INARIJÄRVEN KALATALOUDEN MONITAVOITEARVIOINTI - Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta 25.9.2013 Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmän kokous Mika Marttunen SYKE Erno Salonen RKTL Dioissa otettu huomioon Petri Heinimaan ja Teuvo Nivan kommentteja
Hankkeen tavoitteiden ja sisällön suunnittelu 8-9/2013 Inarin seurantaryhmän kokous 26.9.2013 Jos, hankeidea saa kannatusta Tarkennettu tutkimussuunnitelma 12/2013 Tutkimuksen toteutus 2014-2015
INARIJÄRVEN KALATALOUSJÄRJESTELMÄ -Yksinkertaistus Saalis Kalatalousvelvoite Säännöstely Kalanviljely Istutukset Kalakannat Velvoitetarkkailu Luontainen lisääntyminen Kalastus
Lähtökohta 1: Mittava velvoite Inarijärven kalatalousvelvoitteen ja kalaistutusten (ml. velvoitetarkkailu) vuosikustannukset olivat n. 1,1 milj. (2012) Siikoja ja punalihaisia petokaloja on vuonna 2012 istutettu velvoitteena n. 1 milj. kpl vuodessa Kalansaaliin arvo kalastajille maksetun saaliin kilohinnan perusteella oli v. 2012 > 1 milj. (aliarvio, ei ota huomioon aineettomia arvoja) Kysymyksiä Miten viljelytoiminnan kustannustehokkuutta voidaan parantaa? Minkälainen toimintamalli tuottaisi kokonaisuutena suurimman hyödyn Inarijärven kalatalousjärjestelmälle (kalastajat, kunta, viranomaiset, tutkijat, viljelijät )? Miten edistää velvoitehoidon tuloksen arviointia pelkästä kalamassasta eri ekosysteemipalveluja tuottamisen arvottamiseen?
Lähtökohta 2: Näkemyseroja sidosryhmien välillä Siikaistutusten määrä Sekakalastus (siika & punalihaiset verkkopyynnissä) Siikaan kohdistuva kalastus => alamittaisia petokaloja kuolee runsaasti (myös alamitasta riippumatta) Vapakalastajat saavat myös runsaasti alamittaisia Petokalojen istutuspaikat (jokisuut / järvi) Kalastusrajoitukset järvellä, jokisuissa ja joissa, aluerauhoitukset Taimenen ja nieriän alamitat (40-45 - 50 cm?), ylämitta/välimitta Harmaanieriäistutukset (lopetettu v. 2012) Kysymyksiä: Kuinka suuria näkemyserot ovat, mistä ne johtuvat? Voidaanko näkemyseroja lieventää ja erilaisia intressejä yhteensovittaa, miten?
Lähtökohta 3: Velvoite ja viljely asettavat reunaehdot toiminnan kehittämiselle Lupaehtojen istutusmäärät melko sitovia (20 % poikkeama/v) Sopeutuva velvoitehoito tuo joustoa Viljelytekniikan kehittäminen (esim. virikekasvatus) Vesitysjärjestelmän ongelmat lämpiminä ja kuivina kesinä Mäti-istutukset (taimen) vajaatuottoisille jokialueille Kysymyksiä Miten viljelyn joustoja voidaan lisätä? Minkälaisia muutoksia on mahdollista tehdä nykyisten lupapäätösten ja muiden reunaehtojen puitteissa? Onko viljelytekniikkaa kehittämällä mahdollista parantaa istukkaiden/ emokalojen laatua ja eloonjäämistä, miten? Saadaanko emokaloja jatkossakin riittävästi täydennettyä luonnosta?
Lähtökohta 4: Velvoitetarkkailun tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa Kaikki istukkaat on värjätty alitsariinilla 2000-luvun alkupuolelta Taimenen mäti-istutuksilla jokialueilla, joilla vähän luonnontuotantoa, voidaan lisätä kokonaispoikastuotantoa Kysymyksiä Miten tarkkailun tulosten hyödyntämistä päätöksenteossa voitaisiin lisätä? Tarkkailu ja viljely noudattavat pitkälti omia vakiintuneita käytäntöjä silti jatkuvaa yhteis- ja kehitystyötä tehdään
Lähtökohta 5: Muutoksia toimintaympäristössä lähivuosikymmeninä Aktiivikalastajien ikääntyminen (sekä ammatti- että kotitarvek.) Muutoksia pyyntimenetelmissä: nuotta-, isorysä- ja mahd. verkkokalastus vähentynee, vapakalastus säilyttänee asemansa Lois- ja tautiriskit Viljelylaitos (ASA, Costia ym.) Järvi (lokkilapamato, sukasjuotikas, haukimato?) Ilmastonmuutos (ääriolosuhteet, jääpeitekauden lyheneminen, jäätymisen myöhentyminen, avovesikauden lämpösumman kasvu, kuivat & lämpimät kesät?) Kysymyksiä: Minkälaisia haasteita toimintaympäristön muutokset asettavat velvoitehoidolle ja viljelylle ja toisaalta myös kalastukselle järvellä miten niihin voidaan varautua?
Hankkeen tavoitteita Tunnistaa eri osapuolten tavoitteita viljelylle, tarkkailulle, kalastukselle, kalakantojen tilalle. Lisätä keskeisten sidosryhmien tietoa ja ymmärrystä velvoitehoidon ja -tarkkailun kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Arvioida toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kalatalousjärjestelmään ja tehdä ehdotuksia tarvittavista sopeutumistoimenpiteistä. Arvioida erilaisten toimintavaihtoehtojen taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia, toteuttamiskelpoisuutta ja hyväksyttävyyttä. Vuoropuhelun lisääminen eri osapuolten välillä.
