RAPORTTI 16WWE1118.B710 18.11.2011 Vesihuoltolaitosten toimintakertomukseen liitettävät perustiedot ja tunnusluvut
1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 PERUSTIEDOT JA TUNNUSLUVUT... 3 2.1 Laitoksen toiminta... 3 2.1.1 Veden laatu... 3 2.1.2 Puhdistetun jäteveden laatu... 4 2.1.3 Vedenjakelu... 4 2.1.4 Viemäröinti... 6 2.2 Toiminnan volyymi ja tekniikka... 6 2.3 Talous... 7 2.3.1 Vesihuoltolaitosten omaisuuden arvostus ja tuotto... 8 2.4 Perittävät maksut... 10 2.5 Vesihuoltolaitoksen palvelut... 11 3 TOIMINTAKERTOMUKSEN SISÄLTÖ JA RAKENNE... 11 4 EHDOTUS ASETUKSELLA VAADITTAVIKSI TIEDOIKSI... 13 5 YHTEENVETO... 13 Liitteet Liite 1. Ehdotus toimintakertomuksessa esitettävistä perustiedoista ja tunnusluvuista. Liite 2. Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat tiedot.
2 1 JOHDANTO Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä ehdotti loppuraportissaan (MMM 2010:6), että vesihuoltolaitoksille sekä vesihuoltolaitoksille vettä toimittaville tai laitosten jätevesiä käsitteleville tahoille tulisi velvoite laatia vesihuoltoa ja huleveden viemäröintiä koskeva tilinpäätös ja toimintakertomus. Toimintakertomus sisältää tilinpäätöksen, tarvittavat liitetiedot ja kuvauksen vuoden toiminnasta. Lisäksi toimintakertomuksessa on tarkoitus edistää läpinäkyvyyttä ja esittää toimintaa kuvaavia tunnuslukuja: hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta. Tunnuslukujen muodostamista palvelisi vesihuollon tietojärjestelmä, johon vesihuoltolaitoksen tulisi toimittaa tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat perustiedot. Toimintakertomuksen sisällöstä, vesihuollon tietojärjestelmästä, siihen toimitettavista tiedoista ja tunnuslukujen laskemisesta säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Laitokselta vesihuollon tietojärjestelmään syötettävien tietojen tulisi olla yksiselitteisiä, ja tietojärjestelmä voisi tuottaa tarvittavat tunnusluvut toimintakertomuksia varten. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä toteaa, että vesihuoltoa koskevia tietotarpeita on vesihuoltolaitoksilla itsellään, valtion viranomaisilla, maakuntien liitoilla, kunnilla, tutkimuslaitoksilla ja laitosten asiakkailla. Yhä enemmän tietoja tarvitaan lisäksi paikkatietomuodossa. Tunnuslukujen tulisi hyödyttää viranomaisten lisäksi niin vesihuoltolaitoksia kuin vesihuollon asiakkaita. Tunnuslukujen ja toimintakertomuksen suhde tulisi olla siten selvä, että tunnuslukuja ei voitaisi tulkita toimintakertomukseen vääristävällä tavalla. Toimintakertomuksella on tässä ymmärretty vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaa lyhyttä kertomusta toiminnasta sekä tilinpäätöksen tuloslaskelmaa, tasetta ja rahoituslaskelmaa. Tunnusluvut on tarkoitus esittää toimintakertomuksen yhteydessä standardimuotoisena esityksenä. Varsinaisten tunnuslukujen rinnalla toimintakertomuksessa on syytä esittää joitakin vesihuoltolaitosten toimintaa kuvaavia perustietoja. Perustietojen perusteella ei ole tarkoitus verrata laitoksia keskenään. Suuri osa niistä tarvitaan tunnuslukujen laskennassa, eivätkä ne siten juuri lisää syötettävien tietojen määrää. Tunnuslukujen määrittelyn haasteena on riittävän kuvaavien tunnuslukujen luonti, lähtötietojen saatavuus, tunnuslukujen ymmärrettävyys asiakaskunnassa ja pienten vähäresurssisten laitosten suuri määrä. Koska samojen tunnuslukujen on sovittava kaikille vesihuoltolaitoksille, on tunnuslukujen määrän rajoituttava aivan olennaisimpiin taloudellisia tunnuslukuja täydentävään tietoon. Käytännössä tunnuslukuja voi olla 10 20 kpl. Maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt käsillä olevan työn Vesihuoltolain valmistelun tausta-aineistoksi tavoitteena laatia ehdotus soveltuvista tunnusluvuista. Työ on laadittu yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön ja sen vesihuollon tietojärjestelmähankkeen ohjausryhmän kanssa. Lisäksi työssä on hyödynnetty Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen (VVY) tunnuslukujärjestelmää. Raportin laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy. Selvitystyö on osa vesihuoltolain tarkistamisen yhteydessä tehtävää vesihuollon tietojärjestelmäuudistusta. Raportin yhteydessä annetaan ehdotus vesihuoltolain nojalla annettavan asetuksen perusteella vaadittavista tiedoista.
