Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi
Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet ja velvollisuudet Vapaaehtoistoiminnan monet kasvot Osa 2: Minä vapaaehtoisena (3-4 h) Vapaaehtoistoimintaan tutustuminen
Yhteiskunnan sektorit Julkinen sektori - Kunnan tuottamat palvelut: poliisi, KELA, sosiaali- ja terveys palvelut TE-keskus Yrityssektori - yksityinen - tavoittele voittoa - ei tavoittele voittoa Kansalaistoiminta/ Kolmas sektori -kolmas sektori on yksityisen ja julkisen sektorin välillä (yhdistyksiä ja järjestöjä ) - riippumaton sektori (järjestöt ovat itsenäisiä toimijoita) - ei tavoittelee voittoa (Non profit) - perustuu vapaaehtoisuuteen - tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa
Kansalaistoiminnan historiaa Kansalaistoiminta : Se on ihmisen aktiivista toimintaa, yhdessä toimien, yhteiseksi hyväksi. Ihminen on aktiivinen kansalainen ja toimii konkreettisella tavalla. Kansalaistoiminnassa toimitaan eri tavoin yhdessä muiden ihmisten kanssa yhteiseksi, ei omaksi hyödyksi. (Harju 2003) Historia: 1800 -luku: talkootyö, vastavuoroinen auttaminen, köyhäinapu, hyväntekeväisyys 1800 luvun lopulla syntyivät ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt (esim. SPR, Suomen mielenterveysseurat, 1900 luvun alkuvuosikymmenet vaikuttamistoimintaa, terveyden/sosiaalihuoltoalan koulutuksen käynnistäminen,
Kansalaistoiminta historiaa 1950 jälleenrakennuksen aikaa -vapaaehtoisten koulutus alkaa vapaaehtoistyön uudet muodot ja roolit 1960-70 luvut eivät olleet kovin otollista aikaa vapaaehtoistyölle ;voimakas yhteiskunnan ylläpitämän palvelujärjestelmän rakentaminen 1980-luvulla vapaaehtoistyö julkisten palvelujen täydentäjä 1990 luvulla uudet vapaaehtoistoiminnan muodot - vertaistuki, oma-apuryhmät 2000 luvulla uusi arvostuksen aika- vapaaehtoistoiminta näkyväksi, vakiintunut asema hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmässä, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta/ Kolmas sektori Kolmanteen sektoriin kuuluu rekisteröity tai rekisteröimätön yhdistys (paikallisesti, alueellisesti ja/tai valtakunnallisesti ), jolla on hyväksytyt säännöt, toimintaorganisaatio ja sovittu taloudenhoito Toiminta on yksityistä eli irrallaan kunnasta ja valtiosta Toiminta ei tavoittele voittoa, toiminta on riippumatonta Yhdistyksissä on usein sekä palkattuja työntekijöitä että vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset tekevät eri tehtäviä kuin palkatut työntekijät Toiminnan motiivi ei ole raha vaan halu toimia yhdessä Kolmas sektori tukee ihmisten hyvinvointia ja edistää yhteisöllisyyttä
Kotoutuminen ja kolmas sektori Kotoutumisen edistäminen 3-5 v. VIRANOMAISET Perustietoa Suomesta/ kaikille Suomeen muuttaville Alkukartoitus /TE-toimisto tai kunta Kotoutumissuunnitelm a/ TE-toimisto tai kunta Kotoutumiskoulutus/ Työvoimapoliittista tai omaehtoista Urheilu- ja liikuntayhdistykset Sopimuksia, Vuoropuheluja, Suunnitelmia, Yhteistyötä, Tiedotusta Kotoutumisen Tukeminen 3. sektori/spr Kulttuuriyhdistykset Sosiaali- ja terveysyhdistykset ( vammaisjärjestöt, potilasyhdistykset, lastensuojelujärjestöt) Nuorisoyhdistykset ja opiskelijajärjestöt Ympäristöyhdistykset (luonnonsuojeluyhdistykset, eläinsuojeluyhdistykset) Ystävyysseurat, etniset järjestöt ja kehitysyhteistyöjärjestöt Seurakunnat TUKEA, TOIMINTAA, OSALLISTUMISTA
Mitä vapaaehtoisuus tarkoittaa? Vapaaehtoistoiminta on yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan Mitä se on? Organisoitu toiminta Annat autettavalle omaa aikaasi Toimit omasta halustasi ja palkatta Erityistaitoja et tarvitse (Euroopan komission päätös vapaaehtoistyön teemavuodesta 2011)
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoisuus - jokainen tulee mukaan vapaaehtoisesti Palkattomuus - vapaaehtoisille ei makseta palkkaa Ei-ammattimaisuus - vapaaehtoinen toimii tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eikä toiminta korvaa ammattityötä Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan - vapaaehtoinen on luotettava ja jokaisella on oikeus itse määritellä kuinka pitkäksi aikaa hän haluaa sitoutua. Oikeus tukeen ja ohjaukseen- vapaaehtoinen saa tukea ja rohkaisua toimintaansa Suvaitsevaisuus- Vapaaehtoinen kunnioittaa ja hyväksyy, että ihmisillä voi olla erilainen tausta ja erilaisia mielipiteitä. Autettavan ehdoilla toimiminen vapaaehtoinen ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta, vaan hän toimii rinnalla kulkijana Vaitiolovelvollisuus - ei voi jakaa kenenkään tietoa muille
Miksi vapaaehtoisena? Vapaaehtoistoiminta antaa mahdollisuuden Vaikuttaa omaan elämään ja yhteiskuntaan auttaa toisia oppia uusia asioita oppia uutta itsestään vahvistaa itsetuntoa tehdä jotain uutta saada eväitä työelämään mahdollisuus vaikuttaa asioihin vahvistaa minäkuvaansa tehdä jotakin mielekästä tutustua uusiin ihmisiin kuulua johonkin ryhmään.
