TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

2 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö ja käyttö - ja hoitosuunnitelma. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen valtuuskunta on hyväksynyt kalastusalueen käyttö - ja hoitosuunnitelman Hiitolanjoen vesistöalueelle. Kalastusalueen hallitus on vastannut käyttö - ja hoitosuunnitelma toteutumisesta. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen hallituksen kokous on päättänyt päättänyt kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkentamisesta ja täydentämisestä. KALASTUSALUEEN REAALIPROSESSI A) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen vedet kuuluvat Hiitolanjoen ja Vuoksen vesistöön (Karjalan Pyhäjärvi). Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueella on 128 järveä, joista kokoluokaltaan kaksi (2) järveä (Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvet, ) ovat isoja (yli ha), kahdeksan (8) keskikokoista, 23 melko pientä (16-99 ha) ja 95 järveä pientä (alle 16 ha). Kalastusalueen vesipinta - ala on hehtaaria. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen veden laatu vaihtelee erinomaisen (Karjalan Pyhäjärvi, Simpelejärven Kurhonselkä) hyvän (Simpelejärven Kirkkoselkä), tyydyttävän (Simpelejärven Lemmikon ja Sokkiinselkä, Suur- Rautjärvi) ja välttävän (Simpelejärven Siikalahti ja Pien - Rautjärvi) välillä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. Liitteenä kartta suunnittelualueesta. B) JÄSENET (Sidosryhmät) Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen jäseninä ovat. osakaskunnat 12 kpl. vesialueen omistajat 1 kpl. virkistyskalastajien edustajat 2 kpl. ammattikalastajien edustaja 1 kpl C) TEHTÄVÄT (Liikeidea) Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan. kalatalouden edistäminen. kalastuslain 1 : ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. kalastuslain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä mainittujen tehtävien hoitaminen. ohjesäännössä mainittujen tehtävien hoitaminen. käyttö - ja hoitosuunnitelman seuranta. kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen D) TOIMINTA (Suoritteet ja investoinnit) Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen suoritteet ovat olleet hallintotehtävät, vesialuekorvausten maksu vesialueenomistajille, yhteisluvan myynti (viehekalastus) ja hanketoiminta (Simpelejärven järvisiika ja hoitokalastus hankkeet).

3 Kalastuslain 2 : n mukaan kalastusoikeuden haltija (osakaskunta) on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja hoidon. Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen osakaskuntien suoritteet ovat olleet hallinnon tehtävät ja kalastuslupien myynti. Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen ja toimialueen osakaskuntien investoinnit ovat olleet suurelta osin ympäristöinvestointeja - kalanpoikasten istuttamista. Alueen kalastuskunnilla käytössä olevat taloudelliset voimavarat ovat olleet vähäiset, joten kalanpoikasten istutus on koettu ainoaksi järkeväksi toimintamuodoksi. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueelle on istutettu vuosina alla olevan taulukon mukaisesti: ISTUTUSLAJI IKÄ KPL Kuha 1 - k Taimen 2- v ja yli Järvilohi 2 v 4738 Harjus 1 - k Planktonsiika 1 - k Järvisiika 1 - k Karppi 2 - v 1553 Täplärapu 1 - k/ 1- v/ emo 3273 ISTUTUKSET PSU-KALASTUSALUE Kpl/vuosi Harjus Hauki Planktonsiika Järvisiika Järvitaimen Järvilohi Karppi Kuha Täplärapu Kalalajit Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella on panostettu eniten markkamääräisesti kuhaan, taimeneeseen ja planktonsiikaan.