2 PERUSTIEDOT JA TUNNUSLUVUT 2.1 Laitoksen toiminta 2.1.1 Veden laatu Maa- ja metsätalousministeriö Toimitetun veden laatu on asiakkaan kannalta keskeinen parametri ja siksi luonnollinen valinta seurattavaksi suureeksi. Talousveden laatua tarkkaillaan vesihuoltolaitoksilla hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti verkostosta ja raakavedestä otettavista näytteistä. Leimallista talousvesiseurannalle on näytteiden ja analyysien suuri määrä isoilla laitoksilla. Pienillä laitoksilla otettujen näytteiden määrä voi olla hyvin pieni ja yhdenkin näytteen poikkeavat tulokset voivat aiheuttaa suuria muutoksia esimerkiksi niistä laskettuihin keskiarvoihin. Näytteistä otetaan varsin suuri määrä analyyseja, mikä johtuu lukuisista talousvesiasetuksen (461/2000) raja-arvoista. Näiden raja-arvojen esittäminen ja niiden merkittävyyden viestiminen asiakkaille havainnollisesti on hyvin haastavaa. Vertailua helpottaa se, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vaatimukset ovat laitoksille samat. Yksityiskohtaisten laatuparametrien esittäminen toimintakertomuksessa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Esitys tunnusluvuiksi: Terveysperustaiset laatuvaatimukset täyttävä vedenlaatu (%) Laatusuositukset täyttävä vedenlaatu (%) Määritelmät: Terveysperustaiset laatuvaatimukset täyttävä vedenlaatu: Terveysperustaiset laatuvaatimukset täyttävien verkostonäytteiden osuus kaikista verkostonäytteistä. Terveysperustaiset laatuvaatimukset ovat talousvesiasetuksen (461/2000) liitteen 1 taulukoissa 1 ja 2 esitetyt mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset.. Laatusuositukset täyttävä vedenlaatu: Laatusuositukset täyttävien verkostonäytteiden osuus kaikista verkostonäytteistä. Laatusuositukset ovat talousvesiasetuksen (461/2000) liitteen 1 taulukon 3 mukaiset laatusuositukset. Terveysperustaisten laatuvaatimusten osalta tunnusluvun tulisi olla laitoksella 100 % otetuista näytteistä. Laatusuositusten osalta pienet poikkeamat tästä eivät haittaa. Esim. verkostossa esiintynyt sameus voi olla seurausta verkoston huuhtelusta eikä sillä ole haitallista vaikutusta. Terveysperustaiset analyysipoikkeamat sen sijaan johtavat aina toimenpiteisiin, kuten verkoston desinfiointiin tai keittokehotuksen antamiseen. Tästä syystä toimintakertomuksessa on itse tunnusluvun lisäksi syytä velvoittaa vesihuoltolaitosta kertomaan, onko laitoksella ollut keittokehotusta, veden käyttökieltoa tms. toimintavuoden aikana. 3
2.1.2 Puhdistetun jäteveden laatu Maa- ja metsätalousministeriö Puhdistetun jäteveden laadulla on asiakkaille toiminnan tasoa ja ympäristöterveyttä kuvaava merkitys. Jätevedenpuhdistamoilla otetaan lukuisia näytteitä eri prosessivaiheissa ja niistä tehdään useita eri analyyseja. Kaikkien näiden tulosten merkityksen ymmärtäminen vaatii perehtyneisyyttä, mikä on merkittävä haaste asiakasviestinnässä. Lisäksi lupaehdot ovat yleisesti vuosi-, puolivuosi- ja neljännesvuosikeskiarvoja, minkä vuoksi analyysitulosten suoraviivainen tulkinta ei ole mahdollista. Jätevedenpuhdistamoille asetetut puhdistusvaatimukset ovat laitoskohtaisia vaihdellen purkuvesistön kuormituksensietokyvyn mukaan. Useat vesihuoltolaitokset ovat hakeutuneet yhteistyöhön muiden vesihuoltolaitosten ja teollisuuden kanssa jätevesien käsittelyssä. Yhteiskäsittelyn vuoksi ko. vesihuoltolaitoksen vesistövaikutuksia on hyvin vaikea havainnollistaa. Esitys tunnusluvuksi: Puhdistusvaatimusten täyttyminen (%) 4 Määritelmä: Täyttyneiden lupaehtojen määrä suhteessa kaikkien lupaehtojen määrään. Lupaehdot sisältävät esimerkiksi raja-arvot ja puhdistustehovaatimukset BOD 7 :lle, fosforille, ammoniumtypelle ja typelle vuosi-, puolivuosi- tai neljännesvuosikeskiarvona määriteltynä. Tunnusluvun tulisi olla laitoksella 100 % otetuista näytteistä. Tunnusluvulle VVY:n tunnuslukujärjestelmässä käytetty nimi on lupaindeksi. Puhdistusvaatimusten täyttyminen on tunnuslukuna havainnollinen ja helposti ymmärrettävä. Tunnusluvun ongelmana voivat olla pienet näytemäärät pienillä jätevedenpuhdistamoilla, jolloin yhdenkin lupaehdon täyttymättömyys johtaa suuriin muutoksiin tunnusluvussa. 