ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M1-5

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M1-5 muutos 6 14.6.1999 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi SÄÄMINIMIMÄÄRÄYKSET MUUTA KUIN JAR-OPS VAATIMUSTEN MUKAISTA MITTARILENTOTOIMINTAA VARTEN Tämä määräys on annettu ilmailulain (281/1995) 2 :n nojalla, ja perustuu JAA:n tilapäiseen ohjelehtiseen ( Temporary Guidance Leaflet ) No 12, All Weather Operations General Aviation. Tämä määräys tulee voimaan 1.7.1999 ja sillä kumotaan 1.12.1986 annettu ilmailumääräys OPS M1-5, muutos 5. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala 2 Yleistä 3 Lennon suunnittelu 4 Lennon suorittaminen 5 Lentopaikan toimintaminimit 6 Huonon näkyvyyden lentoonlähtö (LVTO) ja kategorian II ja III toiminta 1 SOVELTAMISALA Tämä määräys koskee sellaista suomalaisilla lentokoneilla ja helikoptereilla tapahtuvaa IFR lentotoimintaa, jota ei harjoiteta JAR-OPS 1- tai JAR-OPS 3 ansiolentoluvan mukaisesti. 2 YLEISTÄ 2.1 Ilma-alusten luokitus 2.1.1 Lentokoneet jaetaan viiteen nopeusluokkaan kynnysmittarinopeuden (V AT ) perusteella. Kynnysmittarinopeus saadaan kertomalla suurimman sallitun laskumassan mukainen sakkausnopeus laskuasussa (V S0 ) luvulla 1,3 tai suurimman sallitun laskumassan mukainen yhden g:n sakkausnopeus (V S1G ) luvulla 1,23. Jos sekä V S0 että V S1 G ovat saatavilla, on käytettävä suurempaa saaduista kynnysmittarinopeuden arvoista. Taulukossa 1 on esitetty lentokoneiden jako viiteen luokkaan kynnysmittarinopeuden perusteella. Taulukko 1. Lentokoneiden nopeusluokat. Nopeusluokka V AT (kt) A < 91 B 91 120 C 121 140 D 141 165 E 166 210 2.1.2 Helikopterit rinnastetaan tässä määräyksessä nopeusluokan A lentokoneisiin. 2.2 Määritelmiä ja lyhenteitä 2.2.1 Tässä määräyksessä on käytetty mm. seuraavia termejä: a) Automaattiohjaus (Autopilot). Järjestelmä, johon kuuluu automaattinen ja/tai hybridinen laskujärjestelmä. b) Estevarakorkeus (Obstacle Clearance Altitude/ Height, OCA/H). Määrätyn kriteerin mukaisen estevaran sisältävä alin korkeus keskimääräisestä merenpinnasta (OCA) tai lentopaikan korkeustasosta tai käytettävän kiitotien kynnyksestä (OCH). c) Huonon näkyvyyden lentoonlähtö (Low Visibility Take-Off, LVTO). Lentoonlähtö silloin, kun kiitotienäkyvyys (RVR) on alle 400 metriä. d) Huonon näkyvyyden toimintamenetelmät (Low Visibility Procedures, LVP). Menetelmät, joita lentopaikalla noudatetaan lentotoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi kategorian II ja III lähestymisten ja huonon näkyvyyden lentoonlähtöjen aikana. e) Ilma-aluksen päällikkö (Commander). Ohjaaja, joka on vastuussa ilma-aluksen käyttämisestä ja turvallisuudesta lentoaikana. f) Ilmoitettu näkyvyys (Reported Visibility). Valtuutetun havainnoitsijan ilmoittama näkyvyys lentopaikalla (Tarkoittaa samaa kuin lentosään- ILL 3300 10/01

2/9 OPS M1-5, 14.6.1999 töjen osassa 1 Määritelmät esitetty termi Näkyvyys maassa ). g) Järjestelmäminimi (System Minima). Ei-tarkkuuslähestymisessä alin käytetyn järjestelmän sallima minimilaskeutumiskorkeus (MDA/H). h) Kiertolähestyminen (Circling). Mittarilähestymisen näkölento-osuus, jonka tarkoituksena on saada ilma-alus oikeaan asemaan laskua varten silloin, kun kiitotien sijainti ei ole sopiva suoraan lähestymiseen. i) Kiitotienäkyvyys (Runway Visual Range, RVR). Matka, jolta kiitotien keskilinjalla olevan ilmaaluksen ohjaaja näkee kiitotien pintamerkinnät, kiitotien reunavalot tai keskilinjavalot. j) Lentoonlähtöminimi (Take-Off Minima). Lentoonlähtöminimi määrittää ne sääarvot, joiden vallitessa lentoonlähtö voidaan asianomaiselta kiitotieltä suorittaa. k) Lentotoiminnan