4 E) TULOKSET Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusaluetta hyödyntää yritystoiminnassaan 6 ammattikalastajaa (ammattikalastajarekisteri). Lisäksi Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusaluetta hyödynnetään vapaa - ajan kalastuksen kautta. RKTL :n tutkimuksen mukaan (Kuinka Suomi kalastaa) Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella harrastaa kalastusta henkilöä (5.896 ruokakuntaa) vuonna Kalastusalueen vapaa ajan kalastuksen kokonaissaalis on ollut 288 tonnia, mikä on jakaantunut (tonnit/%) eri kalalajien osalta alla olevan taulukon mukaisesti: KALALAJIT KG (tonnia) % Ahven ,0 Särki 21 7,3 Lahna 10 3,5 Siika 19 6,6 Muikku 39 13,5 Muu kala 1 0,0 Hauki 42 14,6 Kuha 3 1,0 Made 7 2,4 Taimen 2 1,0 YHTEENSÄ Rapu kappaletta Petokalaa on pyydetty 54 tonnia ja rauhankalaa 234 tonnia. Ahven on laskettu rauhankalaksi, vaikka Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella (Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvet) on kohtalaisesti petoahventa. Vapaa ajan kalastuksen kalansaaliin osuus pyydyksittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: VERKKO KATISKA ONKI PILKKI HEITTOVAPA UISTIN MUU 49,5 10,8 7,3 24,7 3,8 2,8 1,4 Suurin osa saaliista on kalastettu verkoilla ja vapakalastusvälineillä. Ammattikalastuksen saaliit ovat vaihdelleet viime vuosien aikana vaihdelleet 100 tonnin kahta puolta. Saalis on koostunut suurelta osin muikusta. KALASTO Kalaston rakennetta on seurattu muikkutiedustelun (RKTL), hoitokalastus hankkeiden ( ) kirjanpitokalastuksen yhteydessä. Karjalan Pyhäjärvi Muikusta on syntynyt Karjalan Pyhäjärveen viime vuosien aikana vuosiluokkia seuraavasti: -tyydyttävä v heikko v heikko v.2000

5 Simpelejärvi Muikusta on syntynyt Simpelejärveen viime vuosien aikana vuosiluokkia seuraavasti: -runsas v heikko v runsas v.2000 Simpelejärvi, Lemmikonselkä Simpelejärven Lemmikonselkää on talvinuotattu talvella Talvinuottaus tehtiin lahtivesillä syvyysvyöhykkeen ollessa 2 5 metriä. Saalis koostui suurelta osin (96 %) pienestä (keskipaino 13 g) särjestä. Lisäksi oli ahventa, salakkaa, lahnaa, kiiskeä ja kuoretta. Suur Rautjärvi, Losonselkä Suur Rautjärven Losonselältä on talvinuotattu talvella Talvinuottaus tehtiin lahtivesiltä syvyysvyöhykkeen ollessa 1 6 metriä. Saalis koostui pääosin (94 %) pienestä (keskipaino 18 g) särjestä. Lisäksi saaliissa oli mukana myös kuoretta, muikkua ja ahventa. Pien Rautjärvi Pien Rautjärvellä on talvinuotattu talvella 2000 ja Talvinuottaus tehtiin koko järven alueella. Saaliista yli puolet oli pientä särkeä. Kuhakanta on voimakas.

6 F) KALASTUSALUEEN NYKYTILA - ANALYYSI VAHVUUDET - saavutettavuus (6 tie) - tunnettavuus - laajat ja monipuoliset kalavedet - monipuolinen kalasto - paikalliset vahvuudet.simpeleen järvisiika, muikku, ahven, säyne - kotimaiset rapukannat -onnistuneet kuhaistutukset - toimiva yhteislupa alue - veneenlaskuluiskat, rantautumispaikat, retkeilyreitit - ammattikalastus - hanketoiminta (Kärki Leader) MAHDOLLISUUDET - kalastusjärjestelyt - matkailukalastuksen kehittäminen - hoitokalastus rajatuilla alueilla - uusi ohjelmakausi - yhteisaluelakiuudistus - rajajärvet - Hiitolanjoki - Natura - alueet - yhteistyö Venäjän kanssa HEIKKOUDET - säätelemätön kalastus - vinoutunut kalasto rehevillä alueilla - rapurutto - järvien laskut - vedenlaatu ongelmat osalla alueella - veden pinnan korkeus - lääninraja Karjalan Pyhäjärvellä UHAT - kalastajamäärien laskeminen - järjestötoiminnan hiipuminen - valtion kalanhoitomaksutulon vähentyminen - Särkisalmen jätevedenpuhdistamon satunnaispäästöt G) JOHTOPÄÄTÖKSET Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen vesialueet ovat monipuolisia. On isoja järviä Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvet, keskikokoisia järviä (Tyrjänjärvet, Suur ja Pien Rautjärvi) ja satakunta pientä järveä. Lisäksi kalastusalueelta löytyy kuusi (6) rajajärveä (Tyrjä, Ylä Tyrjä, Kurkelanjärvi, Korpijärvi, Suojärvi ja Karjalan Pyhäjärvi). Järvet sijaitset rajavyöhykkeellä ja/tai Venäjän puolella. Karjalan Pyhäjärvi ja Pien Rautjärvi kuuluvat Natura alueisiin. Merkittävin joki on Hiitolanjoki, mikä laskee Laatokkaan. Puolet Hiitolanjoesta kuuluu Rautjärven kalastusalueeseen. Kalastusalue on kunnostanut Joensuujoen. Veden laatu on suurelta osin erinomaista tai hyvää Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvissä. Suuremmat ongelmat ovat valuma alueilta tuleva hajakuormitus. Kalastusalueella on tehty runsaasti järvien kuivatuksia ja laskuja. Simpelejärvi, Suur ja Pien Rautjärvi ovat laskettu useamman kerran vuosisadan aikana. Myös vedenpinnan korkeuden vaihtelu on aiheuttanut ongelmia Simpelejärvessä. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvien luontainen kalasto on monipuolinen ja ainutlaatuinen. Simpeleen järvisiika on paikallinen järvikutuinen siikalaji Simpelejärvessä. Laatokan järvilohi nousee Hiitolanjokeen myös Suomen puolelle. Säynekannat ovat hyvät Parikkalan