2.1.3 Vedenjakelu Vedenjakelun toimivuutta on vaikea mitata aukottomasti, koska verkostot ovat laajoja, maan alla ja useat ajateltavissa olevat mittarit perustuvat vesihuoltolaitoksen omaan ilmoitukseen, eivätkä näin ollen ole aukottomasti mitattavissa. Vedenjakelun toimintavarmuus koostuu katkottomasta vedentoimituksesta ja vaatimukset täyttävästä veden laadusta. Hyvää toimintaa voivat kuvata lisäksi asiakastyytyväisyys ja putkirikkojen aiheuttamien vahinkojen vähäisyys. Esitys tunnusluvuiksi: Laskuttamattoman veden osuus (tai hukkavesi) (%) Saneeratun vesijohtoverkoston osuus (%) Putkirikkojen määrä/verkostopituus (kpl/km vuosi) Vesijohtoverkoston keski-ikä (v) (tavoitteellinen tunnusluku)
Esitetyt tunnusluvut eivät aukottomasti kuvaa hyvää vesihuoltolaitostoimintaa mutta antavat siitä viitteitä. Määritelmät: Laskuttamattoman veden osuus (%): (verkostoon pumpattu vesimäärä (m³) laskutettu vesimäärä (m³))/ verkostoon pumpattu vesimäärä (m³). Arvot lasketaan oman toimintaalueen osalta. Laskuttamattoman veden osuus on hyvin voimakkaasti riippuvainen kokonaisvolyymeista ja välillisesti riippuvainen verkostopituudesta. Se antaa liian hyviä tuloksia laitoksille, joissa veden käyttö on suurta suhteessa verkostopituuteen. Laskuttamattoman veden osuus voidaan laskea myös verkostopituusyksikköä kohti. Laskuttamaton vesi on terminä vuotovesi-termiä täsmällisempi, sillä laskuttamaton vesi sisältää myös hyväksyttyä mittaamatonta veden käyttöä. Tällaista on esim. vesijohtoverkoston huuhteluvesi, vesisäiliöiden pesuvesi sekä tulipalojen sammuttamiseen käytetty vesi. Laskuttamaton vesi voi olla terminä asiakkaille vaikeasti hahmotettava, minkä vuoksi alalla olisi suositeltavaa sopia napakamman termin käyttöönotosta. Tarkoitukseen voisi sopia esimerkiksi termi hukkavesi. Saneeratun vesijohtoverkoston osuus: saneerattu vesijohtoverkostopituus (m) / vesijohtoverkoston kokonaispituus (m). Saneeratun verkoston osuus ei suoraan kerro hoidetaanko vesihuoltoverkostoja hyvin, koska laitoksen verkostot voivat olla niin hyvässä kunnossa tai uusia, että saneeraustarve on keskimääräistä alhaisempi. Toisaalta verkostosaneeraus voi laitoksella keskittyä jonain vuonna isoihin putkiin minkä vuoksi käytettävät rahamäärät saneeraukseen ovat suuret verrattuna uusittuihin verkostomääriin. Putkirikkojen määrä / verkostopituus (kpl/km vuosi): Vuodessa tapahtuneiden putkirikkojen määrä (kpl/vuosi) / verkostopituus (km) Putkirikkojen määrälaskenta vaatii hyvää määritelmää putkirikolle, että tulokset ovat kuvaavia. Vesihuoltoverkostojen keski-iän määritys edellyttää verkostojen ikätietojen (rakennusvuodet) toimittamista järjestelmään. Tämän vuoksi keski-iän sisällyttäminen tunnuslukuihin tulee kyseeseen lähinnä siinä tapauksessa, että toimintakertomukseen otetaan mukaan vesihuoltolaitosten tuotto perustuen käyttöomaisuuden tekniseen nykykäyttöarvoon (ks. kpl 2.3.1). Tällöin verkostojen keski-iät saadaan laskettua järjestelmällä automaattisesti. Verkostojen ikä korreloi välillisesti verkostojen kunnon kanssa ja antaa siten jonkinlaisen käsityksen verkostojen saneeraustarpeesta. Täysin aukotonta saneeraustarvetta kuvaavaa tunnuslukua ei toistaiseksi ole olemassa. 5
