Hockey Carneval Opettaja materiaali Ursula Haapanen



Samankaltaiset tiedostot

Lauletaan useita kertoja siten, että nostellaan vuoroin oikeaa ja vasenta jalkaa.

Harjoitussuunnitelma viikko 11 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö I

Harjoitussuunnitelma viikko 1 Pallo tutuksi I

Yleismotoriikka 1. Koordinaatio PISTETYÖSKENTELY. Kehonhallinta Keräponnistukset. Kehonhallinta Kuperkeikka eteenpäin *matto.

Harjoitussuunnitelma viikko 14 Potkaiseminen II

Harjoitussuunnitelma viikko 3 Pallonkäsittely I

Harjoitussuunnitelma viikko 8 Kuljettaminen II

JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS

Harjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I

Harjoitussuunnitelma viikko 15 Sisäsyrjäpotku I

Harjoitussuunnitelma viikko 4 Pallonkäsittely II

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT perusluistelu - liu ut

Harjoitussuunnitelma viikko 17 Kärkipotku I

Harjoitussuunnitelma viikko 6 Pallo haltuun II

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

Harjoitussuunnitelma viikko 18 Kärkipotku II

Harjoitussuunnitelma viikko 13 Harhauttaminen I

Harjoitussuunnitelma viikko 7 Kuljettaminen I

Harjoitussuunnitelma viikko 12 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö II

Harjoitussuunnitelma viikko 2 Pallo tutuksi II

Harjoitussuunnitelma viikko 1 Sisäsyrjäpotku I

Alkuverryttelyt, leikit ja pelit. 1.Kiinan keisari. 2.Käpyjahti

Kaikki Pelissätehtäväkortit

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus.

Harjoitussuunnitelma viikko 2 Sisäsyrjäpotku II

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Joitakin harjoitteita jäälle

Palloultimate Soveltaminen:

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

2 / 12 8:59 Page 2 4 / 34 [Yhden jalan puristusluistelu] Potkaisevan jalan ojentaminen suoraksi - puristus sivulle Painon siirtäminen liukuvan jalan p

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

LIPPUPALLODEMO 90min 1

TELINERATA. Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min)

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

GIRLS HOCKEY DAY-OPAS

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli)

Ringettekoulun luistelutaidot

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit

OHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN

1 C : V I N O P E N K K I P U N N E R R U S K Ä S I P A I N O I L L A 2-3 X 5

Iloisia harjoitteluhetkiä!

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

Kaikki Pelissätehtäväkortit

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento

1. Etukyykky 2-4 x 10-20

Opas omatoimiseen harjoitteluun

1. Aloitusliike Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille Valkoinen kurki levittää siipensä...6

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA

Lajitekniikka: venyttely

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

Lihashuolto. Venyttely

HARJOITEPANKKI VOIMA

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen

Loimaan Korikonkarit Valmentajakerho Petri Kajander

Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja:

Valmentaja seisoo levyn alla. Pelaaja tekee lay-upin ja lyö kädellä valmentajan ylhäällä olevaan käteen high five.

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle.

HJS E10 Sininen Kausi

LANKAKERÄ NEULOMINEN

3. Koordinaatioharjoittelu:

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

treeniohjelma: Lämmittely

LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: :59

Tappara Taidon ja pelaamisen opetussuunnitelma

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään

LIPPUPALLODEMO 90min 1

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

Liike Sarjat Toistot. A1 Yhden jalan kyykky A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä B1 Punnerrus

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

TESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN

Välkkäri-koulutus 2017

Piia Kurki HANMOODO Leikinomaisia kuntoharjoituksia ja lajiharjoitteita

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Pienpelit. Peruspienpeli

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI

Korista kouluihin. Alueella toimivat koripalloseurat nettisivuineen ovat: Rekolan Urheilijat (pojat)

KUKA PELKÄÄ HAUKKAA?

STPS 06-JOUKKUEEN PELAAJIEN OMATOIMINEN HARJOITTELU

Liike Sarjat Toistot Palautusaika. A1 Kyykky + luistelukyykky s. A2 Lantionnosto s. B1 Varpaiden kastelu s

VENYTTELYOHJE B-juniorit

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT syöttäminen - sisäteräsyöttö

Dinox FitBars. - Harjoitusopas

2.2. Puolustuspelimallit

Koululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin,

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Transkriptio:

Hockey Carneval Opettaja materiaali Ursula Haapanen

SISÄLLYS 1 luistelu~liikkuminen jäällä 1 LIIKKUMINEN JÄÄLLÄ...1 2 välineet 2 2.1 LUISTIN...2 2.2 LUISTIMEN PUKEMINEN...2 2.3 MUUT VARUSTEET...3 3 ja sitten luistimia kokeilemaan... 3 3.1 LUISTELUASENTO...3 3.2 KAATUMINEN JA YLÖSNOUSU...4 3.3 TUKEMINEN...1 4 ensi askeleet ja liu ut 1 5 Terällä taitavasti 7 5.1 PIPARKAKUT...7 5.2 PUJOTTELUT...7 5.3 JARRUT PÄÄLLE...8 5.4 TAAKSEPÄIN LUISTELU...9 5.5 KEHÄKIERTO, SIRKLAUS...10 5.6 HYPYN HARJOITTELU...11 5.7 PYÖRÄHTELY JÄÄLLÄ...11 5.8 LIUKUJA...11 6.luisteluleikit 13 6.1 HIPPALEIKIT...16 7 pallopelien perusteita 20 7.1 PALLOILUHARJOITTEIDEN ETENEMINEN...21 7.2 PELIKÄSITYS...22 7.3 PELIEN JA LEIKKIEN MUUNTELU LIIKETEKIJÖILLÄ JA VÄLINEILLÄ...23 7.4 OHJAAJAN ROOLI...24

7.5 REILU PELI...25 8 pelinomaisia leikkejä 26 9. Pelejä jäällä 29 10 Opetusta jäällä 0 LUISTELULEIKKIVÄLINEITÄ...32 LÄHDELUETTELO...33

1 LUISTELU~LIIKKUMINEN JÄÄLLÄ Luisteleminen on haasteellista- lapsen tasapaino taidot joutuvat koetukselle. Luistelemisen harjoittelussa tarvitaan sisukkuutta. Luisteleminen onnistuu kun lapsi pystyy pitämään itsensä pystyssä yhden jalan luistimenterän varassa. Välineillä on tärkeä merkitys. Jos lapsessa ei ole aikaisempia kokemuksia luistelusta, parhaat luistimet ovat hänelle harjoitusluistimet. Luistelun perustaitona on kävely. Mikäli luistimissa on piikit alkaa lapsi potkimaan niillä vauhtia. Piikittömillä luistimilla potku suuntautuu itsestään sivupotkuksi eli tavoitelluksi t- potkuksi. Kun perusluistelu on kehittynyt niin hyväksi että lpasen ei enään tarvitse suunnata kaikkea keskittymistä pystyssä pysymiseen lisätään tunnille mailat ja pallot. Lapset eivät aluksi jaksa olla pitkään luistimilla, joten harjoittelu aloitetaan lyhyistä jaksoista. Välillä on hyvä käydä levähtämässsä penkillä kentän laidalla. Liikkuminen jäällä Ennen luistelu jakson alkua lasten kanssa on kiva käydä jäällä kävelemässä. Lapset saavat tuntuman, miltä liukas jää tuntuu jalkojen alla. Liukuennätyksiä Kokeillaan kuinka pitkälle voi kengillä liukua jäällä. Pelit pystyyn annetaan lasten pelata jäällä kengät jalassa pienryhmissä. Pelivälineinä voi olaa tennispallot ja jääkiekko- tai salibandymailat 1

2 VÄLINEET Lasten on helpompi pysyä pystyssä luonnon jäällä kuin liukkaalla tekojäällä. Varusteilla on tärkeä rooli hyvien luistelukokemusten tuottamisessa. 2.1 Luistin Luistimia on saatavissa monessa hintaluokassa. Hinta muodostuu luistimen kengän materiaalit, sen muotoilu ja terän karkaisukovuus. Hyvin nilkkaa tukevilla luistimilla on helpompi opetella luistelemaan. Jotta kylmyys ei yllätä heti. Oikean kokoisella luistimella on hyvä luistella. Luistimen koko valitaan niin että niihin mahtuu kaksi sukkaa ohut sukka allle ja villasukka päälle. Varpaille pitää vielä jäädä vapaata liikkuma tilaa. Luistimien kunto tulee tarkastaa hyvissä ajoin ennen luistelujakson alkua. uudet luistimet täytyy muistaa teroittaa. 2.2 Luistimen pukeminen Kiristäminen aloitetaan varpaiden kohdalta, jossa nauhat jäteätään vähän löysemmälle kuin nilkan kohdalla. Nilkan seutu kiristetään kunnolla ja varren yläosa jäteätään taas löysemmälle. Nilkan alue pysyy tiukkana, kun teräosan jälkeen laitetaan solmu ennen hakasia. Hokkareissakin tehdään solmu nauhojen kiristyksiin nilkan kohdalle ja sen jälkeen pujotetaan nauhat varsiosaan. varsi osa jää niin löysälle,että pari sormea mahtuu varren yläosasta varren sisäpuolelle. Nilkan taipumiselle jätetään tilaa. vaikka homma ei heti onnistu lpaselta itsenäisesti tavoittena on, että eskari ja kouluikäinen osaa suoriutua luisimille itse. Nauhoja ei kannata kiertää nilkan ympärille vaan ylimääräinen leikataan pois. Terät opetellaan kuivaamaan luistelun jälkeen ja luistimet säilytetään ilman teräsuojia. 2

2.3 Muut varusteet Luistelukentällä pidetään kypärää. Jääkiekkokypäriä voi ostaa edullisesti tai pyöräilykypäräkin käy mainiosti alkeisharjoituksiin. Aikuinen on lapsille malli ja esimerkki, joten kypärä sopii kaikkien päähän. Kypärä jokaisen luistelijan pään suojaksi Jääpelejä pelatessa olisi hyvä olla häkillinen kypärä päässä. Suosittelemme kaulasuojusta ja muita varusteita peleihin. Mailat ovat lasten mailoja tai muuten pelattavaan peliin sopivat. 3 JA SITTEN LUISTIMIA KOKEILEMAAN... On tärkeää että lapset harjoittelevat perusluistelua, koska kaikki vaativammat jäällä liikkumisen muosot pohjautuvat hyvään perusluistelutaitoon. Jääpelimailat auttavat lapsia pysymään pystyssä, mutta ne myös opettavat lasta nojaamaan mailaan. Mailan kassa luistelevien lasten luisteluasennosta tulee etukumara mikä myöhemmin vaikeuttaa pystymmän luisteluasennon opettelua. Oman kehon tuntemiseksi on hyvä käydä lasten kanssa läpi kehon osien nimet, toiminnot ja paikat. Oppimistilanteissa ohjaaja antaa usein ohjeita joiden ymmärtämiseksi on lapsen kyettävä konkretisoimaan annettu ohje. 3.1 Luisteluasento Oikea luisteluasento löytyy, kun jaloista joustetaan reilustu ja ylävartalolla nojataan hieman etukumaraan. Painopiste pidetään jalkaterän keskellä ja pylly alhaalla. Jaloissa ovat hartoiden levyisessä haarassa. Luistellessa säilytetään pieni kulma polvissa. Tämä helpottaa tasapainon ylläpitämistä. 3

3.2 Kaatuminen ja ylösnousu Kaaatumistakin kannattaa harjoitella. helppo tapa on kaatua kyykyn kautta pyllylleen. Leuka pidetään kiinni rinnassa, ettei takaraivo osu jäähän. Käännytään vatsalleen, mennään konttaus asentoon. tuetaan kasillä jäästä ja nostetaa toinenjalkapohja jäätä vasten. Tuetaan vielä jäästä toinen jalka viereen ja kyykyn kautta noustaan ylös. Helpointa on että ohjaaja näyttää mallin ja yhdessä noustaan ylös. Oman kehon tuntemiseksi on hyvä käydä lasten kanssa läpi kehon osien nimet, toiminnot ja paikat. Oppimistilanteissa ohjaaja antaa usein ohjeita joiden ymmärtämiseksi on lapsen kyettävä konkretisoimaan annettu ohje. Loru Lorutellaan yhdessä. reidet, reidet, reidet ( samalla hierotaan ko. kehonosia). Polvet, polvet, polvet, sääret, sääret, sääret, nilkat, nilkat, nilkat, varpaat, varpaat, varpaat. Ja kaatuminen... Yhdessä ylösnousu. Loruttelua voidaan vaihdella nopeasti - hitaasti äänekkäästi hiljaisesti mongerrellen ja jne. Mansikkahippa Leikitään kuten tavallista hippaa: Kiinni jäätyään pitää mennä kyykkyyn. Pelastautuminen tapahtuu kun joku tulee ja hartioista työntämällä kaataa kiinni jääneen. 4

3.3 Tukeminen Aikuinen seisoo lapsen vieressä ja ottaa kiinni toisella kädellä lapsen kainalon alta ja toisella ranteesta. Lapsia pyritään tukemaan mahdollsimman kevyesti, jotta he itse oivaltavat tasapainottelun ja liukkauden hallinnan. tasapainon kehittyessä voidaan liukua opettaa vetämällä edestä molemmista käsistä kiinnipitäen. Kuitenkin pääajatus on että lapsi oppii mahdollisimman nopeasti liikkumaan itsenäisesti jäällä. 4 ENSI ASKELEET JA LIU UT Luistelu on raskasta ja lapset väsyvät ensimmäisillä kerroilla nopeasti. 20 min luistelu riittää jo osalle lapsia. Väsyneenä luisteleminen, uusien asioiden oppiminen ja pienet vastoinkäymisetkin tuntuvat kohtuuttomilta. Luistelupotku suuntautuu sivulle ja terän keskiosalla. Luistelupotkua voidaan harjoitella ensin vain toisella jalalla. Kävellään jäällä luistimet jalassa Pumppauspolvista Sivuaskeleet Harjoitellaan kaatumista ja kokeillaan ylös nousua Keinutellaan painoa jalalta toiselle Kävellään jalkaterät ulospäin (aku ankka kävely) Juostaan luistimet jalassa Kävellään / juostaan luistimet jalassa ja liu utaan 2:lla jalalla Ponnistetaan toisella jalalla yhden jalan liukuun -> t-potku Kahden jalan liu ussa nostetaan toista jalkaa ilmaan -> yhden jalan liuku Muista kokeilla molemmilla jaloilla Kaikkien harjoitusten tarkoitus on saada lapset luistelemaan paljon. Leikeissä tulee paljon pysähdyksiä, tehtävien ratkaisuja, käsitteiden oppimista, sekä ryhmässä toimimista. Erilaiset esineiden keräily- ja lajitteluleikit ovat hyviä keinoja 1

lasten liikuttamiseen jäällä. Ideana on hakea esine ja viedä se määrättyyn paikkaan. Keräiltävät esineet voivat olla mitä tahansa esineitä, palloja, kiekkoja, tölkkejä, keiloja, kartioita ym. Lajittelu tapahtuu erilaisin perustein esim. esineen muoto, väri, merkki, numero ja kirjain + tms. Tila on hyvä valita lasten liikkumiskyvyn mukaan. Kannattaa käyttää mielikuvia lasten motivoimiseksi tehtävään. Keräily- ja lajitteluleikkejä on loputon määrä, vain mielikuvitus on rajana. Välineitä kannattaa vaihdella pitämään lasten mielenkiintoa hereillä. Hyviä energian purkuleikkejä tunnin alkuun. Keräilyleikkejä voi käyttää myös kilpailuina. Kilpailla voi yksin tai ryhmässä. Palapeli Etsi jäältä pala tai kuvio jonka viet palapelin oikeaan kohtaan. Aarteen etsintä (mielikuvia) Etsi jäältä aarteita, ( aarre on jokin merkki esim. pahvilautasessa, kiekossa tai frisbeessä ) Kerää itsellesi mahdollisimman monta aarretta. Jättiläisen häät (mielikuvia) Jättiläinen on menossa naimisiin, mutta häneltä on sormukset hukassa ( ringette-rengas, vanne, reikäkiekko ) ja lisäksi hänen takista puuttuu napit ( erilaiset kiekot ). Etsitään sormuksia ja nappeja. 2

