PÄÄTÖS Helsinki 25.6.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y 234 115 No YS 852 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Helsingin kaupungin rakennusvirasto PL 1570 00099 Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Haitta ainepitoisten ruoppausmassojen kuivatuskokeilu Saukonpaaden alue, Jätkäsaari, Helsinki RN:o 91 432 5 2 Kiinteistön omistaja: Helsingin kaupunki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 30 :n 2 momentti ja 61 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 d) ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 2.5.2008. MAKSU 1 080 A13 115 AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (12) KOETOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Koeluonteinen kuivatustoiminta tehdään Helsingin Jätkäsaaren Saukonpaaden alueella, Saukonpaaden eteläreunalla. Aluetta käytetään tällä hetkellä pääasiassa kivi ja maa ainesten varastointiin. Kuivatusalueen länsipuolella on betoniasema ja puutavaraliike. Etelässä kuivatusalue rajautuu mereen. Kuivatusalueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kuivatusaltaiden alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty puistoalueeksi. KOETOIMINTA Koetoiminnan tavoite ja periaatteet Toiminta käsittää Helsingin Jätkäsaaren Saukonpaaden alueella tehtävän merisedimentin kuivatuskokeilun vuosina 2008 2009. Sedimentin kuivatusta geotekstiilialtaissa verrataan perinteiseen kentällä sijaitsevissa murskealtaisssa tapahtuvaan kuivatukseen. Kuivatuskokeilun tavoitteena on: Selvittää Jätkäsaaren alueen pilaantuneiden sedimenttien kuivatus ja käsittelymahdollisuudet Verrata geotekstiilialtaassa tapahtuvaa sedimentin kuivatusta murskeella vuoratulla kentällä tapahtuvaan kuivatukseen Testata kuivatustyöhön parhaiten soveltuvia teknisiä ratkaisuja ja materiaaleja Tarkastella suotovesien laatua Selvittää sedimentin kuivumisaikaa Tarkastella kuivatun sedimentin laatua (haitta ainepitoisuudet, haitta aineiden liukoisuus, geotekniset ominaisuudet) hyötykäyttöä varten Arvioida kuivatun sedimentin hyötykäyttömahdollisuuksia Arvioida sedimentin kuivatuksen kustannuksia. Geotekstiiliallaskuivatuksessa pyritään tehostamaan sedimentin kuivumista vuoraamalla allas suodattavalla geotekstiilillä sekä altaan salaojituksella, jolloin vettä alkaa poistua altaasta jo täytön aikana. Jätkäsaaren alueen sedimentti on silttistä liejusavea, jonka kuivatus tavanomaisessa geotekstiilisäkissä on tehotonta, koska geotekstiili tukkeutuu helposti. Geotekstiilialtaassa vettä voidaan poistaa myös täytön jälkeen massan pinnalta kiintoaineen laskeuduttua. Veden poistamisen tehostamiseksi sedimenttiin lisätään flokkulanttia tai tuhkaa ja flokkulanttia. Työssä testataan kahta erilaista teknistä allasratkaisua sekä vertailevaa kenttäkuivatusratkaisua: Allas 1: Kuivatusrakenteena salaojasepeli Suodattavana rakenteena paksu geotekstiili, joka kestää levityksen suoraan salaojasepelin päälle
3 (12) Sedimenttiin sekoitetaan flokkulanttia. Sedimenttiin ei sekoiteta tuhkaa. Allas 2: Kuivatusrakenteena salaojamatto Suodattavana rakenteena ohut geotekstiili Sedimenttiin sekoitetaan tuhkaa ja flokkulanttia. Kenttä 3: Tiiviillä kentällä murskeallas, joka toimii kuivatus ja suodatusrakenteena Sedimenttiin ei lisätä mitään. Kuivattavat ruoppausmassat Koetoiminnan toteutus Koetoimintaa varten on käytettävissä osa ns. Crusellin sillan alueelta ruopattavista massoista. Massat on arvioitu ruopattavaksi kesällä syksyllä 2008. Crusellin sillan