EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (16.05) (OR. en) 9772/12 CADREN 243 POLGEN 82 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Monivuotinen rahoituskehys (2014 2020) Otsakkeeseen 1 (koheesio ja Verkkojen Eurooppa -väline), otsakkeeseen 2 ja yhteisen strategiakehyksen rahastoja koskeviin määräyksiin liittyvät neuvottelupaketin osat Valtuuskunnille toimitetaan oheisena otsakkeeseen 1 (koheesio ja Verkkojen Eurooppa -väline), otsakkeeseen 2 ja yhteisen strategiakehyksen rahastoja koskeviin määräyksiin liittyvät neuvottelupaketin osat. Neuvottelupaketin laatimisesta ja täydentämisestä vastaa puheenjohtajavaltio. Neuvottelupaketti ei sido valtuuskuntia. Tämä periaate pysyy voimassa koko neuvotteluprosessin ajan. Puheenjohtaja lähtee edelleen siitä, ettei mitään ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Neuvottelupaketti ei ole yhteenveto tähän mennessä käydyistä keskusteluista. Se perustuu vuoden 2011 heinäkuusta alkaen käytyjen periaatekeskustelujen antiin ja muuttuu koko ajan. Prosessin edetessä sitä päivitetään vaiheittain neuvostossa käytyjen keskustelujen pohjalta. 9772/12 tih/tih/sk 1
OTSAKE 1 KOHEESIO JA VERKKOJEN EUROOPPA -VÄLINE KOHEES IOPOLITIIKKA 1. Euroopan unionin yhtenä tärkeänä päämääränä on edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Koheesiopolitiikka on siinä yhteydessä merkittävin väline, jolla voidaan vähentää EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja, minkä vuoksi koheesiopolitiikassa olisi keskityttävä vähiten kehittyneisiin alueisiin ja jäsenvaltioihin. Lisäksi koheesiopolitiikalla on edistettävä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa koko Euroopan unionin alueella. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston avulla EU toteuttaa seuraavia tavoitteita: kaikista rahastoista tuettava tavoite "investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" jäsenvaltioissa ja alueilla ja EAKR:stä tuettava tavoite "Euroopan alueellinen yhteistyö". Koheesiorahastosta tuetaan hankkeita, jotka koskevat ympäristö- ja liikennealan Euroopan laajuisia verkkoja. 2. Otsakkeen rakenteessa koheesiopolitiikan [ja Verkkojen Eurooppa -välineen] menot sisällytetään ottaen huomioon koheesiopolitiikan erityispiirteet [asiaa koskevaan enimmäismäärään] TAI [alaotsakkeeseen] otsakkeessa 1. Määrärahojen kokonaistaso 3. Koheesiopolitiikkaan liittyvien sitoumusten enimmäismäärät ovat seuraavat: KOHEESIOPOLITIIKKA (miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 X X X X X X X 9772/12 tih/tih/sk 2
4. Tavoitteen "investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" määrärahat ovat xx prosenttia kokonaismäärärahoista (eli yhteensä xx euroa), ja ne kohdennetaan seuraavasti: a) xx prosenttia (eli yhteensä xx euroa) vähemmän kehittyneille alueille b) [xx prosenttia (eli yhteensä xx euroa) siirtymäalueille c) xx prosenttia (eli yhteensä xx euroa) kehittyneemmille alueille d) xx prosenttia (eli yhteensä xx euroa) koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille e) xx prosenttia (eli yhteensä xx euroa) lisärahoituksena perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja pohjoisille harvaan asutuille alueille, jotka täyttävät Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt ehdot. 5. Tavoitteen "Euroopan alueellinen yhteistyö" määrärahat ovat xx prosenttia rahastojen talousarviositoumuksiin käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista kaudella 2014 2020 (eli yhteensä xx euroa), ja ne jaotellaan seuraavasti: a) xx prosenttia (eli yhteensä xx euroa) rajat ylittävälle yhteistyölle b) xx prosenttia (eli yhteensä xx euroa) valtioiden väliselle yhteistyölle c) xx prosenttia (eli yhteensä xx euroa) alueiden väliselle yhteistyölle. 6. Komission aloitteesta kokonaismäärärahoista kohdennetaan [xx prosenttia] tekniseen tukeen. 7. [Tavoitteeseen "investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" tarkoitetuista EAKR:n määrärahoista [0,2 prosenttia] kohdennetaan komission aloitteesta innovatiivisille toimenpiteille kaupunkialueiden kestävän kehityksen alalla.] 9772/12 tih/tih/sk 3
Kohteiden määrittely ja tukikelpoisuus 8. Tavoitteen "investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" määrärahat osoitetaan seuraavanlaisille [kolmea] eri tyyppiä oleville alueille, jotka määritellään sen perusteella, mikä on niiden BKT asukasta kohden ostovoimapariteettina mitattuna ja kautta [2007 2009] koskevien unionin lukujen mukaisesti laskettuna verrattuna 27 jäsenvaltion EU:n (EU-27:n) keskimääräiseen BKT:hen samalla viitekaudella: a) vähemmän kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia EU-27:n keskimääräisestä BKT:sta b) [siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on [75 90 prosenttia] EU-27:n keskimääräisestä BKT:sta] TAI [joiden BKT asukasta kohden kaudella 2007 2013 oli alle 75 prosenttia EU-25:n keskimääräisestä BKT:sta mutta joiden BKT asukasta kohden oli yli 75 prosenttia EU-27:n keskimääräisestä BKT:sta] TAI [siirtymäalueita ei ole] c) [kehittyneemmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli [75 TAI 90 prosenttia] EU-27:n keskimääräisestä BKT:sta] TAI [kaikki alueet, joihin ei sovelleta 8 a ja 8 b kohtaa]. 