Potilaan toiveet ja lääkärin näkemykset eivät kohtaa Kristiina Toivola työterveyshuollon erikoislääkäri työnohjaaja, ryhmäanalyytikko
CV lyhyesti työterveyshuollon erikoislääkäri 1993 työnohjaaja-prosessikonsultti 1993 lääkärien ja terveydenhuollon työnohjauksia 15 vuotta (Balint- työnohjaaja) Lääkärityönohjaajat-alaosaston pj. luottamuslääkäri 1997 ryhmäanalyytikko VET, psykoterapeutti lääkärikouluttajan erityispätevyys 2009 International Balint Federation Vice President 2009-
60% yleislääkäreistä Ruotsissa ja 53 % Norjassa pitää työkykyarvioita ongelmallisina erityisen vaikeaa on arvioida työkykyä silloin kun kyseessä ei ole selkeä vamma tai sairaus myös toimintakyky suhteessä työhön koettiin ongelmallisena 2007 Arrelöv et al
Ruotsalaisista yleislääkäreistä koki erittäin vaikeaksi tai vaikeaksi ( Lindholm et al 2010 ) sairausloma-asiat yleensä 60,5 % arvioida miten toimintakyvyn vajaus vaikuttaa työkykyyn 81,5 % arvioida työkyvyn ennustetta pitkällä tähtäyksellä 78,2 % arvioida optimaalinen työkyvyttömyyden kesto ja aste 70,0 % päättää miten toimia, kun pitäisi jatkaa toisen lääkärin aloittamaa sairauslomaa 70,0 %
Potilaan ominaisuuksista työkykyarvioon ei vaikuta ikä äidinkieli sukupuoli koulutustaso työllisyystilanne työsuhteen laatu ( koko- tai osapäivätyö )
Potilaat, joilla oli tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia olivat lääkärin arvion mukaan useammin työkyvyttömiä kuin muun diagnoosin omaavat.
Työhön liittyvät seikat jotka lisäävät työkyvyttömäksi toteamista huoli työhön liittyvästä sairaudesta tai vammautumisesta huonot henkilösuhteet työssä korkeat työn vaatimukset vähäiset älylliset vaatimukset työssä vähäinen päätäntävalta omassa työssä vähäinen sosiaalinen tuki työssä
SAIRAUSPOISSAOLOT JA ELÄKE etuuksien perustana on sairaus kaiken perustana on sairauksien hyvä diagnostiikka ja hyvä hoito pidempiaikainen työkyvyttömyys arvioidaan hoidon jälkeisessä tilanteessa
Työkyvyttömyyttä todistettaessa on vaadittaessa voitava esittää perustelut sille, mitkä seikat vaikeuttavat tai estävät työntekoa yleensä ja erityisesti omassa ammatissa tai millä tavalla työnteko saattaa aiheuttaa potilaalle terveydellisiä haittoja. SLL: Ohjeisto lääkärintodistusten kirjoittamisesta
Lääkärintodistuksen tulee perustua sellaisiin tietoihin, joiden paikkansa pitävyydestä lääkäri itse on vakuuttunut ei saa nojata yksinomaan pyytäjän kertomukseen vaan pääasiassa lääkärin omiin tietoihin, kuten omakohtaisiin havaintoihin ja potilasasiakirjoista hankittuihin tietoihin
Potilas ei halua diagnoosia A- todistukseen työntekijällä on velvollisuus todistaa työkyvyttömyytensä luotettavalla tavalla oikeuskäytännössä on katsottu, että työnantaja ei ollut velvollinen hyväksymään sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden osoitukseksi diagnoosia sisältämätöntä lääkärintodistusta, tai lääkärintodistusta, josta taudinmääritys oli poistettu poissaolo on hyväksyttävä, mutta palkaton
Työehtosopimus kirjattu sairauslomalta maksettavaan palkkaan liittyvät säännökset vaihtelevat eri aloilla palkanmaksuvelvollisuuden ajanjakso on työehtosopimuksissa yleensä suhteutettu työsuhteen kestoon korvaavan työn mahdollisuus voi myös olla kirjattu te-sopimukseen
Hoitavan lääkärin sudenkuoppia päihteiden käytön piilottelu ja vähättely tiettyjen tosiasioiden salaaminen lausunnosta potilaan kuvaamien toimintakykyrajoitteiden objektivisointi ja medikalisointi hoitojen tarpeeton keskeyttäminen tai sitoutumattomuus hoitoon perusteettomien toiveiden herättäminen potilaassa potilaan yllyttäminen valituskierteeseen kykenemättömyys toteuttaa hyvää hoitoa
KOSTEUSVAURIOT JA SAIRAUDET selkein näyttö astmasta lisäksi nuhasta kohtuullisen hyvä näyttö, mutta miten yksilötason dg? työkyvyn arvioinnissa keskeistä oireiden vaikeusaste, miten oireita töissä / töistä poissa ollessa työterveyshuolto tekee sopivuuslausunnon ja suosituksen työpaikalle Markku Seuri 2009 15
Sisäilmaongelmat Ammatillista työkyvyttömyyttä homesairaus ei potilaalle aiheuta, sillä perussyy on rakennuksessa. Käytännössä suurin merkitys on sillä, että diagnoosi mahdollisesti oikeuttaa listan kärkipäähän, kun päätetään, missä järjestyksessä työntekijöitä sijoitetaan väistötiloihin.
Selittämättömät oireet ( MUS ) Eri selvitysten mukaan joka viides tai jopa joka toinen terveyskeskuksesta hoitoa hakeva potilas oireilee selittämättömästi, eli hänen vaivoilleen ei löydy selvää elimellistä syytä. Diagnoosia vaille jäänyt lähetetään usein sairaalaan. Oysin yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta kerrotaan, että jopa joka kolmas erikoissairaanhoitoon ensikäynnille tulevista potilaista oireilee selittämättömästi. Ilmiö on laaja ja tulee kalliiksi. Näitä potilaita ei hallita terveydenhuollossa. Monille tehdään kerta toisensa jälkeen lukuisia tutkimuksia, joissa ei löydy mitään. Potilaat hakeutuvat usein lääkäriltä toiselle. Kaleva 6.3.2012
Lääkärit on opetettu diagnosoimaan tauteja, ja jos niitä ei löydy, saattaa lääkäri kokea jäävänsä keinottomaksi (Fink ym. 2002). Lääkärit haluavat hoitaa ja auttaa potilaitaan, mutta diagnoosin puuttuessa tämä ei ehkä onnistukaan, mikä voi saada lääkärin turhautumaan ja purkamaan syntyneen ahdistuksensa potilaaseen.
Useimmissa tapauksissa potilaan pitkäaikainen suhde omalääkäriin on myös»psykoterapeuttisesti» paras vaihtoehto, koska potilaat kokevat itsensä nimenomaan somaattisesti sairaaksi. Jos toiminnallinen oireilu jatkuu pitkään, kannattaa potilaan kanssa sopia säännöllisistä tapaamisista, vaikka mitään erityistä vaivaa ei juuri vastaanottokäynnin aikaan olisikaan.
Hankala potilas? potilaan ominaisuudet lääkärin ominaisuudet ympäristötekijät JA miten nämä ovat vuorovaikutuksessa keskenään
Tunteet keskeisiä kiukku, loukkaantuminen, närkästyminen, omahyväisyys, ahdistus, masennus voimakkaat tunteet estävät varsinkin tiedostamattomana ammatillisten kykyjen ja empatian käytön hoidossa
Puolustusmekanismit kohtuullisessa määrin tarkoituksenmukaisia suojaamaan liialliselta ahdistukselta opitaan jo opiskeluaikana : tavoitteena ammattilainen, jonka toimintaan eivät työn herättämät tunteet vaikuta
Puolustusmekanismit useimmiten tiedostamattomia tavoitteena on ensisijaisesti omien vaikeiden tunteiden hallinta eikä potilaan hyvinvointi sokeat pisteet,unohtelu, välttely välinpitämättömyys, kieltäminen
Potilastyössä tunteet ovat myös työväline empatiakyky auttaa ymmärtämään potilasta ja hänen tarpeitaan tunnekanavaa ei voi kääntää kokonaan pois päältä tavoitteena on tunnistaa tunteet ja niiden hallitsemiseen käytetyt puolustusmekanismit, niin että voimme käyttää niitä potilashoidossa enemmän tietoisesti
Joka kuudes potilas vastaanotolla koetaan hankalaksi ja he voivat huonommin kokevat saavansa huonompaa hoitoa käyttävät enemmän terveyspalveluja
Se, että potilas koetaan vuorovaikutustilanteessa hankalaksi, muodostaa osan diagnoosin tekoa ja hoitosuunnitelmaa ja edellyttää tilanteen kokonaisarviota : onko tämä ominaista potilaalle, lääkärille vai hoitojärjestelmälle.
Hyvä terve keskinäiselle luottamukselle ja empatialle perustuva hoitosuhde on paras tapa estää potilasta tulemasta hankalaksi. Hyvässä suhteessa lääkäri on parantaja ja liittolainen, ei vain palvelujen tuottaja.
HAASTE / Salapoliisitehtävä Keskeistä on halu ja kyky kuunnella potilasta ja pyrkiä ymmärtämään hänen näkökulmansa asioihin. Jokaisen potilaan sairaus on hänelle ainutlaatuinen kokemus.
Hankala potilas? laiminlyö hoito-ohjeita toimii itseään vahingoittavalla tavalla oireiden takaa ei löydy sairautta on jatkuvasti tyytymätön hoitoon uhkaa oikeustoimilla uhkailee väkivallalla
Potilaan persoonallisuuden rakenne vaikuttaa tapa suhtautua läheisiin ihmisiin syntyy varhaislapsuudessa ja se vaikuttaa aikuisuudessa kaikissa merkittävissä ihmissuhteissa, myös hoitosuhteessa turvallisen kiintymysmallin omaavat henkilöt ovat helppoja potilaita
Hankalallakin potilaalla voi olla alkava psykoosi delirium päävamma todellisia huonoja kokemuksia aiemmasta hoidosta
Tarrautuva roikkuja tarvitsee jatkuvasti tukea ja tulee aina vain avuttomammiksi hoidossa tärkeää selkeät rajat ja realististen odotusten asettaminen selkeät suulliset ja kirjalliset ohjeet
Oikeutettu vaatija aluksi tarvitseva, muuttuu helposti aggressiiviseksi ja vähätteleväksi älä reagoi kiukkuun, totea vallitseva tilanne ja esitä realistiset hoitomahdollisuudet
Manipuloiva avun hylkääjä ei yleensä arvosta mitään tarjottua apua ja on pessimistinen hoitonsa suhteen ole itsekin epäileväinen hoidon hyödyn suhteen ja tapaa potilasta säännöllisesti
Itsetuhoinen kieltäjä ei luovu terveydelle haitallisista elämäntavoista lääkärin on hyvä välttää kostonhimoisia tunteita ja rankaisemisen halua ja sen sijaan pyrkiä hoitamaan piilevää masentuneisuutta
Hankala lääkäri? lääkäreillä on keskimääräistä enemmän taipumusta perfektionismiin epäonnistumisten myöntäminen ja käsittely vaikeaa avuttomuuden kohtaaminen sen kestäminen, ettei aina tiedä ja osaa moralismi
Lääkärikoulutuksessa on perinteisesti painotettu asiatietoa kokemuksellisuuden sijaan vältetty epävarmuuden ilmaisemista pyritty yksin selviytymiseen yhteistyön sijaan ja korostettu tilanteiden täydellistä hallintaa.
Eettisiä sudenkuoppia hankalaksi koetun potilaan tahallinen tai tahaton hylkääminen on todennäköisempää liian läheisessä suhteessa on uhkana rajojen ja roolien hämärtyminen luottamuksellisuuden säilyttäminen poikkeuksellisen vaikeiden tai mielenkiintoisten tapausten yhteydessä
Hankalan potilaan hoito tunne itsesi ja oma tapasi reagoida pimeät kohdat miksi tietyt potilaat ärsyttävät minua? en ole huono lääkäri vaikka potilaat herättävät minussa erilaisia tunteita jokaisella on hankalia potilaita
Hankalan potilaan hoito pyri ymmärtämään potilastasi vaikeakin potilas pyrkii viestittämään jotain merkittävää hoitosuhteen kannalta potilaan tarpeet ja pelot ovat todellisia
Hankalan potilaan hoito pyri muodostamaan yhteistyösuhde yritä löytää jotain, josta voitte olla samaa mieltä kerro potilaalla omista rajoistasi ja vastuustasi kannusta positiiviseen toimintatapaan, älä palkitse negatiivisesta toiminnasta
Hankalan potilaan hoito vältä ansoja : haluat pelastaa potilaan ja olla ihailtu haluat hylätä potilaan haluat rangaista potilasta teet mitä vain auttaaksesi potilasta, jotta hän ei vahingoittaisi itseään
Hankalan potilaan hoito hanki kollegatukea etsi konsultaatiomahdollisuudet pyri yhteiseen hoitonäkemykseen tiimissä järjestä aikaa ja mahdollisuus pohtia työn haasteita rohkaise potilasta tukiryhmiin
Työnohjaus on yksi mahdollisuus tutkia omaa toimintaansa ja ymmärtää potilasta. Työnohjauksella voi myös selkeyttää omaa ammattirooliaan, mikä helpottaa työn rajaamista
Työnohjaus voi parantaa hallinnan tunnetta omien tunnereaktioiden tunnistaminen helpottaa työtä on helpottavaa huomata, että muillakin on samanlaisia ongelmia kaikkiin ongelmiin ei löydy ratkaisua, niiden kanssa vain pitää oppia elämään kukaan ei ole täydellinen
Työnohjaus vai konsultaatio? konsultaatio keskittyy yleensä yhteen ongelmaan, työnohjauksessa tutkitaan työtä laajempana kokonaisuutena, lääkärin ja potilaan vuorovaikutustilanteena työnohjausmenetelmiä ja viitekehyksiä on useita Balint-työnohjauksessa keskitytään potilaslääkärisuhteen tutkimiseen.
Työnohjaus tutkii ajattelua, tunteita ja niiden vaikutusta työhön hiljaista tietoa koetetaan työnohjauksessa saada näkyväksi ja tiedostetuksi, jolloin sitä on helpompi tutkia ja tarvittaessa myös luopua haitallisista puolustusmekanismeista epäsuorasti työssä esiintyviä ristiriita- ja kuormitustilanteita havainnoimalla ja analysoimalla tavoitteena tietoisempi ammatillinen toiminta
Työnohjaus lisää ymmärrystä eroaa perinteisestä koulutuksesta ja kehittämisestä, jossa pyritään tiedon määrää lisäämällä saamaan muutos toiminnassa työnohjauksen kautta hankitaan lisää ymmärrystä. tieto on luonteeltaan persoonatonta ja siirrettävää, ymmärrys on henkilökohtainen ominaisuus, jota ei voi siirtää toiselle
Balint-työnohjaus lääkärien ryhmätyönohjauksen muoto painopiste on potilas-lääkärisuhteen tutkimisessa tutkia hoitosuhdetta ja sen liittymäkohtia potilaan elämänhistoriaan tapauksen esittävä lääkäri saa uusia näkökulmia, ei suoria neuvoja
Balint-työnohjaus kun pystyy erittelemään omia tunteitaan, tekee hoitopäätöksensä enemmän objektiivisiin tosiseikkoihin nojautuen hyvä ja säännöllinen hoitosuhde vähentää terveyspalvelujen käyttöä ja siten myös kustannuksia ( Karlsson 1996 )
Mitä hyötyä Balint-ryhmästä? Michael Balint asetti lääkärien työnohjauksen tavoitteeksi pienen, mutta merkityksellisen muutoksen lääkärin persoonallisuudessa kokemus ryhmän tuesta täydellistä työsuoritusta itseltään odottavan on helpottavaa huomata, että muutkin kokevat työssään epävarmuutta ja tekevät virheitä
Balint-ryhmä käytännössä Balint-työnohjausryhmä (5-10 lääkäriä) kokoontuu säännöllisesti noin puoleksitoista tunniksi kerrallaan 2-3 viikon välein ryhmän kokonaiskesto on 1-2 vuotta ryhmä pysyy yleensä samana kokoontumisen aikana käsitellään yksi tai kaksi potilastapausta
Balint-ryhmä käytännössä tapauksen esittäjä kertoo aluksi potilaastaan ilman muistiinpanoja tarkentavat kysymykset ryhmä pohtii tapauksen herättämiä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia
Tutkittua tietoa Balint-ryhmiin osallistuneilla yleislääkäreillä oli vertailuryhmää parempi kokemus työnsä hallinnasta ja rajaamisesta he olivat yleisesti tyytyväisempiä työhönsä ryhmä tärkeä ammatillisen kehittymisen kanava Kjeldmand, D, Holmström, I, Rosenqvist, U. :Patient Educ Couns. 2005; 55:( 2 ): 230-5
Heräsikö kiinnostus? http://www.terveysportti.fi/kotisivut/balint