A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden ulkomaankauppa tammikuu 2 Toimittaja: Aarre Peltola 1.4.2 66 Puun tuonti jatkui vilkkaana Metsäteollisuustuotteita vientiin tammikuussa, miljardin euron arvosta Puu Suomeen tuotiin tammikuussa puuta 1, miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli tammikuun tuonniksi ennätyksellinen. Puutavaralajeista eniten maahamme virtasi koivukuitupuuta,, miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun tuonti jakautui suurinpiirtein tasan havu- ja lehtipuun välillä. Puun ulkomaankaupan tilastointiperiaatteet muuttuivat vuoden 2 tammikuun luvuista lähtien. Tullihallitus kerää raakapuun vienti- ja tuontitiedot kansainvälisen tilastokäytännön mukaan kuorettomina kiintokuutiometreinä aiemman kuorellisen kiintokuutiometrin asemesta. Metlan tilastossa puun ulkomaankauppaluvut esitetään kuitenkin edelleen kuorellisina. Metsäteollisuustuotteet Tammikuussa Suomen metsäteollisuus vei tuotteitaan, miljardin euron arvosta. Metsäteollisuustuotteet muodostivat vajaan neljänneksen Suomen tavaraviennin arvosta. Suomen koko tavaravienti kasvoi edellisvuoden tammikuuhun verrattuna 1 prosentilla, kun taas metsäteollisuustuotteiden vienti supistui 4 prosentilla. Tärkeimpien metsäteollisuuden vientituotteiden hinnat olivat edelleen alhaalla, vaikkakaan tammikuussa hinnat eivät enää heikentyneet (ks. kuva ). Metsäteollisuutemme viennin arvosta noin puolet kertyy paperista, niinpä paperin hintojen pitkään jatkunut alamäki on vaikuttanut voimakkaasti metsäteollisuutemme vientituloihin. 18 16 14 1 m³ Tuonti Nettotuonti 1,2 mrd. 1, Vienti 12,8 1 8 6,6,4 4,2 2 2 Vienti,,2 Tuonti 2/1 2/ 24/1 24/ 2/1 2/1 2/ 24/1 24/ 2/1 Kuva 1. Puun ulkomaankauppa kuukausittain 2 2. Kuva 2. Metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa kuukausittain 2 2 nimellisarvoisena.
2 Kuva. Metsäteollisuustuotteiden viennin nimellisten yksikköarvojen (käyrä) ja määrien (pylväs) kehitys kuukausittain 22 2. 1 m³ 2 4 6 8 1 2/1 /1 4/1 /1 1 16 1 18 1 2 1 m³ 2 1 12 1 2/1 /1 4/1 /1 42 4 48 1 4 6 1 1 2 2 2/1 /1 4/1 /1 4 4 6 6 1 t 2 4 6 8 1 2/1 /1 4/1 /1 6 6 8 1 t 1 1 2 2 2/1 /1 4/1 /1 6 6 2 8 1 t 1 2 4 2/1 /1 4/1 /1 1 1 14 16 1 1 t Sahatavara Vaneri Paperi Kartonki Paperin ja kartongin jalosteet Massa /t /t /t /t /m³ /m³
1 Puun vienti tammikuussa 2 Puutavaralaji tammikuu 2 määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ YHTEENSÄ 6. RAAKAPUU 8. Havupuu 4 68. Mänty 4 2.8 mäntytukki 6. muu 6.1 Kuusi 4. kuusitukki. muu 4.6 Muut havupuut - - - muu havutukki - - - muu - - - Lehtipuu 1. Koivu 1 1.8 koivutukki 1 2. muu 22.8 Muut lehtipuut. Polttopuu 6. Hake 41. Kyllästetty puu 2 1 4.8 JÄTEPUU 21 1. Luokkiin "muu" sisältyy tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttämätöntä pyöreää puuta (kuten kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja). 2 Puun tuonti tammikuussa 2 Puutavaralaji tammikuu 2 määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ YHTEENSÄ 1 4. RAAKAPUU 1 24 44. Havupuu 1 2 8. Mänty 222 8 6. mäntytukki 122 4.4 mäntykuitupuu 1 28. Kuusi 8 12.6 kuusitukki 1 4.1 kuusikuitupuu 1.8 Muut havupuut 2 2. muu havutukki 42.4 muu havukuitupuu 2 2.2 Lehtipuu 88 18. Koivu 4 1. koivutukki 48 2 4.2 koivukuitupuu 1 1 2.1 Eukalyptus - - - Muut lehtipuut 1.4 Polttopuu.6 Hake 16 6. Kyllästetty puu - - - JÄTEPUU 1 1.1 Kuitupuiden luokkiin sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 Puun tuonti maittain tammikuussa 2 Puutavaralaji Venäjä Viro Latvia Britannia Uruguay määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 1 6 4 4 1 4 16 1 - - RAAKAPUU 1 1 4 4 1 4 16 1 - - Havupuu 448 1 18 1 1 16 1 - - mänty 26 8 - - - - mäntytukki 122 - - - - - - - - mäntykuitupuu 84 2 - - - - kuusi 24 1 1 2 1 16 1 - - kuusitukki 14 - - - - - - - - kuusikuitupuu 8 2 1 1 2 1 16 1 - - muut havupuut 2 - - - - - - - - muu havutukki - - - - - - - - muu havukuitupuu 2 - - - - - - - - Lehtipuu 6 16 24 1 14 1 - - - - koivu 18 1 12 1 - - - - koivutukki 48 2 1 - - - - - - koivukuitupuu 4 1 12 1 - - - - muut lehtipuut 18 12 6 - - - - Polttopuu 1 2 - - - - Hake 2 2 4 2 - - - - Kyllästetty puu - - - - - - - - - - JÄTEPUU 1 - - - - - - Puutavaralaji Ruotsi Liettua Saksa Muut Yhteensä määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 8 1 4 RAAKAPUU 8 1 24 44 Havupuu 6 - - 4 1 2 mänty 2 - - 222 8 mäntytukki - - - - - - - - 122 mäntykuitupuu 2 - - 1 kuusi 4 - - - - 8 12 kuusitukki 4 - - - - - - 1 kuusikuitupuu - - - - - - 1 muut havupuut - - - - - - - - 2 muu havutukki - - - - - - - - muu havukuitupuu - - - - - - - - 2 Lehtipuu 88 18 koivu 2 - - 4 1 koivutukki - - - - - - - - 48 2 koivukuitupuu 2 - - 1 1 muut lehtipuut - - - - 1 Polttopuu - - - - - - - - Hake - - 4-16 6 Kyllästetty puu - - - - - - - - - - JÄTEPUU - - 1 Kuitupuiden luokkiin saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 Metsäteollisuustuotteiden vienti tammikuussa 2 Tavaralaji yks. tammikuu 2 määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. SUOMEN TAVARAVIENTI.. 