9. Koheesiorahastosta tuetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden ostovoimapariteettina mitattuna ja kautta [2008 2010] koskevien unionin lukujen mukaisesti laskettuna on alle 90 prosenttia EU-27:n keskimääräisestä asukaskohtaisesta BKTL:stä samalla viitekaudella. 10. Rajat ylittävän yhteistyön tuen piiriin kuuluvat unionin NUTS 3 -alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maarajoilla sekä kaikki unionin NUTS 3 -alueet merirajoilla enintään 150 kilometrin etäisyydellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mukautuksia, jotka ovat tarpeen ohjelmakaudella 2007 2013 vahvistettujen ohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi. 9772/12 tih/tih/sk 4
11. Valtioiden välistä yhteistyötä varten komissio laatii luettelon tukikelpoisista valtioiden välisistä alueista, jotka eritellään yhteistyöohjelmittain ja jotka ovat NUTS 2 -alueita, ja varmistaa tällaisen yhteistyön jatkuvuuden aiempiin ohjelmiin perustuvilla laajemmilla yhtenäisillä alueilla. 12. Alueiden välisen yhteistyön osalta EAKR:n tuki kattaa koko unionin alueen. Jakomenetelmä Jakomenetelmä vähemmän kehittyneille alueille 13. Kullekin jäsenvaltiolle myönnettävien määrärahojen tason perusteena käytetään objektiivista menetelmää, ja se lasketaan seuraavasti: Kullekin jäsenvaltiolle jaettavat määrärahat ovat sen yksittäisten tukikelpoisten alueiden määrärahojen yhteismäärä. Määrät lasketaan seuraavasti: i) Määritetään absoluuttinen (euromääräinen) summa, joka saadaan kertomalla asianomaisen alueen väestömäärä alueen asukaskohtaisen, ostovoimapariteetteina mitatun BKT:n ja EU-27:n keskimääräisen asukaskohtaisen BKT:n erotuksella. ii) Sovelletaan edellä mainittuun absoluuttiseen määrään tiettyä prosenttiosuutta kyseisen alueen kokonaismäärärahojen määrittämiseksi; prosenttiosuus suhteutetaan kuvastamaan jäsenvaltion, jossa tukikelpoinen alue sijaitsee, suhteellista vaurautta ostovoimapariteetteina mitattuna EU-27:n keskiarvoon verrattuna seuraavasti: jäsenvaltioissa sijaitseville alueille, joissa asukaskohtainen BKTL on alle [82] prosenttia EU:n keskiarvosta: [3,3] prosenttia jäsenvaltioissa sijaitseville alueille, joissa asukaskohtainen BKTL on [82] [99] prosenttia EU:n keskiarvosta: [2,1] prosenttia jäsenvaltioissa sijaitseville alueille, joissa asukaskohtainen BKTL on yli [99] prosenttia EU:n keskiarvosta: [1,7] prosenttia. 9772/12 tih/tih/sk 5
iii) Edellä olevan ii kohdan mukaiseen määrään lisätään tarvittaessa jokaista työtöntä kohden vuosittain myönnettävä [800 euron] määrä, jota sovelletaan kyseisen alueen työttömien siihen lukumäärään, joka ylittää lukumäärän, joka saataisiin soveltamalla EU:n kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräistä työttömyysastetta. iv) [Edellä olevan iii kohdan mukaiseen määrään lisätään tarvittaessa jokaista henkilöä kohden vuosittain myönnettävä [4] euron tukimäärä, jota sovelletaan niiden kaupunkien väestöön, joissa on yli 250 000 asukasta.] TAI [Kaupunkialueita koskevia erillismaksuja ei sovelleta.] 14. Tämän menetelmän soveltamisen tuloksena saatavalle määrälle asetetaan yläraja. [Jakomenetelmä siirtymäalueille 15. Kullekin jäsenvaltiolle myönnettävien määrärahojen tason perusteena käytetään objektiivista menetelmää, ja se lasketaan seuraavasti: Kullekin jäsenvaltiolle jaettavat määrärahat ovat sen yksittäisten tukikelpoisten alueiden määrärahojen yhteismäärä. Määrät lasketaan seuraavasti: i) Määritetään teoreettisen tuki-intensiteetin vähimmäis- ja enimmäistaso kullekin tukikelpoiselle siirtymäalueelle. Tuen vähimmäistaso määritetään sen keskimääräisen asukaskohtaisen tuki-intensiteetin perusteella jäsenvaltiota kohden [ennen alueellisen turvaverkon ja kaupunkiväestön perusteella maksettavaa [kahden kolmasosan] lisätukimäärää, joka myönnetään kyseisen jäsenvaltion kehittyneemmille alueille. Tuen enimmäistaso perustuu teoreettiseen alueeseen, jonka asukaskohtainen BKT on [75 prosenttia] EU-27:n keskimääräisestä BKT:stä, ja se lasketaan soveltamalla edellä 13 kohdan i ja ii alakohdassa määriteltyä menetelmää. Tämän menetelmän tuloksena saadusta määrästä otetaan huomioon [75 prosenttia]. ii) Lasketaan alustavat aluekohtaiset määrärahat ottaen huomioon alueen asukaskohtainen BKT lineaarisesti interpoloimalla alueen suhteellinen vauraus verrattuna EU-27:n keskiarvoon. 9772/12 tih/tih/sk 6
