7.2.2017 A 017 Häijään keskustan asemakaava LIITTEET: LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. LIITE 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnoksen vastineraportti Asemakaavaehdotus 7.2.2017, pienennös Asemakaavaehdotuksen havainnekuvia Häijään keskustan asemakaava-alueen rakennetun ympäristön inventointi Seurantalomake
Sastamalan kaupunki 2 Häijään keskustan asemakaava SISÄLLYSLUETTELO Liitteet: 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. Vireille tulo 2.2. Suunnittelualue 2.3. Vaikutusalue 2.4. Nykytilanne ja voimassaolevat kaavat 2.5. Selvitykset 2.6. Tavoitteet 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1. Osalliset 3.2. Tiedottaminen 3.3. Viranomaisyhteistyö 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO 6. YHTYESTIEDOT 1. Sastamalan kaupungin asemakaavan prosessikaavio 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sisältää suunnitelman kaavoitusprosessissa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. OAS:n tarkoituksena on antaa selkeä käsitys kaavan tarkoituksesta ja tavoitteista ja selvittää miten ja milloin osalliset voivat vaikuttaa kaavoitusprosessiin ja mistä he saavat tietoa kaavoituksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelutyön ajan ja on nähtävillä kaupungin www-sivuilla (sastamalankaupunki.fi) sekä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla Sastamalan kaupungintalolla Aarnontie 2 A, 2.kerros. Liitteenä 1. on Sastamalan kaupungin asemakaavan prosessikaavio. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. VIREILLE TULO Asemakaava sisältyy Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2015-2016. Asemakaava on kuulutettu vireille 2009 nimellä Häijään vanhan keskusta-alueen ja korttelin 219 asemakaava ja asemakaavamuutos. Aikataulullisista syistä korttelin 219 asemakaavamuutos ja laajennus käsiteltiin erillisenä hankkeena, ja kyseinen asemakaavanmuutos tuli lainvoimaiseksi
Sastamalan kaupunki 3 Häijään keskustan asemakaava 2012. Häijään muun keskusta-alueen asemakaavan laatiminen on odottanut lähialueiden maankäytön suunnitelmien tarkentumista. Häijään Kylänraitin alueella on ilmennyt tarve kadun parannukselle, joten Kylänraitin ja sen viereisten kiinteistöjen alueelle laaditaan asemakaava ensimmäisenä. 2.2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan kaupungin koillisosassa entisen Mouhijärven kunnan alueella käsittäen Häijään kylän vanhan keskusta-alueen Kyläraitin molemmin puolin. Alue sijaitsee valtatien 11 (Pori-Tampere) ja Hämeenkyröön johtavan seututien 249 risteyksessä. Matkaa Sastamalan keskustaan on 20 km. Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa valtatie 11:een ja itäpuolella Rieniläntiehen. Länsipuolella alue rajoittuu kiinteistöön 790-555-1-5 ja etelässä kortteliin 219. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 3,6 ha. 2.3. VAIKUTUSALUE Kaavan vaikutukset ovat itse suunnittelualuetta laajemmat, kuten esim. vaikutukset palveluiden saatavuuteen. Asemakaavan ratkaisujen vaikutukset pyritään selvittämään ja tunnistamaan koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan vaikutuksia. 2.4. NYKYTILANNE JA VOIMASSAOLEVAT KAAVAT Kaava-alue muodostuu suurelta osin vanhasta asuin- ja liikerakennuskannasta. Häijää on ollut tärkeä kaupan keskus ja liikenteen risteyspaikka vuosisatojen ajan. Kauppapaikkana Häijää on edelleen vilkas ja kehittyvä. Teiden risteyksen kohdilla on edelleen säilynyt osittain vanhaa rakennuskantaa, jota on muutettu ja jatkettu kaupan tiloina. Alkuosaltaan Kyläraitti seuraa vielä vanhaa linjausta. Kylän rakennuskannassa on sekä yksittäisiä kohteita että rakennuskokonaisuuksia, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa ja joiden säilyminen on kyläkuvan kannalta tärkeää. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita on alustavasti selvitetty Mouhijärvi-Häijää-Salmin osayleiskaavan yhteydessä. Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.03.2007 (KHO vahv. 20.03.2008). Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä kumottiin voimassa ollut Pirkanmaan 3. seutukaava. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia: a Paikalliskeskus A Taajama-alue km2 Vähittäiskaupan suuryksikkö MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MAm Maakunnallisesti arvokas maisema-alue SM Muinaisjäännösalue tai kohde Pbm Perinnemaisema, maakunnallisesti merkittävä Valtakunnallisesti arvokas kulttuurikohde, Kyrönkankaan tie
Sastamalan kaupunki 4 Häijään keskustan asemakaava Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajama-aluetta ja maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat). Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n suunnittelu on luonnosvaiheessa. Suunnittelualueen itäpuolinen alue kuuluu maakuntakaavan selvityksissä Valkaman-Rienilän-Tupurlan kulttuurimaisemaan. KUVA 6: OTE MAAKUNTAKAAVASTA (Suunnittelualue merkitty punaisella) Yleiskaava Mouhijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaavan 17.10.2002. Osayleiskaava on Häijään kohdalla oikeusvaikutteinen noin 210 ha:n alueella. Suunnittelualue on voimassa olevassa osayleiskaavassa lähipalvelujen aluetta (PL). Alueella oleva Mäkipään rakennuskokonaisuus on osayleiskaavassa osoitettu merkinnällä sk: Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen ympäristöineen on toivottavaa.
Sastamalan kaupunki 5 Häijään keskustan asemakaava KUVA 7:OTE UOTSOLA(itäosa) HÄJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVASTA (alustava kaava-alue vihreällä rasterilla) Alueella on vireillä uusi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on ehdotusvaiheessa. Osayleiskaavan suunnitteluaineistossa alue on varattu palvelujen- ja asumisen alueeksi (PLA) ja pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Alueelle on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (sr), jotka perustuvat osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitykseen. Tavoitteena on, että alueen uusi osayleiskaava valmistuisi 2015. Häijään keskusta-alueen asemakaavaa valmistellaan osayleiskaavatyön ohessa. KUVA 8: OTE MOUHIJÄRVI-HÄIJÄÄ-SALMIN 18.9.-18.10.2013 NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA.
Sastamalan kaupunki 6 Häijään keskustan asemakaava Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030:ssa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys ja kaupungin taloudelliset mahdollisuudet sekä liikenteen pääverkko. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaupunkirakennesuunnitelmassa 2030 on esitetty neljä eri keskustyyppiä, joiden palveluihin kaupungin asuminen tukeutuu. Mouhijärvi, johon kuuluvat Häijää ja Uotsola, on kaupungin alakeskus, jossa on tarjolla julkiset peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Suunnitelmassa on esitetty Uotsolan ja Häijään välille asuinalueiden asemakaavallista laajentumista ja teollisuus ja työpaikka-alueita on osoitettu lisättäväksi suunnittelualueelle sekä Uotsola Häijään välille että Salmin suuntaan. KUVA 8: KAUPUNGINVALTUUSTON 2014 HYVÄKSYMÄ KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA, OTE HÄIJÄÄN YMPÄRISTÖSTÄ.
