Ohjaamo Posse, Savonlinna Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen Haastattelukäynti 19.9.2016 1
Haastattelijat: Koskela Seija, Leppänen Anne, Sesay Auli, Tiihonen Anna-Kaisa JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Teksti: Anna-Kaisa Tiihonen Kuvat: Auli Sesay 2016 JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Lisätietoja Projektipäällikkö Auli Sesay auli.sesay@jamk.fi 040 594 1476 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta projekti (ESR) www.peda.net/veraja/keskisuomenely/ohjaamot/tessutukee www.jamk.fi/tessu www.kohtaamo.info www.facebook.com/tessuprojeki twitter.com/tessuprojekti Projektin ohjausryhmä: Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti (puheenjohtaja) Ari-Pekka Leminen, Työ- ja elinkeinoministeriö Auli Sesay, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Ari Hyyryläinen, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) Leena Kaikkonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anu Raudasoja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anna Smirnoff, Åbo Akademi Mikko Mattila, Tampereen kesäyliopisto Pasi Savonmäki, Keski-Suomen ELY-keskus Joni Rossi, Jyväskylän nuorisovaltuusto Anna-Kaisa Tiihonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu (sihteeri) Henri Helander (asiantuntija), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2
Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja... 4 3. Haastattelukäyntien toteutus... 5 4. Ohjaamo Possen tarvekartoituskäynti... 6 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat... 6 5. Ohjaamo Posse, Savonlinnan seutu... 7 5.1 Ohjaamo Possen toimijat... 7 5.2 Ohjaamo Possen toimintatapa... 8 5.3 Yhteistyökumppanit... 11 6. Tarvittava valmennustuki...11 7. Yhteistyöstä sopiminen...14 8. Lähteet...15 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti (ESR) on Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulujen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Åbo Akademin yhteishanke. Projektin yhteistyökumppanina toimivat Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttama Kohtaamo-hanke (ESR) ja Tampereen kesäyliopiston toteuttama OHTO Ohjauksen tehostaminen opintopolku.fi -palvelua hyödyntämällä -projekti (ESR) sekä valtakunnallinen nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Lisäksi yhteistyötä tehdään Mikkelin ammattikorkeakoulun toteuttaman Ohjaamojen tuki nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa -projektin (ESR) kanssa. TESSU-projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta. 3
1. Johdanto Parhaillaan Suomessa rakennetaan eri alueilla nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelumallia osana nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste. Toimintamalli rakentuu tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarjoavasta monialaisesta Ohjaamosta sekä eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus elämänhallinnan, urasuunnittelun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisen tuki kouluttautumisen ja työllistymisen tuki. Osuva ohjaus -teemakokonaisuus kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuuteen. Siinä toteutetaan koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia Ohjaamojen ja Opintopolku.fi -palvelua käyttävän ohjaushenkilöstön monialaisen ohjaus- ja yhteistyöosaamisen vahvistamiseksi. Osuva ohjaus -kokonaisuuden projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen kanssa. 