iii) Edellä olevan ii kohdan mukaiseen määrään lisätään tarvittaessa jokaista työtöntä kohden vuosittain myönnettävä [400 euron] määrä, jota sovelletaan kyseisen alueen työttömien siihen lukumäärään, joka ylittää lukumäärän, joka saataisiin soveltamalla EU:n kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräistä työttömyysastetta. TAI iv) [Edellä olevan iii kohdan mukaiseen määrään lisätään tarvittaessa jokaista henkilöä kohden vuosittain myönnettävä [4] euron tukimäärä, jota sovelletaan niiden kaupunkien väestöön, joissa on yli 250 000 asukasta.] TAI [Kaupunkialueita koskevia erillismaksuja ei sovelleta.] [Muut jakomenetelmät alueille, joiden BKT on [75] [90] prosenttia EU:n keskimääräisestä BKT:stä. 16. Tämän menetelmän soveltamisen tuloksena saatavalle määrälle asetetaan yläraja. Jakomenetelmä kehittyneemmille alueille 17. Alustavien määrärahojen teoreettinen kokonaismäärä saadaan kertomalla keskimääräinen vuosittainen asukaskohtainen [22,6] euron suuruinen tuki-intensiteetti tukikelpoisella väestömäärällä. 18. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion osuus on sen tukikelpoisten alueiden osuuksista muodostuva yhteismäärä; tukikelpoisten alueiden osuudet määräytyvät seuraavin perustein ja seuraavassa esitetyllä tavalla painotettuina: - alueen kokonaisväestömäärä (painokerroin [25 prosenttia]), - NUTS 2 -alueiden työttömien lukumäärä työttömyysasteen ylittäessä kaikkien kehittyneempien alueiden keskimääräisen työttömyysasteen (painokerroin [20 prosenttia]), - työllisyysasteen korotus, joka tarvitaan alueelliselle työllisyysasteelle (20 64-vuotiaiden osalta) asetetun Eurooppa 2020 -strategian tavoitteen saavuttamiseksi (painokerroin [20 prosenttia]), - 30 34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuteen tarvittava lisämäärä, jotta saavutettaisiin Eurooppa 2020 -strategian 40 prosentin tavoite (painokerroin [12,5 prosenttia]), - opintonsa keskeyttäneiden määrään edellytettävä vähennys (18 24-vuotiaiden osalta), jotta saavutettaisiin Eurooppa 2020-strategiassa asetettu 10 prosentin tavoite (painokerroin [12,5 prosenttia]), 9772/12 tih/tih/sk 7
- alueen toteutuneen BKT:n (ostovoimastandardina) ja sen teoreettisen alueellisen BKT:n välinen ero, joka alueella olisi, jos sen asukaskohtainen BKT olisi sama kuin kaikkein vauraimmalla NUTS 2 -alueella (painokerroin [7,5 prosenttia]), - niiden NUTS 3 -alueiden väestö, joilla asukastiheys on alle [12,5 asukasta neliökilometriä kohti] (painokerroin [2,5 prosenttia]). [Saatuun määrään lisätään tarvittaessa jokaista henkilöä kohden vuosittain myönnettävä [4] euron tukimäärä, jota sovelletaan niiden kaupunkien väestöön, joissa on yli 250 000 asukasta.] TAI [Kaupunkialueita koskevia erillismaksuja ei ole määrä soveltaa.] Koheesiorahaston jakomenetelmä 19. Teoreettinen kokonaismääräraha saadaan kertomalla keskimääräinen asukaskohtainen [50] euron suuruinen tuki-intensiteetti tukikelpoisella väestömäärällä. Kunkin tukeen oikeutetun jäsenvaltion a priori määrärahaosuus kyseisestä teoreettisesta kokonaismäärärahasta vastaa prosenttiosuutta, joka on saatu käyttämällä laskentaperusteena väestömäärää, pinta-alaa ja kansallista vaurautta seuraavasti: i) Lasketaan asianomaisen jäsenvaltion väestömäärän ja pinta-alan osuuksien aritmeettinen keskiarvo kaikkien tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden kokonaisväestöstä ja -pinta-alasta. Jos jäsenvaltion osuus kokonaisväestöstä on kuitenkin vähintään viisi kertaa suurempi kuin sen osuus kokonaispinta-alasta, mikä merkitsee erittäin korkeaa asukastiheyttä, käytetään tässä vaiheessa vain osuutta kokonaisväestöstä. ii) Mukautetaan näin saatuja prosenttiosuuksia kertoimella, joka edustaa yhtä kolmasosaa siitä prosenttiosuudesta, jolla kyseisen jäsenvaltion asukaskohtainen BKTL (OVS:na) ylittää tai alittaa ajanjaksona [2008 2010] kaikkien tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden keskimääräisen asukaskohtaisen BKTL:n (keskiarvo ilmaistu 100 prosenttina). 9772/12 tih/tih/sk 8
20. Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden liikenteen ja ympäristön infrastruktuureihin liittyvien huomattavien tarpeiden huomioon ottamiseksi niiden osuus koheesiorahastosta on [yksi kolmasosa] kaudella keskimäärin saaduista lopullisista kokonaismäärärahoista (rakennerahastot ja koheesiorahasto) ylärajan asettamisen jälkeen. 21. [Koheesiorahastorahoitukseen vuonna 2013 täysin oikeutetut jäsenvaltiot, joiden nimellinen bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden kuitenkin on yli 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta, saavat koheesiorahastosta erityistä siirtymäkauden tukea. Tämän siirtymäkauden tuki on vuonna 2014 [50] euroa henkeä kohden, ja se poistuu vähitellen vuoteen 2020 mennessä.] 22. Tämän menetelmän soveltamisen tuloksena saatavalle määrälle asetetaan yläraja. Euroopan alueelliseen yhteistyöhön suunnattujen varojen jakomenetelmä 23. Jäsenvaltioittain tapahtuva varojen jako rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä varten määritellään raja-alueiden väestömäärän osuuden ja kunkin jäsenvaltion kokonaisväestömäärän osuuden painotetun summan perusteella. Painoarvo määräytyy rajat ylittävien ja kansainvälisten tekijöiden osuuden mukaan. Rajat ylittävän ja kansainvälisen yhteistyön osuudet ovat [77,9] ja [22,1] prosenttia. Kaikkein syrjäisimpiin ja harvaan asuttuihin alueisiin sovellettava jakomenetelmä 24. Kaikkein syrjäisimmät alueet ja pohjoiset harvaan asutut NUTS 2 -tason alueet saavat erityistä lisämäärärahaa tuki-intensiteetin ollessa [20] euroa asukasta kohti vuodessa. Se jaetaan alue- ja jäsenvaltiokohtaisesti suhteessa näiden alueiden kokonaisväestömäärään. 9772/12 tih/tih/sk 9
Ylärajan asettaminen 25. Jotta koheesiorahoitus saataisiin asianmukaisesti kohdistettua vähiten kehittyneille alueille ja jäsenvaltioille ja jotta voitaisiin pienentää eroja keskimääräisessä asukaskohtaisessa tukiintensiteetissä, kullekin jäsenvaltiolle siirrettävien varojen enimmäismääräksi vahvistetaan [2,5] prosenttia BKT:sta. Yläraja asetetaan vuosittain, ja siinä yhteydessä vähennetään tarvittaessa suhteellisesti kaikkia siirtoja asianomaiseen jäsenvaltioon (lukuun ottamatta kehittyneempien alueiden ja Euroopan alueellisen yhteistyön osalta), jotta päästäisiin siirrettävien varojen enimmäismäärään. [Niille jäsenvaltioille, jotka liittyivät unioniin ennen vuotta 2013 ja joiden keskimääräinen BKT:n reaalikasvu vuosina 2008-2010 oli pienempi kuin EU-27:n keskiarvo, siirrettävien varojen enimmäismääräksi vahvistetaan [2,x] prosenttia BKT:sta.] 26. [Kullekin jäsenvaltiolle suunnatun tuen enimmäismäärä vuosina 2014 2020 vahvistetaan [X] prosentiksi sen vuosien 2007 2013 kokonaismäärärahoista. Unioniin 1 päivänä tammikuuta 2007 liittyneille jäsenvaltioille suunnatun tuen enimmäismääräksi vahvistetaan [X] prosenttia niiden vuosien 2009 2013 kokonaismäärärahojen seitsemästä viidesosasta (7/5). Tuen enimmäismäärää ei sovelleta niihin jäsenvaltioihin, jotka liittyivät unioniin 1 päivän tammikuuta 2007 jälkeen.] Turvaverkot 27. Niiden alueiden osalta, joiden asukaskohtainen BKT vuosina 2007 2013 oli alle 75 prosenttia EU-25:n keskiarvosta mutta yli 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta, tuen vähimmäismäärä vuosina 2014 2020 vastaa alenevaa prosenttiosuutta komission niille lähentymistavoitteen mukaisesti vuosia 2007 2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä laskemasta aiemmasta keskimääräisestä ohjeellisesta vuotuisesta määrästä. Nämä määrät ovat [xx prosenttia] vuonna 2014, [xx prosenttia] vuonna 2015, [xx prosenttia] vuonna 2016, [xx prosenttia] vuonna 2017, [xx prosenttia] vuonna 2018, [xx prosenttia] vuonna 2019 ja [xx prosenttia] vuonna 2020. Vuosina 2014 2020 tuen kokonaismäärä on vähintään [55 prosenttia kaksi kolmasosaa] vuosien 2007 2013 tuesta. 9772/12 tih/tih/sk 10
28. Jäsenvaltiolle suunnatun tuen alin kokonaismäärä (koheesiorahasto ja rakennerahastot) vastaa [55] prosenttia sen vuosien 2007 2013 kokonaismäärärahoista. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi tarvittavia mukautuksia sovelletaan suhteellisesti koheesiorahastosta ja rakennerahastoista myönnettäviin määrärahoihin lukuun ottamatta "Euroopan alueellinen yhteistyö" -tavoitteen määrärahoja. Yhteisrahoitusosuudet 29. "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitteen mukaisissa toimenpideohjelmissa yhteisrahoitusosuus on kunkin toimintalinjan tasolla enintään a) [75 85] prosenttia koheesiorahaston osalta, b) [75 85] prosenttia niille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT vuosina 2007 2009 oli alle [85 prosenttia] EU-27:n vastaavan ajanjakson keskiarvosta, sekä syrjäisimmille alueille, c) [75 80] prosenttia sellaisille muille kuin b alakohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille, jotka voivat saada siirtymäkauden tukea koheesiorahastosta 1. tammikuuta 2014 alkaen, d) [75] prosenttia muille kuin b ja c alakohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille sekä kaikille alueille, joiden asukaskohtainen BKT vuosina 2007 2013 oli alle 75 prosenttia EU-25:n kyseisen viitekauden keskiarvosta mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia EU-27:n BKT:n keskiarvosta, e) [60] prosenttia muille kuin d alakohdassa tarkoitetuille siirtymäalueille, f) [50] prosenttia muille kuin d alakohdassa tarkoitetuille kehittyneemmille alueille. "Euroopan alueellinen yhteistyö" -tavoitteen mukaisissa toimenpideohjelmissa yhteisrahoitusosuus on kunkin toimintalinjan tasolla enintään [75] prosenttia. [Niiden ohjelmien osalta, joihin osallistuu ainakin yksi vähemmän kehittynyt alue, yhteisrahoitusosuutta voidaan "Euroopan alueellinen yhteistyö" -tavoitteen yhteydessä nostaa aina [85] prosenttiin.] Perussopimuksen 349 artiklassa mainituille syrjäisimmille alueille ja NUTS II -alueille, jotka täyttävät Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt ehdot, myönnettävän lisärahoituksen yhteisrahoitusosuus on korkeintaan [50] prosenttia. 9772/12 tih/tih/sk 11
30. Tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsiville jäsenvaltioille suunnattujen maksujen korottaminen a) [Yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa ([10] prosenttiyksiköllä), jos jäsenvaltio saa SEUT-sopimuksen 136 ja 143 artiklassa tarkoitettua rahoitustukea. Näin vähennetään jäsenvaltioiden talousarvioista tarvittavaa rahoitusta tilanteessa, jossa julkista taloutta pyritään vakauttamaan, ja pidetään samalla EU:n rahoituksen taso ennallaan.] TAI b) [Jotta noudatettaisiin täysin yhteisrahoituksen periaatetta, edellä olevassa kohdassa esitettyjä määriä ei voida nostaa, jos jäsenvaltio saa SEUT 136 ja 143 artiklassa tarkoitettua rahoitusapua.] VERKKOJEN EUROOPPA -VÄLINE 31. Yhteenliitetyt liikenne-, energia- ja digitaaliset verkot ovat tärkeä osa eurooppalaisten sisämarkkinoiden loppuun saattamista. Lisäksi investoinnit tärkeimpiin infrastruktuureihin, joista saadaan Euroopan tason lisäarvoa, voivat parantaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Euroopan kilpailukykyä vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa, joille ovat tunnusomaisia hidas kasvu ja tiukka budjettikuri. Tällaiset investoinnit ovat myös ratkaisevia pyrittäessä saavuttamaan EU:n kestävän kasvun tavoitteet, jotka on esitetty Eurooppa 2020 -strategiassa, sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla asettamat 20-20-20-tavoitteet. Toteutettaessa toimenpiteitä tällä alalla otetaan huomioon, että markkinatoimijoilla on päävastuu energia- ja digitaalisten infrastruktuurien suunnittelusta ja investoinneista. 32. Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014 2020 on xx euroa. Tämä määrä jaetaan eri alojen välillä seuraavasti: a) liikenne: [63,4] prosentin vastine XX eurolle, [josta [31,5] prosentin vastine [xx eurolle] siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen mukaisesti jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen], b) energia: [18,2] prosentin vastine XX eurolle, c) televiestintä: [18,4] prosentin vastine XX eurolle. 9772/12 tih/tih/sk 12
Komissio voi käyttää rahoitusvälineitä yhdennettynä osana Verkkojen Eurooppa -välinettä. Rahoitusvälineisiin käytettyjen varojen kokonaismäärä ei saa ylittää [x] miljoonaa euroa. 33. [Siirrot koheesiorahastosta liikenneinfrastruktuureihin Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä toteutetaan välinettä koskevan asetuksen liitteessä lueteltujen hankkeiden mukaisesti.] TAI TAI a) [Etusijalle asetetaan ennen kaikkea hankkeet, jotka vastaavat koheesiorahaston määrärahojen kansallista jakoa.] b) [Vaihtoehtoiset säännökset, jotka koskevat varojen siirtoa koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle.] c) [Koheesiorahastosta ei siirretä varoja Verkkojen Eurooppa -välineelle.] ELINTARVIKETUKI VÄHÄOSAISIMMILLE [Siirretään koheesiopolitiikkaa koskevasta jaksosta. Siirretään johonkin neuvottelupaketin toiseen osaan.] 34. [Elintarviketuki vähäosaisimmille on xx euroa, ja se siirretään otsakkeeseen [2] TAI [3].] TAI [Elintarviketuki vähäosaisimmille -ohjelmaa ei jatketa vuoden 2013 jälkeen.] 9772/12 tih/tih/sk 13
OTSAKE 2 KESTÄVÄ KASVU: LUONNONVARAT 35. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteina (YMP) on lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla; ja tällä tavoin taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohden laskettuja tuloja, vakauttaa markkinat, varmistaa elintarviketarjonta ja taata kohtuulliset kuluttajahinnat. Maatalouden yhteiskunnallinen rakenne sekä eri maatalousalueiden väliset rakenteelliset erot ja luonnonolojen erot olisi otettava huomioon. 36. Edellä esitetyn perusteella uudistuksilla on varmistettava 1) elinkelpoinen ruoan tuotanto; luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet; ja 3) tasapainoinen aluekehitys. Lisäksi YMP olisi perinpohjaisesti yhdennettävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja erityisesti kestävän kasvun tavoitteeseen niin, että samalla noudatetaan täysimääräisesti tälle politiikalle perussopimuksessa määrättyjä tavoitteita. 37. Tämän otsakkeen, joka kattaa maatalouden, maaseudun kehittämisen, kalatalouden sekä ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusvälineen, maksusitoumusmäärärahat eivät saa ylittää seuraavaa tasoa: KESTÄVÄ KASVU: LUONNONVARAT (miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 X X X X X X X joista: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet X X X X X X X 9772/12 tih/tih/sk 14
38. Yhteinen maatalouspolitiikka perustuu vuosina 2014 2020 edelleen kahden pilarin rakenteelle: - Ensimmäisestä pilarista tarjotaan suoraa tukea maataloustuottajille ja rahoitetaan markkinatoimenpiteitä. Suora tuki ja markkinatoimenpiteet rahoitetaan kokonaan ja yksinomaan EU:n talousarviosta, jotta voidaan varmistaa yhteisen politiikan soveltaminen koko yhtenäismarkkinoilla yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän avulla. - YMP:n toisesta pilarista tuotetaan tiettyjä julkisia ympäristöhyödykkeitä, parannetaan maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, monipuolistetaan maaseudun elinkeinoelämää ja parannetaan elämänlaatua maaseudulla, myös alueilla, joilla on erityisongelmia. Jäsenvaltiot myös osallistuvat toisen pilarin toimenpiteiden rahoittamiseen. Näin voidaan varmistaa taustalla olevien tavoitteiden toteutuminen ja tuetaan maaseudun kehittämispolitiikan vipuvaikutusta. Ensimmäinen pilari: Suoran tuen uudelleen jakamisen taso ja malli jäsenvaltioiden välisen lähentymisen erittely 39. Suora tuki jaetaan jäsenvaltioiden kesken aiempaa oikeudenmukaisemmin [palkkatasoissa ja tuotantopanoskustannuksissa] yhä esiintyvät erot huomioon ottaen vähentämällä asteittain yhteyttä historiallisiin viitemääriin ja ottamalla huomioon yhteisen maatalouspolitiikan ja unionin talousarvion muodostama yleinen viitekehys. 40. Kaikkien niiden jäsenvaltioiden osalta, joilla suorien tukien määrä hehtaaria kohti on alle [90 prosenttia] EU:n keskiarvosta, eroa niiden suorien tukien ja EU:n keskiarvon välillä kavennetaan yhdellä kolmanneksella seuraavan jakson kuluessa. [Tämän lähentymisen rahoittavat kaikki jäsenvaltiot [, joilla suorien tukien määrä on EU:n keskiarvon yläpuolella suhteutetusti niiden etäisyyteen EU:n keskiarvosta] TAI [lineaarisesti]. Tätä menettelyä sovelletaan progressiivisesti [neljän] vuoden ajan varainhoitovuodesta [2015] varainhoitovuoteen [2018]. 9772/12 tih/tih/sk 15