Karkkipäivä Ohjaajat heittävät ympäri kenttää erikokoisia / värisiä kiekkoja joiden sanotaan olevan lakritsia, lasten tehtävänä kerätä kiekot oikeisiin karkkipusseihin Taklaus Kiekot laitetaan laidan viereen ja lapset hakevat ne yksi kerralla, laitaan pitää osua kehon eri osalla riippuen millä alueella kiekot ovat. Leipurin leivät Haetaan leivät ( kiekot ) uunista (maali tai tuoli ) ja kuljetetaan leipälapiolla (maila) hyllyyn tai varastoon. Kiekot laatikkoon (nosto mailan lavalla tai käsillä) Pelaajat ovat hajallaan jäällä. Jään keskellä on muutama laatikko ( muovi sellainen jota voi vetää ). Jäälle on levitelty eri välineitä jotka pitää saada laatikoihin. Pelaajat voidaan jakaa myös joukkueisiin ja siilon joukkue kerää laatikkoonsa mahdollisimman paljon kiekkoja. Eniten kiekkoja kerännyt joukkue pääsee vetämään laatikoita. Pelissä voidaan muunnella luistelutapoja. 3

Erilaisia menetelmiä luistelun oppimiseksi Lasten liikunta- ja luistelutaitojen oppimisessa on hyvä käyttää apuna erilaisia menetelmiä, tässä muutamia esimerkkejä. Apuviivat jäässä tai kortteina Piirretään apuviivoja jäähän tai näytetään kuvaa jonka lapsi itse prosessoi omaksi toiminnaksi. Tehtäväkortit Näytetään lapsille tehtäväkortteja jonka lapset itse prosessoi omaksi toiminnaksi. Tehtäväradat Monipuoliset tehtäväradat motivoivat ja kehittävät liikuntataitojen sekä luistelun oppimista. Radoilla voidaan toteuttaa kaikkia liikkumisliikkeitä, liikuntaliikkeitä, käsittelyliikkeitä ja luistelun perusasioita Radat antavat mahdollisuuden itsenäiseen oppimiseen. Malli Jäähän piirretty erilaisia luistelutehtäviä luistelu kyykistyminen - vauhti jne. luistelu tunnelin alta konttaus luistelu jne luistelu - kepin yli astuminen / hyppääminen luistelu yhdistetään kaikki opitut asia 4

Liikenteessä Tee rata, jossa luistellaan tietä pitkin. Lapset seuraavat liikenne valoja, kun luistelevat radalla. vihreä tarkoittaa, että luistellaan vauhdikkaasti eteenpäin keltainen tarkoittaa liukua punainen tarkoittaa jarrutusta Luistelu vaatii lapselta kaikkien havaintotoimintaojen suuntaamista pystyssä pysymiseen. Tästä syystä parityöskentelyyn ei oikein riitä havainto kapasiteteettia. Jos haluaa teettää peritehtäviä, lasten välillä on hyvä olla jokin väline, esim. ringetterengas, vanne, hyppynaru. Väline vaimentaa horjahduksen vaikutusta kaveriin. Formulat Tuolit ovat formuloita joita työnnetään. Pareittain tehtäessä kuljettaja istuu tuolilla ( kartio rattina ) ja työntäjä on moottorina. Formula kisassa on jääkiekkomaalit talleina ja jäälle rakennetaan erilaisilla välineillä rata. Varikkoalueella tapahtuvat kuljettajan vaihdot Jääkoneet Kaadetut jääkiekkomaalit ovat jääkoneita joita voidaan työntää jäällä yksin, pareittain tai ryhmässä. Imurit Kaadetut jääkiekkomaalit ovat imureita jonne voi kerätä erilaisia esineitä (roskia). 5

Luistelupiiri lapset ovat piirissä noin metrin päässä toisistaan. Yksi lapsista lähtee pujottelemaan piirissä olijoiden lomitse. seuraava saa lähteä kun edellinen on mennyt hänen ohitseen. Pujottelun jälkeen palataan omalle paikalle. Piiri pieni pyörii Tehdään ryhmiä. Jokaiselle ryhmälle annetaan pitkä hyppynaru. Lapset ottavat kiinni hyppynarusta tasaisin välimatkoin ja lähtevät luistelemaan piiriksi. Kokeillaan myös niin että potkitaan vain ulkojalalla. Vaihdetaan suuntaa. Mikä kuvio Hyppynarupiirissä joka toinen liukuu piirin keskustaan päin. Mikä kuvio tästä tuli? Kokeillaan osataanko tehdä neliö, kolmio, kuu ja jne. Pysyykö kuvio, jos lähdetään liikkeelle. Junaleikki Lapset ovat jonossa, ote pitkästä hyppynarusta. Opettaja asettuu veturiksi ja lähtee viemään junaa eteenpäin loivasti kiemurrellen. Iso ryhmä on hyvä jakaa muutamaksi lyhyeksi jonoksi. Jokaisen jonon veturi on taitava luistelija. 6

5 TERÄLLÄ TAITAVASTI Piparkakut (makkarat), pujottelut, jarrutukset, taaksepäin luistelu ja kehäkierrot antavat lisää haasteellisuutta tunteihin. Erilaiset kahden ja yhdenjalan liu ut, hypyt ja pyörähdykset tarjoavat innostumisen ja onnistumisen kautta haastetta taitavammallekin luistelijalle. Piparkakkuja ja pujotteluja tehdessä pareittain tulee ilmi suoritustekniikan puhtaus ja varmuus. Toisen vetäminen vaatii hyvää tekniikkaa. erilaisten välineiden käyttö sekä kisailujen järjestäminen motivoi kummasti. 5.1 Piparkakut Kahden jalan liu usta käännetään luistimen terät ulospäin ja samaan aikaan koukistetaan polvista. Sitten ojennetaan jalat ja samalla käännetään jalkaterät sisäänpäin. Hyvä muisti sääntö on hitaasti alas ja nopeasti ylös tai kun ollaan alhaalla jalat ovat leveällä ja ylhäällä kapealla. Kanatapäät ja varpaat siis vuorotellen yhteen. Harjoitteiden tavoitteena on opetella luistelupotkun suuntaamista sivulle ja jalan palautusta vartalon alle, sekä vauhdin tuottamista ilman että tariä nostetaan jäästä. Eteenpäin piparkakut kun sujuu voidaan aloittaa harjoittelu taaksepäin. 5.2 Pujottelut Molemmat terät pysyvät jäässä kokoajan. Liu utaan kahdella jalalla ja pujotellaan. Liu un aikana painoa siirretään voimakkasti käännöksen sisäpuoleiselle jalalle ja koukistetaan polvia. harjoituksen tavoitteena on opetella painaonsiirtoa jalata toiselle (sisä-ja ulkoterälle kanttaamista), sekä vauhdin tuottamista vartaloa käyttäen ilman, että teriä nostetaan jäästä. Eteenpäin pujottelu kun sujuu voidaan aloittaa harjoittelu taaksepäin. 7

5.3 Jarrut päälle Jarruttaminen on yksi perustaito. Toki kaukalon laita tai lumipenkka pysäyttää vauhdin mutta.. Turvallisempaa on osata kunnon jarrutkset jäällä. Meillä on käytössä monia erilaisia jarrutustapoja ½ aura-, aura-, L-jarrutus, hockeyjarrutus. Kaikilla jarrutuksilla on yhteisiä piirteitä:yksi on vartalossa tapahtuu aina kevennys ennen jarrutusta ja painon siirto jarrutuksen päälle. harjoitteiden tavoite on oppia pysähtymään mahdollisimman monella eri tavalla. Helpoin jarrus lienee ½ aura tai aura. ½ aura ->Kahden jalan liu un jälkeen toinen jalka käännetään eteen viistottain ja jarruttaen terän sisäreunalla. Aurajarrutus -> jalkaterät muodostavat A-kirjaimen L-jarrutus -> eli sisilisko. Toinen jalkaterä eteenpäin, toinen painaa jäähän taakse poikittain Hockeyjarrutus -> molemmat jalat kääntyvät nopeasti vierekkäin poikittain menosuuntaan. 8