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti kuuluu Osuva ohjaus -teemakokonaisuuteen. TESSU tarjoaa räätälöityjä konsultointeja ja valmennuksia alueellisten ja paikallisten Ohjaamojen henkilöstölle ja heidän emo-organisaatioidensa johdolle. Valmennuksilla vahvistetaan Ohjaamojen palvelukykyä, yhteistyöosaamista, yhdessä tekemistä ja moniammatillisia toimintatapoja. Valmennukset räätälöidään kunkin Ohjaamon kanssa tarpeiden mukaan (toteutustapa, sisällöt, kesto, aikataulu jne.). Valmennus voi olla kertaluontoinen tai pidempi prosessi. Teemat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin kokonaisuuksiin: monialainen ja moniammatillinen verkosto- ja yhteistyöosaaminen, vertaisoppimisen ja sisäisen motivaation kehittäminen ja ylläpito Ohjaamo -toiminnassa, Ohjaamon koordinointi ja johtaminen asiakastyön laatutekijänä. TESSUn tuki voi valmennuksen lisäksi olla konsultointia, fasilitointia, sparraamista, koutsaamista. Osa valmennuksista on ruotsinkielisiä. 4
3. Haastattelukäyntien toteutus Koska jokainen Ohjaamo lähtee oman alueensa lähtökohdista kehittää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja, TESSUn tavoitteena on tarjota sellaista ohjaamohenkilöstön tarvitsemaa tarvelähtöistä ja syventävää tukea, joka on helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Lisäksi valmennuksissa ja konsultaatioissa haetaan uudenlaisia tapoja yhteistyöosaamisen ja yhdessä tekemisen kehittämiseen. Valmennus käynnistyy tarvekartoituksella, jossa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa Ohjaamoista mm. perehtymällä Kohtaamo-hankkeen aiempiin selvityksiin ja haastattelemalla Kohtaamon henkilöstöä. Ohjaamot voivat kutsua TESSUn kylään tutustumaan Ohjaamoon ja keskustelemaan valmennustarpeistaan. Keskustelut voidaan käydä myös verkossa. Tällöin sovitaan valmennuksen ja/tai konsultaation alustavista sisällöistä ja käytännön toteutuksesta. Keskustelujen pohjana käytetään alla olevaa Monialainen Ohjaamotyö -välinettä (kuva 1), jossa kuvataan monialaisen yhteistyön, yhdessä tekemisen ja verkostotyön elementtejä. Tämä ns. nelikenttä on holistinen kuvaus siitä, minkälaista erilaista osaamista Ohjaamoissa tulee olla, kun puhutaan monialaisesta ja -ammatillisesta ohjauspalvelusta. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyöosaaminen sisältävät ajatuksen verkostomaisesta toimintatavasta. Kuvion avulla ohjaamotoimijat pystyvät jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa ja se auttaa ohjaamotoimijoita näkemääm monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden. Kuva 1. Verkostomainen yhteistyöosaaminen 5
4. Ohjaamo Possen tarvekartoituskäynti 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat Sarianna Ahlsten, palkkatukityöläinen, Nuorisotoiminnan tuki ry. Juuso Kautonen, Into-koutsi, Nuorisotoiminnan tuki ry., Into-hanke Tiia Komu, etsivä nuorisotyöntekijä, Nuorisotoiminnan tuki ry. Virpi Leskinen, projektipäällikkö, Into-hanke Sariia Linnamurto, etsivä nuorisotyöntekijä, Nuorisotoiminnan tuki ry. Inka Mustasilta, nuorisotyöntekijä, Nuorisotoiminnan tuki ry. Outi Rahikainen, tupaohjaaja/toimintatupa, Nuorisotoiminnan tuki ry. Jari Rask, työvalmentaja, Savonlinnan seudun Kolomonen ry. Tiina Seppänen, Into-koutsi, yrittäjyysvalmentaja, Nuorisotoiminnan tuki ry., Into-hanke Kuva 2. Haastattelijat vasemmalta Auli Sesay, Seija Koskela, Anna-Kaisa Tiihonen, Anne Leppänen TESSU Tehdään ohjausta yhdessä -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 6
5. Ohjaamo Posse, Savonlinnan seutu Ohjaamo Possella on toimintaa ja palveluita alueen kaikille alle 30-vuotiaille. Ohjaamo toimii Nuorisotalo Possessa Savonlinnan keskustassa Kaarlonkatu 1:ssä. Nuorisotalo on avoinna viisi (5) päivää viikossa klo 8-20. Ohjaamon palveluita on tarjolla yleensä aamusta iltapäivään. NuTu ry:n verkkosivun mukaan Possen olohuone on avoinna maanantaista torstaihin klo 10-13.45 (NuTu ry:n verkkosivu). Talon aukioloajan loppupuoli painottuu nuorisotyöhön, kun tilat muuntuvat klo 14 jälkeen toiminnallisiksi nuorisotiloiksi. Ohjaamo toimii yhteistyössä alueen INTO Itsenäistyvät nuoret työhön / opiskeluun -hankkeen toimintojen kanssa. Tietoa Ohjaamo Posse - sekä INTO projekteista: https://peda.net/hankkeet/eejn/ohjaamot/eo/intola Possessa toimii yhteensä 14 työntekijää. Nämä kaikki kiinteästi talossa työskentelevät henkilöt lasketaan myös Ohjaamon työntekijöiksi. Paikalle tulevat nuoret asiakkaat vastaanottaa olohuoneohjaaja, joka on talossa läsnä koko aukioloajan. Jokainen työntekijä toimii tässä roolissa vuorollaan. Paikalla olevat muut ohjaajat neuvovat ja ohjaavat asiakkaita tarpeen mukaan sekä tarjoavat apua asioiden hoitoon. Talon toiminnassa päivisin painottuu erityisesti työpajatoiminta. Vakituisesti paikalla olevien työntekijöiden lisäksi Ohjaamo-palvelussa on mukana toimijoita eri peruspalveluista viikottain tai vähän harvemmin. Esimerkiksi Kelan ja TE-toimiston työntekijä on tavoitettavissa verkon välityksellä torstai-iltapäivisin. Kuva 3. Nuorisotalo Posse. 5.1 Ohjaamo Possen toimijat Ohjaamo Possen palveluista vastaa Savonlinnan Nuorisotoiminnan tuki ry. (Nutu ry.). Sen kautta Ohjaamotyöhön on palkattu mm. nuorisotyöntekijöitä, etsiviä nuorisotyöntekijöitä sekä yhteistyössä INTO-hankkeen kanssa ohjaajia, Intokoutseja. Yhteistyössä on mukana myös alueellinen INTO-hanke sekä Savonlinnan seudun Kolomonen ry., jonka toimija tarjoaa (INTO-hankkeen kautta) Taito-valmennuksia. 7
Nutu ry:n työntekijöiden lisäksi Ohjaamossa toimii TE-toimisto (etäyhteydellä) ja Kela (etäyhteydellä). Myös terveydenhoitaja (Savonlinnan kunta) on tavoitettavissa Ohjaamossa. 5.2 Ohjaamo Possen toimintatapa Savonlinnassa nuorisopalvelut on ulkoistettu ja ne tuottaa ostopalveluna Nuorisotoiminnan tuki ry. Alueen nuorisopalveluista kahta nuorisotyöntekijää ja yhtä verstasta lukuunottamatta kaikki muu toteutetaan järjestövetoisesti. Kaikki Ohjaamo-työntekijät ovat Nutu ry:n työntekijöitä ja yhdistys vastaa myös palvelun käytössä olevista tiloista. Toiminnasta tehdään vuosittain ostopalvelusopimus, millä voi olla vaikutusta myös Ohjaamotoiminnan tulevaisuuteen. Suurin osa Ohjaamon työntekijöistä toimii NuTu ry:ssä INTO-hankkeen rahoituksella. Talon eri toimintoja rahoittaa myös Raha-automaattiyhdistys ja aluehallintovirasto. Päivittäinen toiminta ja palvelut Ohjaamo Possessa Pajatoiminnan kerrottiin toimivan Ohjaamo Possen peruspilarina. Päivisin rakennuksessa toimii Media- ja tapahtumapaja Intola, jossa on 10 nuorta työkokeilussa. Tämän toiminnan tavoitteena on ohjata ja tukea nuoria kohti työelämää. Työpajalla työstetään aitoja toimeksiantoja (kaupungilta, yrityksiltä jne.) ja samalla on mahdollista suorittaa merkonomin tutkinnon osia. Kuva 4. Virpi Leskinen esittelee Intolan tiloja TESSU-projektille. Toimintatupa, jossa toteutetaan kuntouttavaa työtoimintaa. Toiminnassa on mukana kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen kautta noin 10 nuorta henkilöä. Kädentaitoihin keskittyvässä pajassa on myös avointa toimintaa, johon voi tulla ilman sopimusta. Toimintatuvan tavoitteena on kehittää arjenhallintaa ja arjen sujuvuutta. Keskustelussa nostettiin esille, että Savonlinnassa ja INTO-hankkeessa työpajoja on lähdetty opinnollistamaan yhdessä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Avoin olohuonetoiminta on avoinna Ohjaamossa päivittäin: Asiakkaan vastaanottaminen ja palveluohjaus yhteisissä oleskelutiloissa. Tässä yhteydessä olohuoneohjaaja voi kertoa, millaisia palveluita Ohjaamo Possessa on saatavissa. Tarpeen mukaan nuori ohjataan muiden talosta löytyvien palvelujen äärelle. 8
Posseen voi tulla oleskelemaan vapaasti ja samalla tarvittaessa hoitaa asioita. Markkinointikeinona asiakkaan suuntaan korostetaan kahvitakuuta ja vapaamuotoisuutta. Kukin työntekijöistä toimii vuorollaan olohuoneohjaajana. Possen Olohuone on avoinna ma-to 10-13.45 (Nutu ry:n verkkosivu, Ohjaamo Posse). Tarjolla on ohjattua toimintaa ja luotettavaa juttuseuraa. Täällä voit mm. pelata bilistä, katsoa leffaa, höpötellä kahvikupin ääressä tai vaikka tulla tulostamaan tarvittavia papereita. Olemme täällä sinua varten! (NuTu ry:n verkkosivu). Etsivä nuorisotyö vahvasti osana Ohjaamoa: Kaksi työntekijää, jotka toimivat työparina. Nämä työntekijät ovat Ohjaamossa kaikkina aukiolopäivinä, pääsääntöisesti aamusta iltapäivään. Etsivät tekevät omaa työtään Ohjaamosta käsin ja toiminta-alueeseen kuuluu Savonlinnan lisäksi myös Sulkavan ja Enonkosken alue. Savonlinnan kaupungissa on yhteensä neljä etsivää nuorisotyöntekijää, joista kaksi on kaupungin omaa ja kaksi NuTu-yhdistyksellä. Etsivän nuorisotyön kunnassa rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Enonkosken kunta, Sulkavan kunta, NuTu ja Savonlinnan kaupunki. Uraohjaus Ohjaamo Possessa: Asiakkaat saavat Ohjaamossa ohjausta - koutsausta - työelämään ja koulutukseen. Ohjauksesta vastaavat Intokoutsit (Juuso Kautonen, Mirja Turkka, Virpi Leskinen, Tiina Järvinen). Ohjauksessa/koutsauksessa kuljetaan asiakkaan rinnalla silloin, kun tavoitteena on päästä työelämään. Asiakasprosessit ovat yhteisiä muiden Ohjaamo-työntekijöiden ja -toimintojen kanssa. Ohjaamo Possen tila toimii nuorisotilana päivittäin klo 14-20. Viikottaiset tai harvemmin tarjottavat palvelut Ohjaamo Possessa TE-toimiston työntekijä on käytettävissä etäyhteydellä kerran viikossa, torstai-iltapäivisin. Tälle palvelulle olisi Ohjaamotoimijoiden kokemuksen mukaan käyttöä muinakin aikoina. Yhteistyö TE-toimiston kanssa tuo Ohjaamoon myös asiakkaita, kun TE-toimisto ohjaa nuoria ja nuoria aikuisia Ohjaamoon. Kelan työntekijä palvelee etäyhteydellä kerran viikossa. Sosiaaliohjaaja ja asukasohjaaja ovat Possessa paikalla viikottain. Ohjaamo ja Intola tarjoavat tiimi- ja yrittäjyysvalmennusta: 6 viikon koulutuksia, joissa on 4-5 osallistujaa. Valmennuksen teemoina on mm. perustietoa yrittäjyydestä, työelämästä sekä yrittäjämäisestä asenteesta. Käytännönläheisessä ja innostavassa valmennuksessa harjoitellaan myös oman osaamisen myymistä ja saadaan kontakteja yrityselämän suuntaan. Yhtenä mahdollisuutena edistää nuoren polkua kohti koulutusta ja työelämää on Taitoarviointi -palvelu, jossa selvitetään nuoren vahvuuksia ja taitoja. Käytettävissä olevalla melbausmenetelmällä käydään läpi kuusi (6) eri taitoaluetta ja nostetaan esille piilossa olevia taitoja, joita nuori ei ehkä muuten huomaisi ajatella. Nuoret ovat kokeneet palvelun mukavaksi jo senkin vuoksi, että siinä voidaan keskittyä nuoreen monta tuntia ja tilanteeseen haetaan ongelmien sijaan vahvuuksia. Tämä toiminta kiinnittyy erityisesti alueen INTO-hankkeen toimintaan. 9
Asiakastyö Ohjaamon asiakkaat päivisin ovat pääsääntöisesti nuoria 18-24-vuotiaita. Keskimäärin voisi kuvata, että he ovat TE-hallinnon määrittelemän 2. palvelulinjan asiakkaita eli niitä, jotka tarvitsevat vähän enemmän tukea työllistymiseen tai heiltä puuttuu esimerkiksi ammatillinen koulutus. Joukossa on toki yksittäisiä muunkinlaisia asiakkaita. Ohjaamo-toimijat kertoivat hyvänä esimerkkinä asiakkaasta, joka tuli palvelussa aluksi kuntouttavaan työtoimintaan ja siirtyi siitä työkokeiluun, jonka yhteydessä hän suorittaa nyt myös ammattitutkintoa. Ohjaamo Possen asiakastyö on paljon ns. käsi kädessä kävelyä kohti seuraavaa välitavoitetta: palkkatukipaikkaa, työkokeilua, työpaikkaa tai muuta seuraavaa askelta. Tämä on vahvempaa tukea kuin esimerkiksi se, mitä TE-toimistosta on mahdollista saada. Ohjaamon työntekijä tekee asiakkaan kanssa yhdessä hakemuksia, selvittää asioita, ottaa yhteyttä eri paikkoihin ja tällä tavoin rikkoo jäätä asiakkaan puolesta. Toimintatavassa korostuu vapaamuotoisuus ja rentous, sillä Ohjaamossa halutaan erottautua virastomaisesta toimintatavasta. Asiakkaina (erityisesti etsivillä nuorisotyöntekijöillä) on myös henkilöitä, jotka eivät jostain syystä ole vielä työkuntoisia, ja silloin tehtävänä on aluksi hoitaa pois työllistymisen esteitä. Työskentelyote on erilainen, ratkaisukeskeinen ja syvällisempi ote kuin TE-toimistolla. Ohjauksessa pyritään aktiiviseen työllistymiseen sitten, kun asiakas on kyvykäs työskentelemään. Taitoarviointi on myös hyvä väylä kohti työelämää. Torstai-iltapäivisin Ohjaamossa on tarjolla palveluita joka lähtöön. Etäyhteydellä sekä viikottain tarjottavien palvelun tarve on olemassa muinakin aikoina, mutta niitä ei ole saatu järjestettyä muulla tavalla. Palvelun markkinoinninkin haasteena on nyt opettaa asiakkaat keskittämään asiointinsa torstai-iltapäiviin. Käytännössä asiakkaiden asiat ehditään hoitaa eteenpäin jo ennen kuin esimerkiksi Kela on tavoitettavissa. Ohjaamo Possessa haasteena on palvelujen saatavuuden ja asiakkaiden tarpeiden kohtaaminen talossa viikottain tarjottavien palveluiden osalta (Kela, TE-toimi, sosiaalitoimi, asumisohjaus). Toimijat pohtivat, kuinka saada asiakkaat opetettua käyttämään palveluita rajattuina ajankohtina. Lisäksi toiminnan laajuus Ohjaamo-projektin päättymisen jälkeen huolettaa, kun toukokuun 2017 jälkeen Ohjaamon pitäisi pyöriä ilman Ohjaamo-kehittäjien henkilöresursseja. Kuva 5: Possen olohuonetta. 10
Yhteistyö tiimin kesken Talon työntekijät kokoontuvat joka toinen viikko talopalaveriin, Posse-tiimiin. Parituntisessa kokoontumisessa tiedotetaan ajankohtaisista asioista, ja koska toimintaa on runsaasti, aikaa ei juuri jää muulle keskustelulle. Tiimissä on mietitty, ovatko talopalaverit paikka tiedottamiseen vai voisivatko ne toimia myös kehittämiseen. Työntekijöiden keskinäiseen tiedonkulkuun kaivataan muitakin välineitä, sisäisen viestinnän työkaluja, jotta yhteinen kehittämisaika ei kuluisi vain tiedottamiseen. 5.3 Yhteistyökumppanit Ohjaamo Posse toimii yhteistyössä mm. työ- ja elinkeinotoimiston, etsivän nuorisotyön, TYPin (Työvoiman palvelukeskuksen), Kelan ja sosiaalitoimen kanssa. Lisäksi on jonkin verran oppilaitosyhteistyötä. Yhteistyö tarkoittaa käytännössä sitä, että näistä tahoista ohjataan asiakkaita Ohjaamoon. Yhteistyö näkyy myös niin, että TE-toimisto antaa Ohjaamon työntekijälle asiakkaan yhteystiedot ja pyytää ottamaan suoraan yhteyttä. Savonlinnassa on nuorten palvelujen yhteistyöverkosto ja hyvin toimiva nuorten asiantuntijatyöryhmä. Kasvot ovat näin ollen tulleet tutuiksi. Ohjaamo-toimintaa on tehty näkyväksi yhteistyökumppaneiden suuntaan, ja asiakkaita ohjautuukin hyvin esim. toimintatuvalle, INTO-asiakastyöhön tai etsiville. Ohjaamon ulkopuolisesta verkostostosta on nimetty Ohjaamo-yhteistyössä toimivat henkilöt, työntekijän lisäksi myös lähiesimies (esim. TE-toimistossa). Yhteistyössä haasteellisena kuitenkin on se, että TE-toimiston ja Kelan toimijat ovat käytettävissä vain kerran viikossa. Ohjaamo Possen ulkopuolella toimivia yhteistyökumppaneita kutsutaan Ohjaamo-toimijoiksi, joskaan he eivät koe tekevänsä yhtä ja samaa työtä niin Ohjaamossa kuin omassa organisaatiossaan. Nuoret ovat yleisesti kokeneet hankalana asioida viranomaisten kanssa. Etsivän nuorisotyön on huomattu kasvattavan rohkeutta hoitaa asioita. On huomattu tarve tuoda viranomaistoimintaa lähemmäksi nuoren maailmaa. Arjenhallinnan tukemisen näkökulmasta Kelan rooli keskeisenä palveluntarjoajana nuorille on kasvamassa. Kela kuitenkin ohjaa asiakkaita ensisijaisesti käyttämään verkkopalveluita. Ohjaamon asiakkaissa on nähty selvästi, että kasvokkainen palvelu on vähentynyt, vaikka sille on selvästi tarvetta. Kelan palvelu etäyhteyden kautta on havaittu Ohjaamo Possessa hyväksi. Haasteena on saada säilytettyä Ohjaamon nämä palvelut niin kauan, että asiakkaat oppivat hyödyntämään niitä. 6. Tarvittava valmennustuki Savonlinnan seudun Ohjaamossa halutaan kehittää yhteistyötä yhteiseksi työksi. Toimijat kaipaavat yhteistä, ohjattua keskustelua sekä työntekijöiden keskinäistä tiedonkulun kehittämistä. Todettiin, ettei toisten työtä ja tekemisiä välttämättä tunneta kovin hyvin, vaikka ollaankin paljon samojen asioiden ja asiakkaiden äärellä. Ohjaamo Posse tuottaa monenlaista toimintaa, paljolti sektoroituneesti, ja haasteena on tehdä Ohjaamopalvelusta yhteinen juttu. Ollaan uuden toimintakulttuurin edessä, vaikka tahtotilana onkin tehdä yhteinen Ohjaamo Posse. Yhteistä keskustelua tarvitaan mm. monialaisen yhteistyön käsitteestä ja verkostoyhteistyöstä. Seija Koskela ja Anne Leppänen avasivat, kuinka Monialainen Ohjaamotyö -välineen (kuva 1) avulla voi tarkastella 11
verkostomaista työtä ja monialaisuutta. Yhdessä tekemiseen päästäkseen täytyy käydä keskustelua yhteisestä tavoitteesta ja yhteisistä käsitteistä: mikä on yhteinen tavoitteemme ja mikä on käsityksemme yhteistä työtämme koskevista käsitteistä. Ohjaamotoiminnan taustalla on monia verkostoja ja toiminnassa on mukana eri ammattien edustajia. Ohjaamon ympärillä on sen verkoston lisäksi taustaorganisaatiot ja niiden asiantuntijuudet. Monialaisuus tarkoittaa sitä, että erilaiset ammatilliset taustat ja asiantuntijuudet nousevat palvelussa yhteiseksi vahvuudeksi. Vaikka puhutaan samoista asioista ja asiakkaista, voi kukin asiantuntijuus tuoda siihen oman merkityksensä ja näkökulmansa. Ohjaamossa tarvitaan tähän liittyen myös arjen käytänteistä sopimista sekä yhteisen työkentän hahmottamista: mitä kunkin työssä tapahtuu arjen kiireen keskellä. Monialainen Ohjaamotyö työvälineen teemoja käsitellään TESSU-valmennuksissa. Muualla Ohjaamoissa on huomattu Ohjaamon asiakkaiden polulla tarvittavan yhteensä jopa 2-3 eri ammattilaisen osaamista, minkä vuoksi yhteisen työkentän ja tiedonkulun käytäntöjen hahmottaminen yhdessä on välttämätöntä. Savonlinnan seudun Ohjaamolle ajankohtaisia kysymyksiä ovat juurruttamiseen liittyvät haasteet. Asian tekee haasteelliseksi suuri kokonaisuus, jota halutaan viedä eteenpäin ja juurruttaa. Millä tavalla toiminta voisi jatkua hankkeen jälkeen yhtä suuressa laajuudessa kuin tänä syksynä? Toimintamalli on saatu kehitettyä vasta nyt tähän laajuuteensa, mutta heti on ryhdyttävä miettimään myös juurtumista, sillä hanke on päättymässä keväällä 2017. Toiminta tulee jatkumaan Ohjaamo-kehittämishankkeen jälkeen, mutta kysymyksenä on, minkälaisessa laajuudessa se onnistuu. Kuva 6. TESSU-kyläkäynnin osallistujia Ohjaamo Possessa, vasemmalta: Juuso Kautonen, Jari Rask, Virpi Leskinen, Sariia Linnamurto ja Tiia Komu. Kehittämisen kohteiksi todettiin 1) Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ja yhdessä tekemisen kehittäminen Ohjaamon työntekijöiden kesken. Tähän liittyy myös tiedonkulku Ohjaamotiimissä. 2) Toiminnan juurruttaminen. Päävastuu Ohjaamo-kehittämistyön juurruttamisesta on projektipäälliköllä, ja asiasta on keskusteltu seuraavaa ostopalvelusopimusta tehtäessä. 3) Asiakasprosessien tunnistaminen ja kriittiset pisteet. 12
Asiantuntijaverkoston yhteen nivominen on ensisijaista. Sen lisäksi asiakasnäkökulma on tärkeä huomioida: nuoren näkökulma, kun hän tulee palveluun tai jo ennen sitä eli esimerkiksi se, mistä asiakkaat saavat tietoa Ohjaamosta. Ohjaamotyöstä halutaan tunnistaa asiakasprosesseja ja niiden kriittisiä pisteitä sekä selvittää ovatko asiakasprosessien käytännöt yhteisiä ja pelisäännöt yhtenäisiä. Keskustelussa nostettiin esille myös, että tiimissä ei ole pohdittu vielä päällekkäisiä asiakkuuksia ja kuinka vältettäisiin päällekkäistä työtä Ohjaamon sisällä sekä suhteessa muuhun verkostoon Savonlinnan seudulla. Yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen sekä asiakkuuksien tarkastelun nähtiin olevan edellytyksenä myös juurruttamisen onnistumiselle, koska nyt sovittavien käytäntöjen voi uskoa jatkavan elämäänsä myös projektin jälkeen. Ohjaamo-työntekijöillä on halu olla yhtä ja samaa tiimiä, joko posselaisia tai nutulaisia. Toimijat tiedostavat, ettei Possen talo tule ehkä koskaan pyörimään ilman minkäänlaista hankerahaa, minkä vuoksi yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää. Ei ole tarpeellista käytännön työssä erotella, kuka tulee mukaan mistäkin taustasta ja miltä sektorilta. Toimintaa halutaan käsitellä kokonaisuutena ja asiakaskeskeisesti, ilman sektoreita tai hankeasioita. Tilanne on Savonlinnassa erilainen kuin monessa muussa Ohjaamossa, joissa taas hanketyöntekijöitä ja Ohjaamon henkilökuntaa on palkattu ESR-projektin rahoituksella mukaan. Silloin hankkeen päättyessä myös henkilöstö lähtee. Savonlinnassa tilanne on erilainen, koska järjestön työntekijät säilyvät ja rahoitus toiminnalle tulee eri tavalla. Savonlinnan toimintamallin etuna nähdään myös se, että järjestötaustan ansiosta Ohjaamon työntekijät ovat kiinteästi töissä Ohjaamossa ja Possen talossa, ei ulkopuolisessa organisaatiossa. Muissa paikoissa, joissa Ohjaamon työntekijöiden taustalla on omat emo-organisaatiot, toimivat työntekijät kahdessa eri toimintakulttuurissa. Heidän roolinsa on myös toimia lähettinä, jotka kuljettavat tietoa emo-organisaatiosta Ohjaamoon ja toisinpäin. Savonlinnan seudun Ohjaamon asiantuntijatahot, Kela, sosiaalitoimi ja TE-toimisto, ovat kuitenkin irrallisia Ohjaamosta. Hyväksi toimintamallissa nähdään kuitenkin se, että Ohjaamo palvelee päivittäin. Yhteistyön haasteeksi on muualla koettu sekin, jos Ohjaamopalvelua ei tarjota kuin pari kertaa viikossa, jolloin yhteistä työtä ei ehditä tehdä ja kehittää paljonkaan. TESSU-projektin valmennuksista kerrottiin, että ne räätälöidään Ohjaamon tarpeisiin sopiviksi kestoltaan kevyistä kick-off tilaisuuksista useamman valmennuskerran prosesseihin. TESSU-valmentajat voivat toimia konsultoijina ja fasilitoijina yhteistyön kehittämisessä. Valmennukset ja koulutukset ovat yleensä toiminnallisia, ja ne voidaan kohdistaa Ohjaamo-työntekijöille, emo-organisaatioiden johdolle tai näille kahdelle ryhmälle yhdessä. TESSU on toiminut esimerkiksi Ohjaamo-koordinaattorin tukena alueen esimiehille järjestetyssä tilaisuudessa, jossa on käsitelty Ohjaamo-toimintaa. Valmennuksissa käsiteltäviä teemoja voivat olla esimerkiksi monialaisen yhteistyön vahvistaminen, yhteiset pelisäännöt, yhteinen ohjauskäsitys, uraohjauksen vahvistaminen ja siihen liittyvät osaamisen kysymykset, oman Ohjaamon rooli ja lisäarvo alueen muiden palvelujen joukossa sekä juurruttamisen kysymykset. Lisäksi mainittiin asiantuntijuuksien tarkastelu ja yhteisen osaamispääoman kehittäminen sekä Ohjaamotyön näkemisen asiantuntijuuden rajojen ylittämisenä ei vain keikan heittämisenä. Tapaamisessa kerrottiin myös uuden OSMO Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projektin käynnistymisestä ja sen tarjoamasta tuesta monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Monikulttuuriseen ohjaukseen liittyvää osaamista pystytään vahvistamaan OSMO-projektin kanssa yhteistyössä, ja OSMOn koulutusta on mahdollista saada esimerkiksi TESSU-valmennuksen yhteydessä. Todettiin, ettei romanikulttuurin lisäksi eri kulttuureja ole paljon näkynyt Ohjaamon arjessa Savonlinnassa. Nuorisotilatoiminnassa kohdataan jonkin verran turvapaikanhakijoita. 13
7. Yhteistyöstä sopiminen Sovittiin, että Savonlinnassa aloitetaan TESSU-monialaisuusmittarilla, jonka Ohjaamon työntekijät täyttäisivät verkossa. Monialaisuusmittari nostaa esille monialaisen yhteistyön vahvuuksia sekä kehittämiskohteita. Mittarin tulosten yhteenveto toimitettaisiin Savonlinnan yhteyshenkilöille niin, että se olisi käytettävissä seuraavassa talopalaverissa (30.9.), ja mahdollista valmennusta suunniteltaisiin tulosten pohjalta. Sovittiin, että TESSUmonialaisuusmittarin tulosten saamisen jälkeen Savonlinnassa pohditaan valmennuksen tarvetta, kehittämisen painopisteitä ja aikataulua. Valmennusprosessia suunnitellaan ja yhteyshenkilöiden kanssa keskustelua jatketaan myöhemmin syksyllä. Vaikka ensimmäistä valmennuspäivää ei vielä sovittu, keskusteltiin kuitenkin siitä, että mahdollisia valmennukseen sopivia ajankohtia olisivat perjantai-iltapäivät, jolloin työryhmä yleensä kokoontuu myös talopalavereihin. Mahdollisten valmennuspäivien välissä Posse-tiimi on halukas työstämään kehittämiskohteita myös itsenäisesti valmentajilta saatavien työkalujen/tehtävien avulla. Valmennusten sisältöä ja suuntaa pohdittaisiin ensimmäisen valmennuskäynnin ja työskentelyjen pohjalta eteenpäin. 7.1 Tilanne tapaamisen jälkeen Ohjaamo Possen tiimi päätti tarttua kehittämiskohteisiin itsenäisesti ja on TESSU-projektin tapaamisen jälkeen työstänyt mm. TESSU-monialaisuusmittarin esille nostamia teemoja. Tiimi on kokenut, että mittarin avulla päästään keskustelemaan oikeista, mieltä askarruttavista, asioista. Oman työyhteisön toiminnan kehittämiseen on Possessa varattu tulevaisuudessa säännöllisiä ajankohtia noin viiden viikon välein. Palvelua on syyskuun jälkeen kehitetty järjestämällä etäyhteys Kelan asiantuntijaan siten, että se on käytettävissä kaikkina aukioloaikoina. Samoin pyritään vahvistamaan TE-toimiston tavoitettavuutta Ohjaamossa siihen suuntaan, että tavoitettavuus olisi muulloinkin kuin kerran viikossa. Palvelun juurruttamiseksi on tehty vaikuttamistyötä syksyn 2016 aikana entistä enemmän, ja toimijat olivat toiveikkaita jatkoresurssien saamisen suhteen. (Sähköpostiviesti, Kautonen 30.11.2016.) 14
8. Lähteet Savonlinnan seudun Ohjaamo Posse -verkkosivu. https://peda.net/hankkeet/eejn/ohjaamot/eo/intola (viitattu 19.9.2016). Savonlinnan Nuorisotoiminnan tuki ry, Ohjaamo Posse -verkkosivu. http://nutu.fi/ (viitattu 19.9.2016). Vertaisoppimiskysely II, kevät 2016. Kohtaamo-hanke. Ryhmähaastattelu Savonlinnan Ohjaamo Possessa 19.9.2016. 15