Kehittäminen Lapin seniori- ja vanhustyön n kehittämisyksik misyksikössä Maarit Kairala 5.12.2009
LAPIN SENIORI- JA VANHUSTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ HANKE POSKE Ikäihminen Kehittämistiimi Ikäihminen Kehittämistiimi Ikäihminen Kehittämistiimi KEHITTÄMISPÄIVÄT HANKKEEN TYÖNTEKIJÄ ALUETIIMI Ikäihminen Kehittämistiimi Ikäihminen Kehittämistiimi IKÄIH- MIS- TEN PALVE -LUI- DEN KEHIT- TÄMI- NEN Läänintason työseminaarit Konsultaatio, vertaistoiminta LÄÄNIN KEHITTÄMISR A-KENNE Korkeakoulujen verkosto
Verkostoituminen tukee kehittämist mistä tavoitteena luoda verkostoja ja areenoita, joka tarjoavat mahdollisuuden kehittää toimintaa yhdessä omien tavoitteiden mukaisesti ja ratkaista arjessa ilmeneviä ongelmia hyödynt dyntäen eri toimijoiden osaamista ja voimavaroja kehittäminen on sosiaalinen prosessi: yhteistoiminnassa tuotetaan muutoksia kuntien kehittämistiimien rakenne moniammatillinen (hyvin erilaisia koulutuksia ja työkokemuksia, sosiaalialan asiantuntijuus ei korostu), kokonaisvaltaisen työotteen lisää ääntyminen
kehittämisedellytysten turvaaminen, esimiesten mukanaolo tiimeissä esimiesten verkosto, aluetiimit alueen kehittämisp mispäivät t tukevat kuntien kehittämisprosessia, tuovat yhteen alueen kuntien tiimit, vuorovaikutukselliset menetelmät, t, teoreettinen tieto dialogin ja vuorovaikutuksen kehittäminen kehittäminen on prosessi, jota ei voi täysin t lyödä lukkoon vaihe vaiheelta hankkeen alussa, koska tilaa ei jääj innovaatioille prosessi etenee toimijoiden mukaan, kunnioitus
Abstrakteista tavoitteista konkreettiseen muutokseen ne työntekij ntekijät t jotka tekevät t työtä arjessa kehittävät t omaa työtää ään, kaikkien osallisuus tavoitteiden asettaminen siten että sekä työntekij ntekijät t että asiakkaat ovat mukana kehittämisen realistisuus, työntekij ntekijät t tuovat oman kokemuksellisen ja sosiokulttuurisen tietonsa kehittämiseen tavoitteena: kehittäminen toteutuu konkreettisesti arjen kohtaamistilanteissa, koska työntekij ntekijät t ovat itse sitoutuneet muutokseen jatkuvuuden varmistaminen
Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE: Rovaniemi SEVAKE: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio 1) Suunnitelmallinen, voimavaroista lähtevl htevä, moniamma- tillisia työskentelytapoja hyödynt dyntävä vanhustyö 2) Seudullisista yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja palvelujen yhteinen toteuttaminen. 1.Gerontologisen sosiaalityön n sisäll llön, asiakkaiden ja menetelmien selkiinnyttäminen Rovaniemellä 2.Asiakasprosessien mallinnuksen ja välineiden v tarkastelu siten, että niissä näkyy sekä ikäihmisten ihmisten sosiaaliset tarpeet että gerontologisen sosiaalityön n osuus moniammatillisessa palvelukokonaisuudessa 1) Asiakasläht htöisten ja kokonaisvaltaisten asiakasprosessien kehittäminen 2) Seniori- ja vanhuspalveluiden seudullinen kehittäminen 3) Oppilaitoksen ja kuntien vanhustyöntekij ntekijöiden iden yhteistyön kehittäminen. SODEKE: Pelkosenniemi, Savukoski, Sodankylä 1) Gerontologisen sosiaalityön n kehittäminen osana moniammatillista asiakasprosessia 2) Muistisairaiden elämänlaatuun liittyvän n asiantuntijuuden kehittäminen moniammatillisesti
Sovittujen muutosten siirtyminen käytäntöön n jo kehittämisvaiheessa työntekij ntekijöiden iden tekevät t sopimuksia ja sitoutuvat toimintaan tärkeää mahdollisuus vaikuttaa ja kokea kehittämisen tuloksia kokeilemalla kehittäminen toimijoiden voimaantuminen kehittäjin jinä, jatkuvuus esteenä olemassa oleva kulttuuri, jossa on totuttu siihen että työntekij ntekijät t eivät t voi vaikuttaa oman työns nsä kehittämiseen, luottamus toisten tietoon paikallisen sosiokulttuurisen tiedon ja kokemuksellisen tiedon hyödynt dyntäminen, realistinen malli
Kehittäminen tukee työn n kohteen laajentumista/ asiakaskeskeisyyttä väestön n ikää ääntyessä on muutettava myös toimintakulttuuria ei vain toimintakäyt ytäntöjä jos taustalla on samanlainen toimintakulttuuri kuin ennen eli vain toimintakäyt ytännöt t muuttuvat hieman, niin tuloksena ei ole asiakkaiden elämänlaatua tukevampi malli tulevaisuuden ikäihmiset ihmiset ovat erilaisia, nyt jo ikäihmisill ihmisillä tarpeita joihin ei kyetä vastaamaan kehittämisen pitäisi isi lähtel hteä ikäihmisten ihmisten tarpeista nyt lähtl htökohtana palveluiden tehostaminen asiakkaiden osallisuus medikaalinen ja sosiokulttuurinen vanhuskäsitys, sitys, toimijuuden käsitek
Minkälainen vanhuskäsitys sitys työn tekemisen ja kehittämisen taustalla on? medikaalisessa vanhuskäsityksess sityksessä korostuu vanhenemiseen liittyvä sairaudet, raihnaisuudet ja menetykset, Ikää ääntyneet nähdn hdään n homogeenisena ryhmänä ja ongelmat nähdn hdään n olevan vanhuksessa sosiokulttuurisessa vanhuskäsityksess sityksessä korostuu vanheneminen kiinteäss ssä yhteydessä historiaan, elämänkulkuun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin, tukee ikäihmisten ihmisten identiteettiä ja toimintakykyä,, antaa mielekkyyttä ja merkitystä elämälle, lle, osallistaa ikäihmisi ihmisiä yhteisöihin ihin ja yhteiskuntaan, tukee ikäihmisi ihmisiä sosiaalisiin verkostoihin ja näkee n ikäihmiset ihmiset toimijoina omassa fyysisessä ja sosiaalisessa ympärist ristössään
TOIMIJUUS (agency) Toimijuuden periaate: Ikää ääntyvät t ihmiset rakentavat elämänkulkuaan, elämäntilanteitaan ja vanhenemistaan toimien ja tehden valintoja niissä rakenteellisissa ja kulttuurisissa - niin rajoja, esteitä kuin mahdollisuuksiakin luovissa - ajallis- paikallisissa puitteissa, joissa he elämää äänsä ikää ääntyessään elävät. (Jyrki Jyrkämä 2007, mukaillen Settersten 2003)
Tieto kehittämisen tukena Kehittämisen lähtl htökohtana tieto: tieto asiakkaiden tarpeista, tieto nykyisestä toiminnasta ja sen ongelmista, tieto toisten toiminnasta Kehittämist mistä tukee uusin gerontologinen tieto / tutkimus Tiedon tuottaminen esim. työntekij ntekijät t itse omasta työst stään, kokeilut, kokemuksellinen tieto Osaamisen kehittäminen siten, että se on sekä monitieteistä että moniammatillista kunnassa/seutukunnalla
Pitkäjänteisen kehittämisty mistyön tukeminen ongelmat: kehittämisty mistyö ei ole jatkumo, tavoitteet nousevat satunnaisesti, kehittämisrakenne on aina eri, kehittäminen ei ulotu käytk ytäntöön tavoitteena on vanhustyön n kokonaisvaltainen kehittäminen siten, että eri kehittämishankkeet liittyvät t verkostomaisesti yhteen ja tukevat toinen toisiaan muodostaen jatkumon kohti visiota sekä vanhustyön n kehittämisen kytkös s muuhun kunnan toimintaan ja strategioihin ikää ääntymispoliittinen strategia ohjaa kehittämist mistä ja sitoo eri toimijoita yhteen, arviointi kehittäminen edellyttää useita makro- ja mikrotason muutoksia Hankkeessa lääl äänin seniori- ja vanhustyön n työseminaarit
Läänin seniori- ja vanhustyön työseminaarit Avajaisseminaari 24.1.2008 Rovaniemi Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen seniori- ja vanhustyön n kehittäminen 2.4.2008 Rovaniemi Seudullisuus seniori- ja vanhustyön kehittämisess misessä 15.10.2008 Kemi Eri toimijoiden yhteistyö seniori- ja vanhustyön kehittämisess misessä 20.11.2008 Sodankylä Ehkäisev isevä työ seniori- ja vanhustyöss ssä 28.1.2009 Kittilä Loppuseminaari 25.3.2009 Rovaniemi
Onko Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksik misyksikössä kehittämisote, joka tukee sellaista kehittämist mistä,, jota tulevaisuudessa tarvitaan?