Liikennevalo Ohjaaja näyttää lapsille erivärisiä merkkejä. Vihreällä valolla saa luistella, keltaisella keinutaan ankkakävelyä paikallaan ja punaisella jarrutetaan. Liikennepoliisi Ohjaaja näyttää erivärisiä merkkejä. Vihreällä liikkeelle, valmistaudu, punaisella pysähdy. Peili Perinteinen pelileikki. Valitaan yksi lapsista peiliksi. Hän menee kaikki alueen reunalle selkä muuhun ryhmään päin. Muut lähtevät luistelemaan kohti peiliä. Kun peili kääntyy ja näkee jonkun liikkuvan huutaa peili liikkujan nimen. Se kenen nimi huudettiin joutuu palaamaan taaksepäin tai leikkialueen päätyyn. 5.4 Taaksepäin luistelu Harjoitellaan ensin taaksepäin kävelyä, paino tasaisesti molemmilla jaloilla, luistimen terien keskellä. Kannat hieman ulospäin ja istuvassa asennossa, kallistettuna hivenen eteenpäin. Sitten lisätään liikkeeseen painon siirto jalata toiselle ja yritetään liukua aina pieni matka. Kun luistimen terää painetaan voimakkaasti kohti jäätä. Työnnetään vauhtia koko terällä etuviistoon. Lapsi voisi lyödä teriä jäätä vasten. Takaperin vauhtiin pääsyä on hyvä harjoitella kaukalon laidalla. Lapsi voi työntää itsensä taaksepäin liukuun laidasta tai parista työntämällä. Ohjataan lasta seisomaan polvet hieman koukussa ja selkä suorana. Kehoitetaan lasta nostamaan katsetta ylöspäin (kattoon). Toisen käden peukalo on korvan kohdalla ja sormien pitää näyttää kokoajan ylöspäin. 9

5.5 Kehäkierto, sirklaus Sirklauksessa vasen jalka suorittaa erilaista liikettä kuin oikea. Vartalon painopiste pitää uskaltaa kallistaa pois jalkojen päältä, piirin kehän sisäpuolelle. Vartalo painautuu ympyrän kaarelle, hartialinjan säilyessä jään suuntaisena. Opetellaan suorittamaan sirklauspotkut sekä ulko- ja sisäjalalla. jalan nostamista ristiin toisen yli harjoitellaan ensin piirissä seisten. Joustetaan polvista, nostetaan oikea jalka vasemman yli ristiin ja otetaan vasemmalla askel sivulle. Molemmille puolille askeltamista harjoitetllaan saman tien. Kiinnitetään vielä huomiota käsiin. Niiden makana seuraa vartalon painopisteen silaus. Ulkokäsi johtaa luistelua eli on ympyrän kehäviivan päällä ja sisäkäsi jää taakse. Kun kehä kehäkierto sujuu eteenpäin, harjoitellaan sama suoritus taaksepäin. Korostetaan katsomista menosuuntaan ja sisäkäsi johtaa nyt luistelua. Kehäkiertoa opeteltaessa huiveista on apua sisäkäden tai ulkokäden hahmottamisessa. Muista teettää molemmat suunnat Spiraali Luistellaan kenttää ympäri. Jokaisella kierroksella mennään yhä pienemmälle kehälle. Samalla harjoitellaan kaarreluistelussa tarvittavia jalkojen liikeratoja ristiaskeleita. Lankakerä Lapset luistelevat käsi kädessä. Opettaja tai taitavin luistelija johtaa joukkoa kaarreluistelun tavoin. Luistelijoiden jono kiertyy lopussa tiukaksi lankakeräksi. Kerän valmistuttua jonon ensimmäinen luistelija lähtee etsimään ulospääsytietä ja vetää muut mukaansa. Säätele lankakerien määrää ja taitotason mukaisesti. 10

5.6 Hypyn harjoittelu Opetellaan ensin joutamaan polvia, ponnistetaan ylöspäin jalat suoriksiasti ja tullaan alas koko terälle samalla joustaen polvista. seuraavaksi ponnistetaan suoraan kahden jalan liu usta. Korosta käsien käyttöä ja polvien joustoa 5.7 Pyörähtely jäällä Lasten kädet ovat sivulla. jalta ovat vietekkäin hartioiden leveydellä toisistaan. Koukistetaan vuorotellen polvia ja siirretään samalla painoa puolelta toiselle. Kahden painonsiirron jälkeen tuodaan kädet nopeasti halausotteeseen oman vartalon ympärille ja vedetään jalta vierkkäin (paino keskellä luisteinen terää). lapsi pyörähtää itsensä ympari käsien heilahdusvoimasta saamansa vauhdin turvin. Luistellessa säilytetään pieni kulma polvissa. tämä helpottaa tasapainon ylläpitämistä. 5.8 Liukuja Kyykkyliuku -> liu utaan kyykkyssä Kukkoliuku -> toinen polvi ylhäällä Sisilisko ->toinen jalkaterä eteenpäin, toinen painaa jäähän taakse poikittain Muista teettää molemmilla jaloilla 11

Luistelua voidaan muuntaa tietyin peruselementein 1 Keho tai kehon eri kehonosat (mikä tekee) - Pää, hartiat, käsivarret, selkä, rintakehä, lantio, alaraajat, jalkaterät 2 Kehon liikkeet (mitä tekee) - Paikalla liikkuvat: ojentaa, taivuttaa, kiertää, nousta, luhistua, kasvaa, heilua, ravistaa - Tilassa matkustavat: kävellä, jousta, harpata, hypätä, hypellä, laukata, luistella 3 Tila (missä) - Muoto: kehon erilaiset muodot tilassa - Taso: korkea, keskitaso, matala - Suunta: eteen, taakse, sivulle, kääntyen - Koko: iso, pieni - Paikka: paikalla, tilan läpi - Fokus: katseen kohde - Liikerata: kaareva, suora 4 Energian käyttötavat, liikelaadut, virtaus (miten) - terävä -> pehmeä - raskas -> kevyt - tiukka -> löysä - sidottu -> vapaa Tehtäväkortit Näytetään lapsille tehtäväkortteja jonka lapset itse prosessoi omaksi toiminnaksi. Sairaalahippa Hipan koskettama lapsi menee kyykkyyn. Kiinni jääneen voi pelastaa viemällä hänet sairaalaan selästä työntäen. 12

6. LUISTELULEIKIT Jää on mainio leikkipaikka tilaa riittää, liukuva alusta tuo lisäjännitystä ja samalla luistelutaitoja tulee vahvistettua. Luisteluleikkejaä suunniteltaessa täytyy huomioida osallistujien eritasoidet luistelutaidot. aloittelevat luistelijat eivät osaa aluksi pysähtyä kuin kaatumalla. Nopeita käännöksiä ei hallita ja taaksepäin- ja kaarreluistelu on haparoitvaa.luistelutapaa voi leikeissä rajoittaa, niin etteivät edistyneemmät innostu liikkumaan liian kovaa. Kiinniottoleikeissä järjestetään ryhmä niin, että kaikki lähtevät luistelemaan karkuun samaan suuntaan, eikä kukaan saa olla reitillä edessä, kun lähtö merkki annetaan. Leikkien sääntöjä voi muunnella leikkijöiden iän ja tason mukaan. Jäälle voi rakentaa temppuratoja. Radan rakentamisessa huomioidaan lasten taidot, mutta asetetaan haasteita myös seuraaville taitotasoille. FRÖBELIN PALIKOIDEN JUMPPALAULU Musiikin / rytmikapuloiden soidessa liikutaan jäällä ja kun musiikki loppuu niin laitetaan ohjaajan kertoma kehon osa merkkiin kiinni: pää, nenä, varpaat, kypärä, maila jne Liikutaan tietyllä tavalla ja stopista tietty kehon osa merkkiin Muutetaan merkin paikkaa jäällä Tietyn väriselle merkille/ numerolle / kirjaimelle pysähtyminen Muodostavat omasta kehostaan tietyn kirjaimen / numeron Jähmettyvä muuten tiettyyn asentoon patsas Kuljetetaan jääkiekkoa vartalon edessä, takana, sivulla, päällä, alla 13

Maa- meri- laiva Jäällä päätetään missä on maa meri- laiva ja lapset luistelevat ko. Kohteisiin. Kohteilla voi olla eri nimiä: koti-kauppa- koulu, eri värit, eri joukkueet, eri muodot, eri kehon osat, Liikutaan eri tavoin: etuperin, takaperin, kiemurrellen, makkaroilla, jne Kettu ja kana Ryhmästä valitaan muutama kettu jotka menevät omaan koloonsa ( esim. Maalialue) ja ketut lähtevät jahtaamaan kanoja. Kun kettu saa kanan kiinni niin kanat menevät ketun koloon. Muut kanat voivat pelastaa kiinni jääneet kanat koskettamalla heitä ketun kolossa. Toinen versio: kaksi kettua ja heillä on omat kolot ( maalialueet). Kumpikin kettu yrittää ottaa kanoja kiinni ja kun on saanut kanan kiinni niin vie ketun omaan koloonsa. Muut kanat pelastavat samoin kuin edellä olevassa leikissä. Peliä voidaan pelata ilman mailoja ja mailoilla ja kiekon kanssa Nukkuva valmentaja Yksi leikkijöistä ( ohjaaja ) valitaan valmentajaksi. Jokaisella pelimiehellä on oma maali. Jäähän piirretty ympyrä. Valmentaja nukahtaa, silloin pelimiehet lähtevät luistelemaan ja kun valmentaja herää he lähtevät luistelemaan kiireesti turvaan maaliin. Apuvalmentajaksi pääsee kun valmentaja on osunut pelimiestä häntäpallolla. Palloa voidaan heittää tai koskettamalla saada kiinni. Kun apuvalmentaja ja valmentaja nukkuu pelimiehet treenaa. Peli jatkuu kunnes kaikki pelimiehet on saatu kiinni. Peliä voidaan muunnella siten että kaikilla voi olla kiekko, maila, häntäpallo tai liikkumalla eri tavoin Hännänryöstö Pelaajille jaetaan muovikassista tehty häntä, joka laitetaan housujen takapuolelle. Omaan häntään ei saa koskea, yritetään ryöstää häntä kaverilta ja se jolla on määräaikaan mennessä eniten häntiä on leikin voittaja. 14

Erilaisten välineiden kuljetus eri kehon osilla Kuinka kuljettaisit kiekkoa kädessä, jaloilla, päällä, polvien välissä, nilkkojen välissä tai kainalossa + ym Pikku Kone ja kirjaimet eri puolille leikkialueen reunoja asetetaan vanteita. Nämä vanteet ovat pikkukoneiden asuinpaikkoja. Lapsista valitaan vanteita vastaava määrä pikkukoneita, joiden ylle puetaan peliliivit helpottamaan tunnistamista. Muut lapset ovat kirjaimia. Sovitusta merkistä pikkukoneet lähtevät luistellen pyydystämään kirjaimia. Pikku Kone saattelee kiinni jääneen kirjaimen omaan kotikoloonsa ja lähtee pyydystämään uutta kirjainta. Saadaanko pyydystetyistä kirjaimista muodostettua sana? Tunnelipallo lapset ovat jonossa haara-asennossa. Jonon ensimmäinen vierittää pallon jaloista muodostuvan tunnelin läpi. Jonon viimeinen ottaa pallon kiinni, luistelee mahdollisimman nopeasti jonon ensimmäiseksi ja vierittää pallon tunneliin. HÄNTÄPALLO TAISTELU Ryhmä jaetaan kahteen joukkueeseen. Kummallekin joukkueelle tulee yhtä monta häntäpalloa kuin joukkueessa on jäseniä. Leikitään rajatulla alueella. Alueen kummassakin päässä on joukkueiden kotipesä. Joukkueet lähtevät hyökkäämään kohti vastustajaa. He yrittävät heittää häntäpallolla osumaa vastustajan pelaajiin. Jos pallo osuu pitää jäädä toispolvi seisontaan, nostaa toinen käsi ylös ja odottaa pelastamista. Pelastaminen tapahtuu siten että oman joukkueen jäsen käy läpäyttämään ylös nostettuun käteen. Palloja saa kerätä maasta. 15

Eka Peli Ryhmän lapset jaetaan esim. 4 joukkueeseen riippuen lasten lukumäärästä. Tarvitaan merkkaus kartioita tai jotain muita eri värisiä tai muotoisia esineitä. Jokaisella joukkueella on oma väri jota he puolustavat. Joukkueet saavat omat merkkinsä ja he asettavat ne eri puolille salia. Kun kaikki joukkueet ovat vieneet omat esineensä salin lattialle voi peli alkaa. Ajatuksena on kääntää vastustajan kartiot väärinpäin ja omat kartiot oikeinpäin. 6.1 Hippaleikit Hippaleikit ovat erinomaisia keinoja saada lapset liikkumaan jäällä. Hippaleikeissä saadaan paljon luistelua, nopeita väistöjä ja suunnanmuutoksia. Samalla lapset oppivat vaistomaisesti harhauttamaan vartalollaan. Kaikkia hippaleikkejä voidaan harrastaa jäällä. Hippaleikkejä kannattaa soveltaa ryhmän valmiuksiin soveltuvaksi. Disney-hippa On kolme eri hahmoa, Mikki, Roope-setä ja Aku Ankka. Hipan koskettaessa ja sanoessa hahmon nimen lapsi menee hahmon asentoon. Mikillä isot korvat, tehdään käsillä isot korvat, pelastus on kun työnnetään kädet korvien läpi. Roope-sedällä paljon rahaa, jalat levällään ja näytetään sormilla rahan merkkiä, pelastus on sukeltaminen jalkojen välistä.aku Ankalla iso nokka, näytetään käsillä Akun nokan mallia, pelastus on kun lapsi tulee ja laittaa kädet nokan läpi. 16

Farmarihippa Leikissä on kahta erilaista roolia. Farmari (maanviljelijä) ja siemeniä (muut lapset). Hipat eli farmarit ottavat kiinni siemeniä. Jos farmari saa kosketettua siementä niin siemen menee kyykkyyn ja ojentaa kädet vartalon jatkoksi. Pelastautuminen tapahtuu siten että toiset siemenet nostavat porkkanan ylös maasta. ja jne. Lumimies / jäämies Tuttu sovellutus mustasta miehestä jäällä Kuka pelkää jäämiestä. Rajaa alue mailoilla tai kartioilla. Selvä alue missä ollaan turvassa. Voidaan tehdä eri tavoin liikkumalla tai kiekkoa kuljettaen. X hippa / T - hippa Kun hippa koskettaa jähmetyt X muotoon, pelastus sukeltamalla jalkojen välistä. Ambulanssihippa Joku lapsista on bakteeri, jos bakteeri koskee sairastut ja jäät jäälle makuulle. Pelastaja on ambulanssi joka vetää sinut jaloista tai käsistä sairaalaan (sovittu paikka jäällä). Pelastajaa ei saa ottaa kiinni. Pallohippa Käytetään pehmopalloja Zorrohippa Valitaan muutama pahiksiksi (hippa) ja muutama Zorro (pelastaja). Molemmat liikkuvat hevosilla ( mailat väärinpäin jalkojen välissä). Pahiksen kosketuksesta pitää pysähtyä paikoilleen ja jäädä odottamaan että Zorro tulee ja pelastaa. Zorro tulee pelastettavan kohdalle ja piirtää pekastettavan kehoon Z kirjaimen. Zorroilla voi olla huiveista tehdyt viitat ja pahiksilla myös joku merkki. 17

Turtles hippa Leikitään kuten tavallista hippaa. Kiinni jäätyään pitää kaatua ja mennä selälleen makaamaan. Selällään olessa pitää heilutella käsiä ja jalkoja ylöspäin. Pelastautuminen tapahtuu kun toimen kaveri tulee viereen ja matkii kiinni jäänyttä. Kehonosahippa Joku hippaleikki missä turvana on jonkin kehon osan laittaminen jäähän. Laastarihippa Yksi tai useampi pysyvä hippa. Hipalla voi olla sanomalehti maila apuna. Hipan kostettaessa lasta johonkin kehon osaan hänen on laitettava kätensä kosketettuun kohtaan laastariksi ja jatkettava matkaa. Toisesta kosketuksesta toinen käsi kosketetun kohdan päälle ja jatketaan liikkumista. Kolmannen kosketuksen jälkeen laastarit ovat loppuneet. Kiinni saadun on jäykistyttävä paikalleen toisten esteeksi kädet laastareina kehon osiensa päällä. Pokémon pallohippa Jokaisella lapsella on oma kevyehköpallo. Sovitaan kuka on hippa. Hippa yrittää heittää osuman pallolla leikkijöihin. Jos pallo osuu, jää kiinni ja lapsi pysähtyy paikoilleen. Pelastaminen tapahtuu heittämällä oma pallo kaverille. Jos kaveri saa pallon kiinni hän pelastuu ja voi jatkaa liikkumista. Leikkiä voidaan muuttaa muuntamalla liikkumistapaa ja lisätä vaikka pallon kuljetus pompottaen tai pelastus vierittäen kaverin jalkojen välistä. 18

LEIKIN / LITTA / NAATTA / HIPPA / PELIN KEHITTELY Kiinniottotapa Pelastustapa Turva Ääni Esine Alue Pari / ryhmä Perusliikkeet Aika / tila / voima 19

7 PALLOPELIEN PERUSTEITA Pallopelit voidaan jakaa sukulaisuutensa mukaan erilaisiin luokkiin. Saman luokan peleillä on paljon pelikäsityksellisä ja taidollisia samankaltaisuuksia, joita pitäisi huomioda valintoja tehdessä. Maalipelit ovat suurin peliluokka. Erilaisissa pelissä korostuvat pelaajien roolit eri tavalla. Yhteistä on kuitenkin se, että kaikissa peleissä toistuvat samankaltaiset ongelmanratkaisutilanteet. Pelikäsityksen samakaltaisuus tarkoittaa rakenteellisia ja pelitilanteiden yhteyksiä. Rakenteellinen samankaltaisuus liittyy pelivälineiden, pelikenttien ja maalien ominaisuuksiin. Pelikentän koko on sidoksissa pelaajien lukamäärään, eli pelaajamäärän kasvaessa tarvitaan isompaa tilaa. Suurimmat erot pelien palikäsitysten suhteen tulevat yksilö- ja joukkuepeleissä. Joukkue pelaamisen pienin yksikkä on kolem pelaajaa, sillä vasta täällä pelaajamäärällä voidaan puhua joukkuepelistä. Pallopelien luokittelu pelisukulaisuuden mukaan: 1. Maalipelit (joukkuepelejä) 1A Vartaloesto kielletty: jalkapallo, kaukalopallo, jääpallo, ringette, salibandy, koripallo, lippupallo, ultimate,maahockey, korfpallo 1B vartaloesto sallittu: amerikkalainen jalkapallo, jääkiekko, käsipallo, lacrosse, rugby, vesipallo 2 Pallottelupelit (yksilö- ja joukkuepelejä) 2A Yksilöpelit: indica, pöytätennis, rantalentopallo, squash, sulkapallo, tennis 2B Joukkuepelit: lentopallo 3 Poltto- ja lyöntipelit (joukkuepelejä): baseball, pesäpallo, kriketti, softball 4 Tarkkuuspelit (voidaan pelata yksilö- ja joukkuepeleinä): Biljardi, curling, kroketti, kyykkä, keileilu, petankki, golf, ratagolf. 20

7.1 Palloiluharjoitteiden eteneminen Palloilun harjoitteleminen etenee yksilöharjoitteista, parityöskentelyyn, pienpeleihin ja sen jälkeen varsinaisiin joukkuepeleihin. Yksilö Yksilöharjoittelussa jokaisella lapsella oma pallo ja/tai maila. Jokaisessa tunnilla on syytä olla osio, jossa huolehditaan, että jokaisella lapsella on oma väline. Näin voidaan auttaa lapsen pallon ja mailan käsittelytaitojen kehittymistä. Välineiden kanssa edetään helposta vaikeaan ja annetaan aikaa toistoille. Lisäksi on hyvä, että harjoittelussa käytetään sekä vasenta että oikeaa kättä. Parityöskentely 3-4 vuotiaat alkavat olla valmiita parityöskentelyyn ja jakamaan välineitä toisen kanssa. Toisen potkaisema tai vierittämä pallo saadaan kiinni melko hyvin. Parityöskentelyssä tulee paljon toistoja ja odotusaika jää lyhyeksi. Samalla opitaan pelaamaan kahdessa roolissa pallollisena ja pallottomana. Näin syntyy ensimmäinen peli. Pelikäsitys alkaa kehittyä, kun lapsen pitää huomioida toinen pelaaja ja toimia leikissä sen mukaisesti. Palloharjoittelu opettaa myös kaveriin luottamista ja jakamista. Pienryhmä Pienryhmällä tarkoitetaan tässä 3-5 pelaajaa. Pienryhmä lisää pelin ja leikin vaativuutta. Tämä alkaa onnistua 5-vuotiailla. Pienryhmäharjoitteiden etuna on, että kaikki pääsevät osallistumaan aktiivisesti pelin tai leikin kulkuun. Henkilökohtaiset tasoerot eivät vaikuta pelin lopputulokseen. Lapset oppivat toimimaan joukkueena ja tekemään päätöksiä yhdessä. Pienpeleissä oleellista on mm.: helpot ja yksinkertaiset säännöt tiimityöskentely ja yhdessä tekeminen pelistä nauttiminen lapsi oppii ymmärtämään helppoja pelistrategioita Joukkue Joukkue-toimintaa voi käyttää jo pienilläkin lapsilla, jos pelivälineitä on tarpeeksi. Joukkueena pelaaminen opettaa toimimaan isossa ryhmässä, jossa on erilaisia yksilöitä ja tehtäviä sekä auttaa lasta löytämään oman paikkansa isossa ryhmässä. Lapsi oppii suoriutumaan omista tehtävistään, vaikka muut tekisivät pelin aikana jotain muuta. 21

7.2 Pelikäsitys Lapsi oppii pelikäsityksen alkeita muun harjoittelun ohessa erilaisissa pienpeleissä ja leikeissä. Pelikäsityksen kehitys liittyy kiinteästi lapsen kykyyn tehdä havaintoja tekemästään ja muiden tekemisestä sekä eri tilanteista. Yleisesti nämä taidot ja niihin liittyvä kehitys alkaa 5-6 -vuotiaana. Pelikäsitykseen liittyy mm. tilan hahmottaminen, reagointi tilanteisiin ja vuorovaikutustaidot. Ohessa muutamia pelikäsitykseen liittyviä seikkoja, joilla voidaan auttaa pelikäsityksen kehittymistä. Tilan hahmottaminen Koko tilan hahmottaminen on pienelle lapselle vaikeaa. Tilan hahmottamista voi harjoitella lapsen kanssa esim. Tutustumalla tilaan erilaisissa leikeissä, tutustumalla tilassa oleviin merkkeihin ja maalien ja korien sijaintiin tilassa. Muuttamalla pelialueen kokoa ja pelaamalla samoja pelejä myös ulkona voidaan kehittää lapsen tilan hahmottamiskykyä. Reagointi tilanteisiin Toiset lapset reagoivat tilanteeseen hitaammin kuin toiset. Ohjaajan onkin hyvä muistaa antaa hitaimmille lapsille aikaa reagoida ja vaatia nopeammin reagoivilta lapsilta odottamista. Tilanteisiin reagoimista voidaan harjoitella peliä muuntelemalla. Viitepelin tai peruspelin pelaaminen pienpelinä on haasteellista. Pelin muuntelun keinoja voivat olla esim. Pelivälineen tai maalin muuttaminen kesken pelin. Pelivälineiden tai pelaajien lukumäärän muuttamien kesken pelin. Pelaajien tai pelaajan roolin muuttaminen pelissä. Lapsille tulee antaa vaihtoehtoja toimia. Lapset voivat itse valita tilanteeseen sopivan tavan liikkua tai soveltaa peliä. Ohjaaja voi luoda kysellen ohjaamalla lapselle tilaisuuksia oppia ajattelemaan, muuntelemaan ja soveltamaan liikkumista. Yritä toteuttaa ehdotukset tilanteen mukaan. 22

Peliharjoituksessa pelataan pienillä joukkueilla ja rajatulla alueella. Pelissä pyritään varmistamaan paljon maalintekopaikkoja. Peliharjoitukset kehittävät pelikäsitystä: kykyä ennakoida aikeet, sijoittua oikein, pelata ilman palloa ja ongelmanratkaisu. Syöttöpelissä kehittyy kyky syöttää pallo oikeaan paikkaan ja oikean aikaan. Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä pelin ja leikin sujuvuuden kannalta. Leikkien ja pelien avulla lapsi oppii huomioimaan muut omassa toiminnassaan ja oppii olemaan ryhmän jäsen. Lapsi oppii toimimaan erilaisten yksilöiden kanssa ja hyväksymään erilaiset ihmiset. Jokaisella ryhmäläisellä on oikeuksia ja velvollisuuksia. Lapsi oppii toimimaan leikeissä ja peleissä eri rooleissa. Toiminnan avulla opitaan myös voittamaan ja häviämään olemalla kavereita. 7.3 Pelien ja leikkien muuntelu liiketekijöillä ja välineillä Samoin kuin kaikkia perusliikkeitä ja leikkejä voidaan varioida liiketekijöillä, voidaan myös pallopelejä muuntaa suhteessa aikaan, tilaan, voimaan, suuntaan, tasoon ja liikkeeseen. Eskari ikäisillä muuntelu onnistuu helpoiten yksilö- ja pariharjoitteissa. Pelin aikana liikkumisen variointi on vaativampaa. Pienpelejä voidaan muuttaa pelattavaksi eri lailla esim. suunta Palloa saa heittää vain eteenpäin tai sivulle voima Palloa saa heittää vain jonkin tietyn matkan tila Palloa on heitettävä tai pomputeltava tietyllä alueella taso Palloa saa heittää vain vyötärön korkeudella liike Pallo kädessä ei saa liikkua aika Pallo on heitettävä kaverille tietyn ajan kuluessa 23

Samaa peliä voidaan muunnella helposta vaikeampaan. Esim. pelaamalla eri välineillä esim: jääkiekkoa erilaisella pallolla tai mailalla. Pallojen tai maalien määrän lisääminen mahdollistaa pelin helpottamisen lapsille. Esim. jokaisessa salin kulmassa voi olla maali. Huom. maalin voi rakentaa esim. tyhjistä maitotölkeistä, jos varsinaisia maaleja ei ole. Yhdessä lasten kanssa voidaan keksiä uusia pelejä käyttämällä tuttujen pelien sääntöjä ja pelimuotoja. Mailalla lyömisen harjoittelun voi aloittaa kokeilemalla ensin pallon lyönti omalla kädellä ja sen jälkeen siirrytään mailan kokeilemiseen. Oleellista on lyömisen harjoittelu erilaisia välineitä ja palloja kokeilemalla ennen oikeisiin mailoihin siirtymistä. Esim: pingispallo ja paperilautanen, kauha tai hiekkalapio ja squashpallo, sanomalehtipötkö ja muovirengas / sählypallo, kärpäslätkä ja ilmapallo. Näillä välineillä lapsi voi aluksi kantaa, vierittää ja lyödä palloa niin alhaalla lattialla kuin ylhäällä ilmassa. 7.4 Ohjaajan rooli Ohjaajan rooli on tukea lapsen oppimista liikunnan avulla. Lapsia ohjataan oivaltamaan ja keksimään erilaisia tapoja liikkua. Pallopeleissä ohjaajan tehtävä on auttaa lapsia pelin ymmärtämisessä ja erityisesti alkuvaiheessa pelata yhdessä lasten kanssa pelin sujumisen helpottamiseksi. Ohjattu oivaltaminen on osa opetusta mutta myös mallin näyttäminen on joissakin tilanteissa hyödyllistä. Kannustaminen on keskeisin osa pelaamista. Pallopelejä harjoiteltaessa ohjaajan tulee kannustaa lapsia, antaa positiivista palautetta ja nostaa onnistumiset esille. Pelitilanteissa joukkueen kannustushuudot ja myös toisen joukkueen kannustaminen ovat tärkeitä. 24

7.5 Reilu peli Liikuntatunnin peliin ei kuulu voittaminen eikä voittajan esiin nostaminen. Pallopelien kautta tulee tilanteita, jossa voittaja ja häviäjä-asetelma syntyy, mutta ohjaajan tehtävä on pehmentää tilanteita niin, ettei voittoa korosteta, vaan tärkeintä on osallistuminen ja kannustaminen. Harjoitteita voi soveltaa niin, että jokainen laskee omat pisteensä leikin aikana. Tai niin, että yritetään saada maaleja, muttei lasketa maaleja. Maali on palkinto onnistumisesta eikä vertailua muiden maalimäärään tarvita. Peleissä joukkueiden muodostaminen on puhuttanut epäkohtana ohjaajia ja lapsia. Lapsilla ei ole riittävää kykyä joukkueen tekemiseen. Suosittelemme mieluummin joukkueen tekemistä esim. 1-2 numerohuudolla, jolloin lapset ovat rivissä ja huutavat numeron vuoron perään. Ykköset muodostavat tuolloin oman joukkueen. Joukkueen tekeminen esim. vaatteiden värien perusteella, hiusten värin, lasten pituuden, kengän koon ym. keinoin onnistuu myös. Joukkueet voi merkitä erivärisillä peliliiveillä. Pelin säännöt tulkitaan mahdollisimman yksinkertaisesti ja johdonmukaisesti. Ohjaajan on varmistauduttava siitä, että pelaajat ymmärtävät peliin puuttumisen syyt ja seuraukset. Peliaika tulisi sovittaa lasten ikään ja kehitykseen. Kaikkien tulee pelissä käydä kentällä tai mielellään pelata koko ajan ja kokeilla kaikkia rooleja. 25

8 PELINOMAISIA LEIKKEJÄ Pelinomaisilla leikeillä tarkoitetaan tekemistä joissa ideana on yksilön, parin tai ryhmän toiminta toista yksilöä, paria tai ryhmää vastaan. Korosta reilua peliä. Pesän ryöstö Kaksi tai useampi ryhmä käy ryöstämässä toisesta tai muista pesistä esineitä ja tuo niitä omaan pesään. Kiekkorohmu Kerää itselleen niin paljon kiekkoja kuin pystyy, ryöstämällä muilta tai ottamalla haltuunsa vapaana olevia välineitä. Tarkkuuspallo / kiekko Yritetään joukkueena osua jäällä olevaan maalipalloon omilla palloilla ja saada se siirtymään vastapuolen alueelle esim. siniviivojen yli. Osumia saa yrittää vain rajan takaa. Pidä puolesi puhtaana Joukkueet tyhjentävät oman alueensa palloista tai kiekoista pyrkien saamaan kaikki välineet vastustajan alueelle. Curling Laitetaan kartio jäälle ja yritetään keilata kiekko mahdollisimman lähelle kartiota, se joukkue jonka kiekko on lähempänä on voittaja. 26

Koripallo Kaksi lasten koripallokoria alustoineen jäällä ja lapset yrittävät heittämällä tehdä koreja. Heittoesineinä voivat olla kiekot, tennispallot, koripallot yms. Rohmu Leikkialueen keskelle kerätään erilaisa esineitä. Lapset pienryhmissä kartioiden takana jonossa. Opettajan aloitusmerkistä kunkin ryhmän ensimmäinen hakee yhden esineen ja siirtyy jonossa viimeiseksi. Pelaajat kentällä Harjoitellaan mailan ja pallon hallintaa. Sovella harjoituksia mailan ja pallon kanssa tehtäviksi. Vinkkejä: Luisteluradat,jarrutukset, Liikenteessäleikki, pujotteluradat, kahdeksikkoluistelu. Yllätyshyökkäys Piirretään kenttä lyhyeksi ja leveäksi. Knetän muoto ohjaa lapsi liikkumaan pelialueella kentän leveyssuunnassa. jaetaan lapset 5-6 lapsen joukkueisiin. Joukkueet merkitään peliliivein. Joukkue yrittää syötellä palloa jaloin ja potkaista pallo vastustajan päätyrajan taakse sekä samalla suokella omaa päätyrajaansa. Leikkijöiden täytyy pysyä omalla kenttäpuoliskollaan. maaliksi hyväksytään korkeintaan polven korkuinen pallo. keksivätkö lapset jakaa pelirooleja? Muunnetaan leikkiä siten että hyökkääjät saavat liikkua myös vastustajan puolella. Sallitaan pallon kuljetukset. Puolustajat toimivat maalivahteina päädyissä. Maalivahti saa torjua pallon käsin. Maalit hyväksytään vain siinä tapauksessa, että pallo on käynyt kaikilla hyökkääjillä. Vaihdetaan hyökkääjien ja puolustajien tehtäviä. Pallon tilalla voidan käyttää kiekkoa. 27

Peippo Pikkusiiven peli Jaetaan lapset 5-6 hengen joukkueisiin. Joukkueet merkitään peliliivein. 3-4 lasta toimii kenttäpelaajina, 1-2 lasta on päätyrajalla Peippo Pikkisiipinä, jotka eivät voi lentää vapaasti kentällä, mutta heillä on tärkeä rooli maalisyötön antajina. maalin saa tehdä vain siten, että pallo syötetään ennen maalia jommallekummalle Peippo Pikkusiivelle. Pikkusiipi on siis maalisyötön antaja. Pikkusiivet saavat liikkua vapaasti omalla päätyalueellaan ja ottaa tarvittaessa pallon kiinni käsin ja vierittää sen vapaasti vapaalle kenttäpelaajalle. Knettäpelaaja potkaisee pallon maaliin. Pallon tilalla voidaan käyttää kiekkoa. Peliä voidaan muuntaa vielä vaativammaksi. maalivahdille piirretään maalivahdin alue. Maalivahti voi heittää tai potkaista pallon peliin torjuntansa jälkeen. knetän rajojen yli menneistä aplloista tuomitaan sivu - ja päätyrajaheitot 28

9. PELEJÄ JÄÄLLÄ Lasten kanssa voidaan pelata monenlaisia pelejä. Peleissä on tärkeää huomioida, että jokainen lapsi saa kokea onnistumisia pelissä. Pelaajien lukumäärää kannattaa muutella siten, että jokainen saa varmasti pitää pelivälinettä myös itsellään. Pelejä voidaan pelata monilla eri välineillä ja monilla eri tavoilla. Peleissä voi samanaikaisesti olla useita pelivälineitä ja maaleja. Jalkapalloa jäällä Pelaaminen vaatii hyvää tasapainoa. Palloa pelataan normaalisti potkimalla. Käsijalkapalloa jäällä Pelataan työntämällä palloa käsin ( ei saa potkaista ). Syöttö annetaan lyömällä palloa kädellä. Palloa ei saa ottaa syliin. Käsipalloa jäällä Pelataan palloa käsin, syötetään heittämällä palloa. Peliä sanomalehtimailoilla ja pallolla tai ringetterenkaalla Jokaisella pelaajalla on sanomalehtimaila jolla voi lyödä pelattavaa palloa. Peliä jääkiekkomailalla ja reikäkiekolla tai ringetterenkaalla Maila oikeinpäin = normaali jääkiekko Maila väärinpäin = kuljeta kiekkoa mailanpää kiekon reiässä. 29

Koppi-käsipallo pelaajat jaetaan khteen joukkueeseen. Kummallakin joukkueella on oma maali puolustettavana. Pelaaja, jolla on pallo ei saa liikka pallo kädessä. Hän yrittää syöttää pallon aman joukkueen pelaajalle heittämällä ylä- tai alakautta. pelaajat yrittävät tehdä maalin vastustajan maaliin heittämällä. 10 OPETUSTA JÄÄLLÄ Numerot Kaukalon laidoille on kiinnitetty isot numerolaput. Jäällä on väärin päin kortteja joissa on eri numeroita tai eri määrä kuvia. Lapset kääntävät kortin ja laskevat montako kuvaa tai mikä numero kortissa on ja luistelevat ko. numeron luo ja takaisin. Lapset voivat koskettaa korttia erikehon osilla ( nenä, otsa, peppu, vatsa ). Leikkiä jatketaan kunnes lapset ovat koskettaneet kaikkia numeroita. Kirjaimet ja numerot Jäälle on levitetty eri numeroita ja kirjaimia. Lapset keräävät niitä yksitellen ja vievät ne niille merkittyyn paikkaan. Kaikki aa:t yhteen kasaan ja jne. Jäähän on piirretty numerot 1-10. Kaukalon laitoihin on kiinnitetty ( sinitarralla/ maalarin teipillä ) vastaavat numerot. Lapset saa tehtäväkseen hakea numerokortit ( yksi kerrallaan ) jäässä olevien numeroiden kohdalle. Liikutaan eritavoin luistelemalla etuperin takaperin, makkaroilla, slalomilla, jne. 30

Parit Jokainen lapsi saa oman numeron ja he yrittävät löytää parin numerolleen ja kun pari on löytynyt haetaan ohjaajalta uusi numero. Kolmio, neliö, ympyrä ja suorakulmio Kaukalon laidoille on teipattu eri muotoja. Lapset luistelevat kaukalossa. Kuvioilla on omat äänensä esim. neliö= pilli, kolmio = mailan koputus jäähän, ympyrä =taputus (eri soittimet kulkunen, lehmänkello, tamburiini). Kun lapset kuulevat äänen niin he luistelevat mahdollisimman nopeasti sovitulle muodolle. Ko. leikkiä voi leikkiä luistellen ilman mailaa ja kiekkoa ja niiden kanssa. Geometriset muodot Geometriset muodot on teipattu kaukalon laitoihin eri korkeuksille. Lapset laukovat yrittäen osua sovittuihin muotoihin. Vetopaikkoja on niin monta, että kaikki pääsevät kokeilemaan yhtä aikaa. Vaihdellaan laukaisutapoja. Lopuksi kerrotaan ohjaajalle mihin muotoihin on osunut ( huom! mahdolliset laitamainokset ) Kiekon kerääjät Jäälle on levitelty erilaisia kiekkoja. Pelaajat jaetaan neljään eri joukkueeseen. Kullakin joukkueella on oma pesä kaukalon nurkassa jossa he odottavat lähtömerkkiä. Leikin johtajan merkistä pelaajat lähtevät nurkistaan hakemaan keskiympyrässä olevia kiekkoja ja kuljettavat ne sovitulla tavalla yksi kerrallaan omaan pesäänsä. Kun kaikki kiekot on kerätty lasketaan mikä joukkue on saanut eniten kiekkoja. Erilaisilla kiekoilla voi olla eri arvo. Kilpaillaan myös mikä joukkue on palauttanut kiekot takaisin keskelle 31

Luisteluleikkivälineitä - erilaiset kiekot ja ringetet - tussit eri vahvuisia - häntäpallot - hyppynarut, köysi - lapiot ja ämpärit - ilmapallot - paperimailoja - kartiot, erilaiset - leikkivarjo, huivit - erilaisia palloja - mankka ja levyt - nopat - kehokortit - muotokortit - luistelukortit - mailanvarsia - mehutölkkejä ( limupulloja muovisia ), mehuämpäreitä - pyykkipoikia - puhalluspalloja - rantapalloja - aakkos- / numerokortit - autonrenkaat - palikoita - tuoleja - erilaisia maaleja - köyttä - hyppynaruja - muovilaatikoita - tunnelit - treenipaidat - tuolit, tyhjät limsakorit 32

Lähdeluettelo SJL: n koulutusmateriaalit Nuori Suomi Liikuntaleikkikoulumateriaali Olli Aulio: Suuri Leikkikirja Steven ja Ruth Bennett : 365 pihaleikkiä Tuire Autio : Liiku ja leiki VK kustannus: Liikkuva lapsi ja nuori Suomen Urheiluliitto: Vauhtivekarat Pirkko Numminen: Kuperkeikka Veronica Sherborne : Lasten kokonaiskehitystä tukeva liikunta Elina Piispanen: Iloiseen palloiluun Suomen Koripalloliitto: Naperopalloilukoulu Mikael Kokljuschkin: Esiopetusta liikunnan keinoin Liisa Hakala: Liikunta ja oppiminen Eeva Luukkonen, Arja Sääkslahti: Liikunnan salaisuudet esiopetus, 1, 2 Sirpa Arvonen: Talvitouhut Joka sään ulkoiluvinkit (Toim) Pilvikki Heikinaro-Johanson, Terhi Huovinen, Lea Kytökorpi: Näkökulmia Liikuntapedegogiikkan Internet linkkejä www.finhockey.fi www.kaukalopalloliitto.fi www.nuorisuomi.fi www.mll.fi www.edu.fi materiaalia eri lajeista 33