelmia ja epäselvyyksiä, jotka saattavat vaikeuttaa mittaustulosten kohdentamista tieverkolla. Osa tieosista on hyvin lyhyitä ja näin ollen vaikeita käsitellä (paljon pientä silppua). Piirien kommenttien perusteella osoitteisto ei ole täysin yksiselitteinen, joten sen laadun varmistamiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. 3 Yleistiedot Kunnon hallinnan kannalta kriittiset tierekisteritiedot ovat käytettävissä. Kunnon hallinnassa tarvitaan vähintään väylän omistaja, päällysteluokka ja leveys, mahdollisesti myös toimenpidehistoria. Kevyen liikenteen väylien hallinta 3 17.12.2003
Tällä hetkellä tietoja ei ole kattavasti olemassa. Vuoden 2002 toteutumista alkaen rekistereihin kirjataan em. tiedot. Kattavan tiedon keruu kertatyönä katsottiin liian kalliiksi saavutettaviin hyötyihin nähden. 4 Kuntomittaukset Vaurioinventoinnit on tehty kerran koko verkolla vuoden 2003 loppuun mennessä. Lisäksi mittauskierto on määritelty yhdenmukaiseksi koko maahan. Tasaisuusmittausten tekoa suositellaan piireille. Kuvassa 1 on esitetty vaurioinventointitilanne 10.12.2003. Mittauksia on tehty 95 prosentilla kevyen liikenteen väyliä, joten tavoite on toteutunut erittäin hyvin. Kuvassa 2 on keskimääräiset vauriosummat piireittäin (vauriosummassa käytetty alkuperäisiä kertoimia). Mittauskierroksi suositellaan menettelyä kolmasosa verkosta joka vuosi. Tällä varmistetaan parhaiten tietojen laitosyhtenäisyys sekä mittausten saatavuus ja laatu. Tasaisuusmittauksia suositellaan tehtäväksi piirin oman harkinnan mukaisesti. Vuoden 2003 loppuun mennessä mittauksia on tehty Lapin ja Oulun piireissä. Tasaisuusmittausten hyödyntämistä ei ole vielä tutkittu tarkemmin. PAAL_LUOKK (All) Kevari-PVI 2002-2003; Tilanne 10.12.03 800.0 Summa / PITUUS 700.0 600.0 500.0 400.0 VAUR_VUOSI Mittaamatta 2003 2002 300.0 200.0 100.0.0 1 2 3 4 8 9 10 12 14 PIIRI Kuva 1. Vaurioinventointien tilanne 10.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 4 17.12.2003
Vauriosumman keskiarvo tiepiireittäin 2002-2003 mittauksista 35.0 30.0 25.0 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0 1 2 3 4 8 9 10 12 14 Kaikki yhteensä tilanne 23.9.03 tilanne 13.10.03 tilanne 21.10.03 tilanne 10.12.03 Kuva 2. Keskimääräiset vauriosummat (tilanne 10.12.2003) 5 Vauriosumma ja palvelutasoluokitus Vauriosumman kertoimet tarkistetaan vastaamaan paremmin eri vaurioiden vakavuutta tienpitäjälle ja erityisesti niiden haittaa kevyen liikenteen väylien käyttäjille. Vauriosummalle tehdään kunto- ja palvelutasoluokitukset, joita voidaan käyttää toimenpiteiden valintaan, huonokuntoisten kevyen liikenteen väylän määrittelyyn ja yhdenmukaiseen tilastointiin. Kesäkuussa järjestettiin ajopaneeli, jonka tulosten ja kertyneiden vauriotietojen perusteella tehtiin alustavat toimenpiteiden valintakriteerit ja muutettiin vauriosumman kertoimia (raportti Kevyen liikenteen väylien ajopaneeli, Inframan Oy, 6.6.2003). Taulukossa 1 on esitetty nykyiset ja suositellut vaurioiden kertoimet. Suurimmat muutokset esitetään epätasaisuuksien ja reikien kertoimiin. Muutoksien taustoja on käsitelty muistioissa Kevyen liikenteen väylien vauriosumman kertoimet ja huonokuntoisuuden raja, Inframan Oy, 5.11.2003 ja Vauriosumman kertoimet ja kohde-ehdokkaiden valinta, Inframan Oy, 11.11.2003. Kevyen liikenteen väylien hallinta 5 17.12.2003
Taulukko 1. Vaurioiden kertoimet vauriosumman laskennassa (nykyinen=nyt käytössä olevat kertoimet, Meriläinen=datan perusteella arvioidut muutostarpeet, suositus=konsultin esitys) Vauriotyyppi yksikkö nykyiset Meriläinen suositus Pituushalkeama (kapea) m 0.50 0.30 0.50 Pituushalkeama (leveä) m 1.00 1.00 1.00 Poikkihalkeama (kapea) m² 1.00 1.00 2.00 Poikkihalkeama (leveä) kpl 1.00 4.00 4.00 Haitallinen epätasaisuus (lievä) kpl 2.00 10.00 10.00 Haitallinen epätasaisuus (vakava) m² 0.20 20.00 20.00 Verkkohalkeama m 0.25 0.50 0.50 Reikä m² 1.50 1.50 5.00 Reunapainuma/-vaurio m² 3.00 0.18 0.25 Pintavaurio (työkoneen aiheuttama) m² 0.50 0.50 0.50 Vauriosumman keskiarvo 97 119 136 Ajopaneelidatan perusteella hyvän ja tyydyttävän kunnon vauriosummarajaksi saatiin noin 80 neliötä ja tyydyttävän ja huonon rajaksi noin 120 neliötä (Kuva 3). Tämä on hyvin lähellä yleistä arviota toimenpiderajaksi (vauriosumma 100 neliötä). Vauriodatan luokittelu 2.0 kuntoluokka (0=hyvä, 1=tyydyttävä, 2=huono 1.5 1.0 0.5 keskiarvo pyöristetty maksimitod.näk 0.0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 vauriosumma Kuva 3. Ajopaneelin perusteella määritelty vauriosumman luokitus Muistiossa Alustavat toimenpiderajat ja palvelutasoluokitus, Inframan Oy, 10.12.2003 on käsitelty yhtenäisen palvelutasoluokituksen (5-portainen luokitus) soveltamista kevyen liikenteen väylille. Kevyen liikenteen väylien hallinta 6 17.12.2003
Muistiossa suositellaan palvelutason laskentaan seuraavaa menettelyä: kullekin vauriotyypille etsitään sopivat palvelutasojen rajapisteet niiden jakaumien prosenttipisteiden perusteella, jolloin saadaan palvelutaso per vauriotyyppi. Luokittelu ehdotetaan tehtäväksi siten, että ensimmäiseen luokkaan kuuluu jokaisella vauriotyypillä n. 88 prosenttia satametrisistä, toiseen luokkaan n. 7 prosenttia, kolmanteen n. 3 prosenttia ja neljänteen ja viidenteen luokkaan kumpaankin n. yksi prosentti. Palvelutasoluokka saadaan kullekin 100-metriselle vauriotyyppien palvelutasojen miniminä. Vauriotyyppien lisäksi palvelutason laskennassa voidaan huomioida myös vauriosumma saman periaatteen mukaisesti. 6 Kuntotietorekisteri Kevyen liikenteen väylien tietoja voidaan käsitellä kuntotietorekisterissä samaan tapaan kuin muitakin kuntotietorekisterin tietoja. Kurren versio 2.0 sisältää tarvittavat kevyen liikenteen väylien tiedot. Kuvassa 4 on esimerkki kuntotiedoista Lapin piirissä. Kuva 4. Esimerkki Kurren näytöstä Kevyen liikenteen väylien hallinta 7 17.12.2003
7 Hallintajärjestelmän kehittäminen Tiedot siirtyvät kuntotietorekisteristä PMSPro:hon. Tehdään vaatimusmäärittely kevyen liikenteen väylien käsittelyyn PMSPro:ssa. Toimenpiteiden valintaehtoja kehitetään joko vauriosumman tai yksittäisten vaurioiden perusteella. PMSPro:n versiossa 2.0 (6.6.2003) voidaan selailla kevyen liikenteen väylien tietoja. Vaatimusmäärittely on toteutettu (TietoEnator Oyj, 23.10.2003). PMSPro:ssa käytettäviä kohde-ehdokkaiden valintaehtoja kehitettiin kahden vaihtoehdon: vauriosumman ja yksittäisten vauriotyyppien perusteella. Työssä havaittiin, että pelkän vauriosumman perusteella valitut kohde-ehdokkaat ovat osin liian hyväkuntoisia (vähän kaikentyyppisiä vaurioita tuottaa korkeahkon vauriosumman, mutta väylällä ei vielä ole todellista toimenpidetarvetta). Näin ollen PMSPro:ssa tarvitaan vauriosumman lisäksi valintaehdot, jotka perustuvat yksittäisiin kuntomuuttujiin. Asiaa on käsitelty tarkemmin muistiossa Alustavat toimenpiderajat ja palvelutasoluokitus, Inframan Oy, 10.12.2003. Huonokuntoisen kevyen liikenteen väylän määrittely voidaan jatkossa perustaa joko yksittäisiin muuttujiin tai vauriosummaan. Tämä määrittelytyö tehdään vuonna 2004. 8 Kehitystarpeet vuodelle 2004 Seuraavia tehtäviä on tunnistettu vuodelle 2004: Tasaisuusmittaustietojen hyväksikäyttö Huonokuntoisen kevyen liikenteen väylän määrittely Kuntotavoitteiden määrittely PMSPro:hon tarvittavien muutosten ja lisäysten määrittely ja toteutus o ohjelmamuutokset o valintaehdot, raja-arvot, yms. Menettelyjen koulutus ja käyttöönotto Kevyen liikenteen väylien hallinta 8 17.12.2003