6 2.1.4 Viemäröinti Viemäröinnin toimivuuden mittaaminen on samalla tavalla haastava tehtävä kuin vedenjakelunkin. Viemäröinnin toimintavarmuus koostuu häiriöttömästä veden pois johtamisesta ilman, että kiinteistölle tai ympäristölle aiheutuu ohitus-, tulvimis- tai hajuhaittaa. Esitys tunnusluvuiksi: Laskuttamattoman jäteveden osuus (%) Saneeratun jätevesiviemäriverkoston osuus (%) Jätevesiviemäriverkoston keski-ikä (v) (tavoitteellinen tunnusluku) Määritelmät: Laskuttamattoman jäteveden osuus (%): (käsittelyyn mennyt vesimäärä (m³) + ohitusvesimäärä (m³) laskutettu vesimäärä (m³))/ (käsittelyyn mennyt vesimäärä (m³) + ohitusvesimäärä (m³)). Arvot lasketaan oman toiminta-alueen osalta. Laskuttamattoman jäteveden osuus on vastaavalla tavalla riippuvainen kokonaisvolyymeista ja verkostopituudesta kuin laskuttamattoman veden osuus. Tämäkin tunnusluku voidaan vaihtoehtoisesti laskea verkostopituusyksikköä kohti. Kuten talousveden osalta, myös jäteveden osalta laskuttamaton jätevesi on terminä vuotovesi-termiä tarkoituksenmukaisempi. Saneeratun jätevesiviemäriverkoston osuus: saneerattu viemäriverkostopituus (m) / viemäriverkoston kokonaispituus (m). VVY:n tunnuslukujärjestelmän uudistettavassa raportissa vuotovesimäärän (laskuttamattoman vesimäärän) suhde kokonaisjätevesimäärään on ehdotettu korvattavan ohitusindeksillä, joka lasketaan erikseen verkostolle ja laitoksille. Ohitusindeksi = Ohitusvesimäärä (jätevedenpuhdistamo tai verkosto) (1000 m 3 /v) / Käsitelty jätevesimäärä (1000 m 3 /v). Kuten vesijohtoverkostojen osalta, myös jätevesiviemäriverkostojen osalta keski-iän sisällyttäminen tunnuslukuihin tulee kyseeseen lähinnä siinä tapauksessa, että toimintakertomukseen otetaan mukaan vesihuoltolaitosten tuotto perustuen käyttöomaisuuden tekniseen nykykäyttöarvoon. 2.2 Toiminnan volyymi ja tekniikka Vesihuoltolaitosten toiminnan volyymiä ja verkostojen määrää kuvaavat luvut ovat keskeisimpiä perustietoja, jotka laitosten tulisi vuosittain julkaista. Ko. perustiedot sisältyvät pitkälti muiden toimintojen tunnuslukujen laskentaan eivätkä siten lisää tiedon syöttämisen työmäärää vesihuoltolaitoksilla. Esitetyistä arvoista asukasmäärä on useissa tapauksissa arvio ja parhaimmillaankin tilastotieto toiminta-alueella kirjoilla olevasta asutuksesta. Epätarkkuudestaan huolimatta se
antaa kuvan toiminnan luonteesta ja mahdollistaa havainnollisten ja varsin vertailukelpoisten tunnuslukujen laskemisen. Esitys perustiedoiksi: Vesijohtoverkostopituus (km) Jätevesiviemäripituus (km) Sadevesiviemäripituus (km) Verkostoon pumpattu vesimäärä (m³/a) Laskutettu vesimäärä (m³/a) Käsiteltäväksi johdettu jätevesimäärä (sis. ohitukset) (m³/a) Laskutettu jätevesimäärä (m³/a) Vesijohtoverkoston liittymämäärä (kpl) Jätevesiviemäriverkoston liittymämäärä (kpl) Vesijohtoverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) Jätevesiviemäriin liittynyt asukasmäärä (as) Pohjaveden (%), tekopohjaveden (%) ja pintaveden (%) osuus vedenhankinnassa 7 Esitys tunnusluvuksi: Veden ominaiskäyttö (l/as/päivä) Määritelmä: 2.3 Talous Veden ominaiskäyttö (l/as d): verkostoon pumpattu vesimäärä omalla toiminta-alueella (m³/a) x 1 000 /vesijohtoverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) x 365 d/v. Taloutta kuvaavat tiedot on esitetty toimintakertomuksen liitteinä olevissa tuloslaskelmassa, taseessa ja rahoituslaskelmassa. Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen tulee vastata mahdollisimman hyvin hyvää kirjanpitotapaa. Näin tilinpäätös kertoo standardoidulla tavalla vesihuollon tulot, menot ja tilikauden ali-/ylijäämän. Useissa kuntien omistamissa pienissä vesihuoltolaitoksissa kustannusten kohdistaminen vesihuollon ja muun teknisen sektorin kustannuksiksi ei ole riittävän tarkalla tasolla. Toisena varsin usein esiintyvänä ongelmana on pitkään jatkunut vesihuoltolaitoksen alijäämäinen talous. Toimintakertomuksessa esitettävien talouden lisätietojen tulee olla sellaisia, että ne antavat oleellista lisäinformaatiota vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen tueksi.