82. PUU m³ 6. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 8. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 1. Sahatavara m³ 8 Mäntysahatavara m³ 2 16 Kuusisahatavara m³ 262 4 16 Muu havusahatavara m³ 12 Höyläsahatavara m³ 1 21 Lehtisahatavara m³ 1 1 48 Vaneri m³ 1 4 Havuvaneri m³ 21 64 Lehtivaneri m³ 41 28 68 Viilu m³ 66 Lastulevy m³ 12 2 1 Kuitulevy t 6 2 1 Puiset huonekalut.. 14. Muut puuteokset.. 22. Puutalot... MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 1 214. Massa t 18 64 61 Mekaaninen puumassa t 2 1 41 Puolikemiallinen puumassa t 2 Valkaisematon sulfaattisellu t - - - Valkaistu sulfaattisellu t 164 6 68 havusulfaatti t 8 6 42 lehtisulfaatti t 2 2 Liukosellu t - - - Valkaisematon sulfiittisellu t - - - Valkaistu sulfiittisellu t - - - Keräyspaperi ja -kartonki t 6 1 Muu kuin puumassa t 288 Paperi t 8 46 8 Sanomalehtipaperi t 41 1 412 Aikakauslehtipaperi t 4 2 6 päällystämätön t 12 86 48 päällystetty t 28 16 1 Hienopaperi t 2 18 62 päällystämätön t 8 8 päällystetty t 14 11 64 Säkkipaperi t 4 6 Muu voimapaperi t 26 16 6 Muu paperi t 2 2 1 1 Kartonki t 1 662 Kraftlaineri t 4 18 Muu sulfaattikartonki t 26 18 21 Fluting t 6 Muu kartonki t 12 64 Paperi- ja kartonkijalosteet t 4 1 8 MUUT TUOTTEET.. 2. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
6 Metsäteollisuustuotteiden tuonti tammikuussa 2 Tavaralaji yks. tammikuu 2 määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. SUOMEN TAVARATUONTI.. 1. PUU m³ 1 4. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 88. PUUTUOTETEOLLISUUS... Sahatavara m³ 28 6 21 Mäntysahatavara m³ 1 12 Kuusisahatavara m³ 1 2 12 Muu havusahatavara m³ 1 21 Höyläsahatavara m³ 1 2 Lehtisahatavara m³ 6 Vaneri m³ 6 2 66 Havuvaneri m³ 42 Lehtivaneri m³ 2 68 Viilu m³ 1 1 1 48 Lastulevy m³ 4 1 24 Kuitulevy t 66 Puiset huonekalut.. 1. Muut puuteokset.. 6. Puutalot... MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 1. Massa t 1 1 414 Mekaaninen puumassa t 1 44 Puolikemiallinen puumassa t 1 1 Valkaisematon sulfaattisellu t 1 6 Valkaistu sulfaattisellu t 26 4 havusulfaatti t 2 1 8 lehtisulfaatti t 2 8 Liukosellu t.. 2.. Valkaisematon sulfiittisellu t - - - Valkaistu sulfiittisellu t Keräyspaperi ja -kartonki t 2 18 Muu kuin puumassa t 1 Paperi t 18 14 6 Sanomalehtipaperi t 6 2 Aikakauslehtipaperi t 2 62 päällystämätön t 2 1 8 päällystetty t 1 1 Hienopaperi t 4 päällystämätön t 4 4 6 päällystetty t 1 Säkkipaperi t 22 Muu voimapaperi t 1 1 1 Muu paperi t 1 2 2 Kartonki t 16 1 648 Kraftlaineri t 1 Muu sulfaattikartonki t 1 1 1 Fluting t - - - Muu kartonki t 1 66 Paperi- ja kartonkijalosteet t 16 2 41 MUUT TUOTTEET.. 24. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäntutkimuslaitos laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitilastot kuukausittain. Tilastoissa esitetään kuukausittaiset ulkomaankaupan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Lisäksi esitetään kuluvan vuoden kumulatiiviset tiedot ja niiden muutosprosentit edellisvuodesta. Tavaroiden viennin tilastoarvoina käytetään verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastoissa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 1 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). CN-nimikkeistö muuttuu vuosittain hieman. Metsäntutkimuslaitos kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta. Ulkomaankaupan tilastointia koskevia tietoja (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä tai maittaista tietoa) voi tiedustella tullihallituksen tilastoyksikön puhelinpalvelusta 2 1 1. Lisätietoa Suomen tullista ja sen tilastotoiminnasta löytyy tullin kotisivuilta osoitteesta http://www.tulli.fi. Sivuilla esitellään muun muassa CN-nimikkeistö ja käydään lävitse tullin tilastotuotantoa. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Vuoden 2 alusta lähtien Tulli muutti raakapuun ulkomaankauppatietojen keruuperiaatteita. Jatkossa raakapuun ulkomaankauppatiedot kerätään kuorettomina kiintokuutiometreinä. Metlan julkaisemassa ulkomaankauppatilastossa raakapuu muunnetaan edelleen kuorelliseksi. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan muu. Luokka muu sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuunimitystä ja viennissä nimitystä muu, sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja muuhun saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettuna. Raakapuumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä puu. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 16 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 14 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 1 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei enää tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Metla koostaa tästä tullinimikkeittäisestä tietokannasta oman tilastonsa. Ulkomaankaupan tilastoviive on hieman yli 2 kuukautta. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuonna 2 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys on 1 euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon ( ) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista.
8 Tullihallitus korjaa havaittuja virheitä myös asiakkailta saadun palautteen perusteella. Tullihallituksen tuottamia tilastoja korjataan vielä niiden ensikertaisen julkaisemisen jälkeen, joten metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilastossa esitetyt vienti- ja tuontitiedot ovat ennakkoarvioita lopullisista luvuista. Tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin normaalisti olleet suuruusluokaltaan pieniä lukuunottamatta vuoden 1 tilastoja. Metla kokoaa ja esittää lopulliset korjatut vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä. Vertailtavuus Vuoden 14 loppuun saakka käytetyn HS-nimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CN-nimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 1 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 16 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 22 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Vuonna 24 tullin paperiteollisuutta koskevissa tavaraluokituksissa tapahtui runsaasti muutoksia. Metlan julkaisemaan tilastoon luokitusmuutokset vaikuttivat siten, että aiemmin muuhun kartonkiin sisältynyt tullinimike 48 ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 48 ja 481 yhdistettiin uudeksi nimikkeeksi 481. Syntynyt uusi tullinimike luokitellaan kokonaan muuksi paperiksi. Samaten muuhun paperiin luokitellusta tullinimikkeestä 4812 ja päällystettyyn aikakauslehtipaperiin luokitellusta nimikkeestä 48121 muodostui uusi nimike 481148, joka luokitellaan kokonaisuudessaan päällystettyyn aikakauslehtipaperiin. Muille kuin edellä mainituille uusille nimikkeille löytyi suoraan entistä vastaava luokka metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa. Tullinimikkeiden muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa yritysten vastaamista tullin ulkomaankauppakyselyyn, mikä heikentää samalla tilaston ajallista vertailtavuutta. Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä tarkasteltaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastoissa salataan myös vuonna 24 kahden paperinimikkeen tietoja. Nämä tapettipapereihin kuuluvat nimikkeet 48241 ja 4824 luokitellaan kaikki "muuhun paperiin". Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan "muu paperi" yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätieto on salattu jo pitkään, mutta senkin arvotieto sisältyy tilastoihin. Hinnat on esitetty euroina tammikuun 22 tilastointijaksosta lähtien. Aikaisemmat hintasarjat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia (1 =,4 mk). Puun vienti- ja tuontihintojen yksikköarvot esitetään kymmenen sentin tarkkuudella, metsäteollisuustuotteiden yksikköarvot euron tarkkuudella. Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt arvo- ja yksikköarvotiedot ovat nimellisiä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuukausitilastoa on laadittu vuoden 18 heinäkuusta lähtien. Kuukausitiedot ovat saatavissa myös Metinfo Tilastopalvelusta (www.metla.fi/metinfo/tilasto) vuodesta 18 alkaen. Vuosittaiset lopulliset puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitiedot kootaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaiseen vuositilastoon. Keskeiset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot kootaan vuosittain Metsätilastolliseen vuosikirjaan. Vuosisarjat ovat saatavilla myös Tilastopalvelussa vuodesta 1 lähtien.