Sastamalan kaupunki 7 Häijään keskustan asemakaava Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, mutta alue rajautuu asemakaavoitettuun alueeseen. Mouhijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Häijään / Saikkalan kortteleiden 210-216 asemakaavan 23.1.2003. Sastamalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Häijään korttelin 219 asemakaavan muutoksen ja laajennuksen 25.6.2012. KUVA 9: OTE AJANTASAKAAVASTA (kaava-alueen alustava rajaus vihreällä) 2.5. SELVITYKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Ehdotusvaiheessa olevaan Mouhijärvi Häijää Salmin osayleiskaavaan liittyen on laadittu selvityksiä, jotka käsittävät myös tämän alueen. Liikenne - Häijään tiejärjestelyt, tarveselvitys ja yleissuunnitelma, Tielaitos, Hämeen tiepiiri 1994 - Valtatie 11 parantaminen Häijään liittymän kohdalla ja Häijään keskustassa, 1998 - Kevyen liikenteen järjestelyt maantiellä 249 Häijään kohdalla, Tiehallinto Hämeen tiepiiri 2007 - Lounais-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2008, kunnat ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri 2008 - Meluselvitys, Häijään taajama, Promethor 2009 Palvelut - Häijään kauppakeskuksen vaikutusten arviointi, raportti 22.3.2001 (tark. 31.1.2002)
Sastamalan kaupunki 8 Häijään keskustan asemakaava - Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaava-alueen palvelu- ja yritysverkkoverkkoselvitys, 2.2.2011 / FCG (kaupalliset palvelut) Luonto, maisema ja kulttuuriympäristö Vammalan Mouhijärven kulttuuriympäristön kehityshanke: - Rakennetun ympäristön selvitys, 15.12.1997 - Maisemaselvitys, 30.12.1997 - Luontoselvitys, 30.12.1997 - Väestö- ja elinkeinoselvitys, 15.12.1997 - Kyläkeskustelutilaisuudet 1997 ja yrityshaastattelu 1998 - Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemahoitosuunnitelma, 2000 - Mouhijärven muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti 2009 ja 2012 - Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan maisemaselvitys 2010 - Mouhijärvi Häijää Salmi luontoselvitys 2011 - Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 2012 Selvityksiä tarkennetaan ja uusia selvityksiä laaditaan tarvittaessa. 2.6. TAVOITTEET Asemakaavan tarkoituksena on tutkia Häijään vanhan keskusta-alueen edellytyksiä ja mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien parantamiseen sekä selvittää kyläkuvan kannalta merkittävät ominaispiirteet ja rakennukset, joiden säilyminen on tärkeää. Tavoitteena on myös liikenneturvallisuuden parantuminen. Samaan aikaan valmistellaan Kyläraitin parantamissuunnitelmaa. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Häijään merkitys kaupungin alakeskuksena on suunniteltu vahvistumaan monipuolisen palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansiosta. 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmistettaessa. Kaavoitusmenettely tulee järjestää siten, että kaikki suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 3.1. OSALLISET Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: - kuntalaiset - kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset: - Kaupungin ydinprosessit - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan maakuntamuseo - Aluepelastuslaitos - Sastamalan Vesi
Sastamalan kaupunki 9 Häijään keskustan asemakaava Yhteisöt tms., joiden toimialaan suunnittelussa käsitellään. Muut osalliset: - Kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset - Paikalliset liikunta- ym järjestöt - Caruna Oy Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaava-ehdotuksesta. 3.2. TIEDOTTAMINEN Asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä virallisissa kaupungin päättämissä lehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Kaavoituksen eri vaiheisiin voi tutustua myös Internetissä www.sastamalankaupunki.fi. 3.3. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa on kaavan vireille tullessa vuonna 2009 sovittu, että MRL 66 2 momentin mukaista viranomaisneuvottelua ei tässä vaiheessa tarvitse järjestää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan luonnosvaiheen suunnittelumateriaali lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle, Liikennevirastolle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi ja viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa pyydetään lausunnot edellä mainituilta viranomaisilta sekä tarvittaessa muilta viranomaisilta. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutuksia arvioidaan ainakin seuraavien ominaisuuksien osalta: - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutusten arviointi tarkentuu suunnittelutyön edetessä aina ehdotusvaiheeseen asti. Vaikutusta arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantuntija-arvioin, erilaisten tutkimuksia ja selvityksiä hyödyntämällä. Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Sastamalan kaupunki 10 Häijään keskustan asemakaava 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO TYÖVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen Selvitykset ja tavoitteet Kaavaluonnos SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN OAS:n laadinta MRL 63 ja 64 Vireille tulon kuulutus ja OAS nähtäville ilmoitustaululle ja kaupungin kotisivulle Rakennetun ympäristön selvitys 2012 OAS:n päivitys Luonnos nähtäville yhdyskuntasuunnitteluun sekä www.sastamalankaupunki.fi AJANKOHTA TEKIJÄT VIRANOMAINEN PÄÄTÖS 11 / 2009 Tekla 10/2015 Tekla Kuulutus lehtiin ja nettiin Viranomaisille luonnos kommentoitavaksi Viranomaisten kommentit Kaavaehdotus Osalliset voivat jättää mielipiteensä ja huomautuksia luonnoksesta MRL 62, MRL 30 Ehdotus nähtäville 30 pv:n ajaksi MRA 27 ja pyydetään lausunnot MRA 28 talvi 2015-2016 Osallisten mielipiteet ja huomautukset Tekla KH Osalliset voivat jättää muistutuksen Laaditaan vastineet muistuttajille ja lausuntoihin MRL 65 Viranomaisten lausunnot Tarvittaessa neuvotellaan osallisten ja viranomaisten kanssa Hyväksyminen Kaavan tarkistaminen / täydentäminen hyväksymiskäsittelyyn Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia, MRL 67 talvi 2016 Tarvittaessa viranomaisneuvott elu MRA 26 Tekla KH MRA 52 Suunnitteluaineisto on koko kaavaprosessin ajan nähtävillä Sastamalan kaupungin www-sivuilla osoitteessa: www.sastamalankaupunki.fi.
Sastamalan kaupunki 11 Häijään keskustan asemakaava 6. YHTEYSTIEDOT Häijään keskustan asemakaavan suunnittelutiimi Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi Puh. 050 328 0808 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Puh. 0500 77 138 Kaavavalmistelija Merja Juntunen Puh. 040 826 8417 Yhdyskuntatekniikka Suunnitteluinsinööri Pasi Lähteenmäki Puh. 050 351 2216 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö / Yhdyskuntasuunnittelu etunimi.sukunimi@sastamala.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi.
LIITE 1
28.9.2016 A 017 Häijään keskustan asemakaava Liite 2: Asemakaavaluonnoksen vastineraportti
SASTAMALAN KAUPUNKI Kaavaselostuksen liite Yhdyskuntasuunnittelu 2.2.2016 HÄIJÄÄN KESKUSTAN ASEMAKAAVA 16.11.2015 PÄIVÄTYSTÄ ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ KAAVOITTAJAN VASTINEET NIIHIN Nähtävilläoloaika: 2.12. 23.12.2015 Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Luonnoksesta ei jätetty kirjallisia mielipiteitä. Lausunnon / mielipiteen antaja Lausunnon / mielipiteen sisältö pääosiltaan Pirkanmaan ELY-keskus 18.1.2016: Jatkosuunnitteluun valitussa ja lausunnon kohteena olevassa luonnosvaihtoehdossa säilytettävää kyläkuvaa ja alueen rakentamista on asemakaavan luonnoksessa ohjattu pääasiassa "sr-1" - suojelumerkinnöin kolmen kyläkuvallisesti merkittävimmän rakennuksen kohdalla, ja muilta osin tarvittaessa rakennusaloja ja rakennusoikeuksia säätelemällä. Vanhan kyläkuvan ominaispiirteitä on lisäksi pyritty turvaamaan "/s" -määräyksillä keskeisimpien kortteleiden kohdalla. Täydennysrakentamista on lisäksi ohjattu yleismääräyksin lähtökohtana massoittelun, rakennusten sijoittamisen, muodon, rakennustavan, rakennusaineiden ja pintakäsittelyn suhteen alueen rakennusperinteen ominaispiirteet. Tältä osin olisi vielä perusteltua harkita tarkempien rakennustapaohjeiden laatimista asemakaavan toteuttamisen tueksi. Maantie 13101, Rieniläntie tulee muuttumaan asemakaavoituksen myötä kaduksi (MRL 83 5 4 mom). Maantie, joka on osoitettu asemakaavassa kaduksi, muuttuu kaduksi kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä (MRL 86 a 5). Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tieja katuverkon toteutuminen. Kun lausunnolla oleva asemakaava saa lainvoiman, tulee Sastamalan kaupungin tehdä kadunpitopäätös Rieniläntielle valtatien 11 ja Kuusikontien väliselle osuudelle. Tarkemmat kadun alkamis- ja päättymiskohdat määritellään kaupungin ja tienpitäjän, ELYkeskuksen kesken maastotarkastelun perusteella. Rieniläntien katuliittymä valtatiellä 11 on osoitettava asemakaava-alueelle sijoittuvalla liittymänuoli - merkinnällä, jotta merkintä vahvistuu kaavassa. Kaava-alueen kohdalla oleva valtatien 11 liikennealue (LT, Maantie alue) on siten syytä ottaa mu- Kaavoittajan vastine Rakennustapaohjeet? Sen sijaan tarkennetaan määräystä mm. materiaalista ja kattokulmasta, värityksestä ym.? Kadunpitopäätös tehdään asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Liittymänuolimerkintä lisätään ja valtatien aluetta otetaan mukaan kaava-alueeseen.
kaan asemakaavaan. Alueiden kuivatus on hoidettava ensisijaisesti omalla, maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman valuma-alueen aiheuttamat hulevedet. Hulevesien johtaminen viivytettynäkin maanteiden kuivatusjärjestelmiin edellyttää tienpitäjän, Pirkanmaan ELY-keskuksen lupaa. Alueen rakentamisen ml. hulevesijärjestelmien aiheuttamien mahdollisten valtatien 11 kuivatusjärjestelmien, mm. lasku- ja sivuojien ja maantiet alittavien rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttaminen kuuluu alueen maankäytön toteuttajalle. Hulevesijärjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa on varmistettava, että missään tilanteessa alueelta syntyvät hulevedet tai alueen rakentaminen ja toiminta eivät saa aiheuttaa tulvaa valtatiellä 11. Mahdolliset mainokset maanteiden varsilla tulee pyrkiä sijoittamaan rakennusten yhteyteen. Erilliset mainoslaitteet, kuten mainostornit tulee osoittaa asemakaavassa. Maanteiden suoja-alueet tonteilla tulee osoittaa asemakaavassa su - merkinnällä, Maantien suoja-alueeksi varattu alueen osa. Su -merkinnän selitykseen on lisättävä teksti "Alueelle ei saa sijoittaa mainoksia eikä muita rakennelmia paitsi tarvittavia suoja-aitoja". Kaava-alueen kohdalla valtatien 11 suoja-alue ulottuu 30 metrin päähän mitattuna ajoradan keskilinjasta. Maanteiden varsille ei pidä sijoittaa jaksottaisesti vaihtuvia (vaihtuvanäyttöisiä) valomainoksia. Alueen mainokset, rakennukset, rakennelmat, ulkovalaistus, alueen sisäinen liikenne sekä muut alueen toiminnot eivät saa vaarantaa valtatien 11 liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Valtatien liikenneturvallisuus on otettava huomioon myös aluetta rakennettaessa. Alueen maansiirto- ja pohjanrakennustyöt on tehtävä alueen puolelta. Pirkanmaan maakuntamuseo 25.1.2016: Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Sastamalan Häijään keskustassa vireillä olevan asemakaavan muutosluonnoksesta. Alue on Häijään kylätaajaman ydinaluetta ja edustaa suomalaiselle maaseututaajamalle tyypillistä kerrostuneisuutta niin kyläkuvan kuin rakennetun ympäristön historiallisten ominaispiirteiden osalta. Vanhimmat pihapiirit liittyvät kylän agraarihistoriaan 1800-luvun puolivälissä, nuoremmat 1900-luvun puolivälin liike- ja palvelutaajaman syntyyn. Asemakaavassa tulisi pyrkiä säilyttämään tämä alueelle tyypillinen monimuotoisuus. Hulemääräystä tarkennetaan. Voidaanko hulevesiä johtaa muualle? Määräys mainoksista? Lisätään su-merkintä. Kaavamääräykset tähtäävät monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Asemakaavan lähtöaineistona on käytetty Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan rakennetun ympäristön selvitystä vuodelta 2012. Selvitys on tehty yleiskaavaa varten yleispiirteisenä, mutta sen pohjalta voidaan todeta asemakaavaluonnoksen ottavan lähtökohtaisesti huomioon kulttuuriympäristön arvot. Selvitystä tulee kuitenkin vielä tarkentaa vastaamaan asemakaavan tarkkuutta siten, että suojelumerkinnöillä tarkoitetut kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihapiirin arvokkaat ominaispiirteet ovat yksiselitteiset Mäkipään, Mäkipää II:n ja Korvenmäen osalta. Yksittäisistä rakennuksista suojelumerkinnällä merkityt Mäkipään asuinrakennus, Nurmelan liikerakennuksen vanhin osa sekä Kiviniemen liikerakennus tulee niin ikään kuvata asemakaavan suojelumerkinnän edellyttämällä tarkkuudella. Kaava-alueen itäosassa kulkeva Rieniläntie noudattaa Kyläraitin eteläpuoleiselta osaltaan historiallisesti merkittävää Tyrvää-Hämeenkyrömaantielinjaa, jota pidetään yhtenä historiallisen Hämeen- tai Kyrönkankaantien haarana ja on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Risteyksen koillispuolella linja jatkuu kevyen liikenteen väylänä. Käytössä olevana kyseistä tielinjaosuutta ei tulkita kiinteäksi muinaisjäännökseksi, vaan muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi, johon saattaa kuitenkin liittyä muinaismuistolain suojaamia, nykyisen tierakenteen alaisia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Historiallisen maantielinjan kohdalle sijoittuvaan katualuemerkintään tulee lisätä suojelumerkintä (s), jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde - historiallisen maantielinjan jakso. Tien linjaus tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa. Selvitystä tarkennetaan. Suojelumerkintä lisätään. Pirkanmaan liitto 22.12.2015: Pirkanmaan liitto ei jätä lausuntoa asemakaavan luonnoksesta. Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi Sastamalan kaupunki