8 Esitys perustiedoiksi: Investoinnit yhteensä ( ) Uusinvestoinnit ( ) Korvausinvestoinnit ( ) Omistajan tuki käyttökustannuksiin ( ) Omistajan tuki investointikustannuksiin ( ) Muun tahon tuki investointikustannuksiin ( ) Omistajatuloutus ( ) Määritelmät: Investoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja, jotka kasvattavat vesihuoltoomaisuuden arvoa, kapasiteettia tai komponenttien elinikää. Näin ollen investointeja ovat esim. vedenkäsittelylaitosten ja vesihuoltoverkostojen rakentaminen ja uusiminen sekä perusparannukset. Yksittäisten komponenttien vaihtaminen ja korjaaminen sen sijaan ovat kuluja. Lisäksi esim. ATK-laitteistojen ja ohjelmistojen sekä automaatiolaitteiden hankinnat ovat investointeja. Investointi sisältää suunnittelun, rakennuttamisen, rakentamistyön ja materiaalin. Uusinvestoinnit kasvattavat sekä omaisuuden jälleenhankinta-arvoa että nykykäyttöarvoa. Korvausinvestoinnit sen sijaan kasvattavat ainoastaan omaisuuden nykykäyttöarvoa. Omistajatuloutuksen katsotaan sisältävän tilinpäätöksen mukaisen korvauksen peruspääomasta / jäännöspääomasta / omasta pääomasta (organisaatiomuodosta riippuen) sekä omistajalle maksetut korkokulut. 2.3.1 Vesihuoltolaitosten omaisuuden arvostus ja tuotto Omistajatuloutuksen määrää ei nykytilassa voida yhdenmukaisesti suhteuttaa vertailukelpoisesti mihinkään taseen arvoon. Kuitenkin tuoton määrän vertaaminen muiden laitosten omistajille maksettaviin tuottoihin ja niiden kohtuullisuuden tason arviointi ovat keskeisiä ja nimenomaan asiakaskuntaa kiinnostavia tietoja. Näiden tietojen esittämisen edellytyksenä on omaisuuden arvostaminen yhdenmukaisella tavalla. Vesihuoltolaitosten kirjanpidon mukaiset tasearvot eivät vastaa laitosten käypää arvoa eivätkä ole muodostuneet samoin periaattein. Vesihuolto on hyvin pääomavaltaista toimintaa ja omaisuuden keskeisin osa verkostot ovat hyvin pitkäikäisiä. Verkostojen todellinen teknis-taloudellinen pitoaika on huomattavasti pidempi kuin tilinpidon poistolaskennassa käytetyt arvot, mikä yhdessä inflaation kanssa aiheuttaa sen, että taseessa esitetty omaisuuden arvo on matalampi kuin omaisuuden käypä arvo. Yhdenmukaista omaisuuden arvostamista ja sen perusteella määritettävää tuottotasoa hyödynnetään vesihuoltoliiketoimintaa muistuttavalla sähköverkkotoimialalla: Energiamarkkinavirasto soveltaa sähkön jakeluverkkoliiketoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa eli verkkoliiketoiminnan kohtuullisen tuoton määrityksessä menetelmää, joka perustuu sähköverkonhaltijoiden taseen sähköverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman korvaamiseen yhtenäisin perustein määritettävällä nykykäyttöarvolla.
Liiketoimintaan sitoutuneelle pääomalle saatava kohtuullinen tuottoaste määritetään pääoman painotetun keskikustannusmallin (WACC) avulla. Vastaavaa valvontamallia testattiin vesihuoltolaitoksille kevään ja kesän 2011 aikana Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa hankkeessa 1. Hankkeessa mukana olleille viidelle pilottilaitokselle laskettiin EMV:n sähköverkonhaltijoille käyttämiä määrittelyjä noudattaen käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvo, josta tekninen nykykäyttöarvo määräytyi komponenttien iän ja teknistaloudellisen pitoajan perusteella. Toteutuneen oikaistun tuloksen perusteella määritettyä tuottoa verrattiin sähköverkkotoiminnan kohtuulliseen tuottoon. Arvonmäärityksessä käytetyistä laskentaoletuksista sovittiin työn yhteydessä. Vielä on epäselvää, aloitetaanko Suomessa vesihuoltolaitosten liiketoiminnan viranomaisvalvonta ja jos aloitetaan, koskeeko se kaikkia vesihuoltolaitoksia samalla tavalla. Jos vesihuoltolaitosten valvontaan päädytään, on vesihuoltolaitoksen tuotto-% kiinnostava tunnusluku esitettäväksi toimintakertomuksessa. Nykykäyttöarvon laskennan käyttöönotto edellyttää laskennassa käytettävien parametrien vakioimista. Esitys tavoitteelliseksi tunnusluvuksi: Tuotto (%) Määritelmät: Tuotto (%): Oikaistu tulos ( ) / Sitoutunut pääoma yhteensä ( ). Liiketoiminnan toteutunut oikaistu tulos lasketaan kirjanpidon liikevoiton (-tappion) pohjalta siten, että siihen palautetaan tiettyjä kirjanpidon eriä. Taseen sitoutunut pääoma puolestaan korvataan yhtenäisin perustein määritettävällä nykykäyttöarvolla. Nykykäyttöarvon laskenta edellyttää tietoja vesihuoltolaitosten omaisuuden määrästä ja iästä. Lisäksi laskennassa käytettävistä eri komponenttiryhmien pitoajoista ja yksikköhinnoista (jälleenhankinta-arvot) tulee sopia. Tarvittavien lähtötietojen listaus ei siten ole mahdollista ennen arvonmäärityksen laskentaperiaatteista sopimista. Omistajatuloutuksen määrää voidaan verrata myös liikevaihtoon. Sen ongelmana ovat vastaavat taseen vertailukelpoisuuden ongelmat, jotka vaikuttavat poistojen ja taksoittelun kautta liikevaihtoon. Toisaalta tuoton vertaaminen liikevaihtoon ei anna vertailukelpoisia tuloksia muihin aloihin verrattuna, johtuen edellä mainituista omaisuuden pitoajan tasearvojen eroista. Vesihuoltotoiminnan luonteeseen kuuluu myös ilmainen raakaaine, minkä vuoksi aine- ja materiaalikulut ovat muita aloja pienemmät, eikä liikevaihtoa siten tarvita yhtä paljoa kuin esim. energialaitoksilla. Muita vaihtoehtoisia talouden tunnuslukuja voisivat olla vedentuotannon, jätevedenpuhdistuksen, verkostokunnossapidon, lietteenkäsittelyn tms. yksikkökustannustiedot. VVY:n tunnuslukujärjestelmään sisältyvät kokonaiskustannukset laskutettua vesimäärää kohti sekä käyttökustannukset laskutettua vesimäärää kohti. Ko. tunnuslukujen sisällyt- 9 1 Pilottihanke: Vesihuoltoliiketoiminnan kehittäminen ja valvonta, 2011. Maa- ja metsätalousministeriö (työn toteuttajana Pöyry Finland Oy).