Suurtiloja koskeva tukikatto 41. Suurtuensaajille asetetaan suorien tukien osalta tukikatto ottaen asianmukaisesti huomioon työllisyys. Suurtuensaajien tukien alentamisesta ja tukikaton asettamisesta koituvien tulojen olisi jäätävä niihin jäsenvaltioihin, joissa ne muodostuivat [ja ne olisi käytettävä sellaisten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) piiriin kuuluvien hankkeiden rahoitukseen, joiden innovatiivinen panos on merkittävä] TAI [ja ne olisi käytettävä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) puitteissa.]. TAI [Suurtuensaajille myönnettävien suorien tukien osalta ei aseteta tukikattoa] Rahoituskuria koskeva menetelmä 42. [Sen varmistamiseksi, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen käytettävät määrät eivät ylitä monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettuja vuotuisia enimmäismääriä, olisi säilytettävä asetuksen 73/2009 11 artiklassa, jonka nojalla suorien tukien tasoa mukautetaan, kun ennusteet osoittavat otsakkeen 2 mukaisen vuotuisen enimmäismäärän ylittyvän jonakin varainhoitovuonna, tarkoitettu rahoituskuria koskeva menetelmä, mutta ilman 300 000 000 euron turvamarginaalia.] TAI [Muita rahoituskuria koskevia säännöksiä, mukaan lukien mahdollinen turvamarginaalin säilyttäminen ja asianomaisia maanviljelijöitä koskevan vähimmäiskynnyksen käyttöönotto]. 9772/12 tih/tih/sk 16
Muita ensimmäiseen pilariin liittyviä osatekijöitä 43. [Suoriin tukiin käytettävää kokonaismäärää vähennetään [X] prosentilla vuodessa varainhoitovuodesta [x] varainhoitovuoteen [y].] [Muihin ensimmäiseen pilariin liittyviin toimenpiteisiin kuin suoriin tukiin käytettävää kokonaismäärää vähennetään [[X] prosentilla vuodessa vuonna [X]] JA/TAI [jota seuraa vähennys, joka on] [[X] prosenttia vuodessa].] [Näiden kahden osatekijän tulos sisällytetään edellä 37 kohdassa olevaan taulukkoon.] [Suorien tukien] viherryttäminen 44. Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötehokkuutta parannetaan "vihertämällä" suoria tukia siten, että sovelletaan eräitä yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevia sääntöjä koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa määriteltäviä ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä[, joita kaikkien viljelijöiden edellytetään noudattavan]. [Jäsenvaltioille vahvistetaan joustonvara toteutettavaksi valittavien vihertämistoimenpiteiden osalta.] Jäsenvaltioiden on käytettävä [30 prosenttia] vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä kyseisten käytäntöjen rahoittamiseen. TAI [Muita säännöksiä, joiden tavoitteena on yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötehokkuuden parantaminen] Pilareiden välinen joustavuus 45. Jäsenvaltio voi päättää asettaa saataville enintään [10] prosenttia suoria tukia koskevan asetuksen liitteessä II esitetyistä kalenterivuosien 2014 2019 vuotuisista kansallisista enimmäismääristään käytettäväksi lisätukena maaseuturahastosta rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä suoriin tukiin. 9772/12 tih/tih/sk 17
46. Jäsenvaltio, jolla suorien tukien keskimääräinen taso hehtaaria kohti on alle [90 prosenttia] EU:n keskiarvosta yleisten talousarvioleikkausten, tukien asteittaisen käyttöönoton ja uusien jakoperusteiden jälkeen, voi päättää asettaa saataville tämän asetuksen mukaisina suorina tukina vuosina enintään [5] prosenttia maaseuturahastosta 2015 2020 rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin tarkoitetuista tukimäärärahoista. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä tukitoimenpiteisiin maaseudun kehittämisohjelmissa. Toinen pilari Maaseudun kehittämistuen jakoperusteet 47. Maaseudun kehittämistuki jaetaan jäsenvaltioiden kesken objektiivisten perusteiden ja aiempien tulosten perusteella, ottaen huomioon maaseudun kehittämistavoitteet ja yhteisen maatalouspolitiikan ja unionin talousarvion muodostama yleinen viitekehys. 48. Maaseudun kehittämistuen kokonaismääräksi asetetaan [X] euroa. [Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tuen jakaantumisen eri vuosille.] [Yksittäisille jäsenvaltioille osoitettavia määriä tarkistetaan niin, että niissä otetaan huomioon edellä [41,] 45 ja 46 kohdassa esitetyt säännökset. 49. [Komissio jakaa täytäntöönpanosäädöksellä lopulliset määrät vuosittain jäsenvaltioille [(mukaan lukien suorille tuille asetetuista tukikatoista kertyvät määrät)]. Vuosijakaumaa vahvistaessaan komissio ottaa huomioon puolueettomat perusteet ja aiemmat tulokset:] [Puolueettomat perusteet on määriteltävä seuraavien osa-alueiden osalta: maatalouden kilpailukyky; luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet; maaseutualueiden tasapainoinen aluekehitys.] TAI [Maaseudun kehittämiseen osoitettavan kokonaismäärän jakautuminen jäsenvaltioiden kesken perustuu muun muassa objektiivisiin perusteisiin ja aiempiin tuloksiin seuraavasti: (lisätään taulukko, josta näkyy maaseudun kehittämistuen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken).] 9772/12 tih/tih/sk 18
Maaseudun kehittämistuen yhteisrahoitusosuudet 50. Maaseudun kehittämisohjelmissa vahvistetaan kaikkiin toimenpiteisiin sovellettava yhtenäinen maaseuturahaston rahoitusosuus. Vähemmän kehittyneille alueille [, siirtymäalueille] sekä syrjäisimmille alueille ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitetuille pienille Egeanmeren saarille on tarvittaessa vahvistettava erillinen maaseuturahaston rahoitusosuus. Maaseuturahaston rahoitusosuus on enintään: - [75 85] prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla, syrjäisimmillä alueilla ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla; - [[75] prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista kaikilla alueilla, joiden asukaskohtainen BKT vuosina 2007 2013 oli alle 75 prosenttia EU-25:n vastaavan ajanjakson keskiarvosta mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia EU- 27:n keskiarvosta]; - [60] prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla kuin edellisessä luetelmakohdassa tarkoitetuilla siirtymäalueilla; - [50 55] prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla. - [[75] prosenttia toimiin, joilla edistetään ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.] - edellä 45 kohdassa tarkoitetut ensimmäisestä pilarista lisätukena toiseen pilariin siirretyt maaseudun kehittämiseen ohjattavat määrät rahoitetaan yhteisesti yleisten yhteisrahoitusosuuksien mukaisesti TAI [100] prosenttia edellä 9 kohdassa tarkoitettujen ensimmäisestä pilarista lisätukena toiseen pilariin siirrettyjen maaseudun kehittämiseen ohjattavien määrien osalta. 9772/12 tih/tih/sk 19
Maaseuturahaston rahoitusosuus on vähintään 20 prosenttia. Muiden erityistoimenpiteisiin osoitettavien maaseuturahaston rahoitusosuuksien enimmäismäärät vahvistetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annettavassa asetuksessa]. * * * 51. Otsakkeesta 2 osoitettavasta rahoituksesta tuetaan myös yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) ja yhdennettyjä meripolitiikkoja, erityisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja YKP:n kansainväliselle ulottuvuudelle osoitettavien määrärahojen kautta, sekä ilmaston ja ympäristön aloilla toteutettavia toimia ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) kautta. 9772/12 tih/tih/sk 20
SEURAAVIA RAHASTOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET: EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO, EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO, KOHEESIORAHASTO, MAASEUTURAHASTO JA EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTO [Siirretään johonkin neuvottelupaketin toiseen osaan.] Yhteinen strategiakehys 52. Rakenne- ja koheesiorahastot sijoitetaan yhteiseen strategiakehykseen yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kanssa niiden tehokkuuden ja synergian maksimoimiseksi. Tämä merkitsee, että on määriteltävä joukko temaattisia tavoitteita Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Makrotaloudellinen ehdollisuus 53. Muodostamalla tiiviimpi yhteys koheesiopolitiikan ja unionin talouden ohjauksen välille varmistetaan, että terveellä talouspolitiikalla tuetaan yhteisen strategiakehyksen rahastoista annettavan rahoituksen vaikuttavuutta ja että yhteisen strategiakehyksen rahastot voidaan tarvittaessa uudelleensuunnata maan taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen. 54. Komissio voi sen vuoksi pyytää jäsenvaltiota tarkistamaan kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen, jotta voidaan a) tukea kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja/tai 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa tai tukea kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettujen, perussopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa; b) tukea kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa; 9772/12 tih/tih/sk 21
c) tukea kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, [makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta] annetun asetuksen (EU) N:o /2011 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa, edellyttäen että näiden muutosten katsotaan olevan tarpeen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi; tai d) maksimoida käytettävissä olevien yhteisen strategiakehyksen rahastojen kasvu- ja kilpailukykyvaikutukset asetuksen (EU) N:o 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos jäsenvaltio täyttää yhden seuraavista edellytyksistä: i) sen saataville on asetettu unionin rahoitustukea neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 mukaisesti; ii) sen saataville on asetettu keskipitkän ajan rahoitustukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaisesti; iii) sen saataville on asetettu rahoitustukea Euroopan vakausmekanismilainan muodossa Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti. 55. Jos jäsenvaltio ei toteuta tehokkaita toimia komission pyynnön noudattamiseksi, komissio voi antaa päätöksen kyseisten ohjelmien maksujen keskeyttämisestä kokonaisuudessaan tai osittain. Komissio keskeyttää kyseisten ohjelmien maksut ja sitoumukset osittain tai kokonaisuudessaan, jos a) neuvosto päättää, että jäsenvaltio ei noudata sitä koskevia toimenpiteitä, jotka neuvosto on hyväksynyt perussopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti; b) neuvosto päättää perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, että kyseinen jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi; 9772/12 tih/tih/sk 22
c) neuvosto toteaa [makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta] annetun asetuksen (EU) N:o /2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio ei ole toimittanut kahdessa peräkkäisessä tapauksessa riittävää oikaisutoimenpiteitä koskevaa suunnitelmaa, tai neuvosto hyväksyy kyseisen asetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöksen, jossa todetaan noudattamatta jättäminen; d) komissio toteaa, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut toimenpiteitä pannakseen täytäntöön neuvoston asetuksessa (EU) N:o 407/2010 tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitetun sopeutusohjelman, ja sen seurauksena päättää olla antamatta lupaa tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen; tai e) Euroopan vakausmekanismin johtokunta toteaa, että kyseiselle jäsenvaltiolle EVM:n lainan muodossa annettavaan EVM:n rahoitustukeen liitetyt ehdot eivät ole täyttyneet, ja sen seurauksena päättää olla maksamatta sille myönnettyä vakaustukea. 56. Keskeytyspäätösten olisi oltava oikeasuhteisia ja vaikuttavia, ja niissä olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion taloudellinen ja sosiaalinen tilanne ja noudatettava tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä, erityisesti sen suhteen, mitkä ovat keskeytyksen vaikutukset kyseisen jäsenvaltion talouteen. 57. [Muita soveltamisalaa, laajuutta ja makrotaloudellisten olosuhteiden vaikutuksia koskevia mahdollisia säännöksiä]. 58. Keskeytykset lopetetaan ja varat asetetaan jälleen kyseisen jäsenvaltion saataville heti, kun jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Suoritusvaraus 59. Toteumaperusteinen ehdollisuus edistää suuntautumista tuloksellisuuteen ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden toteutumista. 9772/12 tih/tih/sk 23
60. Suoritusvaraus [Se perustuu taloudellisiin indikaattoreihin ja tuotosindikaattoreihin liittyvien välitavoitteiden saavuttamiseen ohjelmien painopisteille asetettujen Eurooppa 2020 -strategian mukaisten tavoitteiden yhteydessä. Asianomaisten rahastojen määrärahoista [X prosenttia] siirretään sivuun ja kohdennetaan väliarvioinnissa niiden jäsenvaltioiden ohjelmien painopisteille, jotka ovat saavuttaneet välitavoitteensa.] TAI [Jäsenvaltiot voivat omasta aloitteestaan päättää perustaa "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitetta varten kansallisen suoritusvarauksen, joka voi olla [X] prosenttia niiden kokonaismäärärahoista.] 61. Suorituskehyksen mukaisten välitavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi johtaa tuen maksamisen keskeyttämiseen, ja vakava alisuoriutuminen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa voi johtaa tuen peruuttamiseen. Ennakkomaksujen määrät 62. [Ohjelman alussa maksettavalla ennakkomaksulla varmistetaan, että jäsenvaltioilla on alusta alkaen käytettävissään varat, joilla ne tukevat tuensaajia ohjelman täytäntöönpanossa. Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevien ennakkomaksujen määrien olisi sen vuoksi oltava seuraavat: Ensimmäinen ennakkomaksu maksetaan erinä seuraavasti: a) vuonna 2014: [kaksi] prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi; b) vuonna 2015: [yksi] prosentti tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi; c) vuonna 2016: [yksi] prosentti tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi. Jos toimenpideohjelma hyväksytään vuonna 2015 tai myöhemmin, aikaisemmat erät maksetaan hyväksymisvuonna. 9772/12 tih/tih/sk 24
TAI Maaseuturahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevien alustavien ennakkomaksujen määrä on myös yhteensä [4] prosenttia siten, että ensimmäinen maksuerä on [2] prosenttia ja että maksueriä on enintään kolme.] [Ennakkomaksua ei makseta vuosina 2014 2016.] Muut säännökset 63. Kaikkiin ohjelmiin sovelletaan vapauttamismenettelyä, jonka periaatteena on, että ne sitoumukseen liittyvät määrät, joista ei ole suoritettu ennakkomaksuja tai joista ei ole esitetty maksupyyntöä kauden [N+2] kuluessa, vapautetaan. [Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston tukemiin ohjelmien osalta vapauttamista ei sovelleta vuoden 2014 talousarviositoumukseen. Vapauttamista varten yksi kuudesosa vuoden 2014 sitoumuksesta lisätään kuhunkin vuosien 2015 20 talousarviositoumukseen.] 9772/12 tih/tih/sk 25