harjoittaja (Operator). Henkilö, organisaatio tai yritys, joka harjoittaa lentotoimintaa tai tarjoutuu siihen. l) Minimilaskeutumiskorkeus (Minimum Descent Altitude/Height, MDA/H). Minimilaskeutumiskorkeus on alin korkeus, johon korkeuden vähentäminen on lopetettava ei-tarkkuuslähestymisessä sekä kiertolähestymisessä, ellei vaadittua näköyhteyttä ole saavutettu (ks. kohta 5.3.2) m) Näkölähestyminen (Visual Approach). Lähestyminen, jossa mittarilähestymismenetelmää tai osaa siitä ei suoriteta ja lähestyminen tapahtuu näköyhteydessä maahan. n) Ratkaisukorkeus (Decision Altitude/Height, DA/H). Tarkkuuslähestymistä varten määritetty alin korkeus, josta keskeytetty lähestyminen on aloitettava, ellei vaadittua näköyhteyttä ole saavutettu (ks. kohta 5.4.4). o) Sääsanoma (Weather Report). Tiedonanto tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvistä säähavainnoista. p) Suunnitteluminimi (Planning Minima). Suunnitteluminimi määrittää ne sääarvot, joiden vallitessa lento voidaan aloittaa. q) Viranomainen (Authority). Siviili-ilmailun toimivaltainen viranomainen (Suomessa Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto). 3 LENNON SUUNNITTELU 3.1 Lentopaikkojen valinta 3.1.1 Ilma-aluksen päällikön on valittava jokaiselle mittarilentosääntöjen mukaiselle lennolle vähintään yksi määrävaralentopaikka, elleivät määrälentopaikalla vallitse aikana, joka alkaa yhtä tuntia ennen laskettua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy yhden tunnin kuluttua siitä, viimeisimmän ennusteen mukaan seuraavat sääolosuhteet: a) Näkyvyys vähintään 5 km; ja b) Pilvikorkeus vähintään ylempi seuraavista: 1) 500 jalkaa suurempi kuin kiertolähestymiskorkeus tai 2) 2000 jalkaa. Jos laskettu lentoaika määrälentopaikalle on yksi tunti tai sitä lyhyempi, lennolle on valittava vähintään yksi määrävaralentopaikka myös silloin, kun viimeisin sääsanoma osoittaa, että määrälentopaikan sääolosuhteet eivät lähtöhetkellä täytä edellä kohdissa a) ja b) esitettyjä vaatimuksia. 3.1.2 Ilma-aluksen päällikön on valittava jokaiselle mittarilentosääntöjen mukaiselle lennolle vähintään kaksi määrävaralentopaikkaa, jos määrälentopaikan sääennustetta ei ole saatavissa tai viimeisin sääennuste osoittaa, että määrälentopaikan sääolosuhteet eivät täytä kohdassa 3.2.2 esitettyjä suunnitteluminimejä aikana, joka alkaa yhtä tuntia ennen laskettua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy yhden tunnin kuluttua siitä. Jos laskettu lentoaika määrälentopaikalle on yksi tunti tai sitä lyhyempi, lennolle on valittava vähintään kaksi määrävaralentopaikkaa myös silloin, kun viimeisin sääsanoma osoittaa, että määrälentopaikan sääolosuhteet eivät lähtöhetkellä täytä kohdassa 3.2.2 esitettyjä suunnitteluminimejä. 3.1.3 Lentopaikkaennusteiden (TAF) ja laskeutumisennusteiden (TREND) soveltaminen on kuvattu liitteessä 2. 3.2 IFR-lennon suunnitteluminimit 3.2.1 Määrälentopaikka ja varalentopaikat yleistä: 3.2.1.1 Ilma-aluksen päällikkö saa valita lentopaikan määrälentopaikaksi tai määrävaralentopaikaksi ainoastaan, jos viimeisin sääennuste osoittaa, että sääolosuhteet täyttävät kohdissa 3.2.2 ja 3.2.3 esitetyt suunnitteluminimit aikana, joka alkaa yhtä tuntia ennen laskettua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy yhden tunnin kuluttua siitä. Jos laskettu lentoaika määrälentopaikalle on yksi tunti tai sitä lyhyempi, sääolosuhteiden on myös viimeisimmän sääsanoman mukaan täytettävä edellä tarkoitetut minimit. 3.2.1.2 Kun käytetään ei-tarkkuuslähestymis- tai kiertolähestymismenetelmää, pilvikorkeuden on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin minimilaskeutumiskorkeus (MDH).