Combined Nomenclature tullinimikkeistön muuntaminen tavaralajeiksi vuonna 2 Tavaralaji Tullinimike Muunnoskertoimet Havupuu mänty mäntytukki 442.1 1,14 kuorelliseksi mäntykuitupuu 442. 1,1 kuorelliseksi kuusi kuusitukki 442. 1,12 kuorelliseksi kuusikuitupuu 442.1 1,1 kuorelliseksi muut havupuut muu havutukki 442.1 1,14 kuorelliseksi muu havukuitupuu 442. 1,1 kuorelliseksi Lehtipuu koivu koivutukki 44.1 1,12 kuorelliseksi koivukuitupuu 44. 1,16 kuorelliseksi eukalyptus 44. muut lehtipuut 4441..1, 44. 1,1 kuorellisiksi Polttopuu 441.1 62 kg/m³, 1,1 kuorelliseksi Hake 441.21 (havupuuhake) vienti kg/m³, tuonti 6 kg/m³, 1,1 kuorellisiksi 441.22 (lehtipuuhake) vienti 82 kg/m³, tuonti 2 kg/m³, 1,1 kuorellisiksi Kyllästetty puu 44.1 vienti 1,14 kuorelliseksi Jätepuu 441.1 (sahanpuru) 82 kg/m³ 441. (muu jätepuu) 6 kg/m³ Sahatavara mäntysahatavara 441. kuusisahatavara 441.1 muu havusahatavara 44.6, 441.8 höyläsahatavara 441.1 8 lehtisahatavara 44.24 442.: 4 kg/m³, 4424.1: 42 kg/m³, 442.: 4 kg/m³ 441.1: kg/m³, 442., 4426., 442.8, 441.1: kg/m³ 442.1, 4426.1: 8 kg/m³ Vaneri havuvaneri 4412.1, 4412. lehtivaneri 4412.1 14, 4412.2 Viilu 44.8 448., 448.1 vienti: kg/m³, tuonti: kg/m³ 4481.1, 448., 448.: 4 kg/m³, 44., 4481.1: kg/m³ 44.1: 6 kg/m³, 4481., 4481.2, 448.1: 6 kg/m³ Lastulevy 44.1 Kuitulevy 44. Puiset huonekalut 41., 41.61/6, 41., 4. 6, 4. Muut puuteokset 44.4, 44., 44.1 21 Puutalot 46.1 Massa mekaaninen puumassa 4.1 puolikemiallinen puumassa 4. valkaisematon sulfaattisellu 4./1 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti 421. - lehtisulfaatti 42. liukosellu 4.2 valkaisematon sulfiittisellu 44./1 valkaistu sulfiittisellu 44.21/2 keräyspaperi ja -kartonki 4. muu kuin puumassa 4.6 Paperi sanomalehtipaperi 48.1 aikakauslehtipaperi - päällystämätön 482.61 6 - päällystetty 481.22 2 hienopaperi - päällystämätön 482.4 8 - päällystetty 48., 481.1 1 säkkipaperi 484.21 2, 488.2 muu voimapaperi 484.1 41, 488. muu paperi 482.1 4, 48., 48. 4, 48.1, 48.6, 488., 481.1, 481. Kartonki kraftlaineri 484. 1 muu sulfaattikartonki 484.42, 481.2, 48.1 fluting 48. muu kartonki 48.12 2, 48., 48.2, 481.2, 48. Paperi- ja kartonkijalosteet 48., 488.1, 48.1 4, 48.6/, 48.12 2 Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta: http://www.tulli.fi
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 4 A 1 Helsinki Puh. 12 21 Faksi 12 214 www.metla.fi/ ISSN 146-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN -124 Metsätilastotiedote