tämistä toimintakertomukseen tulee kuitenkin harkita huolella, sillä niitä voidaan pitää myös liikesalaisuuksina. Lisäksi niiden tulkinta on haastavaa. 2.4 Perittävät maksut Vesihuoltolaitosten maksujen esittäminen on olennaisinta vesihuoltolaitoksen tunnuslukutietoa. Se on asiakkaita kiinnostavaa ja antaa kuvaa vesihuollon kustannustasosta ja hinnoittelusta. Koska vesihuoltomaksujen rakenne on varsin monimutkainen, vesihuoltolaitoksilla keskenään erilainen ja vaikeasti vertailtava, on parasta hintainformaatiota erillinen vesihuoltopalvelujen hinnasto. Vaikka hinnasto antaa oikeinta mahdollista kuvaa vesihuoltolaitoksen hinnoittelusta, sen heikkoutena on vertailukelpoisuuden puute. Tämän ongelman yksi parhaita ratkaisuja on esitetty perinteisessä VVY:n taksakyselyssä, jossa on erityyppisiä vesihuoltolaitostaksoja kuvaamaan laadittu ns. vertailuhinnat määritellyn tyyppiselle omakotitalolle ja kerrostalolle. Taksojen erityispiirre on myös se, että taksat muuttuvat vuoden aikana ja tieto on oltava joko tietyn hetken tietoa tai vuoden keskiarvotietoa. VVY:n taksakyselyssä tarkastellaan vesihuollon maksuja helmikuun ensimmäisen päivän tilanteessa. Viime vuosina taksoittelussa on tullut mukaan myös eri alueilla käyttöön otetut erisuuruiset liittymis- ja perusmaksut. Näiden esittäminen monimutkaistaa taksojen esittämistä edelleen. Käyttömaksut on helpoiten ymmärrettävä vesihuoltomaksu ja se edustaakin suurinta osaa maksuista, minkä vuoksi se on mielekäs tieto. 10 Esitys perustiedoiksi: Käyttömaksu, vesi, /m³ Käyttömaksu, jätevesi, /m³ VVY:n taksakyselyssä on vertailuhinnat esitetty sekä omakotikiinteistölle että kerrostalokiinteistölle. Tähän yhteyteen on valittu omakotikiinteistö, koska se koskee kaikkia vesihuoltolaitoksia ja asiakkuussuhde on selkeä. Isoissa kaupungeissa valtaosa vesihuoltopalvelujen käyttäjäasiakkaista asuu kerros- ja rivitaloissa, joissa vesihuoltolaitoksen taksa ei näy käyttäjäasiakkaalle ja on siksi vähemmän informatiivinen suure. Esitys tunnusluvuksi: Omakotitalon vertailuhinta, VVY:n laskentaperusteella, /m³ Lisäksi hinnoittelun rakenne on mahdollista esittää graafisesti, joko kokonaisuutena tai esimerkkikuluttajan osalta. Vielä paremmin kuluttajan vesihuoltomaksujen vertailua voitaisiin toteuttaa vastaavalla tavalla kuin on Energiamarkkinaviraston sähkön hintavertailu, jossa kunkin sähköntoimittajan hinnoittelu on määritelty niin, että sovellus voi laskea valmiiksi kuluttajalle vertailuhinnat syöttämiensä perustietojen avulla. Vesihuollon osalta tämä johtaisi kui-
tenkin huomattavasti monimutkaisempaan rakenteeseen kuin sähkönhinnassa on kysymys. 2.5 Vesihuoltolaitoksen palvelut Vesihuoltolaitoksen palvelujen mittaaminen edellyttäisi vuosittain erityisten asiakastyytyväisyysselvitysten tekemistä. Tähän ei kaikilla vesihuoltolaitoksilla ole mahdollisuutta, minkä vuoksi palveluille ei esitetä varsinaisia tunnuslukuja. Vesihuoltolaitoksen palvelut -osio on vesihuoltolaitoksen tarjoamien palvelujen kuvaus keskenään vertailukelpoisin perustein. Esitys perustiedoiksi: Kuvaus vesihuoltolaitoksen tarjoamista palveluista toiminta-alueellaan: Talousvesi Jätevesi Hulevesi 11 3 TOIMINTAKERTOMUKSEN SISÄLTÖ JA RAKENNE Vesihuoltolaitosten toimintakertomusten tulee perustua kirjanpitolain vaatimuksiin toimintakertomuksen sisällöstä (KPL 3, 1 ): Toimintakertomuksessa on arvioitava kirjanpitovelvollisen toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja samoin kuin sen taloudellista asemaa ja tulosta. Arvion tulee sisältää keskeisimmät tunnusluvut kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan sekä taloudellisen aseman ja tuloksen ymmärtämiseksi. Tässä tarkoituksessa on myös esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista mahdollisista kirjanpitovelvollisen liiketoiminnassa merkityksellisistä seikoista. Tarvittaessa arviossa on esitettävä täydentävää tietoa ja lisäselvityksiä tilinpäätöksessä ilmoitetuista luvuista. Sen lisäksi, mitä 5 momentissa säädetään, toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta. Laissa viitatuilla tunnusluvuilla tarkoitetaan tässä raportissa esitettyjä perustietoja ja tunnuslukuja. Toimintakertomuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottaa läpinäkyvästi tietoa vesihuoltolaitosten asiakkaille. On kuitenkin selvää, että kaikki tunnuslukuihin liittyvät termit eivät ole maallikoiden ymmärrettävissä (esim. laskuttamaton vesi). Termejä kannattaa yksinkertaistaa mahdollisuuksien mukaan, mutta sen lisäksi on syytä esittää toimintakertomuksen liitteenä termien vakiomuotoinen selitysosa. Selitykset tulisi laatia mahdollisimman ymmärrettäviksi juuri asiakaskuntaa ajatellen.
