Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Samankaltaiset tiedostot
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kestävää metsätaloutta turv la?

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum


Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Pystypuusta lattialankuksi

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta

Pienaukkojen uudistuminen

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Eri-ikäisrakenteisen metsän biologia ja kasvatuksen menetelmät

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

hinnoitteluun ja puukauppaan

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Tuulituhot ja metsänhoito

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

METSÄ SUUNNITELMÄ

Puukauppa Metsään ABC

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Yhteensä Mänty Kuusi

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Lapin metsätalouspäivät Ilkka Kylävainio. Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa

Transkriptio:

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Riikka Piispanen Luonnonvarakeskus

Erirakenteiskasvatus männiköissä näin se voi toimia (Sauli Valkonen ja Riikka Piispanen) Erirakenteis- ja kaksijaksoiskasvatuksen yhdistelmä uudistushakkuu (siemen- tai suojuspuu) uusi sukupolvi syntyy ja kasvaa isoja puita harvennetaan, mutta osa jätetään peitteisyyden säilyttämiseksi ja laatupuun kasvattamiseksi Sauli Valkonen 2 24.6.2015

Kehitys ja käsittely siemen- tai suojuspuuhakkuu maanmuokkaus kannattaa Luke/Erkki Oksanen 3 24.6.2015

Kehitys ja käsittely uudistuminen Luke/Erkki Oksanen 4 24.6.2015

Kehitys ja käsittely uusi sukupolvi kehittyy, ylispuustoa harvennetaan Markku Saarinen 5 24.6.2015

Kehitys ja käsittely nuori kasvatusmetsä harvennettu huomaa pienet oksat Riikka Piispanen 6 24.6.2015

Kehitys ja käsittely korkealaatuinen ylispuusto ja pienioksainen uusi sukupolvi uusi sukupolvi varttuu tukkipuiksi Satu Rantala Riikka Piispanen Satu Rantala 7 24.6.2015

Kehitys ja käsittely uusi sukupolvi pian hakkuukypsä muutama vanhan sukupolven puu vielä jäljellä Riikka Piispanen 8 24.6.2015

Metsikkö: CCPine pilotti Evo Evo, HAMK:n Rivieran metsä Luontainen uudistuminen siemenpuista 1865 Metsätyyppi VT Ei päätehakkuuta 1865 jälkeen, peitteinen rakenne säilytetty Kuva/Antti Sipilä 9 24.6.2015

10 24.6.2015

11 24.6.2015

Metsikön ja puiden valinta Metsiköstä mitattiin kaikki vanhat puut: Pituus, latvusraja, DBH, koordinaatit lpm N Valid 136 Missing 0 Percentiles 25 43,00 50 46,50 75 49,00 12 24.6.2015

D (cm), H (dm) D (cm) Puiden valinta Otanta Vanhat puut, 14 puuta Tavoite LPM-jakauma: Nuoret puut, 14 puuta 30-40 cm 40-50 cm 50-60 cm on pienet 1 6 0 ei pieniä 1 2 4 yht 2 8 4 Tavoite LPM-jakauma: 7 kpl < 22 cm & 7 kpl > 22 cm Vanhat koepuut Nuoret koepuut 60 50 D (cm) Pituus (m) 30 25 Isompi nuori puu Pienempi nuori puu 40 20 30 15 20 10 10 5 0 0 49 13 43 45 41 47 56 101 8 22 46 15 23 36 32 45 101 46 8 56 13 43 Koepuun n:o 13 24.6.2015 Viereisen vanhemman puun koodi

Tukkien apteeraus Apteeraus UPM:n mukaan: Puun n:o 1 tukki 2 tukki 3 tukki 4 tukki 8 55 55 52 13 52 49 43 15 55 55 55 23 52 49 43 32 61 59 49 36 61 58 55 41 61 58 55 43 52 52 43 40 45 55 52 52 46 61 58 49 55 55 43 43 56 58 52 43 47 58 55 52 101 43 43 43 14 24.6.2015

