ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

Samankaltaiset tiedostot
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Väestörakenne 2018/2019

Väestörakenne 2017/2018

Väestö ja perheet 2004 / 2005

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

Perheet ja asuntokunnat

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 10/

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

TIETOISKU 6/

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Perheet Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

Arjen ongelmat Espoossa

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

TIETOISKU 2/

Perhetilaston perusasioita

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

Tilastokatsaus 10:2014

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

Perheet Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

TILASTOKATSAUS 7:2016

Eduskunnan puhemiehelle

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

TILASTOKATSAUS 6:2016

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Perheet Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Tilastokatsaus 1:2014

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

TILASTOKATSAUS 5:2016

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

JAKOBSTAD PIETARSAARI

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus

Elävänä syntyneet Suomessa

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

TIETOISKU 7/

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Transkriptio:

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy Kuva: Petri Lintunen Espoossa oli vuoden 2012 alussa kotipaikka 252 439 hengellä ja he asuivat 109 940 asuntokunnassa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 2 027:lla. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,25 henkilöä. Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli vuoden 2012 alussa 67,5 %. Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien pysynyt ennallaan. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vajaa viidennes. Espoossa asui yli 68 800 perhettä vuoden 2012 alussa. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien parien osuus hieman noussut ja yhden vanhemman perheiden osuus laskenut. Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,79 lasta. Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli laskenut edellisen vuoden 1,79 lapsessa 1,78 lapseen perhettä kohti. Lapsiperheitä on Espoossa noin 32 300 ja yli 6 000 perheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Arja Munter Konsernipalvelut Asiakirjahallinto-, Käännös- ja tietopalvelut Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 288. Lisäystä edellisestä vuodesta oli vain 25 perhettä. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on hieman laskenut edellisen vuoden tasolla. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2011 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 76,4 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli pysynyt 12,0 % :ssa. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 4 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12,7 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 11 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 7,1 %.

1 ASUNTOKUNTIEN KESKIKOKO ENNALLAAN Espoossa oli vuoden 2012 alussa kotipaikka 252 439 hengellä ja he asuivat 109 940 asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 2 027:lla. Kasvu oli suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta niin oli myös koko väestömääränkin kasvu. Suhteellisesti asuntokunnat kasvoivat 1,9 %, mikä oli hieman väestönkasvua suurempi lisäys. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,25 henkilöä. 30 000 25 000 20 000 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä 15 000 Suur-Espoonlahti 10 000 5 000 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v. 2001-2012 Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Vähiten syntyi uusia asuntokuntia Suur-Kauklahteen ja Pohjois-Espooseen. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa, joissa molemmissa asuntokunnan koko oli hieman kasvanut. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko oli laskenut Vanha- Espoossa ja Suur-Espoonlahdessa. 2 Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012

Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2012 sekä keskikoko 2011 ja 2012 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta 2011 2011 2012 1. Suur-Leppävaara 27 821 338 2,22 2,22 2. Suur-Tapiola 19 766 46 2,15 2,16 3. Suur-Matinkylä 17 257 645 2,07 2,07 4. Suur-Espoonlahti 22 101 297 2,33 2,32 5. Suur-Kauklahti 2 847 16 2,51 2,52 6. Vanha-Espoo 16 146 666 2,34 2,33 7. Pohjois-Espoo 4 002 19 2,70 2,71 Koko Espoo 109 940 2 027 2,25 2,25 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi vuoden 2008 aikana, mutta on sen jälkeen taas noussut ja oli vuoden 2012 alussa 67,5 %:iin. Pienten asuntokuntien osuus oli laskenut eniten Vanha-Espoossa, mutta vähenivät myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 74 %. Suur-Matinkylän asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia oli 40 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 53 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 (%) Henkilöluku Suuralue 1 2 3 4 5+ Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,0 32,3 13,6 12,4 5,7 100 27 821 2. Suur-Tapiola 36,9 33,6 12,5 12,1 4,9 100 19 766 3. Suur-Matinkylä 40,3 33,3 12,0 10,2 4,3 100 17 257 4. Suur-Espoonlahti 32,5 32,4 14,2 14,6 6,3 100 22 101 5. Suur-Kauklahti 30,5 27,4 14,8 18,2 9,1 100 2 847 6. Vanha-Espoo 34,0 30,2 15,5 13,4 6,9 100 16 146 7. Pohjois-Espoo 23,8 29,6 16,6 18,9 11,1 100 4 002 Koko Espoo 35,3 32,2 13,7 12,8 5,9 100 109 940 Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien pysynyt ennallaan. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vajaa viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, 27 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012 3