ruoppaustyölle ja puhtaiden massojen läjitykselle on haettu vesilain edellyttämää lupaa Länsi Suomen ympäristölupavirastosta. Työssä voidaan tarvittaessa käyttää myös muita Jätkäsaaren alueelta ruopattavia ruoppausmassoja. Crusellin sillan alueella koetoiminnassa käytettävissä olevia massoja arvioidaan olevan 3 000 m 3 itr. Crusellin sillan alueelta ruopattava sedimentti on pilaantunut pääasiassa orgaanisilla haitta aineilla (TBT, PAH ja PCB yhdisteillä) ja paikoin metalleilla. Pilaantuneen sedimentin paksuus Crusellin sillan alueella on 0,5 1 metriä. Paikoin ruopattavaa pilaantunutta sedimenttiä voi olla syvemmälläkin. Ruopattava pilaantunut sedimentti on löyhää liejusavea. Pilaantuneesta sedimenttikerroksesta otetuissa näytteissä normalisoidut haitta ainepitoisuudet ylittivät YM:n ruoppausohjeessa esitetyn tason 2 TBT:n, yksittäisten PCB ja PAH yhdisteiden sekä kuparin ja sinkin osalta. Verrattaessa normalisoimattomia haitta ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksen 21/2007 maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta mukaisiin kynnys ja ohjearvoihin, ylittyi alempi ohjearvo yhdessä näytteessä bentseenin osalta ja kynnysarvo TBT:n ja bentso(a)pyreenin osalta. Kuivatusalue Koetoimintaa varten rakennetaan kaksi noin 1 000 m 3 :n kokoista geotekstiiliallasta ja noin 500 m 3 :n kokoinen kenttärakenne, johon muotoillaan vallit murskeesta. Altaat rakennetaan Saukonpaaden kärjen etelärannalle. Meren pinnan taso voi tilastollisen tarkastelun perusteella nousta seitsemänä vuotena kymmenestä altaan pohjan tasolla johonkin aikaan vuodesta (lähinnä talvella). Meren pinta ei ole kuitenkaan noussut heinäkuussa viimeisen 100 vuoden aikana kertaakaan altaan pohjan tasolle. Meren pinnan nousu altaan pohjan tasolle vaikeuttaisi altaan rakennustyötä. Samoin meren pinnan nousu altaan pohjan yläpuolelle täytön ja
4 (12) kuivatuksen alkuvaiheen aikana voi estää veden painovoimaista poistumista. Mikäli meren pinnan taso nousee täytön aikana näin korkealle eikä vettä poistu odotetusti, altaisiin voidaan sijoittaa arvioitua vähemmän sedimenttiä. Kuivatusrakenteet tehdään alueelle kaivamalla tai täyttämällä tarvittavaan syvyyteen. Kuivatusalueen ja meren väliin jätetään tilaa ajotielle. Altaiden ja kentän pohjat kaivetaan oikeilla kallistuksilla (0,1 3 %). Pohjat tasataan siten, että niiden päälle voidaan asentaa vettä pidättävä kerros ja kuivatusrakenteet. Mikäli kohteen maaperä ei sovellu sellaisenaan (esim. louhetta), pohja rakennetaan muusta soveltuvasta maaaineksesta. Altaista kaivettavien maiden avulla altaiden ympärille muotoillaan vallit siten, että altaiden kokonaissyvyys on noin kaksi metriä. Tarvittaessa vallien rakentamisessa käytetään myös muita rakenteita, esim. betonisia aitoja. Mikäli altaasta kaivettavat maat eivät sovellu tai riitä vallien rakentamiseen, tehdään vallit muusta soveltuvasta hiekasta tai sorasta. Vallit tiivistetään limitetyllä HDPE kalvolla tms. vettä pidättävällä rakenteella niin, että kuivatusvedet eivät pääse suotautumaan koetoimintaalueen ulkopuolelle. Altaan 1 pohja kaivetaan noin tasoon + 1,0 metriä meren pinnan yläpuolelle tarvittavilla kaadoilla. Altaan pohjasta ja seinämistä tehdään vettä pidättävä (hydraulinen johtavuus <10 6 ). Altaan pohjalle levitetään salaojasepeliä, jonka päälle asennetaan paksu geotekstiili (veden läpäisevyys noin 0,04 cm/s, huokoskoko noin 0,2 mm). Altaaseen rakennettavien vallien reunat yltävät noin tasolle + 3 metriä mpy. Altaiden reunavallit