Korkeus (cm) Koepuiden tutkimussahaus tukeiksi Vanhat puut: 4 m tyvitukki 4 m ylempi tukki, H 12 m 2,5 m pölli UPM-tukkirajan alapuolelta 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 Yläpöllin ylä H, cm Latvusraja H, cm 8 13 15 23 32 36 41 43 45 46 49 56 47 101 Puun n:o 15 24.6.2015

Tukkipuurajan määräytyminen 16 24.6.2015

Koepuiden mittaukset Vanhat puut: Oksamittaukset Jokaisesta kiehkurasta kiehkuran korkeus, rungon lpm nivelen puolivälistä, suurimman elävän ja kuolleen oksan lpm ja oksakulma Joka 3 kiehkurasta lisäksi kaikki oksat (lpm, oksakulma, oksan laatu) Lpm (kuoreton & kuorell.): 0, 1,3, 4, 6, 8, 12 m sekä latvapöllin ylä- ja alapuolelta ja lenkous & epäpyöreys ja muut viat Lustonleveydet tukkien päistä ytimestä pintaan Tiheys-, pinosylviini- ja (SilviScan)- näyte Sahatavaran pohjoismainen laatuluokitus Tapio Järvinen Tapio Järvinen 17 24.6.2015

Koepuiden korjuu ja siirto sahalle 18 24.6.2015

Tyvitukin sahausasete - Pelkka 225 mm - Lankut 75 mm x 225 mm / 50 mm x 225 mm - Reunoista laudat 25 mm x 150 mm 19 24.6.2015

Halkeamien synty Vanhat puut: Mekaaninen rasitus kohdistuu tyveen Tapio Järvinen 20 24.6.2015

Päähalkeama & pienempiä sivuhalkeamia Tapio Järvinen 21 24.6.2015

Tasainen kasvu ytimestä pintaan Tapio Järvinen Tapio Järvinen 22 24.6.2015

Nuoret puut Tapio Järvinen Tapio Järvinen 23 24.6.2015

Alustavat havainnot laadusta Vanhat puut: Tyvitukista erikoislaatua Tyvilaajentuma Poikkeuksellisen suorat ytimet (vaikka tyvellä ydin eksentrinen ±5 cm keskipisteestä) Ei juurikaan lylyä Halkeamien vaara Ei suuria kasvunopeuden muutoksia lustoprofiilissa Yhteensä 350 sahatavarakappaletta Nuoret puut: Sahausasete: 100 mm pelkka ja lankut 50 mm x 100 mm Lustoprofiilissa ei suuria kasvuvaihteluita ytimestä pintaan Oksikkuus: vanhojen puiden vaikutus nuorten puiden oksakehitykseen tutkimuskohteena 24 24.6.2015

Suora ydin 25 24.6.2015 Tapio Järvinen

Halkeamat lankkujen päädyissä Kuivaus kosteus% alle 20 26 24.6.2015

27 24.6.2015 Kuvat/Tapio Järvinen

Viljelymänniköiden laatuongelmat Riikka Piispanen 28 24.6.2015

Riikka Piispanen Riikka Piispanen Riikka Piispanen 29 24.6.2015

Korkeaa laatua männiköissä Alempi (nuori) puujakso Vähemmän ja pienempiä oksia Valkonen 2000, Ruuska ym. 2008) Nuoren puun kasvu hitaampaa Vuosilustojakauma ytimestä pintaan tasaisempi Ylempi (vanhempi) puujakso Laatutyvet Pintapuuhun oksaton läski -kerros - Ei juurikaan lylyä, kieroutuminen vähäistä 30 24.6.2015 Riikka Piispanen Räkämäntyä viljavan kasvupaikan istutuksesta Sauli Valkonen Riikka Piispanen

Puun käyttö Tuotetaanko sahapuuta vai kuitua? Käytetäänkö rakentamiseen vai sellun tuotantoon ja biojalosteisiin? Riikka Piispanen Riikka Piispanen Electron micrographs showing the aggregation of cellulose fibrils in (a) kraft pulp, (b) sulphite pulp, and (c) holocellulose (disintegration, negatively stained with uranyl acetate). Adopted from: Hult, Iversen and Sugiyama: in Cellulose 10(2003):103-110

Kiitos! 32 24.6.2015