2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui yli 68 800 perhettä vuoden 2012 alussa. Vuoden 2011 aikana perheiden määrä kasvoi lähes 1 100 perheellä. mikä oli lähes 400 suurempi kasvu kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,6 % Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien parien osuus hieman kohonnut ja yhden vanhemman perheiden osuus laskenut. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2010, 2011 ja 2012, lapset iästä riippumatta 2010 2011 2012 Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia 19 683 29,4 19 879 29,4 20 238 29,4 Avopari, ei lapsia 9 127 13,6 9 100 13,4 9 322 13,5 Aviopari ja lapsia 24 980 37,3 25 291 37,3 25 558 37,1 Avopari ja lapsia 4 551 6,8 4 609 6,8 4 739 6,9 Äiti/isä ja lapsia 8 649 12,9 8 839 13,1 8 950 13,0 Yhteensä 66 990 100 67 718 100 68 807 100 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,79 lasta. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur- Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue 0 1 2 3 4+ Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,9 24,4 22,8 7,1 1,8 100 56,1 1,77 2. Suur-Tapiola 47,4 21,8 22,7 6,9 1,2 100 52,6 1,77 3. Suur-Matinkylä 48,0 24,1 20,5 6,0 1,4 100 52,0 1,72 4. Suur-Espoonlahti 41,1 24,6 24,7 7,5 2,0 100 58,9 1,79 5. Suur-Kauklahti 31,5 26,0 28,9 10,9 2,8 100 68,5 1,88 6. Vanha-Espoo 38,7 26,6 24,1 8,1 2,5 100 61,3 1,81 7. Pohjois-Espoo 34,5 23,4 27,3 10,3 4,6 100 65,5 2,00 Koko Espoo 43,0 24,3 23,4 7,4 2,0 100 57,0 1,79 Perheet, lkm 29 560 16 704 16 121 5 076 1 346 68 807 39 247 Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten suuria perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012

3 MONILAPSISUUS YLEISINTÄ POHJOIS-ESPOOSSA Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli laskenut edellisen vuoden tasossa 1,79 lapsessa 1,78 lapseen perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 46 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsiperheitä on Espoossa noin 32 300 ja yli 6 000 perheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa noin viidenneksessä lapsiperheissä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on vajaa viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2011/12 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue 1 2 3 4+ Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,7 40,8 12,4 3,1 100 1,76 1,89 2. Suur-Tapiola 41,2 44,5 12,1 2,2 100 1,76 1,91 3. Suur-Matinkylä 45,9 39,6 11,6 2,9 100 1,73 1,84 4. Suur-Espoonlahti 42,2 42,2 12,3 3,2 100 1,78 1,92 5. Suur-Kauklahti 36,7 45,1 14,7 3,5 100 1,87 1,99 6. Vanha-Espoo 44,3 39,3 12,5 4,0 100 1,79 1,92 7. Pohjois-Espoo 36,2 42,3 15,1 6,3 100 1,97 2,11 Koko Espoo 42,7 41,5 12,5 3,3 100 1,78 1,91 Lkm 13 792 13 405 4 025 1 063 32 285 Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 288. Lisäystä edellisestä vuodesta oli vain 25 perhettä. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on hieman laskenut edellisen vuoden tasolla. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara 7 958 1 613 20,3 2. Suur-Tapiola 4 956 840 16,9 3. Suur-Matinkylä 4 145 979 23,6 4. Suur-Espoonlahti 7 026 1 304 18,6 5. Suur-Kauklahti 1 158 215 18,6 6. Vanha-Espoo 5 325 1 088 20,4 7. Pohjois-Espoo 1 717 249 14,5 Koko Espoo 32 285 6 288 19,5 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus oli pysynyt ennallaan tai laskenut muualla paitsi Suur-Leppävaarassa. Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012 5

Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2011/12. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012

4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2011 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 76,4 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli pysynyt 12,0 % :ssa. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan 2007-2012 Vanhempien/ vanhemman äidinkieli 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Molemm. suomenkielisiä 68,4 65,9 67,5 67,1 66,5 65,9 Molemm. ruotsinkielisiä 3,5 3,1 3,3 3,3 3,2 3,1 Molemm. muunkielisiä 3,3 5,4 3,9 4,4 4,8 5,4 Suomenk. ja ruotsink. 7,5 7,1 7,4 7,4 7,2 7,1 Suomenk. ja muunkielinen 4,1 5,2 4,5 4,6 4,8 5,2 Ruotsink. ja muunkielinen 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 10,9 10,5 10,7 10,6 10,6 10,5 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 1,1 1,7 1,2 1,4 1,5 1,7 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Lkm 64 736 65 415 66 293 66 990 67 718 68 807 Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 4 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12,7 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 11 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 7,1 %. Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012 7

Sammandrag I början av 2012 hade 252 439 personer sin hemort i Esbo och antalet hushåll var 109 940. Antalet hushåll ökade under föregående år med 2 027. Hushållens genomsnittliga storlek var 2,25 personer. Antalet hushåll ökade i alla storområden under fjolåret. Minst nya hushåll skapades i Stor-Köklax och norra Esbo. Andelen små hushåll, det vill säga hushåll med en eller två personer, var i början av året 67,5 procent. Det skedde inte någon nämnvärd förändring sedan föregående år. Andelen hushåll på en person ökade en aning, men andelen hushåll med två personer hölls på samma nivå som förut. Knappt en femtedel av hushållen i Esbo bestod av minst fyra personer. Antalet familjer i Esbo var drygt 68 800 i början av 2012. I familjestrukturerna skedde inga betydande förändringar, även om andelen barnlösa par ökade något och antalet enföräldersfamiljer minskade. I familjer där barnen bor hemma var antalet barn i medeltal fortfarande 1,79. I nästan var tionde familj i Esbo bodde minst tre barn hemma. I de egentliga barnfamiljerna, det vill säga i familjer med minst ett minderårigt barn, minskade antalet minderåriga barn en aning från föregående år från 1,79 barn till 1,78 barn per familj. I Esbo finns omkring 32 300 barnfamiljer och över 6 000 av dem har minst tre minderåriga barn. Antalet ensamförsörjarfamiljer, det vill säga familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet 6 288. Ökningen var endast 25 familjer jämfört med föregående år. Nästan en femtedel av barnfamiljerna var ensamförälderfamiljer. Andelen har sjunkit något från året innan. Andelen helt finskspråkiga familjer i Esbo minskade ytterligare år 2011. Andelen familjer där den enda eller båda de vuxna parterna är finskspråkiga är 76,4 procent. Andelen familjer där en vuxen part är finskspråkig är fortsättningsvis 12,0 procent. Andelen familjer där den enda eller båda de vuxna parterna är svenskspråkiga är 4 procent. Familjer med två modersmål utgjorde 12,7 procent av alla familjer i Esbo. Språken i majoriteten av familjerna var finska och svenska. Drygt 11 procent av familjerna har antingen helt eller delvis något annat språk som modersmål. Andelen familjer där samtliga familjemedlemmar har ett utländskt modermål var 7,1 procent. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu