Autenttinen materiaali ja nuorten vapaa-ajan tekstit äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Opettajien käsityksiä ja asenteita. Riikka Purola Tutkimuksen taustaa (1) Nuorten monipuolinen tekstimaailma ei ole edustettuna koululuokassa (Linnakylä 2007). Koulumaailmassa suositaan kaunokirjallisia ja akateemisia tekstejä, jotka eivät motivoi oppilaita eivätkä valmenna toimimaan aktiivisesti tietoyhteiskunnan jäseninä (Luukka & Leiwo 2004). Oppilaiden vapaa-ajan tekstien tuominen osaksi opetusta mahdollistaisi sen, että oppilaat kokisivat enemmän omistajuutta teksteihin ja sitä kautta motivoituisivat opiskeluun (van Lier 1996, Ryan 2005). 1
Tutkimuksen taustaa (2) Luukka ym. 2008: Äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien tekstit ja tekstikäytänteet eroavat selvästi oppilaiden vapaa-ajan teksteistä ja tekstikäytänteistä. Oppiaineen tekstimaailmaa hallitsevat kirjoitetut, monomodaaliset ja lineaariset tekstit. Kuvat, liikkuva kuva, musiikki, www-sivustot ja muu audiovisuaalinen materiaali ovat luokkahuoneessa käytössä melko harvoin. Em. tekstit ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä oppilaiden vapaa-ajan tekstejä. Mitä tutkittiin? Millä perusteella äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat valitsevat tekstejä käytettäviksi opetuksessa? Miten opettajat suhtautuvat nuorten vapaaajan teksteihin ja millaisena he näkevät koulun ja vapaa-ajan tekstien suhteen? Millainen on opettajien käsitys autenttisuudesta ja sen merkityksestä oppimateriaalin valinnassa? 2
Miten tutkittiin? Informantteina neljä eri ikäistä yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla. Opettajien käyttämä materiaali Oppikirjan jälkeen käytetyimpiä tekstejä kaunokirjallisuus ja erilaiset lehtitekstit Oppikirjan ulkopuolisten tekstien määrä ja laatu vaihtelevat. Verkkotekstejä, kuvia ja audiovisuaalisia tekstejä käytetään vähän. 3
Tekstien valinta Opetuksessa käytettävät tekstit valitsee yleensä opettaja. Selvästi eniten vaikuttaa tekstin aihe. Muita kriteereitä ovat ajankohtaisuus, kieli ja sopivuus eritasoisille oppijoille. Opettajien asenteita nuorten tekstimaailmaa kohtaan Opettajilla on melko hyvä käsitys siitä, millaisia tekstejä heidän oppilaansa kohtaavat vapaa-ajallaan. Vapaa-ajan tekstimaailma rakentuu puheessa vaaralliseksi ja haitalliseksi. Opettajat korostavat kuuluvansa eri sukupolveen oppilaiden kanssa ja alleviivaavat tekstimaailmojensa erilaisuutta oppilaisiin nähden. Etenkin uusmedian tekstit opettajille outoja. 4
Esimerkki: haitalliset tekstit Anneli: niinku toi (naurahtaa) netinki maailma on sillä tavalla outo että eilen satuin just kattomaan semmosen ohjelman missä puhuttiin näistä itsemurhasivustoista nii mä aattelin että herrannenaika siellä on siis tommosiakin et siellä on ihmisiä jotka kertoo et miten tehdään itsemurha nii et *nää on niinku ihan outoja vieraita meille et joku et *jonkun pitäis jonku aikuisenki olla pyöriä näissä maailmoissa ja käydä noitten nuorten kanssa niitä läpi Vapaa-ajan tekstien ja koulun suhde (1) Vapaa-ajan tekstimaailma tuo kouluopetukseen vain haasteita eikä juuri lainkaan mahdollisuuksia. Esim. vääränlainen malli oikeinkirjoituksesta ja haittavaikutukset nuorten kehitykseen ja käyttäytymiseen. Oppiminen ilmiö, jossa koulu antaa taitoja ja valmiuksia vapaa-ajan tekstien käsittelyyn eikä toisinpäin. (kriittinen lukutaito) 5
Vapaa-ajan tekstien ja koulun suhde (2) Reeta: ehkä ysiluokkalaisten kanssa sit just niinku *vois kriittisesti lähtee tarkasteleen sitä Cosmopolitania ja on sitä tehtykin mutta se on musta vähän *vaikee se kysymys siitä että *tavallaan niinku pitäis käyä ja antaa niille eväitä mut sit toisaalta ei haluais ottaa semmosta materiaalia käsittelyyn mistä itekkin aattelee et sitä ei tarttis vielä lukee Vapaa-ajan tekstien ja koulun suhde (3) Kaikki haastateltavat sitä mieltä, että koulussa pitäisi käsitellä vapaa-ajan tekstejä. Halukkuus ottaa vastuu vapaa-ajan tekstien käsittelystä liittyy omaan opettajarooliin (tieto opettajalla vs. kollektiivinen tieto) ja näkemykseen oppiaineen sisällöstä (muoto vs. muoto ja merkitykset). 6
Esimerkki: kenen vastuu? Mirva: se varmaan vaatis ite- itelt- itseltäänkin sitä että et pitäs perehtyä sellasiin asioihin (3) enemmän jotta pystys tarjoamaan mä luotan siihen että on joku jo- joka tajuaa sitten ja se sitten ehkä meille niinkun sen syöttää koska kai se on vähän että tää laiva vaatii aika paljon aina kääntyäkseen jonnekkin suuntaan että (4) työ on kuitenkin siis vaikka se on semmonen mukava asia mutta ku elämää on muutakin niin sit täytyy sanoa että et varmaan kunnianhimoisemminkin voisi itsekin suhtautua ja jos nytte ei sitte taas vaikka puhutakkaan heidän maailmastaan ## ni mun mielestä ni meijän tehtävä on ehkä sellasiakin asioita ja sitten me saadaan olla se säilyttävä ja vähän muumioitunu ja pölynen mutta voitas kai myö vähän reipastuakki Autenttisuus (1) Ei tiedosteta tai puhuta tätä termiä käyttäen. Tekstien käsittelytavat oppitunneilla enemmän riippuvaisia ryhmän ominaisuuksista kuin tekstien todellisesta käyttötarkoituksesta. Opettajat eivät pidä ongelmana sitä, että koulun tekstimaailma ei vastaa koulun ulkopuolista todellisuutta. 7
Autenttisuus (2) Opettajille kuitenkin tärkeää, että tekstien aiheet kiinnostavat nuoria ja että oppilaat saavat valmiuksia kohdata tekstejä koulun ulkopuolella. Parhaat oppimistulokset saavutetaan, kun lukijan ja tekstin välille muodostuu jonkinlainen side. -> Vapaa-ajan tekstien käyttäminen opetuksessa perusteltua? Pohdintaa Koulu tekstiympäristönä: Onko koulun tehtävä pitää yllä vakiintuneita käytänteitä vai toimia uudistavana voimana? Täytyykö oppilaita suojella vai pitäisikö heille esitellä haitallisinakin pidettyjä tekstejä, jotta he voisivat tutustua niihin turvallisessa ja kriittisessä ympäristössä? Miten koulu voisi hyödyntää vapaa-ajalla opittuja tekstitaitoja? Mikä osa median ja teknologian tekstitaidoista on oppiaineiden yhteistä sisältöä ja mikä äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöä? 8
Lähteet LINNAKYLÄ, PIRJO 2007: Finnish reading literacy challenged by cultural change. Pirjo Linnakylä & Inga Arffman (toim.), Finnish reading literacy. When quality and equity meet. s. 35 60. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Institute for Educational Research. LUUKKA, MINNA-RIITTA LEIWO, MATTI 2004: Opetussuunnitelma äidinkielenopetuksen suunnannäyttäjänä? Kari Sajavaara & Sauli Takala (toim.), Kielikoulutus tienhaarassa. s. 13 36. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. LUUKKA, MINNA-RIITTA PÖYHÖNEN, SARI HUHTA, ARI TAALAS, PEPPI TARNANEN, MIRJA KERÄNEN, ANNA 2008: Maailma muuttuu mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. RYAN, JOSHEPHINE 2005: Young people choose: Adolescent s text pleasures. Australian Journal of Language and Literacy, 28 (1) s. 38 47. VAN LIER, LEO. 1996: Interaction in the language curriculum: Awareness, autonomy & authenticity. London: Longman. 9