7 Siikalahdella. Ammattimainen talvinuottaus on luonnut hyvän pohjan myös luontaisen kalaston uusiutumiselle (muikku, ahven) Karjalan Pyhäjärvellä ja Simpelejärvellä. Muiden järvien osalta kalasto on vinoutunut sekä säätelemättömän kalastuksen että rehevöitymisen (Pien-Rautjärvi) myötä. Kuhaistutukset ovat antanut erinomaisia tuloksia Simpelejärven yläosassa ja Pien Rautjärvessä. Kuha ei ole esiintynyt luontaisesti Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvissä. Simpelejärvi on ollut maakuntamme parhain rapujärvi vuosisadan alussa. Rapurutto on tuhonnut kannan. Samoin on käynyt Kirkkolammen kautta levinneille vahvoille rapukannoille Karjalan Pyhäjärvessä luvulla. Tällä hetkellä tavataan pyyntivahvoja kotimaisen ravun kantoja yksittäisistä järvistä. Kalastusalueen järviin, Simpelejärvi yläosa, ja Suur ja Pien Rautjärvi, on istutettu vähäisessä määrin täplärapua. Kalataloushallinnon rapustrategian mukaan Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvissä tulee pidättäytyä täplärapuistutuksista. Viehekalastuksen fyysiset edellytykset (yhteislupa, veneenlaskuluiskat, rantautumisalueet, retkeilyreitit) ovat kunnossa Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvissä. Pelkkä yhtenäislupa kaikille kalastusalueen järville ei ole kuitenkaan paras ratkaisu kehitettäessä matkailukalastusta esimerkiksi Pien Rautjärvellä. Kalastusalueen suuret järvet, Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvet, ovat tärkeitä ammattimaisessa kalastuksessa hyödynnettyjä vesialueita Etelä Karjalassa. Alueella on pitkä perinteet ammattimaisessa talvinuottauksessa. Mahdollisuuksia hyödyntää kalastusalueen järviä on vielä paljon sekä ammattimaisen kalastuksen että matkailukalastuksen muodossa. Kiinnostus yhteisen vesialueen järjestötyöhön on vähentynyt Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella kuten myös muilla kalastusalueilla. Uusi yhteisaluelaki antaa mahdollisuuden yhdistellä useita yhteisiä vesialueita toisiinsa. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on ollut jo mukana hanketoiminnassa edellisellä ohjelmakaudella ( ). Simpelejärven järvisiian elvytyshanke ja hoitokalastushankkeet ovat hyviä esimerkkejä hanketoiminnasta. Uusi ohjelmakausi mahdollistaa uudet rahoitusinstrumentit mm. KOR (kalatalouden ohjausrahasto), Leader ja Interreg. Valtion kalanhoitomaksuista ja läänikohtaisesta viehekortista peräisin olevat korvaukset ovat laskusuunnassa. Jos Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue haluaa kompensoida rahojen vähentymisen, kalastusalueen tulee ohjata vesialueen omistajille kuuluvaa rahaa myös hanketoimintaan.