rakennetaan noin 1:1,5 luiskalla ja altaat toisiinsa jakavat vallit noin 1:1 luiskalla. Altaan 2 pohja kaivetaan tasoon noin +1.3 metriä mpy. Altaan pohjasta ja seinämistä tehdään vettä pidättävät. Altaan pohjalle ja seinämille levitetään salaojamatto, jonka päälle tulee ohut geotekstiili (veden läpäisevyys noin 0,1 cm/s, huokoskoko noin 0,5 mm). Altaan vallien reunat yltävät noin tasolle + 3,3 metriä mpy. Kentän 3 pohja nostetaan alueen pohjoisreunassa tasoon noin +2,3 metriä mpy ja alueen eteläosassa mereen rajautuvalla alueella tasoon noin +1,8 metriä mpy. Kentän pohjasta ja muualle kuin mereen rajautuvista seinämistä tehdään vettä pidättäviä. Kentälle muotoillaan 0,5 metriä korkeat reunavallit murskeesta. Vallit yltävät tasoon + 2,8 metriä mpy. Vallit rakennetaan noin 1:1 luiskalla. Ruoppaus ja altaiden täyttö Pilaantuneen sedimentin ruoppaus toteutetaan vesiluvan mukaisesti. Ruoppaus voidaan toteuttaa joko imuruoppauksena tai kauharuoppauksena. Sedimentti voidaan siirtää kuivatusalueelle suoraan ruoppaajalta proomulla, josta sedimentti siirretään esimerkiksi kaivinkoneella suoraan altaisiin tai kentälle. Altaiden ja kentän täyttöä tarkkaillaan jatkuvasti. Se
5 (12) dimentin kuivatuksessa käytettävät apuaineet sekoitetaan mekaanisesti sedimenttiin. Kuivatusta edistävien aineiden käyttö Jätkäsaaren alueella pilaantunut sedimentti on hienojakoista liejusavea. Geotekstiilien soveltuvuutta kuivatukseen sekä veden poistumista edistäviä polymeerejä on testattu alustavasti riippusäkkikokeilla. Niissä flokkautumista voitiin parantaa lisäämällä sedimenttiin tuhkaa ennen flokkulantin syöttöä. Koetoiminnan aikana sedimenttiin lisätään veden poistumisen tehostamiseksi joko pelkkää flokkulanttia tai tuhkaa ja flokkulanttia. Tuhka lisätään sedimenttiin ennen flokkulanttia. Tuhkan ja flokkulantin annostelua säädetään työn aikana siten, että käytettävä pitoisuus on alhaisin mahdollinen, jolla saadaan vielä aikaan hyvä flokkautuminen ja kuivumistulos. Tuhkana voidaan käyttää esim. Salmisaaren voimalaitoksessa tai puu ja paperiteollisuudessa syntyvää pohjatuhkaa. Tuhka voidaan toimittaa kohteeseen nestetiiviillä lavoilla, joissa se voidaan myös välivarastoida. Tuhka kuljetetaan ja säilytetään märkänä, jolloin se ei pölyä kuljetuksen, säilytyksen eikä käsittelyn aikana. Tuhka voidaan joko pumpata suoraan lavalta sedimentin joukkoon tai siirtää väliastiaan (esim. irtolava). Tuhka tulee olla hyvin sekoitettua ennen lisäystä, koska kiintoaines painuu nopeasti ilman lisäystä. Tarvittaessa tuhkaan voidaan lisätä merivettä, jolloin sitä voidaan käsitellä ja pumpata sedimentin joukkoon. Tuhkan arvioitu pitoisuus sedimentissä on 70 litraa/sedimentti m 3 (kun tuhkan vesipitoisuus on 50 %). Tuhkaa arvioidaan käytettävän yhteensä noin 100 150 m 3. Käytettävä flokkulantti on polyakryyliamidi pohjaista. Flokkulantti toimitetaan kohteeseen jauheena tai emulsiona, joka sekoitetaan kohteessa käyttöliuokseksi ja lisätään sedimenttiin tuhkan jälkeen. Flokkulanttiliuosta (0,1 % liuos) lisätään 0,3 0,4 kg/sedimentti m 3 riippuen tuhkan pitoisuudesta altaassa. Flokkulantti on terveydelle ja ympäristölle haitatonta. Flokkulanttia arvioidaan käytettävän noin 700 1 000 kg. Kuivatusvesien laatu ja mereen johtaminen Vesi poistuu altaan pohjan ja reunojen kautta painovoimaisesti. Altaan täytön päättyessä veden poistumisen arvioidaan hidastuvan ja altaan pinnalle voi erottua vettä. Kuivatuksen aikana massan pinnalle voi ajoittain kertyä myös sadevesiä. Tällöin vettä voidaan johtaa pois suoraan altaan pinnalta esim. pumppaamalla tai tekemällä urat veden poistolle altaiden valleihin. Geotekstiilialtaista poistuvan veden laadun arvellaan olevan verrannollinen Saukonpaaden sedimenteillä tehdyissä riippusäkkikokeissa saatuihin tuloksiin. Riippusäkkikokeessa suotautuvassa vedessä todettiin vähäisiä pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä (TBT, DBT 0,0025 g/l), PAHyhdisteitä (yksittäisten PAH yhdisteiden pitoisuudet 0,016 g/l
6 (12) 0,059 g/l), elohopeaa (0,78 g/l) ja sinkkiä (10 g/l). Riippusäkkikokeessa suotautuvan veden kiintoainepitoisuus oli aluksi korkea, mutta aleni nopeasti tasolle 56 75 mg/l. Suotoveden laadun arvioidaan olevan riittävän hyvää, jotta se voidaan johtaa suoraan mereen. Mikäli koetoiminnassa käsiteltävän sedimentin määrä on 4 000 m 3 itd, tuhkan mukana vettä syötetään noin 140 m 3 ja flokkulantin mukana noin 800 m 3. Vettä arvioidaan poistuvan koetoiminnan aikana yhteensä 2 000 3 000 m 3 siten, että noin 2/3 tästä poistuu altaiden ja kentän täytön aikana ja noin kahden viikon sisällä täyttämisen päätyttyä. Loppu vesi poistuu myöhemmin haihtumisen ja konsolidoitumisen kautta. Jos arvioidaan, että poistuvan veden haitta ainepitoisuudet ovat samat kuin riippusäkkikokeessa, niin veden mukana poistuu arviolta 0,01 kg TBT:tä, 0,01 kg DBT:tä, 0,1 kg 0,2 kg yksittäisiä PAH yhdisteitä, 3 kg elohopeaa ja 40 kg sinkkiä. Murskekentältä vesi suotautuu murskeen läpi, jolloin poistuvassa vedessä voi olla hieman enemmän kiintoainesta. Veden laadun arvioidaan kuitenkin olevan riittävä, jotta se voidaan johtaa suoraan mereen. Suotovesi johdetaan alueen etelän puoleiseen lahteen, jonka pilaantuneet sedimentit ruopataan myöhemmin Saukonpaaden rakentamisen yhteydessä. Kuivatusvesien tarkkailu Täytön aikana geotekstiilialtaista ja murskekentältä mereen johdettavista kuivatusvesistä otetaan näytteitä ensimmäisen täyttöviikon aikana kaksi kertaa ja tämän jälkeen 1 3 viikon välein riippuen täyttönopeudesta ja ajasta. Kuivatuksen aikana kuivatusvesistä otetaan näytteitä 1 4 viikon välein riippuen veden poistumisnopeudesta. Kuivatusvesistä otetaan näytteitä niin kauan kuin vettä poistuu painovoimaisesti. Täytön jälkeinen seuranta suunnitellaan tarkemmin täytön aikaisen veden poistumisen ja veden laadun tarkkailun perusteella. Kuivatuksen aikana massan pinnalle voi kertyä sadevesiä. Mikäli massan päältä johdetaan vesiä pois, poistettavasta vedestä otetaan näytteitä tarpeen mukaan. Vesinäytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoainespitoisuus, organotinayhdisteet, PAH yhdisteet, PCB yhdisteet, raskasmetallit ja elohopea. Kuivumisen tarkkailu Ruopatut massat jätetään kuivumaan talven yli. Sedimentin kuivumista tarkkaillaan ottamalla massoista näytteitä ruoppaustyön päätyttyä sekä syksyn ja kevään aikana yhteensä 10 20 kertaa. Massoista otetaan yksi kokoomanäyte per allas tai kenttä. Näytteistä analysoidaan vesipitoisuus. Lisäksi kuivatusta massasta otetaan kaksi kokoomanäytettä per allas tai kenttä, joista analysoidaan organotinayhdisteet, PAH yhdisteet, PCB