Viljely Nyky Välimuoto Erittäin joustava Toimintavaihtoehdot Istutukset Nyky Malli 2 Malli 3 Kalastuksen säätely Nyky Malli 2 Malli 3 Näistä muodostetaan 3-4 vaihtoehtoa (JOS JÄRKEVÄÄ) Tulevaisuuskuvien (skenaarioiden) muodostaminen (esim. vuodelle 2030) Arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia eri tulevaisuuskuvissa Vaihtoehtojen monitavoitearviointi ja SWOT-tarkastelu
Skenaariotarkastelut Kuinka erilaiset toimintastrategiat (viljely- ja istutus, kalastuksen säätely) toimivat erilaisissa skenaarioissa? Miten erilaisiin tilanteisiin voidaan/tulisi varautua? Mahdollisia tarkasteltavia skenaarioita Muikkukannan romahdus Verkkokalastuksen ja siian kalastuksen voimakas väheneminen Ammattikalastuksen hiipuminen Ilmastonmuutos: lämpimät ja kuivat kesät, lyhentynyt jääpeitekausi
Yksi mahdollinen tulevaisuudenkuva Lämmin ja pitkä kesä Siian poikastuotanto LR-lammikoissa hyvä ja poikaset kookkaita Siian vahva vuosiluokka luonnossa Riski Ylitiheä siikakanta Siian kalastuksen samanaikainen väheneminen
Ohjausmuuttujien alustavaa arviointia Mahdollisuus vaikuttaa muuttujaan (voidaanko erilaisilla päätöksillä vaikuttaa ja mikä on päätösten toteuttamisen vaikeustaso?) Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Huono Velvoitetarkkailu Inarin vedenkorkeus Veden laatu Kalastusrajoitukset Loiset &taudit, viljely Vaikutuksen suuruus tilamuuttujiin Kalaistutukset Lämpötila ja vesimäärä, viljely Viljelytekniikka (mm. virikekasvatus) Loiset &taudit, järvi Demografinen kehitys Jokien virtaamat? Lämpötila, kalasto Pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri
Mitä vaikutuksia arvioidaan? Kalakantojen tila Taimen-, nieriä-, siika- ja muikkukantojen saalis / kannan kokoarvio? Istukkaiden osuus saaliissa (pohjasiika, taimen, rautu, harmaanieriä) Muiden lajien (harjus, hauki, ahven, made) osuus / mahd. runsastuminen? Kalastajien määrä (kpl) Ammattikalastajat, kotitarvekalastajat, virkistyskalastajat Kalansaalis/saaliin arvo (kg & euro) Kalastajaryhmät Kalalajit Aineettomat arvot? Matkailu (-5 0 +5 asteikko? ) Järven vetovoimaisuus Matkailijoiden määrä Kunnan verotulot Arvio muutoksen suunnasta ja suuruudesta (-5 0 +5 asteikko?) Velvoitehoito ja tarkkailu Kustannukset (muutos nykyisestä?) Riskit Oppiminen/tiedon kertyminen Kalakantojen tilan tuntemus ja ymmärrys tilaan vaikuttavista tekijöistä (-5 0 +5 asteikko) MUITA, Mitä?
Alustava aikataulu
Hankkeen organisoinnista Ydinryhmä SYKE, RKTL, ELY-keskus (Y&E), Thule-instituutti Työryhmät (3-4 kpl) Valmistelevat aineistoa työpajoihin omasta aihepiiristä Työpajat Kalanviljely, velvoitetarkkailu, tulevaisuuskuvat, vaikutustarkastelut Työskentelytapa vuorovaikutteinen Hyödynnetään työryhmien tuottamaa aineistoa Keskeiset sidosryhmät mukaan, n. 15-20 henkeä Sidosryhmäanalyysi Yleisötilaisuudet 2014 & 2015
Resurssitarve 2014 (alustava arvio) SYKE Virkatyö: n. 1 htkk (MJM) Projektityö: 1-2 htkk Matkat: 3 000 RKTL Virkatyö: n.1 htkk (ES), n. 0,5 htkk (TN), n. 0,25 (PH) Projektityö:? Oulun yliopisto, Thule-instituutti Projektityö: n. 0,5 htkk (Timo P. Karjalainen) Matkat: 1 000 17
Seurantaryhmän kokouksessa 26.9.2013 esitettyjä kommentteja Tavoitteista todettua: Hyvä tulos järvellä viljelyn kustannustehokkuutta tärkeämpää Myös myönteisiä tulevaisuuskuvia tarkasteluun Kalastuksen kehittyminen ja kalansaaliin käsittely + markkinointi, jatkojalostusketjut hallintaan Luonnonkalojen elinmahdollisuuksien parantaminen - näkökulma Kotitarvekalastuksella nykyisin huomattavasti suurempi merkitys kuin ammattikalastuksella => kotitarvekalastuksen mahdollisella vähenemisellä suuri merkitys kalaston tilaan Kalastossa tapahtunut muutoksia Ahven ja hauki runsastuneet ja levittäytyneet pohjoisemmaksi Inarijärven arvo paikallisille Tekijöiden tunnistaminen, jäsentäminen ja kysely asioiden tärkeydestä esim. työpajassa/yleisötilaisuuksissa Voisiko säännöstelyn ja ilmastonmuutoksen kytkeä tarkasteluun? 18