8 H) TAVOITETILA VUONNA 2010 TAVOITETILA VUONNA 2001 VUONNA 2010 KOKO ALUE OSA-ALUE/HANKEALUE VAPAA AJAN KALASTUS VALIKOIVA. verkot, vieheet (52 %) VALIKOIMATON. katiska, rysä, nuotta, pilkki, onki, viehe. välikokoverkko väistyvä pyyntimuoto AMMATTIKALASTUS. 1 kg petokalaa + 5 kg rauhankalaa VALIKOIMATON.talvinuotta, nuotta, rysä, verkot. 1 kg petokalaa + 10 kg rauhankalaa VALIKOIMATON.talvinuotta, nuotta, rysä, verkot KALASTO/AMMATTI- KALASTUSJÄRVET. muikku. iso ahven. siika. kuha. järvikutuinen harjus. taimen. järvilohi. petokalojen osuus. hyötykäyttö. vaihteleva jopa ylitiheä. kohtalainen kanta.. istutukset onnistuneet. istutukset onnistuneet KALASTO/MUUT JÄRVET KOKO ALUE. yleistä. muikku. iso ahven. siika. kuha. petokalojen osuus. hyötykäyttö RAVUSTO. rapu. täplärapu KALASTAJAMÄÄRÄT VAPAA-AJAN KALASTUS YRITYSTOIMINTA. ammattikalastus. matkailukalastus. ravustus. pyydetään alamittaisena. pyydetään alamittaisena % kalastokoostumuksesta % kalastosta. särki ja ahvenkalavaltainen. heikko. heikko. saaliskoko alle 0,5 kg. istutukset onnistuneet osittain. 10 %.1 5 %.saalis kpl.saalis 0 kpl.laskeva. 6 yrittäjää. 0 yrittäjää. 5 yrittäjä. tasapainoinen kanta. tärkein petokala.. luontaisesti lisääntyvät kannat - pyyntikoko 1 kg. luontaisesti lisääntyvät kannat - pyyntikoko 2 kg. pyyntikoko 2 kg. 30 % kalastokoostumuksesta. 50 % kalastosta OSA ALUE/HANKEALUE.tasapainoinen kalasto.tärkein kalalaji.tärkein petokala.saaliskoko yli 1 kg.luontaisesti lisääntyvät kannat -pyyntikoko 1.5 kg % kalastosta.30 %.saalis kpl.saalis kpl.nouseva. 12 yrittäjää. 2 yrittäjää. 10 yrittäjää

9 I)STRATEGIAT 1. Uusi toimintamalli. kalatalouden kokonaisvaltainen kehittäminen kalastusalueella. siirrytään entistä enemmän yksin toimijasta hanketoimintaan. mallijärviajattelu. kalavesien taloudellinen hyödyntäminen 2. Kestävä käyttö. valikoimaton kalastus. tasapainoinen ja uusiutuva kalasto. luonnollinen lisääntyminen. terveet kalakannat. tuotto 3. Yhteinen tahtotila. yhteinen näkemys tarpeellisista toimenpiteistä vesialueilla. sitoutuminen 4. Organisaatioiden yhteistyö. kumppanuus - eri osapuolten tasavertaista yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. yhteistyö - ajattelu - toiminta - tulokset 5. Imagon nosto. kalastusalue toimii aktiivisena kalavesien kehittäjäntahona. kalastusalueen ja sitä myötä myös koko kalatalouden arvon nousu J) TOIMENPITEET KALATALOUDEN KEHITTÄMISEKSI KALASTUSALUEELLA Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalue esittää seuraavia toimenpiteitä kalatalouden kehittämiseksi kalastusalueella: 1) YHTENÄISET KALASTUKSEN JÄRJESTELYT. kalastusalueen kokouspäätökset a) Kalalajikohtainen säätely. kuha.kuhajärvet Pien Rautjärvi, Simpelejärvi yläpuoli, Tyrjänjärvi.verkon solmuvälirajoitus 55 mm poislukien muikkuverkot.muut pyydykset - uistin.alamitta 45 cm Pien Rautjärvi, Simpelejärvi, Tyrjänjärvi.muut toimet kuturauhoitus. järvikutuinen harjus. harjuksen parhaat elinalueet Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvi verkkokalastus- ja harjuslautakielto. muut pyydykset. alamitta 35 cm. muut toimet

