Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö
Tarvetta työvoimalle?
Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin 1,4 1,2 1 0,8 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM 11.12.2013 Harri Hietala 3
Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi Lähde: VATT ja Tilastokeskus 11.12.2013 Harri Hietala 4
Rekrytointiongelmat Lähde: TEM, työnantajakysely Rekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä. Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa. 11.12.2013 Harri Hietala 5
Työkyvyttömyyseläkettä saavien, vammaisten ja kuntoutujien potentiaali
Kaikki eläkettä saaneet Lähde: ETK ja Kela 11.12.2013 Harri Hietala 7
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden ikäjakauma Lähde: ETK ja Kela 11.12.2013 Harri Hietala 8
Kelan kuntoutujat diagnoosin mukaan 11.12.2013 Harri Hietala 9
Työeläkekuntoutujat diagnoosin mukaan Lähde: ETK 11.12.2013 Harri Hietala 10
Työeläkekuntoutujien kuntoutusohjelmien tulos Lähde: ETK 11.12.2013 Harri Hietala 11
Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000 Töissä reilut 5-10 % henkilöinä 10 000-20 000 2) Lisäksi haluaisi töihin 20 % noin 40 000 Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky KELA:n eläkettä saa 160 000 Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000 Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3) Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 4) Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. 2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 4) Työnvälitystilasto, TEM. 11.12.2013 Harri Hietala 12
Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa noin 60 000 Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla noin 60 000 Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2) Töissä avoimilla markkinoilla 300-400 Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500 Avotyötoiminnassa noin 2 500 Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM. 11.12.2013 Harri Hietala 13
Mutta kannattaako työssä olevien ja työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen?
Työaika ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä 2012 Lähde: EK 11.12.2013 Harri Hietala 15
Poissaolojen kustannus Sairastamisen hinta työnantajille: 5,4 mrd. /v Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 /pv Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 => 3,6 mrd. /v Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot, työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno >3 mrd. /v Työkyvyn ja -hyvinvoinnin menetykset kansantaloudellemme 25 mrd. 1) 1) Prof. Guy Ahonen. 11.12.2013 Harri Hietala 16
Työkyvyttömyysmaksuluokat 2013 Lähde: Ilmarinen 11.12.2013 Harri Hietala 17
Työkyvyttömyysmaksuarvio erikokoisissa yrityksissä 2013 Lähde: Ilmarinen 11.12.2013 Harri Hietala 18
Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisten taloudelle Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä 1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee 4 500 eurolla yli 19 000 euroon Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä ostovoimassa 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 11.12.2013 Harri Hietala 19
Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen työllisyysaste +1 %-yks. 1 500 euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa 11.12.2013 Harri Hietala 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 20
Eli kannattaa, mutta kenen tehtävä ja halukas panostamaan?
Työhyvinvoinnista ja -kyvystä vastuussa Henkilö itse Esimies TTK: Eurot ja esimies työhyvinvointi johtamisessa opas (9.12.2013) (http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929) Työterveyshuolto Tärkeää yhteistyö Tärkeää ennaltaehkäisy ja investointiluonteisuus 11.12.2013 Harri Hietala 22
Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010 11.12.2013 Harri Hietala 23
Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010 11.12.2013 Harri Hietala 24
Työhönvalmentaja Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa, työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä kehittymisessä Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla pitkäaikaista ja pysyvääkin. 11.12.2013 Harri Hietala 25
Palkkatuki Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään lähes poikkeuksetta Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla korotetusta lisäosasta -> n. 700 1 115/1 325 /kk Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi 11.12.2013 Harri Hietala 26
Työolojen järjestelytuki Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon kannalta Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin Tuki enintään 4 000 henkilöä kohden Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa 18 kk:n ajan 20 tunnilta. 11.12.2013 Harri Hietala 27
Muita tukia Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea ja kuljetustukea Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työpankin kautta ja oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4) 11.12.2013 Harri Hietala 28
Kustannuslaskelman oletukset Osatyökykyisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi: Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa). Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5 kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä). Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea korkeimman mahdollisen 4 000 euroa. Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12 kuukaudelle. Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi: Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan. Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada. 11.12.2013 Harri Hietala 29
Rekrytoinnin kustannukset ja tuet kuukaudessa, palkka 1 400 /kk 11.12.2013 Harri Hietala 30
Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki kuukaudessa, palkka 1 400 /kk 11.12.2013 Harri Hietala 31
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin Säästö 30 000 /v Säästö 20 000 /v Säästö 10 000 /v 11.12.2013 Harri Hietala 32
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht. säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin 60 % 35 % 11.12.2013 Harri Hietala 33
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö ilman järjestelytukea 30-50 % 11.12.2013 Harri Hietala 34
Lopuksi yhteen
Työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein) korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne. - Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti. - Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30 50 prosenttia matalammat ensimmäisenä vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka. - Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin. - Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä. 11.12.2013 Harri Hietala 36
Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - Yhteenveto - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 :n ansaintarajalla. - Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80. - Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä. - Tämä tarkoittaisi 1 500 :n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua 4 500 :lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj.. - Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj.. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj.. 11.12.2013 Harri Hietala 37
Ei-taloudelliset hyödyt Elävämpi ja viihtyisämpi työyhteisö Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri Korkeampi tuottavuus ja laadukkaampi tulos Monipuoliset näkökannat innovaatioiden ja tuottavuuden tukena Yhteiskuntavastuun kantaminen 11.12.2013 Harri Hietala 38
Yhteenveto: win-win-win Henkilöt voittavat: Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet hyvinvointi Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä Työnantajat voittavat: Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys Julkinen talous voittaa: Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa 11.12.2013 Harri Hietala 39