7 (12) yhdisteet, raskasmetallit ja elohopea, tilavuuspaino, raekokojakauma ja orgaaninen aines. Muut mahdolliset hyötykäytön arviointiin tarvittavat analyysit valitaan myöhemmin. Kuivatun massan käyttö työn päätyttyä Massojen paikoilleen jättämiselle on tarkoitus hakea lupaa Länsi Suomen ympäristölupavirastolta Saukonpaaden vesialueen ruoppauksen ja vesialueen täyttöjen lupahakemuksen yhteydessä. Kuivatusaltaat ja kenttä sijaitsevat asemakaavan mukaisella puistoalueella, joten kuivattu massa ja rakenteet voitaisiin jättää paikoilleen koetoiminnan jälkeen. Tarvittaessa kuivunut sedimentti poistetaan altaista kaivinkoneella ja toimitetaan muuhun loppusijoitukseen. Massojen hyötykäyttömahdollisuudet Jätkäsaaren alueella selvitetään kokeen aikana saatujen tarkkailutulosten perusteella. Raportointi Työstä laaditaan väliraportti syksyllä talvella 2008. Raportti laaditaan noin kaksi kuukautta täytön päätyttyä, jolloin siinä voidaan tarkastella täytön aikaista altaiden ja kentän toimivuutta ja välittömästi täytön jälkeen tapahtuvaa veden poistumista ja poistuvan veden laatua. Väliraportissa esitetään koetoiminnan loppuvaiheen seurantasuunnitelma. Kesällä/syksyllä 2009 laaditaan koetoiminnan loppuraportti. Raportti tehdään työn päätyttyä, kun kuivatun massan lopullinen laatu ja hyötykäyttömahdollisuudet on arvioitu. Lisäksi työn aikana käydään läpi työn edistymistä työmaakokousten yhteydessä. Työn aikana pidetään vähintään aloituskokous, työmaakokoukset 1 3 viikon välein riippuen työn etenemisestä ja lopetuskokous. Kokouksiin kutsutaan tilaajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja ympäristöviranomaiset. Suotovesistä otettavien näytteiden tulokset toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua ruoppaustyön päätyttyä. Poikkeavista tilanteista raportoidaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle välittömästi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvedet johdetaan mereen ja veden laatua tarkkaillaan kuivatuksen aikana. Mereen johdettava vesi palautuu alueelle, josta se on peräisin eikä suotovesien arvioida aiheuttavan lisäkuormitusta kohteessa. Lisäksi alueelta, jolle vesi johdetaan, tullaan myöhemmin ruoppaamaan pilaantuneet sedimentit. Kuivatuksen aikana voi aiheutua lievää hajuhaittaa sedimenteistä vapautuvasta pienestä määrästä rikkivetyä. Lisäksi sedimentin orgaanisen aineksen hajotessa muodostuu hiilidioksidia. Hiilidioksidia muodostuu orgaanisen aineksen hajotessa kuivatus ja loppusijoitustavasta riippumat
8 (12) ta. Hajuhaittoja ja hiilidioksidin muodostumista ei arvioida merkittäviksi sedimentin pienestä orgaanisen aineksen määrästä johtuen. Työn aikana käytetään pumppuja ja työkoneita, joiden käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, jotka arvioidaan vähäisiksi. Kuivatus itsessään ei vaadi ulkopuolista energiaa. Ruoppaustyölle on haettu erikseen vesilain mukaista lupaa eikä sen aiheuttamia päästöjä ja vaikutuksia arvioida koetoimintailmoituksessa. Koetoiminnan aikana tehdään seuraavia ympäristönsuojelutoimenpiteitä: kuivatusvesien haitta ainepitoisuutta seurataan työn aikana, sedimenttien siirrot ja käsittely tehdään siten, että sedimenttiä ei valu ympäristöön, kuivatusalue rakennetaan siten, että sedimenttiä ei valu alueen ulkopuolelle ja kuivatusvedet suodattuvat geotekstiilin tai murskeen läpi ennen mereen johtamista. Koetoiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää vesistön pilaantumista tai muuta ympäristön rasitusta tai naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskuksen, Helsingin kaupungin rakennusviraston ja Ramboll Finland Oy:n edustajat tutustuivat 13.6.2008 koetoimintaalueeseen. Ilmoituksen johdosta pyydettiin lausunto Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus toteaa 3.6.2008 päivätyssä lausunnossaan puoltavansa koetoimintailmoituksen hyväksymistä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyy Helsingin kaupungin rakennusviraston ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta seuraavin määräyksin: 1. Koetoiminnan aikana saa kuivattaa suunnitelman mukaisiin (päätöksen sivu 3, Kuivatusalue) altaisiin ja kentälle mahtuvan määrän Jätkäsaaren alueelta ruopattavia pilaantuneita tai pilaantumattomia ruoppausmassoja. Kuivatus on tehtävä suunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Kuivatuksessa saa hyödyntää tarvittavan määrän Salmisaaren voimalaitoksen pohjatuhkaa tai muuta vastaavaa tuhkaa. Koetoimintaa voidaan harjoittaa 31.12.2009 asti. (YSL 64 )
9 (12) 2. Toiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu ruoppausmassojen tai massoihin lisättävien kuivatusta edistävien aineiden pölyämistä tai leviämistä muuten ympäristöön, ruoppausmassoista erottuvan veden hallitsematonta leviämistä, altaiden tulvimista tai muuta ympäristö tai terveyshaittaa. (YSL 64, JL 6 ) 3. Kuivatusaltaiden ja kentän täytön aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 64, JL 52 ) 4. Mereen johdettavien kuivatusvesien ja mahdollisten ruoppausmassojen päältä pumpattavien vesien haitta ainepitoisuuksia ja muita ominaisuuksia on seurattava ilmoituksessa esitetyn (päätöksen sivu 6, Kuivatusvesien tarkkailu) mukaisesti. Vesinäytteiden tulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistuttua. Mikäli kuivatusvesissä todetaan merkittävästi kohonneita haittaaine tai kiintoainepitoisuuksia, on vedet käsiteltävä ennen mereen johtamista tarkoitukseen soveltuvalla käsittelymenetelmällä. Vesien käsittelystä on toimitettava suunnitelma Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen käsittelyn aloittamista. (YSL 64 ) 5. Kuivunut ruoppausmassa on toimitettava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten ruoppausmassojen hyödyntämiseen, käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Mikäli massat aiotaan hyödyntää kuivatuspaikalla, on massojen hyödyntämiselle haettava asianmukainen lupa. (YSL 64, JL 6 ) 6. Helsingin kaupungin rakennusviraston on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. (YSL 64, JL 52, JA 10 ) 7. Koeluonteisen toiminnan raportointi on tehtävä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti (päätöksen sivu 7, Raportointi). Raportit on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista häiriö tai poikkeustilanteista ja suunnitelmista poikkeamisista on välittömästi ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi on esitettävä suunnitelma toiminnan jatkamisesta ja mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. (YSL 64, JL 51, 52 )
10 (12) RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen, lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka tai polttoainetta, valmistus tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Koeluonteisen toiminnan tarkoituksena on tutkia erilaisten kuivatusrakenteiden ja kuivatusta edistävien aineiden soveltuvuutta pilaantuneiden ruoppausmassojen kuivatukseen sekä selvittää ruoppausmassojen hyötykäyttömahdollisuuksia. Koetoiminnasta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää jatkossa Jätkäsaaren alueelta ruopattavien pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelyssä. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että perusteet koeluonteiselle toiminnalle ovat olemassa. Koetoiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 4 :n yleiset periaatteet ja jätelain 6 :n mukaiset ympäristönsuojelun vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 1. 