10 . järvitaimen. järvitaimenalueet syönnösalueet Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvi. verkon solmuväli mm kielto. muut pyydykset - uistin. alamitta 50 cm. muut toimet. järvilohi. järvilohialueet syönnösalueet Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvi. verkot solmuväli mm kielto. pinta ja välivesipyynti verkot solmuväli alle 65 mm kielto. uistin pintaveto ( 0 3 m) kielto kesä heinäkuun ajan. alamitta 50 cm ---) 60 cm. muut toimet b)pyydysyksiköinti Pyydysyksiköinnin lähtökohtana on pyydyksen pyyntimuodon vaikutus kalastoon, voidaanko pyydyksestä vapauttaa petokaloja elävänä (hyödyt/haitat) ja pyydyksen teho. Pyydysyksiköinti kirjataan osakaskuntien uusiin sääntöihin. KALASTUSMUOTO VAIKUTUS KALASTOON KALOJEN VAPAUTUS ELÄVÄNÄ PYYDYS- YKSIKÖT Onki ja pilkki särki/ahven kyllä 0 Viehe/uistin petokalat kyllä 1 Matosiima särki/ahven/lahna ei 1.koukut petokalat Täky/iskukoukut petokalat ei 3.koukut Täkysiima petokalat ei 5.koukut Katiska/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 1.silmäkoko < 13 mm Katiska/harva kaikenlainen kalasto kyllä 2.silmäkoko > 19 mm - ei pieniä yksilöitä Rysä/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 2.silmäkoko Rysä/harva kaikenlainen kalasto kyllä 5.silmäkoko - ei pieniä yksilöitä Muikkuverkko pienet kalat ei 2 Harva verkko petokalasto, lahna ei 3.silmäkoko 55 mm > Välikokoverkko petokalasto ei 5.silmäkoko mm keskenkasvuiset yksilöt Ressupaulanuotta.ressupaulat kaikenlainen kalasto kyllä 5.tiheä havas ( ) Muikkunuotta muikku -särkikala jää pyytämättä kyllä 10

11 Trooli kaikenlainen kalasto kyllä 50 Rapumerta passiivinen kyllä 1 c) Kalastuskulttuuri Tavoitteena on monipuolinen kalastus. d) Kalastuslupahinnoittelu. perustana panostukset (investoinnit) kalavesien hoitoon ja kalastuksen järjestämiseen - perusjärvet kalaveden hoitona istutukset - välijärvet kalaveden hoitona istutukset ja kalastuksen järjestely - hoitojärvet kalaveden hoitona kalastorakenteen kunnostus - kestävät hoitojärvet kalaveden hoitona kalastorakenteen kunnostus/ylläpito ja kalastuksen järjestäminen hankkeen aikana ja sen jälkeen - KESTÄVYYS e) Yhteislupa - alueet. erilliset lupa alueet esimerkiksi Pien - Rautjärvi. viehekalastus - saalisseuranta. seisovat pyydykset. ammattimainen kalastus sama hinnoittelu f) Valvonta ja seuranta. kalastusaluekohtainen valvonta myös seisovat pyydykset + kalaston järkiperäisempi hyödyntäminen + luontaisen lisääntymisen varmistaminen (harjus, kuha) + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma RAHOITUS. kalastusalue, edistämismäärärahat 2) KALASTORAKENTEEN KUNNOSTUS KARUT, RAJATUT, ERILLISET SELKÄVEDET. pilottialueena toimisi Karjalan Pyhäjärvi (Kalliosaarenselkä, Otrapäänselkä). muut alueet -. toimenpidesuositukset - poistettavat kalamäärät. pyyntialueiden selvittely ja pyyntimuodon valinta. sopimukset kalavesien taloudellisesta hyödyntämisestä. mökkiläiset ym. vapaa - ajan kalastajat pääsääntöisesti kevät, kesä, syyskesä. matkailukalastus koko vuosi. ammattikalastus syksy ja talvi valikoimattomat pyydykset. hyödyttämättömän kalan käytön selvitys

12 . tehokas kalastus valikoimattomilla pyydyksillä (syksy/talvi - isorysä, trooli, nuotta). ylläpitävä kalastus valikoimattomilla pyydyksillä. harkitut petokalaistutukset. seuranta + virkistyskäyttöarvo nousee + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (järvien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue.kalanhoitomaksut, KOR, Leader 3) JÄRVIEN KUNNOSTUS REHEVÄT VESIALUEET. pilottialueena jatkaisi/toimisi Pien Rautjärvi. muut alueet -. toimenpiteet valuma alueella ja vesistössä. tehokas kalastus valikoimattomilla pyydyksillä (syksy/talvi - isorysä, trooli, nuotta). ylläpitävä kalastus valikoimattomilla pyydyksillä. kalastuksen järjestely (verkon solmuvälirajoitus, kuha alamitta).seuranta + virkistyskäyttöarvon nousu + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat. Etelä Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma ympäristön tilan parantaminen RAHOITUS:. osakaskunta. talkootyö. kalanhoitomaksut. Leader, EAKR 4) TOISTO - JA TÄYDENNYSISTUTUKSET.sovitaan/toteutetaan yhteistä istutuspolitiikkaa - Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvi. järvilohi. järvitaimen. järvikutuinen harjus

13 .seuranta + virkistyskäyttöarvon nostaminen + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma RAHOITUS. osakaskunnat, kalastusalue. kalanhoitomaksut 5) RAPU JA TÄPLÄRAPUKANTOJEN VAHVISTAMINEN/HYÖDYNTÄMINEN. koeravustukset. rapujen siirtoistutukset. ravustuksen järjestäminen. keräily, kauppa ja jatkojalostus. rapumatkailu. seuranta +lisätuloja ravustuksesta +yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kalataloushallinnon rapustrategia RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.kor 6) RAJAYHTEISTYÖ KALATALOUDESSA. rajajärvien hyödyntäminen.pilottialueena toimisi Karjalan Pyhäjärvi. muut järvet. yhteistyön kehittäminen. kalatapahtumien kehittäminen. matkailun kehittäminen +yhteistyön tiivistyminen

14 +yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.kaakkois Suomen Interreg III A ohjelma RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.kunta.interreg 7) HIITOLANJOKI JA SIIHEN LASKEVAT JOET + Hiitolanjoen kalastusmatkailun suunnittelu ja kehittäminen. Toiminta Suomen puolella. kalateiden ja kutualueiden suunnittelu. kalakannan kehittämisen suunnittelu. kalakannan nousun seuranta. yhteislupa alueen muodostaminen. kalastuspaikkojen suunnittelu jokivarressa. matkalupalveluiden-/ puitteiden suunnittelu. matkailustrategiat ja markkinointisuunnitelma. Toiminta Venäjän puolella. esteaidan poistaminen. Hiitolanjoen kunnostuksen aloittaminen Venäjällä. kalastuksenvalvonnan järjestäminen. kalastoon liittyvä tutkimustoiminta + virkistyskäyttöarvo nousee + uudet kalastuskohteet + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (jokien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kaakkois Suomen vapaa ajan kalastuksen kehittämisohjelma Kaakkois Suomen Interreg III A RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue.kor, Interreg, Tasic.talkootyö 8) MUUT JOKIEN KUNNOSTUKSET. elinympäristön parantaminen arvokaloille

15 . lisääntymisalueet. suoja alueet. virtauksen ohjaus. seuranta + virkistyskäyttöarvo nousee + uudet kalastuskohteet + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (jokien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kaakkois Suomen vapaa ajan kalastuksen kehittämisohjelma Kaakkois Suomen Interreg III A RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue, Te keskuksen kunnostusrahat.kor, Interreg.talkootyö 9) OSAKASKUNTIEN YHTEISTYÖ. pienet ja/tai toimimattomat osakaskunnat. pilottialueena toimisi Joukion osakaskunta. muut alueet -. vesialueiden yhdistäminen (kiinteistön muodostamislaki). määräenemmistöpäätös. erillinen kiinteistötoimitus. uusi yhteinen vesialue (järjestäytymätön osakaskunta). osakaskunnan kokous ja sääntöjen hyväksyminen. seuranta + hallinnon yksinkertaistaminen + kalavesien parempi hyödyntäminen + kalastusmahdollisuudet säilyvät/lisääntyvät osakkailla ja muilla käyttäjäryhmillä.etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kylien kehittäminen RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.esr 10) AMMATTIMAISEN KALASTUKSEN KEHITTÄMINEN