A 017 Häijään keskustan asemakaava Liite 3: Asemakaavaehdotus ja -määräykset 7.2.2017, pienennös
Z Z Z Z Z Z Z ar ar r ar ar ts yr yr ar ar yr ar ar ar ar ar ar ar kr yr kr yr va yr kr ar ar yr ar ar kt kt ar ar y koulu päiväkoti ar ar +86.62 +86.60 27 36 34 4 355 353 369 41 360 367 356 357 350 94 1 86.62 86.60 88.39 83.45 83.75 87.14 88.30 87.68 87.31 87.06 86.26 86.78 86.80 85.62 85.58 85.42 87.68 87.31 85.63 83.45 83.75 85.87 85.89 84.93 85.62 85.41 85.20 86.26 85.89 87.06 86.68 86.48 Oikopolku Oikopolku Po uhtalan kuja 88.44 88.55 89.66 89.28 90.29 90.33 90.01 89.82 90.10 90.76 91.71 90.56 90.11 90.05 88.59 88.55 88.44 88.44 88.44 512103 1:5 1:9 1:25 1:27 1:33 1:34 1:36 1:37 1:41 1:56 1:73 1:77 1:80 1:86 3:3 :13 3:41 3:41 3:65 3:77 1:2 1:30 1:31 1:32 1:34 1:50 1:63 2:23 2:24 2:25 2:48 876:1 6:5 2:17 2:1 876:4 876:1 1:81 6:5 3:77 3:65 3:3 15:5 3:41 1:89 Tupurla Tupurla Häijä Häijä 219 220 KYLÄRAITTI RIENILÄNTIE e=0.30 e=0.30 t340 500 100 240 250 t100 e=0.25 230 70 t60 t100 e=0.25 t50 800 650 500 t120 280 280 160 70 II Iu2/3 Iu2/3 Iu2/3 Iu2/3 Iu½ I I I I I Iu2/3 Iu2/3 Iu2/3 Iu½ Iu½ Iu½ I Iu2/3 Iu2/3 sr-1 sr-1 sr-1 ajo et j j t 35 dba 35 dba 35 dba ajo ajo al al j j j ajo j j al su s - 2 ajo s-1 s-1 mr (8) mr (8) 23 505 600 6 821 200 23 505 300 6 821 500 AL/s KTY-3 AP-6 AP-6 AL AL AL/s AO-16/s ET LT Häijään keskusta-alueen asemakaava Ehdotus 1:2000 7.2.2017
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AO-16 AP-6 Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa käsittävän erillispientalon. Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Rakennuslupaviranomainen voi erityisistä syistä sallia taloustai autosuojarakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin rajaa. Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Rakennuslupaviranomainen voi erityisistä syistä sallia talous- tai autosuojarakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin rajaa. 35 dba Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Merkintä osoittaa rakennusalan sen sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Istutettava alueen osa. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. s-1 Istutettava alueen osa, jonka toteutuksessa tulee huomioida tien varren historialliset ominaispiirteet. Istutukseen tulee käyttää kotoperäisiä kasveja. KTY-3 Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 25 % saa käyttää myymälätiloihin. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaroiden liiketilaa. ajo Katu. Ajoyhteys. LT Yleisen tien alue su Maantien suoja-alueeksi varattu alueen osa. Alueelle ei saa sijoittaa mainoksia eikä muita rakennelmia paitsi tarvittavia suoja-aitoja. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. / s Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevien vanhojen rakennusten, rakennelmien, puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Täydennysrakentaminen tulee rakennustavaltaan, materiaaleiltaan, massoittelultaan sekä värin ja muodon osalta sopeutua alueen arvokkaaseen rakennuskantaan. Ympäristönhoidossa tulee huomioida alueen maiseman luonne. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. j s - 2 Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Muu kulttuuriperintökohde - historiallisen maantielinjan jakso. Tien linjaus tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. sr-1 Kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa perinteistä rakennustapaa. 220 KYLÄRAITTI II Iu2/3 e=0,25 220 t60 200+u100 al t mr (8) Ohjeellinen tontin raja. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Edellinen luku osoittaa olemassa olevan rakennuksen rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä ja jälkimmäinen luku osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuin-, liike- ja toimistotiloja. Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen alue, jolle saa sijoittaa mainospylonin. Suluissa oleva luku ilmoittaa mainospylonin sallitun enimmäiskorkeuden metreinä. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Uudisrakentamisen sovittamiseen alueen rakennushistoriallisesti ja kyläkuvallisesti arvokkaaseen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. AO-, AP- ja AL-korttelialueilla rakennusten tulee olla harja- eli satulakattoisia. Harjakorkeus ja kattokaltevuus tulee sopeuttaa ympäröivään vanhaan rakennuskantaan. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:1,5. Katteen värin tulee olla tumma. Rakennusten runkosyvyys saa olla enintään 9 m lukuun ottamatta pihanpuolelle rakennusalalle sijoittuvia kuisteja, erkkereitä tai vastaavia rakennusosia. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Puuvuorauksen tulee muodostaa kerroksen korkuinen yhtenäinen, yhdensuuntainen pinta. Ulkovärityksessä tulee käyttää murrettuja värisävyjä. Täydennys- ja uudisrakentamisen tulee koko asemakaava-alueella noudattaa rakennustapansa, massoittelunsa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen alueen rakennusperinteen ominaispiirteitä. Rakennuksen yhtenäinen suora seinäpituus, jota ei katkaise rungon porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu näkemän katkaiseva pysyvä rakennelma, saa asuinpientalojen korttelialueella olla enintään 25 m. Asuinpientalojen korttelialueella tulee olla leikki- ja oleskelualuetta vähintään 15 m2 / asunto. Autopaikkoja on korttelialueille varattava vähintään 1 ap / asunto sekä 1 ap / 80 k-m2 liike- tai toimistokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 1 ap / liiketai toimistohuoneisto. Pysäköintialueet eivät saa aiheuttaa maisemahaittoja ympäristöön ja ne tulee maisemoida istutuksin. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä oleskelu-, liikenne- tai pysäköintialueina, on istutettava ja niillä oleva puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Tontin käytöstä ja istutuksista on esitettävä rakennuslupavaiheessa riittävä suunnitelma asemapiirroksessa. Rakennukset tulee sijoittaa tontille siten, että muodostuu liikennemelulta suojattua ulko-oleskelutilaa, jolla valtioneuvoston meluohjearvot (VN 993/1992) eivät ylity. Tonteilla tulee olla vettäläpäisevä pintarakenne vähintään 25 % tonttien kokonaisalasta. Hulevedet on johdettava kaupungin hyväksymällä tavalla hulevesiverkostoon ja/tai Rätikkö-ojaan. KTY-korttelialueella muodostuvia hulevesiä viivytetään rakennuspaikoilla. Hulevesien ohjaus ja viivytys esitetään lupavaiheessa asemapiirroksessa. Alueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset sekä kaupunkikuvalliset arvot on kuvattu kaavaselostuksessa ja sen liitteenä olevassa inventoinnissa. et Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan rakennuksen.