OPS M1-5, 14.6.1999 3/9 3.2.2 Määrälentopaikan sää 3.2.2.1 Tarkkuuslähestymismenetelmää (Cat I) käytettäessä määrälentopaikan sään lennon suunnittelussa on täytettävä kohdissa 5.4 ja 5.6 esitetyt toimintaminimit. Tällöin rajoittavana tekijänä on kiitotienäkyvyys (RVR). 3.2.2.2 Ei-tarkkuuslähestymismenetelmää käytettäessä määrälentopaikan sään lennon suunnittelussa on täytettävä kohdissa 5.3 ja 5.6 esitetyt toimintaminimit. Tällöin rajoittavina tekijöinä ovat kiitotienäkyvyys (RVR) ja pilvikorkeus. 3.2.2.3 Kiertolähestymismenetelmää käytettäessä määrälentopaikan sään lennon suunnittelussa on täytettävä kohdassa 5.5 esitetyt toimintaminimit. Tällöin rajoittavina tekijöinä ovat ilmoitettu näkyvyys ja pilvikorkeus. 3.2.3 Määrävaralentopaikan sää 3.2.3.1 Tarkkuuslähestymismenetelmää (Cat I) käytettäessä määrävaralentopaikan sään lennon suunnittelussa on täytettävä ei-tarkkuuslähestymisen toimintaminimit. Tällöin rajoittavina tekijöinä ovat kiitotienäkyvyys (RVR) ja pilvikorkeus. 3.2.3.2 Ei-tarkkuuslähestymismenetelmää käytettäessä määrävaralentopaikan sään lennon suunnittelussa on täytettävä ei-tarkkuuslähestymisen toimintaminimit seuraavin lisäyksin: a) Pilvikorkeusvaatimukseen on lisättävä 200 ft; ja b) Kiitotienäkyvyysvaatimukseen on lisättävä 1000 m. Tällöin rajoittavina tekijöinä ovat kiitotienäkyvyys (RVR) ja pilvikorkeus. 3.2.3.3 Kiertolähestymismenetelmää käytettäessä määrävaralentopaikan sään lennon suunnittelussa on täytettävä kohdassa 5.5 esitetyt toimintaminimit. Tällöin rajoittavina tekijöinä ovat ilmoitettu näkyvyys ja pilvikorkeus. 4 LENNON SUORITTAMINEN 4.1 Lennon aloittaminen ja jatkaminen 4.1.1 Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoa, elleivät hänellä olevat tiedot osoita, että määrälentopaikan ja määrävaralentopaikan(paikkojen) odotettavissa olevat sääolosuhteet täyttävät kyseeseen tulevat suunnitteluminimit. 4.1.2 Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoonlähtöä, ellei ilmoitettu kiitotienäkyvyys tai näkyvyys täytä kyseeseen tulevaa lentoonlähtöminimiä. 4.1.3 Ilma-aluksen päällikkö ei saa jatkaa lentoa kohti määrälentopaikkaa elleivät saatavilla olevat tiedot osoita sääolosuhteiden olevan määrälentopaikalla tai ainakin yhdellä määrävaralentopaikalla laskettuna saapumisajankohtana yhtä hyvät tai paremmat kuin kyseeseen tulevat lentopaikan toimintaminimit. 4.2 Lähestymisen aloittaminen ja jatkaminen 4.2.1 Ilma-aluksen päällikkö saa aloittaa mittarilähestymisen ilmoitetusta kiitotienäkyvyydestä (RVR) tai näkyvyydestä riippumatta, mutta lähestymistä ei saa jatkaa alle 1000 jalan korkeuteen lentopaikan mittapisteestä, jos ilmoitettu kiitotienäkyvyys (RVR) tai näkyvyys on pienempi kuin kyseeseen tuleva minimi. 4.2.2 Jos tietoa kiitotienäkyvyydestä (RVR) ei ole saatavissa, ilma-aluksen päällikkö saa määrittää RVR-arvon ilmoitetusta näkyvyydestä kohdassa 5.7 esitetyllä tavalla. 4.2.3 Jos kiitotienäkyvyys (RVR) tai ilmoitettu näkyvyys laskee alle kyseeseen tulevan minimin sen jälkeen, kun ilma-alus on laskeutunut alle 1000 jalan korkeuteen lentopaikan mittapisteestä, ilma-aluksen päällikkö saa jatkaa lähestymistä ratkaisukorkeuteen (DA/H) tai minimilaskeutumiskorkeuteen (MDA/H) saakka. 