7.) Määräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 30 :n tarkoittaman koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista. Koetoimintasuunnitelman mukaan koetoimintaa varten rakennetaan kaksi noin 1 000 m 3 :n kokoista allasta ja noin 500 m 3 :n kokoinen kenttärakenne. Massojen kuivatuksen arvioidaan kestävän noin vuoden. Päätöksessä on hyväksytty altaisiin ja kentälle mahtuvan ruoppausmassamäärän kuivattaminen. Kuivattaminen on edellytetty tehtäväksi suunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Suunnitelman mukaan yhtenä kuivatusta edistävänä aineena kokeillaan pohjatuhkaa. Päätöksessä on hyväksytty kuivatuksen kannalta tarpeellisen pohjatuhkamäärän hyödyntäminen osana koetoimintaa. (Määräys 1.) Toiminta on edellytetty toteutettavaksi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö tai terveyshaittaa. (Määräys 2.) Tieto ruoppausmassojen sijoittamisen aloittamisesta altaisiin ja kentälle on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 3.)
11 (12) Koetoimintasuunnitelman ja tehtyjen ennakkokokeiden mukaan massoista suotautuvan veden arvioidaan olevan johdettavissa mereen ilman käsittelyä. Kuivatusvesien tarkkailulla seurataan veden laatua ja arvioidaan sen vaikutuksia vesien purkupaikalla. Jos vedessä todetaan merkittäviä haitta aine tai kiintoainepitoisuuksia, on vesi edellytetty käsiteltäväksi ennen mereen johtamista mahdollisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Edellytetty suunnitelma vesien käsittelystä on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 4.) Suunnitelman mukaan ruopattava sedimentti sisältää kohonneita haittaainepitoisuuksia. Ruoppausmassojen haitta ainepitoisuudet ja hyötykäyttömahdollisuudet selvitetään koetoiminnan aikana. Massat on edellytetty toimitettavaksi paikkaan, jolla on lupa niiden vastaanottoon. Koetoimintasuunnitelman mukaan massojen paikoilleen jättämiselle olisi haettu lupaa Länsi Suomen ympäristölupavirastolta Saukonpaaden ruoppausta ja vesialueen täyttöä koskevassa lupahakemuksessa. Mikäli massat jätetään paikoilleen ja hyödynnetään puiston rakentamisessa, on sille oltava asianmukainen lupa. (Määräys 5.) Päätöksen noudattamisesta ja valvonnasta vastaavan henkilön nimeäminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt toimenpiteet. Raportointi ja häiriö ja poikkeustilanteista ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 53, 54, 61, 63, 64, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 10 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja sen nojalla annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti. Koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 080 euroa.
12 (12) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Helsingin kaupungin rakennusvirasto PL 1570 00099 Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristölautakunta HKR Ympäristötuotanto, Pilaantuneen maaperän kunnostusyksikkö, Satu Järvinen, PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki Golder Associates Oy, Pirjo Tuomi, Ruosilankuja 3 E, 00390 Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä kunnanhallituksella ja niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on valvoa asiassa yhteistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 2.). Yli insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Asiaa Uudenmaan ympäristökeskuksessa hoitaa ylitarkastaja Vesa Suominen puh. 0400 363135. LIITTEET Liite 1. Koetoiminnan sijainti Liite 2. Valitusosoitus