28.9.2016 A 017 Häijään keskustan asemakaava Liite 4: Asemakaavaehdotuksen havainnekuvia
28.9.2016 A 017 Häijään keskustan asemakaava Liite 5: Häijään keskustan asemakaava-alueen rakennetun ympäristön inventointi 2015
KOHDEINVENTOINTI, kohde 29, Mäkipää Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi lohkotila Kohdetyyppi Asuminen Nykyinen tilatyyppi tontti 3 Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 29 Kuvaus Mäkipään tila sijaitsee Häijään keskustassa Kyläraitin pohjoispuolella. Suorakaiteen muotoista pihapiiriä rajaavat kolmelta sivulta asuinrakennus, tiilirakenteinen navetta ja pitkä talousrakennus. Asuinrakennuksen ensimmäinen rakennusvaihe on vuodelta 1850, jolloin tilalle perustettiin kauppa. Rakennusta laajennettiin pirtillä vuonna 1900. Muu rakennuskanta on todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelta. Navetassa toimii vanhan tavaran kauppa. Historia Tila on lohkottu Iitun taloon kuuluneesta maasta vuonna 1905. Häijää oli 1800-luvun puolivälissä merkittävä kaupallinen keskus vanhan markkinapaikan johdosta. Mäkipään tila rakennettiin sen läheisyyteen pohjoispuolelle. Markkinat oli otettu kalenteriin 1881. Häijään koulu rakennettiin myös markkinapaikan läheisyyteen 1904. 1900-luvun alkupuolella Mäkipään talossa toimi kestikievari, ja silloin pihamaalla olivat myös toiminnan vaativat pakari, putka ja maitohuone. Nämä piharakennukset on purettu jo ennen toista maailmansotaa. Talossa on myös pidetty piikojen ja renkien pestuuta. Ympäristö ja pihapiiri Pihapiirin itäreunalla Kyläraitin varrella on tiheä kuusiaita ja myös päärakennus on tiheän kasvillisuuden ympäröimä. Pihan etelaidalla ovat säilyneet vanhat kivipylväät. Pihan etelälaidalla on leikkimökki ja pohjoislaidassa puhelinlaitoksen tekninen tila. Piha on jäänyt tienpintaa matalammalle tasolle. Tilan pohjoispuolella Porintien varrella on vuonna 1990 rakennettu pitkä myymälähalli.
RAKENNUSKORTTI, kohde 29, asuinrakennus Rakennuksen kuvaus Asuinrakennus Nyk. käyttö Asuminen Alkuper. käyttö Asuminen Rakentamis-aika 1850, laajennus 1900 Suunnittelija Korjausvuodet Laajennus 1966 Kerrosluku 1½ Rungon muoto suorakaide Perustus Lohkottu luonnonkivi Vuoraus Pysty- ja vaakapaneeli, peiterimavuoraus, vaalea Ikkunatyyppi Kuusiruutuinen risti-ikkuna. Kuistin ikkuna 9-ruutuinen, koristeellinen Katemateriaali Profiilipelti, tumma harmaa Katon muoto satulakatto Kuisti Lapekattoinen pitkä kuisti, vastaharjat Kunto Ulkoisesti hyvä Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 29 Kuvaus Päärakennus on 1½-kerroksinen, hirsirakenteinen, perustukseltaan luonnonkiveä. Rakennuksen ensimmäinen rakennusvaihe on vuodelta 1850. Rakennusta laajennettiin pirtillä vuonna 1900 ja rakentajina olivat samat kirvesmiehet, jotka rakensivat läheisen Häijään koulun. Tällöin vanha kuusikulmainen kuisti korvattiin nikkarityylin koristeellisuudesta vaikutteita saaneella lapekattoisella pitkällä kuistilla, jossa on kaksi sisäänkäyntiä, joiden päällä vastaharjat. Rakennuksen uusrenessanssista vaikutteita saanut julkisivujaottelu on kuitenkin säilynyt laajennusta edeltäneeltä ajalta. Rakennuksen julkisivuvuoraus on alaosassa pystypaneelia, keskellä peiterimavuorausta, yläosassa vaakapaneelia ja koristeellista peiterimavuorausta, jaettuna vaaka- ja pystyjakolistoin. Satulakaton katteena on profiilipelti. Kuistissa on 9-ruutuinen koristeellinen ikkunatyyppi. Vastaharjojen alla on koristeelliset puuleikkaukset. Rakennuksen pohjoispäässä on 1966 tehty matalampi, satulakattoinen puuvuorattu laajennusosa, jonka kellarikerroksessa on autotalli. Rakennus sijoittuu pääty lähelle tietä ja osoittaa Kyläraitin vanhaa linjausta. Rakennus rajaa suorakaiteen muotoista pihaa sen itäsivulta.
RAKENNUSKORTTI, kohde 29, navetta Rakennuksen kuvaus Navetta Nyk. käyttö Varasto / myymälä Alkuper. käyttö navetta Rakentamis-aika 1900 1930-luku Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1½ Rungon muoto suorakaide Perustus Vuoraus Tiili, yläosassa pystypaneeli Ikkunatyyppi I-jakoinen, kuusiruutuinen, päädyissä pyöreät ikkunat Katemateriaali Sementtikattotiili Katon muoto Satula Kuisti Pohjoispuolella pulpettikattoinen tiilirakenteinen osa Kunto Ulkoisesti hyvä Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 29 Kuvaus Tiilirakenteinen suurikokoinen entinen navettarakennus sijoittuu suorakaiteen muotoisen pihapiirin pohjoislaidalle. Rakennus on valmistunut 1900-luvun alkupuolella, mahdollisesti 1930-luvulla. Rakennuksen pohjoissivulla on pulpettikattoinen matala laajennusosa, joka on muuta rakennusta uudempi. Rakennuksen alaosa tiilirakenteinen, yläosa punaiseksi maalattua pystylaudoitusta. Ylisille johtavat navetan länsipäädystä kulkusilta ja pariovet. Alakerroksessa ovat säilyneet I-jakoiset kuusiruutuiset ikkunat sekä päädyssä pyöreä ikkuna. Rakennus on säilyttänyt hyvin lähes rakentamisaikaisen asunsa. Rakennuksessa toimii vanhan tavaran kauppa.
RAKENNUSKORTTI, kohde 29, talousrakennus 2 Rakennuksen kuvaus Talousrakennus 2 Nyk. käyttö talousrakennus Alkuper. käyttö Talousrakennus Rakentamisaika 1900 luvun alkupuoli Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1 Rungon muoto suorakaide Perustus Vuoraus Peiterimavuoraus, punamullan punainen Ikkunatyyppi Kolmijakoiset, yläosastaan kolmiruutuiset ikkunat. Ullakolla 9-ruutuinen ikkuna. Katemateriaali Huopakatto, kolmiorima Katon muoto satula Kuisti Pohjoispäädyssä pulpettikattoinen umpikuisti Kunto Ulkoisesti hyvä / kohtalainen Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 29 Kuvaus Peiterimavuorattu talousrakennus sijoittuu suorakaiteen muotoisen pihapiirin länsireunalle, pääty lähelle tietä ja osoittaa siten Kyläraitin vanhaa linjausta. Rakennuksen vanhin osa on valmistunut 1900-luvun alkupuolella, mahdollisesti jo1900- luvun vaihteessa päärakennuksen laajennuksen kanssa. Rakennuksen eteläpäädyssä on hormilla varustettu huonetila, mahdollisesti entinen asuinhuone, sekä varastotila, johon johtavat pariovet. Pohjoispää on saman katon alla olevaa ulos avointa tilaa. Rakennuksen pohjoispäätyyn on rakennettu pulpettikattoinen umpikuisti ja rakennuksen itäsivulle uudempi katos. Rakennus on laajennuksista huolimatta säilyttänyt melko hyvin perinteisen asunsa.
KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO Rakennushistoriallinen arvo Historiallinen arvo Maisemallinen arvo Arvojen perustelu rakennusperinteinen Asutushistoria, taloushistoria Maisemallisesti keskeinen sijainti Mäkipään tilalla on Häijään keskustassa sijaitsevana entisenä kaupparakennuksena ja kestikievarina keskeinen asutus- ja taloushistoriallinen merkitys kylän kehityksessä. 1850 valmistunut ja 1900 laajennettu uusrenessanssista ja nikkarityylistä vaikutteita saanut päärakennus on myöhemmästä laajennuksesta huolimatta säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa hyvin (rakennusmuoto, neljään osaan jaoteltu julkisivuvuoraus, kuisti, kuusiruutuiset ikkunat). Myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu talousrakennus (peiterimavuorattu suorakaiteen muotoinen rakennus, huopakate, kolmijakoinen ikkunatyyppi) sekä viimeistään 1930-luvulla rakennettu tiilirakenteinen navetta (tiilirakenteinen alaosa, puuverhotut päädyt, silta parvelle, tiilikate, kuusiruutuinen ikkunatyyppi ja pyöreä päädyn ikkuna) ovat säilyneet hyvin aikakautensa rakentamistapaa kuvaavina. Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 29 Tilan rakennuskanta on ajallisesti melko yhtenäinen ja rakennukset muodostavat yhdessä perinteisen suorakaiteen muotoisen pihan. Pihapiiri sijoittuu keskeiselle paikalle Kylänraitin varrella. Arvoluokka 2 Toimenpidesuositukset Rakennukset tulisi säilyttää. Muutokset tulisi tehdä harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen. Rakennusten ja pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: - Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. - Suorakaiteen muotoisen kolmelta sivulta rajatun pihan säilyminen. - Rakennusten aseman säilyminen raittimaisemassa. - Pihan ja perinteisen kasvillisuuden säilyminen. Aiemmat tutkimukset Lähteet Vammalan Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke / Rakennetun ympäristön selvitys 1997. Kiinteistörekisteri Mäkipää vuonna 1899, ennen laajennusta, kuva: Meidän kylät Matka Tupurlanjärven tienoon kyliin
KOHDEINVENTOINTI, kohde 52, Kiviniemi Kylä Kiinteistötunnus 790-563-1-34 / Kiviniemi Kunta Sastamala Omistaja Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 52 Osoite Kyläraitti 91 Rakennusten lukumäärä 1 Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi lohkotila Kohdetyyppi asuinrakennus Nykyinen tilatyyppi kiinteistö Kuvaus Kiviniemi, entinen Voiman kaupparakennus sijaitsee Rieniläntien ja Kyläraitin risteyksessä Häijään keskustassa. Rakennus on valmistunut 1900-luvun alkupuolella. (Kiinteistörekisterissä on mainittu vuodet 1920 ja 1924.) Rakennusta on laajennettu länsi päädystään matalalla siipiosalla ensimmäisen kerran todennäköisesti 1945, aiemman harjakattoisen kuistin tilalle. Laajennusosa on aumakattoinen ja peiterimavuorattu, ja sitä on myöhemmin pidennetty. Eteläpuolelle on rakennettu uusi asuinrakennus 2000-luvulla. 1½-kerroksisen entisen kaupparakennuksen piirteissä on uusklassismin vaikutusta, mm. julkisivun nurkkalaudat on kehystetty muistuttamaan pilastereita. Julkisivun alaosassa on peiterimavuoraus, yläosassa kerroslistan jakamana pystypaneeli. Perustuksena on betonisokkeli. Satulakatto on profiilipeltikatteinen. Rakennuksen itäpäädyssä on säilynyt satulakattoinen umpikuisti, jonka ikkunat ovat 9- ruutuiset. Rakennukset eteläsivulla ovat säilyneet T-jakoiset neliruutuiset ikkunat. Katujulkisivussa on suuret, yläosastaan kolmijakoiset näyteikkunat. Ikkunallinen, koristeellinen ulko-ovi on säilynyt. Ovelle johtaa kolmisivuinen betoniporras. Rakennus on tyypiltään samankaltainen usean muun Osakeyhtiö Voiman kaupparakennuksen kanssa. Laajennuksesta huolimatta rakennus on säilyttänyt melko hyvin perinteisen ulkoasunsa. Historia Tilasta Saikka on lohkottu 1927 kiinteistö Kiviniemi. Rakennuksessa on toiminut työväenliike Voiman osuuskauppa 1920-luvulta lähtien. Mouhijärven maamiesseurassa oli harkittu Osuuskauppatoiminnan perustamista pitkään, ja myös Uotsolaan avattiin Osuuskaupan myymälä vuonna 1920. Rakennuksen julkisivu on alun perin ollut symmetrinen. 1950 otetussa valokuvassa (Voiman myymälädokumentointi, Finna) oikean ja vasemman puoleiset ikkunat ovat vielä samanlaiset. 1964 otetussa valokuvassa näyteikkuna näkyy jo suurennettuna. Rakennus on yhä tällöin toiminut Voiman kauppana. Viimeksi Kiviniemen rakennuksen tiloissa on toiminut lähikauppa. Ympäristö ja pihapiiri Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Häijään keskustassa, Kyläraitin ja Rieniläntien risteyksessä. Rakennuksen eteläpuolella on puustoa ja istutettua pihamaata, pohjoispuolinen piha on asfaltoitu. Rakennus on jäänyt maastossa matalalle suhteessa tiehen.
RAKENNUSKORTTI, kohde 52, Kiviniemi Rakennuksen kuvaus Nyk. käyttö Alkuper. käyttö Liikerakennus varastointi liiketoiminta Rakentamisaika 1920-luku, mahd. 1924 Suunnittelija Korjausvuodet Laajennus mahd. 1945 Kerrosluku Rungon muoto Perustus Vuoraus Ikkunatyyppi Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kunto 1½ Suorakaide Betoni Peiterimavuoraus, yläosassa kapea pystypaneeli, kerroslista. Vaalea väritys. Nurkkalaudat kehystetty, valkoiset, keskiosa julkisivuvuorauksen värinen. Pohjoissivulla kolmijakoiset kuusiruutuiset ikkunat. Suuret näyteikkunat yläosastaan kolmiruutuiset. Eteläsivulla T-jakoiset neliruutuiset ikkunat. Pielilaudat valkoiset. Ulko-oven alaosassa paneeli, yläpuolella ikkuna, jossa kaarevat jakolistat. Profiilipelti, tumma harmaa Satulakatto Satulakattoinen umpikuisti itäpäädyssä. Ulkoisesti hyvä / kohtalainen Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 52
KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO Rakennushistoriallinen arvo Historiallinen arvo Maisemallinen arvo Arvojen perustelu Arvoluokka 2 rakennusperinteinen taloushistoria Maisemallisesti keskeinen sijainti Kiviniemi, 1900-luvun alkupuolella, mahdollisesti 1924 valmistunut liikerakennus Rieniläntien ja Kyläraitin risteyksessä on säilyttänyt aikakauttaan edustavan ulkoasunsa melko hyvin (rakennusmuoto, peiterima- ja pystypaneelivuoraus, kuisti, vanhat ikkunat ja pääovi, liiketilojen suuret näyteikkunat). Rakennuksen piirteissä on uusklassismin vaikutusta. Rakennuksessa on toiminut Osuusliike Voiman kauppa 1920-luvulta lähtien. Rakennusta on laajennettu matalalla siipiosalla. Rakennuksella on taloushistoriallista merkitystä kuvaamassa Häijään kaupallista kehittymistä. Liikerakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Häijään keskustassa. Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 52 Toimenpidesuositukset Rakennuksen 1920-luvun osa tulisi säilyttää. Muutokset tulisi tehdä harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen. Rakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: - Rakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. - Rakennuksen aseman säilyminen raittimaisemassa. - Istutetun pihamaan ja kasvillisuuden säilyminen. Aiemmat tutkimukset Lähteet Kiinteistörekisteri. Valokuva-arkisto Finna www.finna.fi. Hist. kuva: Meidän kylät matka Tupurlanjärven tienoon kyliin 2010 Voiman kaupparakennus oikeassa reunassa vanhassa asussaan. Kuva: Meidän kylät matka Tupurlanjärven tienoon kyliin 2010
KOHDEINVENTOINTI, kohde 59 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-563-1-89 / Korvenmäki Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kyläraitti 83 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi taajama Hist. tilatyyppi Torppa? Kohdetyyppi asuinrakennus Nykyinen tilatyyppi kiinteistö 2 Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 59 Kuvaus Korvenmäen pihapiirissä on hirsirakenteinen asuinrakennus 1900-luvun alkupuolelta sekä talousrakennus. Historia Tila on lohkottu Saikan tilasta vuonna 1908, yhdessä usean muun tilan kanssa. 1930 tila Korvenmäki on vielä lohkottu kahteen osaan. Asuinrakennus näkyy Häijäästä 1935 otetussa valokuvassa. Vielä vuonna 2009 kiinteistön länsipuolinen osa on lohkottu omaksi kiinteistökseen. Ympäristö ja pihapiiri Pihapiiri on osin kasvillisuuden rajaama ja sijaitsee näkyvällä paikalla Häijään keskustassa Kyläraitin eteläpuolella, lähellä Häijään koulua. Viereinen tontti on rakentamatonta viljelyaluetta, joka jatkuu pihapiirin takana. Pihan itäsivulla on tiheä kuusiaita. Kyläraitin maisemaa, oikealla puuston takana Korvenmäen pihapiiri
RAKENNUSKORTTI, kohde 59, asuinrakennus Rakennuksen kuvaus Asuinrakennus Nyk. käyttö Asuminen Alkuper. käyttö Asuminen Rakentamisaika 1900-luvun vaihde - 1920 Suunnittelija Korjausvuodet 2000-luku Kerrosluku 1 Rungon muoto suorakaide Perustus nurkkakivet Vuoraus peiterimavuoraus, vaalea Ikkunatyyppi I-jakoinen, kaksiruutuinen Katemateriaali aaltopelti Katon muoto satula Kuisti Satulakattoinen umpikuisti Kunto Ulkoisesti hyvä / kohtalainen Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 59 Kuvaus Asuinrakennus on kiinteistörekisterin mukaan vuodelta 1920, mutta rakennettu mahdollisesti jo aiemmin. Asuinrakennus on muodoltaan paritupatyyppinen; kuistin molemmin puolin on kaksi asuinhuonetta, joissa hormi. Rakennus sijoittuu lähelle Kyläraittia, pääty tielle päin ja osoittaa siten vanhan raitin linjausta. Ikkunat on vaihdettu I-jakoisiksi mahdollisesti 1930-40-luvulla. 2000-luvulla rakennusta on peruskorjattu ja katemateriaaliksi on vaihdettu pelti. Asuinrakennus on säilyttänyt perinteisen muotonsa ja asunsa melko hyvin, vaikka pintamateriaaleja onkin uusittu.
RAKENNUSKORTTI, kohde 59, talousrakennus Rakennuksen kuvaus Talousrakennus Nyk. käyttö Talousrakennus Alkuper. käyttö Talousrakennus Rakentamisaika 1900-luvun alkupuoli Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1 Rungon muoto Suorakaide Perustus Vuoraus Peiterimavuoraus, punamullan punainen Ikkunatyyppi Neliruutuinen Katemateriaali Kattohuopa, kolmiorima Katon muoto Satula Kuisti - Kunto Ulkoisesti hyvä / kohtalainen Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 59 Kuvaus Talousrakennus on kiinteistörekisterin mukaan vuodelta 1957, mutta on piirteidensä perusteella mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelta 1930-luvulta. Rakennuksen länsipäädyssä on todennäköisesti sauna. Rakennus on säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa hyvin.
KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO Rakennushistoriallinen arvo Historiallinen arvo Maisemallinen arvo Arvojen perustelu Arvoluokka 3 rakennusperinteinen asutushistoria Maisemallisesti keskeinen sijainti Korvenmäen pihapiirissä on 1900-luvun alkupuolella rakennettu asuinrakennus sekä talousrakennus. Peiterimavuorattu asuinrakennus on mittakaavaltaan pieni ja yksikerroksinen. Rakennus on korjauksista huolimatta säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa melko hyvin (rakennusmuoto, kuisti, peiterimavuoraus, I-jakoiset ikkunat). Myös talousrakennus on säilyttänyt perinteisen asunsa (muoto, peiterimavuoraus, huopakatto, neliruutuiset ikkunat, paneeliovet). Rakennukset muodostavat rakentamistavaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Pihapiiri edustaa 1900-luvun alkupuolelle tyypillistä pienrakentamista Häijään kylässä ja sijaitsee puuston suojaamana Kyläraitin varrella. Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 59 Toimenpidesuositukset Rakennukset tulisi säilyttää. Muutokset tulisi tehdä harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen. Rakennusten ja pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: - Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. - Asuinrakennuksen aseman säilyminen raittimaisemassa. - Puustoisen pihan ja perinteisen kasvillisuuden säilyminen. Aiemmat tutkimukset Lähteet Kiinteistörekisteri, haastateltu asukasta. Hist. kuva: Meidän kylät matka Tupurlanjärven tienoon kyliin 2010 Häijään kylä vuonna 1935, kuvassa näkyvät Korvenmäen talo ja takana mansardikattoinen Nurmelan talo sekä taaempana Häijään kaupparakennus.
KOHDEINVENTOINTI, kohde 60, Nurmela Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-563-1-30 / Nurmela Kunta Sastamala Omistaja Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 60 Osoite Kyläraitti Rakennusten lukumäärä 1 Aluetyyppi taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi asuinrakennus Nykyinen tilatyyppi kiinteistö Kuvaus Historia Nurmelan kiinteistöllä sijaitsee asuin- ja liikerakennus, jonka vanhin osa on 1900-luvun alkupuolelta (kiinteistörekisterissä 1920). Rakennus sijaitsee pääty aivan tien varressa, osoittaen raitin vanhaa linjausta. Rakennuksen vanhin osa on mansardikattoinen ja julkisivuvuoraukseltaan alaosasta vaaka- ja yläosasta pystylaudoitusta, jaettuna kerroslistoin. Nurkkalaudat ovat koristeelliset. Väritys on vaalea. Rakennuksen piirteissä on hieman kansallisromantiikan ja uusklassismin vaikutusta. Ikkunat ovat säilyneet T-jakoisina, yläosastaan kolmiruutuisina. Otsalaudat ovat yläosastaan pyöristetyt. Ullakon ikkunat ovat I-jakoiset ja kuusiruutuiset, otsalaudat päistään viistetyt. Ikkunoiden pielet on maalattu keltaisella, vuorilaudat tummalla punaisella. Katemateriaalina on profiilipelti. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen 1950-luvulta lähtien, jolloin myymälätoiminta alkoi. Satulakattoinen siipiosa on todennäköisesti rakennettu 1950- luvulla. Sen vuoraus on myös vaakapaneelia, yläosasta pystypaneelia. Nurkkalistat ja kerroslista samanlaiset kuin vanhassa osassa. Siipiosa on betoniperusteinen, ja siinä on suuret näyteikkunat, todennäköisesti 1950-60-luvulta. Pääty on lähes umpinainen, siinä on kolme pientä ikkunaa. Rakennuksen nurkassa ja siipiosan pitkällä sivulla on kaksi katosta, joissa muotoillut puupilarit, mahdollisesti uudemmat. Rakennusta on laajennettu myös eteläpuolelle useassa vaiheessa matalalla, umpinaisella ja pitkällä puuvuoratulla siipiosalla. Rakennuksen vanhin osa on säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa melko hyvin, mutta useat laajennukset ovat heikentäneet sen alkuperäisen hahmon tunnistettavuutta. Laajennusosat eivät liity luontevasti vanhaan rakennukseen. Rakennus on alun perin tunnettu Mäkisen talona. Tila on lohkottu 1930 alun perin Saikan tilaan kuuluneista maista. 1900-luvun vaihteessa Mouhijärvelle syntyi useita osuustoimintana toimivia laitoksia, kuten osuuskauppa. Mouhijärven Osuusliike osti Mäkisen talon ja perusti siihen Osuusliikkeen Häijään sivumyymälän. Myymälä avattiin 1951. Osuusliikkeen myymälätoiminta jatkui 1976 asti. Tämän jälkeen vuoteen 2008 asti tiloissa on toiminut maan ensimmäinen Vapaa-Valinta. Ympäristö ja pihapiiri Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Häijään keskustassa Kyläraitin varrella, lähellä Häijään koulua. Rakennuksen länsisivulla on tiheä kuusiaita.