4.2.4 Määräävä kiitotienäkyvyyden (RVR) arvo on ilmoitettu kosketuskohta-alueen kiitotienäkyvyys. 4.2.5 Lähestymistä saa jatkaa ratkaisukorkeuden (DA/H) alapuolelle ja laskun saa suorittaa vain silloin, kun kohdassa 5.4.4 vaadittu näköyhteys on saavutettu viimeistään ratkaisukorkeudessa ja voidaan säilyttää. Lähestymistä minimilaskeutumiskorkeuden (MDA/ H) alapuolelle saa jatkaa ja laskun saa suorittaa vain silloin, kun kohdassa 5.3.2 vaadittu näköyhteys on saavutettu viimeistään minimilaskeutumiskorkeudessa ja voidaan säilyttää. 5 LENTOPAIKAN IFR-TOIMINTAMINI- MIT 5.1 Yleistä 5.1.1 Ilma-aluksen päällikön on määritettävä toimintaminimit kutakin käytettäväksi aiottua lentopaikan mittarilähestymismenetelmää varten jokaiselle mittarilentosääntöjen mukaisesti suoritetulle lennolle. Nämä minimit eivät saa olla pienempiä kuin tässä määräyksessä annetut arvot eivätkä pienempiä kuin sijaintivaltion mahdollisesti vahvistamat minimit (State Minima) kyseistä lentopaikkaa varten, ellei asianomainen valtio ole muuta erikseen hyväksynyt.

4/9 OPS M1-5, 14.6.1999 5.2 Lentoonlähtö 5.2.1 Yleistä 5.2.1.1 Kun ilmoitettu näkyvyys on pienempi kuin kyseeseen tuleva minimi lentoonlähtöä varten ja kiitotienäkyvyyttä (RVR) ei ole ilmoitettu, lentoonlähdön saa aloittaa vain, jos ilma-aluksen päällikkö voi todeta näkyvyyden tai kiitotienäkyvyyden olevan lentoonlähtöön käytettävällä kiitotiellä yhtä hyvä tai parempi kuin vaadittu minimi. 5.2.1.2 Kun ei ole saatavissa ilmoitettua näkyvyyttä eikä kiitotienäkyvyyttä (RVR), lentoonlähdön saa aloittaa vain, jos ilma-aluksen päällikkö voi todeta näkyvyyden tai kiitotienäkyvyyden olevan lentoonlähtöön käytettävällä kiitotiellä yhtä hyvä tai parempi kuin vaadittu minimi. 5.2.2 Vaadittava kiitotienäkyvyys tai ilmoitettu näkyvyys 5.2.2.1 Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoonlähtöä, jos kiitotienäkyvyys (RVR) tai ilmoitettu näkyvyys on huonompi kuin taulukossa 2 annettu arvo. Taulukko 2. Vaadittava kiitotienäkyvyys tai näkyvyys lentoonlähtöä varten. RVR tai ilmoitettu näkyvyys (Huom. 1) Lentopaikan kiitotien minimivarustus 500 m Ei mitään (vain päivä) 400 m (Huom. 2) Kiitotien reunavalot ja/tai keskilinjamerkinnät Huom. 1:Lähtökiidon alkuosaa varten ilmoitettu kiitotienäkyvyys (RVR) tai ilmoitettu näkyvyys voidaan korvata ohjaajan tekemällä havainnolla. Huom. 2:Yölentotoiminnassa vaaditaan vähintään kiitotien reuna- ja päätevalot. 5.2.2.2 Kun kyseessä on yksimoottorinen ilma-alus tai monimoottorinen ilma-alus, jonka suoritusarvot eivät riitä esteiden ylittämiseen kriittisen voimalaitteen vikaannuttua, lentoonlähdön aikana vallitsevien sääolosuhteiden on täytettävä toimintaminimi, jota voidaan kohdan 5.3, 5.4, 5.5 tai 5.6 mukaan käyttää palattaessa lentoonlähdön jälkeen takaisin samalle lentopaikalle. 5.3 Ei-tarkkuuslähestyminen 5.3.1 Minimilaskeutumiskorkeus (MDH) 5.3.1.1 Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että ei-tarkkuuslähestymisen minimilaskeutumiskorkeus ei ole alempi kuin kumpikaan seuraavista: a) kyseistä nopeusluokkaa varten määrätty estevarakorkeus (OCH) ; tai b) taulukon 3 mukainen järjestelmäminimi. Taulukko 3. Järjestelmäminimit ei-tarkkuuslähestymistä varten. Järjestelmä ILS (ei liukupolkua LLZ) SRA (päättyen ½ NM:n etäisyydellä kosketuskohdasta) SRA (päättyen 1 NM:n etäisyydellä kosketuskohdasta) SRA (päättyen 2 NM:n etäisyydellä kosketuskohdasta) VOR VOR/DME NDB Alin MDH 250 ft 250 ft 300 ft 350 ft 300 ft 250 ft 300 ft 5.3.2 Vaadittava näköyhteys 5.3.2.1 Lähestymistä ei saa jatkaa minimilaskeutumiskorkeuden (MDA/H) alapuolelle, ellei ohjaaja kykene selvästi näkemään ja tunnistamaan vähintään yhtä seuraavista käytettäväksi aiotun kiitotien kohteista: a) lähestymisvalojärjestelmän osia; b) kynnys; c) kynnysmerkinnät; d) kynnysvalot; e) kynnyksen tunnistusvalot; f) visuaalinen liukukulman osoitus; g) kosketuskohta-alue tai kosketuskohta-alueen merkinnät; h) kosketuskohtavalot; i) kiitotien reunavaloja; tai j) muu viranomaisen erikseen hyväksymä kohde. 5.3.3 Visuaaliset laitteet 5.3.3.1 Visuaaliset laitteet jaetaan taulukon 4 mukaisesti neljään luokkaan minimikiitotienäkyvyyden määrittämistä varten.

OPS M1-5, 14.6.1999 5/9 Taulukko 4. Visuaalisten laitteiden luokitus minimikiitotienäkyvyyden määrittämistä varten. 5.4.1 Yleistä 5.4.1.1 Kategorian I toiminnalla tarkoitetaan tarkkuuslähestymistä ja laskua ILS- tai MLS-järjestelmän tai PAR:n avulla silloin, kun ratkaisukorkeus (DH) on vähintään 200 jalkaa ja kiitotienäkyvyys (RVR) vähintään 550 metriä. 5.4.2 Ratkaisukorkeus (DH) 5.4.2.1 Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei kategorian I tarkkuuslähestymisessä käytettävä ratkaisukorkeus (DH) ole pienempi kuin suurin seuraavista: Varustuksen luokka Täysi varustus Keskitason varustus Perusvarustus Ei lähestymisvalolaitteita Lähestymisvalojen pituus (LIH) 720 m tai enemmän Laitteet 420 719 m Suurtehoiset lähestymisvalot (LIH), kiitotiemerkinnät, kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja kiitotien päätevalot < 420 m tai minkä tahansa pituiset pienitehoiset lähestymisvalot (LIL) Ei lähestymisvaloja Suurtehoiset (LIH) tai pienitehoiset (LIL) lähestymisvalot, kiitotiemerkinnät, kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja kiitotien päätevalot Kiitotiemerkinnät, kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot, tai ei lainkaan valoja Huom. Valojen oletetaan olevan toiminnassa. 5.3.3.2 Mikäli ilma-aluksen päälliköllä ei ole tietoa lentopaikan lähestymisvalojen pituudesta, tulee käyttää perusvarustuksen mukaista visuaalisten laitteiden luokkaa. 5.3.4 Vaadittava kiitotienäkyvyys (RVR) 5.3.4.1 Pienimmät minimit, joita saa käyttää ei-tarkkuuslähestymisissä, on esitetty taulukoissa 5a, 5b, 5c ja 5d. Taulukko 5a. Vaadittava kiitotienäkyvyys (RVR) täysi varustus (ks. taulukko 4 sekä huom. 1 ja 2) MDH (ft) RVR (m)/ilma-aluksen nopeusluokka 250 299 800 800 800 1200 300 449 900 1000 1000 1400 450 649 1000 1200 1200 1600 650 tai yli 1200 1400 1400 1800 Taulukko 5b. Vaadittava kiitotienäkyvyys (RVR) keskitason varustus (ks. taulukko 4 sekä huom. 1 ja 2) MDH (ft) RVR (m)/ilma-aluksen nopeusluokka 250 299 1000 1100 1200 1400 300 449 1200 1300 1400 1600 450 649 1400 1500 1600 1800 650 tai yli 1500 1500 1800 2000 Taulukko 5c. Vaadittava kiitotienäkyvyys (RVR) perusvarustus (ks. taulukko 4 sekä huom. 1 ja 2) MDH (ft) RVR (m)/ilma-aluksen nopeusluokka 250 299 1200 1300 1400 1600 300 449 1300 1400 1600 1800 450 649 1500 1500 1800 2000 650 tai yli 1500 1500 2000 2000 Taulukko 5d. Vaadittava kiitotienäkyvyys (RVR) ei lähestymisvalolaitteita (ks. taulukko 4 sekä huom. 1 ja 2) MDH (ft) RVR (m)/ilma-aluksen nopeusluokka 250 299 1500 1500 1600 1800 300 449 1500 1500 1800 2000 450 649 1500 1500 2000 2000 650 tai yli 1500 1500 2000 2000 Huom. 1: Taulukoita saa soveltaa ainoastaan tavanomaisiin lähestymisiin, joissa nimellinen liukukulma on enintään 4. Suurempia liukukulmia käytettäessä visuaalisen liukukulman osoituksen (esim. PAPI) on oltava nähtävissä myös minimilaskeutumiskorkeudesta (MDH). Huom. 2: Yllä olevat luvut tarkoittavat joko ilmoitettua kiitotienäkyvyyttä (RVR) tai kiitotienäkyvyyttä, joka saadaan ilmoitetusta näkyvyydestä kohdassa 5.7 esitetyllä tavalla. 5.3.4.2 Minimilaskeutumiskorkeutta (MDH) vastaavaa kiitotienäkyvyyttä (RVR) määritettäessä ei tarvitse ottaa huomioon MDH:n mahdollista käytännön syistä tehtyä pyöristystä ylöspäin lähimpään kymmeneen jalkaan (esim. MDA:ksi muuntaminen). 5.3.4.3 Yölentotoiminnassa on vähintään kiitotien reunavalojen, kynnysvalojen ja päätevalojen oltava toiminnassa. 5.4 Tarkkuuslähestyminen kategorian I (Cat I) toiminta

6/9 OPS M1-5, 14.6.1999 a) lentokoneen lentokäsikirjan (AFM) mukainen minimiratkaisukorkeus, mikäli se on annettu; b) minimikorkeus, johon asti tarkkuuslähestymislaitetta voidaan käyttää ilman vaadittavaa näköyhteyttä; c) kyseisen lentokoneen nopeusluokan mukainen estevarakorkeus (OCH); tai d) 200 jalkaa. 5.4.3 Visuaaliset laitteet 5.4.3.1 Määritettäessä minimikiitotienäkyvyyttä tarkkuuslähestymistä varten on voimassa taulukon 4 mukainen visuaalisten laitteiden jako neljään luokkaan: täysi varustus, keskitason varustus, perusvarustus ja ei lähestymisvalolaitteita. 5.4.4 Vaadittava näköyhteys 5.4.4.1 Lähestymistä ei saa jatkaa kohdassa 5.4.2.1 tarkoitetun ratkaisukorkeuden (DH) alapuolelle, ellei ohjaaja kykene selvästi näkemään ja tunnistamaan vähintään yhtä seuraavista käytettäväksi aiotun kiitotien kohteista: a) lähestymisvalojärjestelmän osia; b) kynnys; c) kynnysmerkinnät; d) kynnysvalot; e) kynnyksen tunnistusvalot; f) visuaalinen liukukulman osoitus; g) kosketuskohta-alue tai kosketuskohta-alueen merkinnät; h) kosketuskohtavalot; tai i) kiitotien reunavaloja. 5.4.5 Vaadittava kiitotienäkyvyys (RVR) 5.4.5.1 Pienimmät minimit, joita saa käyttää kategorian I toiminnassa, on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Vaadittava kiitotienäkyvyys (RVR) kategorian I toiminnassa (Huom. 1) DH (ft) Varustus/RVR (m) (Ks. Taulukko 4) Täysi varustus Keskitason varustus Perusvarustus Ei lähestymisvalolaitteita 200 550 700 800 1000 201 250 600 700 800 1000 251 300 650 800 900 1200 300 tai yli 800 900 1000 1200 Huom. 1: Taulukkoa saa soveltaa ainoastaan tavanomaisiin lähestymisiin, joissa liukukulma on enintään 4. Suurempia liukukulmia käytettäessä visuaalisen liukukulman osoituksen (esim. PAPI) on oltava nähtävissä myös ratkaisukorkeudesta (DH). Huom. 2: Yllä olevat luvut tarkoittavat joko ilmoitettua kiitotienäkyvyyttä (RVR) tai kiitotienäkyvyyttä, joka saadaan ilmoitetusta näkyvyydestä kohdassa 5.7 esitetyllä tavalla. 5.4.5.2 Ratkaisukorkeutta (DH) vastaavaa kiitotienäkyvyyttä (RVR) määritettäessä ei tarvitse ottaa huomioon DH:n mahdollista käytännön syistä tehtyä pyöristystä ylöspäin lähimpään kymmeneen jalkaan (esim. DA:ksi muuntaminen). 5.4.5.3 Yhden ohjaajan miehistön lentotoiminnassa kiitotienäkyvyys (RVR) saa olla alle 800 metriä vain, kun lähestymisen aikana käytettään ILS- tai MLS-järjestelmään kytkettyä automaattiohjausta, joka kykenee seuramaan sekä suuntasädettä että liukupolkua. Tällöin saadaan käyttää taulukon 6 mukaisia minimejä. Käytettävän ratkaisukorkeuden on kuitenkin oltava vähintään 1,25 x automaattiohjauksen minimikäyttökorkeus. 5.4.5.4 Yölentotoiminnassa on vähintään kiitotien reunavalojen, kynnysvalojen ja kiitotien päätevalojen oltava toiminnassa. 5.5 Kiertolähestyminen 5.5.1 Pienimmät minimit, joita saa käyttää kiertolähestymisessä, ovat seuraavat: Taulukko 7. Kiertolähestymisminimit (MDH ja ilmoitettu näkyvyys). Ilma-aluksen nopeusluokka MDH (ft) 400 500 600 700 Ilmoitettu näkyvyys vähintään (m) 1500 1600 2400 3600 5.5.2 Myös kiertolähestymismenetelmä, jonka lentoradat on määrätty, on tässä alakohdassa tarkoitettu hyväksytty menetelmä. Katso tämän määräyksen liite 1. 5.6 Näkölähestyminen 5.6.1 Näkölähestymistä ei saa suorittaa kiitotienäkyvyyden (RVR) ollessa alle 800 metriä. 5.7 Näkyvyyden muuntaminen kiitotienäkyvyydeksi 5.7.1 Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei ilmoitetun näkyvyyden muuntamista kiitotienäkyvyydeksi käytetä lentoonlähtöminimien määrittämiseen eikä silloin, kun tieto kiitotienäkyvyydestä (RVR) on saatavissa. 5.7.2 Laskennallinen kiitotienäkyvyys saadaan kertomalla ilmoitettu näkyvyys maassa seuraavilla muuntokertoimilla:

OPS M1-5, 14.6.1999 7/9 Taulukko 8. Ilmoitetun näkyvyyden muuntaminen kiitotienäkyvyydeksi. Toiminnassa oleva valaistus Muuntokerroin Päivä Yö Suurtehoiset lähestymis- ja kiitotievalot 1,5 2,0 Mikä tahansa muu lähestymis- ja kiitotievalaistus 1,0 1,5 Ei valaistusta 1,0 Ei sallittu 6 HUONON NÄKYVYYDEN LENTOON- LÄHTÖ (LVTO) JA KATEGORIAN II JA III TOIMINTA 6.1 Huonon näkyvyyden lentoonlähtö (LVTO) (RVR alle 400 m) sekä kategorian II ja III toiminta edellyttävät toiminnan harjoittajalta ilmailuviranomaisen erillistä hyväksymistä sekä hyväksyttyä koulutusta, lentomenetelmiä ja toimintakäsikirjaa. Tällöin sovelletaan JAA:n tilapäistä ohjelehtistä ( Temporary Guidance Leaflet ) no 12, All Weather Operations General Aviation.

8/9 OPS M1-5, 14.6.1999 Liite 1 1 KIERTOLÄHESTYMINEN, JOLLE LENTORADAT ON MÄÄRÄTTY (ks. kohta 5.5.2) 1.1 Sellaisilla paikoilla, missä selvästi määriteltävissä olevat maastonpiirteet tai muut tunnistettavat kohteet sen sallivat ja se on toiminnan kannalta suotavaa, voi lentopaikan pitäjä määritellä erityisen lentoradan näköyhteydessä suoritettavaan kiertolähestymiseen (kiertolähestymisalueen lisäksi). 1.2 Tämä menetelmä on määritelty erikseen jokaiselle ilma-alusten nopeusluokalle tai nopeusluokkaryhmälle (esim. A ja B) erillisellä kartalla, jossa lentoradan määräävät maastonpiirteet tai muut lentoradan läheisyydessä olevat tunnistettavat kohteet on esitetty. Huomaa, että: - suunnistamisen on tapahduttava ensisijaisesti näköyhteyden avulla, ja suunnistuslaitteilta saatavaa tietoa on pidettävä ainoastaan avustavana; Liite 1 - normaalit mittarilähestymisen keskeyttämismenetelmät ovat edelleen käytössä, mutta määrätyt lentoradat mahdollistavat ylösvedon suorittamisen ja turvallisen korkeuden saavuttamisen ylösvedon aloittamisen jälkeen. 1.3 Koska ohjaaminen määrättyjä lentoratoja pitkin näköyhteyden avulla on tarkoitettu käytettäväksi menetelmänä alueilla, joilla erityiset maastonpiirteet mahdollistavat tällaisen menetelmän, ohjaamomiehistön on etukäteen perehdyttävä maastoon ja ohjaamisen apuna käytettäviin kohteisiin sääolosuhteissa, jotka ovat paremmat kuin tätä menetelmää varten määrätyt minimit.

liite 2 OPS M1-5, 14.6.1999 9/9 LENTOPAIKKAENNUSTEIDEN (TAF) JA LASKEUTUMISENNUSTEIDEN (TREND) SOVELTAMINEN LENNONSUUNNITTELUSSA ETA +/- 1 h liite 2 1. TAF-ENNUSTEEN PERUSOSAN SOVELTAMINEN (tiedot ennen muutosryhmiä) a) Voimassaoloaika: Sovelletaan TAF:n voimaantuloajasta ennusteen loppuun tai siihen ajankohtaan asti, mistä muutos (FM tai BECMG) astuu voimaan. b) Ennustetut sääolosuhteet otetaan huomioon OPS M1-5 lukujen 3 ja 4 mukaisesti. Keskituulen on oltava hyväksytyissä rajoissa. Puuskia ei tarvitse ottaa huomioon. 2. MUUTOSRYHMIEN HUOMIOON OTTAMINEN TAF- JA TREND- ENNUSTEISSA (tiedot muutosmääreen jälkeen) a) Voimassaoloaika: Sovelletaan alla olevan taulukon mukaisesti. b) Ennusteen huomioon ottaminen: Ennustetut sääolosuhteet otetaan huomioon OPS M1-5 lukujen 3 ja 4 mukaisesti. Keskituulen on oltava hyväksytyissä rajoissa. TEMPO- ja PROB- määreiden yhteydessä sitä ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon. Puuskia ei tarvitse ottaa huomioon. NON ETOPS FLIGHTS FM, BECMG AT Sään huononeminen tai paraneminen otetaan huomioon muutoshetkestä lähtien BECMG, BECMG FM BECMG TL, BECMG FM...TL Sään huononeminen otetaan huomioon muutosajan alusta Sään paraneminen otetaan huomioon muutosajan lopusta TEMPO, TEMPO FM TEMPO TL, TEMPO FM...TL Sään huononeminen otetaan huomioon Sään paranemista ei oteta huomioon PROB, PROB TEMPO Sään huononemista tai paranemista ei tarvitse ottaa huomioon Huomautus 1. Mahdolliset keskituuli- ja puuskarajoitukset on annettu lentokäsikirjassa. Huomautus 2. Mikäli julkaistut lentopaikka - tai laskeutumisennusteet eivät ole Annex 3 mukaisia, ohjaajan on varmistettava että saatavilla on riittävää neuvontaa (esim. met briefing).