16 . kalastajien yritystoiminnan kehittäminen. koulutus ja tiedotus. ammattimaisen kalastuksen toimintaedellytysten parantaminen. seuranta + kalastusammatin monipuolistaminen + kannattavuuden kasvattaminen + toimintaedellytysten parantaminen + osaamisen ja tietouden lisääminen.etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma Suomen elinkalatalouden rakenneohjelma RAHOITUS:.KOR 11) SUHDE - JA TIEDOTUSTOIMINTA a) Sisäinen suhdetoiminta. kalastusalueen hallitus ja jäsenet. tiedottaminen, perehdyttäminen ja koulutus b) Ulkoinen suhdetoiminta. asiakkaat, viranomaiset, kunnat, tiedotusvälineet ja suuri yleisö. tiedotteet mm. hanketoiminta. esitteet - yhteisluvat - kalapaikkaopas - internet. erilaiset tilaisuudet c) Sponsorointi. yritykset + kalatalouden tunnettavuuden lisääntyminen + halutun imagon luominen + kalataloudessa toimivien etujen yhdistäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma RAHOITUS. kalastusalue, yritykset. edistämismäärärahat. ESR K) TOTEUTUS Kalastusalueen hallitus käynnistää osakaskuntien kanssa kehityskeskustelut käyttö ja hoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamiseksi Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella. Osakaskunnat tunnistavat muutostarpeen tai mahdollisuuden kalatalouden kehittämiseksi vesialueillaan.

17 L) SEURANTA Kalastusalueen hallitus vastaa toimenpiteiden seurannasta yhteistyössä kalatalouden sidosryhmien kanssa. KALASTUSALUEEN RAHAPROSESSI Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen rahaprosessi kuvaa minkälaisia rahavirtoja kulkee kalastusalueella ja mitä mahdollisia vaikutuksia toiminnan kehittämisellä on rahavirtoihin. Nykytilanne Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen rahavirrat koostuvat kalastusalueen määrärahasta, kalastusalueen vieheluvan myynnistä, omistajakorvauksista ja viehekorttipalautuksista. Alla olevaan kaavioon on kerätty edellä mainittujen rahojen kertymien kehitys vuosilta Tulot viehekortista vuodelta 2001 ja oman luvan tuotto perustuvat arvioon. PSU KALASTUSALUE RAHAVIRRAT Mk Oma lupa Viehekortti Om.korvaus Määräraha Vuodet Kalastusalueen rahavirrat ovat vaihdelleet markan välillä. Kalastusalueen määräraha ja oma luvan tuotto on käytetty yhteisiin toimenpiteisiin kalastusalueella. Muut tulot on jaettu vesipinta - alojen mukaan vesialueen omistajille. Osakaskuntien rahavirrat (oma luvan myynti) ovat olleet vuosittain yhteensä noin markkaa (arvio/ 0,8 py/ha * ha * 10 mk). Lisäksi on laskettava kalastusalueen rahavirtoihin myös vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo, kalastuskustannukset, ammattikalastuksen arvo ja hankerahoitus. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo on ollut noin 1.8 miljoonaa markkaa (RKTL 1998). Kalastuskustannukset ovat olleet noin 0,6 miljoonaa markkaa (Parikkala Saaren - Uuku-