Vapaaehtoistoiminta Mukana toiminnassa voi olla hyötyjä sinulle: voit edistää itsellesi tärkeitä asioita opit uutta: kokoustekniikkaa, vuorovaikutustaitoja, organisointitaitoja pääset näyttämään kykysi saat ystäviä voit luoda suhteita ja tavata päätöksentekijöitä saat merkinnän ansioluetteloosi
Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet Vapaaehtoisten oikeudet Vapaaehtoisten velvollisuudet toimia vapaaehtoisena, ei työntekijänä toimia vapaaehtoisena, ei työntekijänä sitoutua toimintaan itselleen sopivaksi ajaksi ja itselleen sopivaan tehtävään saada selkeä tieto omista tehtävistään saada arvostusta saada ja antaa palautetta pitää kiinni sovituista säännöistä ja tehdyistä sopimuksista sekä vaitiolovelvollisuudesta olla täsmällinen ja ilmoittaa ajoissa, jos tulee este hoitaa sovittu tehtävä saada toimintaansa tukea, neuvoja, ohjausta ja koulutusta lopettaa vapaaehtoistoiminta halutessaan
Vapaaehtoistoiminnan monet kasvot Ystävä- ja lähimmäistoiminta kotona ja laitoksissa, näkövammaisten lukupalvelu Vertaistukitoiminta, oma-apuryhmätoiminta Puhelinpäivystys eri yhteisöissä Tuki- ja kummioppilastoiminta Kerho-, seura- ja yhdistystoiminta, talkootyö Erilaiset kertaluontoiset tehtävät, esim. lipaskeräykset, kampanjat Osallistuminen erilaisten järjestöjen hallitus- ja työryhmätyöskentelyihin
MIETITÄÄNPÄ YKSIN JA YHDESSÄ Mitä vapaaehtoistoiminta voi tuoda elämääni? Plussat? Miinukset?
Millainen vapaaehtoinen sinussa asuu? Pohdi ja innostu vapaaehtoistoiminnasta
Järjestöjä Suomessa Vaikuttamisen väylä ja yksi demokratian kulmakivi Tarjoavat mielekästä tekemistä Vapaaehtoisia lähes 700 000 henkilöä Punainen Risti : tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla Plan : lasten oikeuksia edistävä kehitysyhteistyöjärjestö MLL: edistää lasten oikeutta hyvään ja onnellisineen lapsuuteen Allianssi :kattojärjestö (nuorille ja nuorisoalan toimijoille) Väestöliitto : edistää perheiden, nuorten ja koko väestön hyvinvointia Suomen mielenterveysseura : ehkäisevää mielenterveystyötä Partio : toimintaa lapsille, nuorille ja aikuisillekin. Pelastakaa Lapset ry : edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Invalidiliitto :vaikuttaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien, yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja hyvän arjen puolesta. Marttaliitto ry : perheiden hyvinvoinnin edistäminen (antaa kotitalousneuvontaa) Parasta Lapsille ry : järjestä toimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille
Lähteet Euroopan komission päätös vapaaehtoistyön teemavuodesta 2011. Luettu 20.10.2013 http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2009:0254:fin:fi:pdf Harju, A. 2003. Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet. Kansanvalistusseura:Vantaa Harju, A. 2007. Kansalaistoimintaan kätketty aarre. Kansalaisareena, 2007:Helsinki Hakkarainen, P. 2003.Tukea ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnalle. Kansalaisareena :Helsinki Negruti, D. 2012. Ystävyys ei tunne rajoja. SPR:n ystävätoiminnan peruskurssin opetusmateriaali selkokielellä. Sosiaalialan koulutusohjelma (Ylempi Amk) Turku: Turun ammattikorkeakoulu