RAKENNUSKORTTI, kohde 60 Rakennuksen kuvaus Nyk. käyttö Alkuper. käyttö Asuin- ja liikerakennus Asuminen Asuminen ja liiketoiminta Rakentamisaika 1900-luvun vaihde - 1920 Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku Rungon muoto Perustus Vuoraus Ikkunatyyppi Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kunto Laajennuksia 1950-luvulta alkaen 1½ Suorakaide, jossa L-muotoinen siipiosa Vaakapaneeli, yläosassa pystypaneeli, vaalea T-jakoinen, yläosasta kolmiruutuinen, ullakon ikkunat kuusiruutuiset. Pielet keltaiset, vuorilaudat tumma punainen. Profiilipelti Mansardi, siipiosassa satulakatto Nurkassa ja siipiosassa kaksi katosta, pilarien kannattamat. Ulkoisesti hyvä Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 60
KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO Rakennushistoriallinen arvo Historiallinen arvo Maisemallinen arvo Arvojen perustelu Arvoluokka 3 rakennusperinteinen Asutushistoria, taloushistoria Maisemallisesti keskeinen sijainti Nurmelan kiinteistön asuinrakennus on valmistunut Kyläraitin varrelle 1900-luvun alkupuolella ja sitä on laajennettu useaan otteeseen liikesiivillä. Rakennuksen vanhin osa on mansardikattoinen, piirteissään hieman kansallisromantismin ja uusklassismin vaikutusta ja se on säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa melko hyvin (rakennusmuoto, mansardikatto, kerroslistalla jaettu julkisivupaneeli, koristeelliset nurkkalistat, T-jakoinen ja I-jakoinen kuusiruutuinen ikkunatyyppi). Useat laajennukset ovat heikentäneet rakennuksen alkuperäisen hahmon tunnistettavuutta. Kohteella on taloushistoriallista merkitystä Häijään kylän kehityshistoriassa siinä 1950-luvulta lähtien toimineen Mouhijärven Osuusliikkeen Häijään sivumyymälä n ja maan ensimmäisen Vapaa Valinta liikkeen johdosta. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Kyläraitin varrella. Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 60 Toimenpidesuositukset Rakennuksen vanhin osa tulisi säilyttää. Muutokset tulisi tehdä harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen. Rakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: - Rakennuksen vanhan osan kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. - Rakennuksen aseman säilyminen raittimaisemassa. Aiemmat tutkimukset Lähteet Kiinteistörekisteri
KOHDEINVENTOINTI, kohde 67, Mäkipää II Kylä Häijää Kiinteistötunnus Mäkipää II Kunta Sastamala Omistaja Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 67 Osoite Kyläraitti Rakennusten lukumäärä 1 Aluetyyppi taajama Hist. tilatyyppi lohkotila Kohdetyyppi Asuin- ja liikerakennus Nykyinen tilatyyppi kiinteistö Kuvaus Säästöpankin Häijään konttorirakennuksena toiminut rakennus on valmistunut 1954. Rakennus sijaitsee Häijään keskustassa Kyläraitin pohjoispuolella. Rakennus tiedetään rakennetun asuinkäyttöön ja muutetun pian pankin konttoriksi. 1½-kerroksiseen, pelkistettyyn, vaaleaksi rapattuun konttorirakennukseen on 1960- ja 70- luvulla liitetty pitkä, yksikerroksinen liikeosa. Muutoin rakennuksen vanhempi osa on säilynyt rakentamisaikaisessa asussaan, rapattuine julkisivuineen ja kuisteineen. Rakennuksen takasivulla on autotalleja. Rakennuksessa toimii yhä liikkeitä ja entinen konttoriosa on asuinkäytössä. Historia Uotsolan Säästöpankin sivukonttori aloitti 1939 toimintansa Häijäässä kahvilarakennuksessa. 1940- ja 1950-luvulle tultaessa ajankohtaiseksi tuli omien pankkitoimitilojen hankkiminen niin Häijäässä kuin Uotsolassakin, ja pankit tulivat näkyvämmäksi osaksi kyläkuvaa. Uotsolaan rakennettiin Osuuskassan konttori ja Häijääseen perustettiin1954 Säästöpankin konttori. Uotsolassa ja Häijäässä toimivat myös Kansallis-Osake-Pankki ja postipankki 1990-luvun lopulle saakka. Tilasta Iitu on 1917 lohkottu Mäkipää II-niminen kiinteistö, joka on jaettu osiin vielä 1940 ja 1956. Ympäristö ja pihapiiri Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Häijään taajamassa. Pihamaa on asfaltoitua pysäköintikenttää. Pihan länsireunalla on tiheä kuusiaita. Lännemmäs Kyläraitin varrelle on aiemmin, 1946 valmistunut toinen modernismia edustava rapattu rakennus, Kairiston autokorjaamo- ja paja.
KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO Rakennushistoriallinen arvo Historiallinen arvo Maisemallinen arvo Arvojen perustelu Arvoluokka 3 arkkitehtoninen Asutushistoria, taloushistoria Maisemallisesti keskeinen sijainti 1½-kerroksinen asuin- ja konttorirakennus on valmistunut 1954 ja toiminut Säästöpankin Häijään sivukonttorina. Rakennuksella on taloushistoriallista merkitystä. Entinen pankkirakennus edustaa 1950-luvun modernia rakentamista ja on säilynyt melko hyvin aikakauttaan edustavassa asussa (rapattu julkisivu, luonnonkivilaatoitettu sokkeli, kuisti, tiilireunuksiset ikkunat, tiilikate). 1960-70-luvun tiilirakenteinen liikesiipi on muuttanut alkuperäistä rakennusta, mutta edustaa hyvin aikakautensa liikerakentamisen tapaa. Tiilin käyttö materiaalina yhdistää molempia rakennusosia. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Kyläraitin varrella. Uotsola-Häijää-Salmi osayleiskaava, inventointikortti 2011 Tarkennus 2016 Kohde 67 Toimenpidesuositukset 1950-luvun asuin- ja pankkirakennus tulisi säilyttää. Liikesiipi suositellaan säilytettäväksi. Muutokset tulisi tehdä harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen. Rakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: - Rakennuksen vanhan osan kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. Aiemmat tutkimukset Lähteet Kiinteistörekisteri, haastateltu omistajaa. Hist. kuva: Mouhijärven historiikki 1867-2008