Toimintakertomusosan tavoitteena on selventää perustiedoin ja tunnusluvuin esitettäviä tietoja. Tämä antaa vesihuoltolaitoksille mahdollisuuden esim. perustella sitä, miksi ko. toimintavuonna ei ole tehty verkostosaneerauksia tai miksi käyttömaksut ovat maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Toimintakertomuksen sisällysluettelon yksityiskohtaisen rakenteen säätäminen laissa ei ole tarkoituksenmukaista johtuen vesihuoltolaitosten välisistä eroista liittyen mm. toiminnan laajuuteen, omaisuuden ikään, henkilöstöresursseihin jne. Useimmat tunnusluvut eivät itsessään kerro, onko tunnusluku kilpailukykyisellä tasolla. Osa perustiedoista (esim. laskutetut vesimäärät) ja kaikki tunnusluvut tulee siten esittää vähintään 3 vuoden pituisina aikasarjoina. Tämä mahdollistaa vesihuoltolaitosten omakohtaisen vertailun ja tasoittaa vuosittaisia eroja esim. pienten vesihuoltolaitosten saneerausmäärissä. Tämän lisäksi on mahdollista esittää esim. maan keskiarvot kunkin tunnusluvun osalta. Tietojen luettavuuden lisäämiseksi osa perustiedoista ja tunnusluvuista on tarpeen esittää graafisina kuvaajina taulukkomuodon sijaan. Vertailun hyötynä on myös tunnuslukujen arvojen asteittainen parantuminen ajan kuluessa, koska huomion kiinnittäminen ao. tunnuslukuihin johtaa automaattisesti myös parannustoimenpiteisiin. Toimintakertomuksen rakenne on seuraava: Toimintakertomus Liitteet: Vakiomuotoinen tunnuslukusivu Vakiomuotoinen selitysosa Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma 12
4 EHDOTUS ASETUKSELLA VAADITTAVIKSI TIEDOIKSI Vesihuoltolain nojalla annettavassa asetuksessa on tarkoitus esittää vaatimukset keskeisimpien vesihuoltolaitoksia koskevien tietojen julkaisemisesta. Olennaisia ovat tiedot, joita ei saada muun lainsäädännön nojalla. Vaadittavien tietojen on oltava sellaisia, että niiden toimittaminen ei aiheuta kohtuutonta työtä myöskään pienimmille vesihuoltolaitoksille. Esitys asetuksella vaadittaviksi perustiedoiksi: Vesijohtoverkostopituus (km) Jätevesi(ja sekavesi)viemäripituus (km) Sadevesiviemäripituus (km) Verkostoon pumpattu vesimäärä (m³/a) Laskutettu vesimäärä (m³/a) Käsiteltäväksi johdettu vesimäärä (sis. ohitukset) (m³/a) Laskutettu jätevesimäärä (m³/a) Vesijohtoverkoston liittymämäärä (kpl) Jätevesiviemäriverkoston liittymämäärä (kpl) Vesijohtoverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) Jätevesiviemäriin liittynyt asukasmäärä (as) 13 5 YHTEENVETO Tässä raportissa on annettu ehdotus vesihuoltolaitosten toimintakertomuksessa ja vesihuoltolain nojalla annettavan asetuksen perusteella vaadittavista perustiedoista ja tunnusluvuista. Esitetyt perustiedot ja tunnusluvut pohjautuvat pitkälti jo vakiintuneeseen VVY:n tunnuslukujärjestelmään. Lisäksi on ehdotettu julkaistavan joitakin vesihuoltolaitosten omaisuuden kuntoon ja talouteen liittyviä tietoja. Perustietojen ja tunnuslukujen määrä on pyritty pitämään kohtuullisena. Vesihuoltolaitosten taloutta ja omaisuuden kuntoa koskevien tietojen julkaisu on yhä keskeisemmässä asemassa. Vesihuoltolaitosten omistusjärjestelyissä tapahtuvat muutokset ja mittavat saneerausinvestointitarpeet asettavat perustan talouden läpinäkyvyyden ja seurannan lisäämiselle. Täysin vertailukelpoinen talouden seuranta edellyttää vesihuoltolaitosten käyttöomaisuuden arvostamista yhdenvertaisin periaattein. Nykykäyttöarvon laskentaan ei nykytilassa ole olemassa vakioituja parametreja. Tämä edellyttääkin erillistä kehityshanketta. Yhteenveto ehdotuksesta vesihuoltolaitosten toimintakertomuksessa esitettävistä perustiedoista ja tunnusluvuista on esitetty liitteessä 1 sekä tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat tiedot liitteessä 2.
LIITTEET
Liite 1. Ehdotus toimintakertomuksessa esitettävistä perustiedoista ja tunnusluvuista. Osa-alue Perustiedot Tunnusluvut Veden laatu Terveysperustaiset laatuvaatimukset täyttävä veden laatu (%) Laatusuositukset täyttävä vedenlaatu (%) Puhdistetun Puhdistusvaatimusten täyttyminen (%) jäteveden laatu Vedenjakelu Laskuttamattoman veden osuus (%) Saneeratun vesijohtoverkoston osuus (%) Putkirikkojen määrä/verkostopituus (kpl/km v) Vesijohtoverkoston keski-ikä (v) (tavoitteellinen tunnusluku) Viemäröinti Laskuttamattoman jäteveden osuus (%) Saneeratun jätevesiviemäriverkoston osuus (%) Jätevesiviemäriverkoston keski-ikä (v) (tavoitteellinen tunnusluku) Toiminnan volyymi Vesijohtoverkostopituus (km) Veden ominaiskäyttö (l/as/d) ja tekniikka Jätevesi (ja sekaviemäri)pituus (km) Sadevesiviemäripituus (km) Verkostoon pumpattu vesimäärä (m 3 /v) Laskutettu vesimäärä (m 3 /v) Käsiteltäväksi johdettu vesimäärä (sis. ohitukset) (m 3 /v) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /v) Vesijohtoverkoston liittymämäärä (kpl) Jätevesiviemäriverkoston liittymämäärä (kpl) Vesijohtoverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) Jätevesiviemäriin liittynyt asukasmäärä (as) Talous Investoinnit yhteensä ( ) Tuotto (%) (tavoitteellinen tunnusluku) Uusinvestoinnit ( ) Korvausinvestoinnit ( ) Omistajan tuki käyttökustannuksiin ( ) Omistajan tuki investointikustannuksiin ( ) Muun tahon tuki investointikustannuksiin ( ) Omistajatuloutus ( ) Palvelut Kuvaus vesihuoltolaitoksen tarjoamista palveluista toimintaalueellaan: vesi, jätevesi, hulevesi Perittävät maksut Käyttömaksu, vesi ( /m 3 ) Omakotitalon vertailuhinta, VVY:n laskentaperiaatteella ( /m 3 ) Käyttömaksu, jätevesi ( /m 3 )
Liite 2. Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat tiedot. Aihe Tunnusluku Laskentaan tarvittavat tiedot Veden laatu Terveysperustaiset laatuvaatimukset täyttävä veden laatu (%) Verkostosta otettujen näytteiden lkm Terveysperustaiset laatuvaatimukset täyttäneiden verkostosta otettujen näytteiden lkm Laatusuositukset täyttävä vedenlaatu (%) Verkostosta otettujen näytteiden lkm Laatusuositukset täyttäneiden verkostosta otettujen näytteiden lkm Puhdistetun jäteveden laatu Puhdistusvaatimusten täyttyminen (%) Jätevedenpuhdistamon saavutettujen raja-arvojen lkm Luvan raja-arvojen lkm Vedenjakelu Laskuttamattoman veden osuus (%) Verkostoon pumpattu vesimäärä (m 3 ) Laskutettu vesimäärä (m 3 ) Saneeratun vesijohtoverkoston osuus (%) Vesijohtoverkoston pituus (m) Saneerattu vesijohtoverkoston pituus (m) Putkirikkojen määrä/verkostopituus (kpl/km v) Putkirikkojen lkm Vesijohtoverkoston pituus (km) Vesijohtoverkoston keski-ikä (v) (tavoitteellinen tunnusluku) Verkoston rakennus-/ saneerausvuodet metreittäin Viemäröinti Laskuttamattoman jäteveden osuus (%) Käsittelyyn johdettu jätevesimäärä (m 3 ) Ohitusvesimäärä (m 3 ) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 ) Saneeratun jätevesiviemäriverkoston osuus (%) Viemäriverkoston pituus (m) Saneerattu jätevesiviemäriverkoston pituus (m) Jätevesiviemäriverkoston keski-ikä (v) (tavoitteellinen tunnusluku) Verkoston rakennus-/ saneerausvuodet metreittäin Toiminnan volyymi ja tekniikka Veden ominaiskäyttö (l/as/d) Verkostoon pumpattu vesimäärä (m 3 ) Vesijohtoverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) Talous Tuotto (%) (tavoitteellinen tunnusluku) Teknisen nykykäyttöarvon laskennan edellyttämät tiedot (omaisuuden määrä ja ikä ym. riippuen erikseen sovittavista laskentaperiaatteista) Tilinpäätöstiedot Tasetiedot Perittävät maksut Omakotitalon vertailuhinta, VVY:n laskentaperiaatteella ( /m 3 ) Käyttömaksu, vesi ( /m 3 ) Käyttömaksu, jätevesi ( /m 3 ) Kiinteät maksut, omakotitalo, ( /kiinteistö/v) Liittymismaksu, omakotitalo, ( /kiinteistö)