18 niemen kalastusalueen kalastustiedustelu v.1989). Ammattikalastuksen arvo on ollut yli miljoona markkaa. Kalastusalueen kautta on kulkenut hankerahoitusta markkaa. Kalastusalueen yhteinen rahavirta on ollut vuosittain noin 3,6 miljoonaa markkaa. Uusi toimintamalli Kalastusalueen kautta kulkeville rahavirroille tulee saada mahdollisimman suuri hyöty. Yksittäisistä toimenpiteistä (pelkästä rahojen jaosta vesialueenomistajille) siirrytään kehittämishankkeisiin, missä kalastusalueen rahavirrat voivat toimia hankkeiden omarahoitusosuutena. Hanketoiminnan myötä rahavirrat kalastusalueella kasvaisivat. Alla olevaan taulukkoon on kerätty hanketoiminnan mahdollisia muita vaikutuksia rahavirtoihin kalastusalueella. HANKETOIMINTA HYÖTYJÄT MK. Yhtenäiset kalastuksen järjestelyt. osakkaat (osakaskunnat) luontainen lisääntyminen. vapaa - ajan kalastajat - virkistyskäyttöarvon nousu. matkailukalastus mk. Kalastorakenteen kunnostus ha x 10 kg = kg - 20 mk/kg. Järvien kunnostus rehevät vesialueet - virkistyskäyttöarvon nousu mk/kohde. Toisto - ja täydennysistutukset - virkistyskäyttöarvon nousu. Rapu/täplärapukantojen vahvistaminen/ hyödyntäminen kpl x 10 mk. Rajayhteistyö kalataloudessa - kalastuskilpailut 2 kpl osallistujaa x 250 mk. Hiitolanjoki ja siihen laskevat joet lupaa x 100. Muut jokien kunnostukset - 50 lupaa x 100. Osakaskuntien yhteistyö - osakaskuntien yhdistyminen - hallintokustannusten säästö mk/osakaskuntaa - 10 osakaskuntaa. Ammattimaisen kalastuksen kehittäminen. ammattikalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. osakkaat (osakaskunnat). ammattikalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. osakkaat (osakaskunnat). osakkaat (osakaskunnat). vapaa - ajan kalastajat. matkailukalastus. ravustajat. matkailukalastus. kunnat. matkailukalastus matkailukalastus vapaa ajan kalastajat. osakkaat (osakaskunnat). vapaa ajan kalastajat osakkaat (osakaskunnat). osakkaat (osakaskunnat) ammattikalastus

19 mk x 6 kalastajaa. Suhde - ja tiedotustoiminta. koko kalataloussektori tunnettavuuden lisääntyminen YHTEENSÄ Kalastusalueen yhteiset rahavirrat voisivat lisääntyä ed. mainituilla toimenpiteillä noin 2 milj.markkaa.

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Rautjärven kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa

Lisätiedot

TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Suur - Saimaan kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen

Lisätiedot

TARKENNUS LÄNTISEN PIEN SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOI- TOSUUNNITELMA

TARKENNUS LÄNTISEN PIEN SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOI- TOSUUNNITELMA TARKENNUS LÄNTISEN PIEN SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOI- TOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Läntisen Pien - Saimaan kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 3 2.

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

TARKENNUS KAAKONKULMAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS KAAKONKULMAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS KAAKONKULMAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Kaakonkulman kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2016

Kalastustiedustelu 2016 Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle

Vetovoimaa maaseudulle Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit

Lisätiedot

Parikkala Saari Uukuniemen kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosiksi

Parikkala Saari Uukuniemen kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosiksi Parikkala Saari Uukuniemen kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosiksi 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke Hankkeen numero: 21075 Toteuttaja yhteystietoineen: Kivijärven kalastusalue, Aarno Parkkola, Tapiolankatu 1, 54710 Lemi 1. Tausta Hankealueen

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus Käyttö- ja hoitosuunnitelmat Kaupallinen kalastus Malin Lönnroth KKL Turku 31.10.2018 Sisältö Kaupallinen kalastus käyttö- ja hoitosuunnitelmissa Lain asettamat vaatimukset Sijainninohjaus Soveltuvat pyydykset

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008 1 (5) Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos PL 111 80101 JOENSUU Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II - 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2001 - 2 - Yhteenveto kalastuksen kehittämisestä, hoidon tavoitteista ja seurannan järjestämisestä Yhteistyö

Lisätiedot

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET!

Lisätiedot

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS 1 1. JOHDANTO Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere 26.1.2018 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 26.1.2018 5.2.2018 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 1 Nykytila:

Lisätiedot

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2008 Sivu 2 / 58 Yhteystiedot: Etelä-Kallaveden kalastusalue Hallituksen pj. Paavo Kankkunen Isännöitsijä

Lisätiedot

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle Tapio Keskinen, Luke Timo Ruokonen, JY KL 13 Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen Kalavarojen kestävän

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013

POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 Työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalatalousyksikkö

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

Lisätiedot

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Kalastuslupa Kalastuslupa muodostuu kahdesta erikseen maksettavasta osasta: valtion kalastonhoitomaksusta

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan

Lisätiedot

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot