Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Koulukeskus, Saarijärvi Koulutie 4, 43100 Saarijärvi Kyselyn ajankohta: maalis-huhtikuu 2015 Tilaaja: Saarijärven kaupunki Lausunto AR23-2015-306158 Työterveyslaitos Kuopio Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh 030 474 2010, email sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi/sisailmastokysely
2 (12) Tilaaja Saarijärven kaupunki, tuottajapalvelut, yhteyshenkilö Vesa Ronkainen Työterveyshuoltopalvelujen tuottaja Perusturvaliikelaitos Saarikka, yhteyshenkilö työterveyshoitaja Pirjo Viitasalo Lausunto toimitetaan pääsääntöisesti tilaajan ilmoittamaan työterveyshuoltoon, joka hoitaa jakelun siten, että se tulee kohteen johdon, työsuojelupäällikön ja - valtuutetun sekä mahdollisen sisäilmatyöryhmän käyttöön. Kyselyn tulokset on hyvä esitellä myös työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Sisällysluettelo 1. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja sen käyttö sisäilmasto-ongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa 2. Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus 2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus 2.3 Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet 3. Lausunto, johtopäätökset ja suositukset Viitteet
3 (12) 1. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja sen käyttö sisäilmastoongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely on kehitetty ns. MM-40 kyselyn (1) pohjalta. Se on tarkoitettu sisäilmasto-ongelmien kartoittamiseen ja arviointiin ryhmätasolla sellaisissa kohteissa, joista on käytettävissä luotettavat vertailuaineistot. Toistaiseksi tällaiset vertailuaineistot on julkaistu toimistotyötä (2) ja terveydenhuollon työtä (3) vastaavista työympäristöstä. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä kartoitetaan tilojen käyttäjien kokemia työympäristöhaittoja ja työhön liittyviä oireita kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden ajalta. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus) voivat vaikuttaa käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta tai sen ratkaisukeinoihin (4, 5), kyselyssä kartoitetaan myös näitä taustamuuttujia ja ne huomioidaan tulosten tulkinnassa. Kyselyssä kerättävää tietoa käsitellään luottamuksellisesti ja tiedot esitetään siten, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista tunnistaa. Vertailuaineistosta poikkeavana koettu haitta ja oireet viittaavat sisäilmastoongelmaan. Kyselyn perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suoria johtopäätöksiä koettujen haittojen ja oireiden aiheuttajasta, vaan ne on aina selvitettävä tarkemmin rakennusteknisin menetelmin. Kyselyn perusteella voidaan arvioida käyttäjien kokemaa haittaa, mutta sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä terveysvaarasta. Sisäilmasto-ongelman terveydellisen merkityksen arviointi edellyttää riittävän laajaa ja kokonaisvaltaista rakennusteknistä sisäilmastoselvitystä, sen perusteella tehtävää altistumisolosuhteiden arviointia, työlääketieteellistä erityisosaamista ja eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että erilaiset työtilan sisäilmasto- ja sisäympäristötekijät, kuten lämpöolojen ongelmat (veto, korkea, vaihteleva tai matala huonelämpötila) huono sisäilman laatu (sisäilman tunkkaisuus, kuivuus, erilaiset hajut) ja ilmanvaihdon riittämättömyys tilojen meluisuus, heikko valaistus ja heijastukset, havaittava pöly tai lika voivat aiheuttaa epäviihtyisyyttä ja erilaista epäspesifistä oireilua ilman, että olosuhteisiin liittyy erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumista. Koettu haitta voi tästä huolimatta olla merkittävä. Homeen ja maakellarin hajun syy on aina selvitettävä tarkemmin, koska haju saattaa viitata tilojen kosteus- ja homevaurioon. Mikäli työtiloissa rakennusteknisissä sisäilmastoselvityksissä todetaan merkittävä kosteus- ja homevaurio, sen yhteys mahdollisiin hengitysteiden oireisiin, hengitystieinfektioihin tai astman pahenemiseen on mahdollinen. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä voidaan käyttää myös sisäilmasto-ongelmien vuoksi tehtyjen korjaustoimenpiteiden seurantaan.
4 (12) 2 Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus Tutkimuksen kohteena oli Saarijärven koulukeskuksen kolme koulua; v. 1958 rakennettu Saarijärven lukio, v. 1966 rakennettu Keskuskoulu ja v. 1972 rakennettu Herajärven koulu. Sisäilmastokysely tehtiin kohteista raportoitujen sisäympäristöongelmien kartoittamiseksi. Tilaajan pyynnöstä tämän kyselyn tuloksia verrataan aikaisemmin vuonna 2011 tehdyn kyselyn tuloksiin (Työterveyslaitos Lausunto TE01-2011- 165884). 2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä maalis-huhtikuussa 2015. Tilauksen yhteydessä sovitusti kyselystä on jätetty pois siivouksen, kiinteistönhoidon ja ravisemispalveluiden henkilöstö, vastanneiden jako ryhmiin on toteutunut vastaajan ilmoituksen mukaisesti. Kyselyn toteutuminen ja tilojen käyttäjiä koskevat keskeiset taustatiedot sekä vuoden 2015 että vuoden 2011 kyselystä on esitetty alla olevassa taulukossa. Ryhmissä on tapahtunut jonkin verran muutoksia kyselyiden välillä. TAUSTATIETOJA Herajärven Keskuskoulu Lukio koulu * 2015 / 2011 2015 / 2011 2015 / 2011 Vastanneiden lukumäärä > 20 26 / 28 27 /21 22 /15 Vastaus-% > 80 76 / 90 93 / 84 81 / 83 Naisten osuus (%) 71 88 / 86 74 / 76 73 / 79 Päivittäin tupakoivia (%) 21 4 / 4 4 / 0 0 / 17 Astma (%) 8 8 / 18 7 /5 19 / 13 Stressi (% melko tai erittäin paljon) 10 8 / 14 8 / 0 14 / 20 * Vertailuaineistona toimistoympäristöstä (2) kerätty tausta-aineisto, mikä edustaa keskimääräistä toimistokohdetta ja aineistossa on mukana myös ongelmakohteita. Tämän kyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että tavanomainen kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan toimistosta mm. meluisuuden, ilmanvaihdon riittävyyden ja sisäilman laadun suhteen. Tuloksia arvioitaessa alle 20 vastaajan ryhmässä yksittäisen vastaajan vastausten merkitys korostuu ja tulosten yleistettävyys heikkenee. Alle 80 % vastausprosentti heikentää tulosten edustavuutta. Erityisesti naisten, astmaa sairastavien ja tupakoivien osuus vastaajista on huomioitava tuloksia arvioitaessa. Nämä ryhmät ovat herkempiä ympäristötekijöille, mikä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin, jos näiden ryhmien osuus vastaajista on selvästi vertailuaineistoa suurempi (2, 3).
5 (12) Sisäilmastokyselyssä kartoitetaan myös psykososiaalisen työympäristön aiheuttamaa kuormitusta, koska tutkimusten mukaan psyykkinen kuormitus ja työstressi voivat lisätä tai pahentaa sisäilmaan liitettyjä oireita ja sisäilmaa koskevia valituksia työpaikalla sekä vaikeuttaa ongelmanratkaisua (4). Keskeiset taustamuuttujat on huomioitu kyselyn tuloksia arvioitaessa. Tämän lausunnon on laatinut ylilääkäri Pirjo Jokela sekä erikoistuvat lääkärit Anne Ryan-Maskulainen ja Juhana Aura Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipisteestä. 2.3 Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet Kyselyn tuloksena on esitetty koulukohtaisesti tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko, kuvat 1a, 1b ja 1c) ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana, kuvat 2a, 2b ja 2c) sekä vertailu vuonna 2011 tehdyn kyselyn tuloksiin. Kuva 1a. Herajärven koulu, tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ) v. 2015 (vastanneiden lukumäärä 26) ja v. 2011 (vastanneiden lukumäärä 28)
6 (12) Kuva 1b. Keskuskoulu, tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ) v. 2015 (vastaajien lukumäärä 27) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 21) Kuva 1c. Lukio, tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ) v. 2015 (vastaajien lukumäärä 22) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 15)
7 (12) Kuva 2a. Herajärven koulu, tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana ) v. 2015 (vastaajien lukumäärä 26) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 28) Kuva 2b. Keskuskoulu, tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana ) v. 2015 (vastaajien lukumäärä 27) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 21)
8 (12) Kuva 2c. Lukio, tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana ) v. 2015 (vastaajien lukumäärä 22) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 15) 3. Lausunto, johtopäätökset ja suositukset Tässä kyselyssä kaikki ryhmät olivat suhteellisen pieniä, mutta vastaajien määrä oli kaikissa kuitenkin yli 20, vastausprosentit olivat lähes 80 % ja ryhmiä koskevat taustatiedot olivat pääpiirteissään vertailuaineistoa vastaavat, joten vertailua ryhmätasolla voidaan pitää mahdollisena. Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että tavanomainen kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan toimistosta mm. meluisuuden, ilmanvaihdon riittävyyden ja sisäilman laadun suhteen. Pelkästään sisäilmastokyselyn perusteella ei voida määrittää sisäilmasto-ongelman syytä, mutta kysely voi antaa tietoa koetun ongelman laajuudesta ja myös viitteitä aiheuttajasta. Kyselyn tuloksia on tarkasteltava yhdessä muiden kohteessa tehtyjen selvitysten ja havaintojen kanssa. Rakennuksen altistumisolosuhteiden arvioinnin on perustuttava riittäviin rakennus- ja taloteknisiin tutkimuksiin ja arvioinnissa tulee käyttää sisäilmastoasiantuntijaa. Tulosten tarkastelu on alla esitetty koulukohtaisesti: Herajärven koulu Tässä kyselyssä koetuista työympäristöhaitoista vertailuaineistoa enemmän raportoitiin ainoastaan melua, jota kouluympäristössä esiintyy tavanomaisestikin toimistoympäristöä enemmän.
9 (12) Työhön liittyvinä oireina korostuivat nenän ärsytysoireet. Jonkin verran vertailuaineistoa enemmän raportoitiin myös silmien ja kurkun ärsytysoireita, pieni ryhmäkoko huomioiden näitä ei kuitenkaan voida pitää selvästi tavanomaisesta poikkeavana. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna sekä koetut työympäristöhaitat että työhön liitetyt oireet olivat vähentyneet. (kuvat 1a ja 2a) Avovastauksissa tuotiin esiin koettua sisäilmaongelmaa ja oireilua. Koettiin mm. siivouksen tason laskeneen viime vuosina ja perusteellisen siivoamisen olevan hankalaa koulupäivien aikana, kun paljon tavaraa lattioilla ja pöydillä. Ilman mainittiin olevan tunkkaisempaa viikonloppujen jälkeen ja iltaisin, ilmastoinnin ollessa pienemmällä teholla. Mainittiin myös ilmanpuhdistimien aiheuttamasta ilman kuivumisesta ja melusta, arveltiin myös tavallisten flunssien sekä keväisten katu- tai siitepölyjen osaltaan selittävän koettuja oireita. Vuoden 2011 kyselyn perusteella tulosten arvioitiin viittaavan lievään sisäilmastoongelmaan. Nyt tehdyn kyselyn perusteella tilanne näyttää edellistä paremmalta, eikä Herajärven koulussa voida todeta merkittävää sisäilmasto-ongelmaa. Keskuskoulu Tutkitussa kohteessa tilojen käyttäjien kokemaa työympäristöhaittaa ja heidän ilmoittamaansa työhön liittyvää oireilua voidaan kyselyn perusteella pitää tavanomaisesta poikkeavana ja kohteessa voidaan katsoa olevan sisäilmastoongelma. Koettuina työympäristöhaittoina korostuivat riittämätön ilmanvaihto, tunkkainen ilma, homeen tai maakellarin haju ja muut epämiellyttävät hajut sekä haitallisena koettu meluisuus. Työhön liittyvinä oireina korostuivat silmien ja hengitysteiden oireet sekä iho-oireet, myös päänsärkyä, pään tuntumista raskaalta ja väsymystä esiintyi vertailuaineistoa enemmän. Verrattuna vuoden 2011 kyselyyn sekä koetut työympäristöhaitat että työhön liitetyt oireet olivat selvästi lisääntyneet. (kuvat 1b ja 2b) Avovastauksissa tuotiin esiin edellä mainittuja ilmanvaihdon epäkohtiin ja hajuhaittoihin liittyviä ongelmia ja oireita. Muutamassa vastauksessa mainittiin ongelmia esiintyvän erityisesti lukion puolella, jossa kyseiset vastaajat myös työskentelevät. Vuonna 2011 tehdyn kyselyn perusteella sisäilmaongelman aiheuttajaksi epäiltiin mahdollisia kosteus- ja homevaurioita ja/tai riittämätöntä ilmanvaihtoa, myös mineraalivillapölyn esiintymistä työtiloissa pidettiin mahdollisena oireiden taustalla. Jatkotoimenpiteinä suositeltiin tarkempia rakennusteknisiä sekä ilmanvaihdon ja lämpöolosuhteiden selvityksiä ja tarvittaessa korjauksia. Nyt tehdyssä kyselyssä korostuivat entistä enemmän homeen tai maakellarin haju ja muut epämiellyttävät hajut sekä tunkkainen ilma ja riittämätön ilmanvaihto. Myös työhön litettyjä oireita koettiin selvästi enemmän.
10 (12) Lukio Tutkitussa kohteessa tilojen käyttäjien kokemaa työympäristöhaittaa ja heidän ilmoittamaansa työhön liittyvää oireilua voidaan kyselyn perusteella pitää tavanomaisesta poikkeavana ja kohteessa voidaan katsoa olevan sisäilmastoongelma. Koettuina työympäristöhaittoina korostuivat riittämätön ilmanvaihto, tunkkainen ilma, homeen tai maakellarin haju ja muut epämiellyttävät hajut sekä liian matala huonelämpötila. Oireina korostuivat silmien ja hengitysteiden oireet, iho-oireet, väsymys, pään tuntuminen raskaalta, päänsärky ja keskittymisvaikeudet. Verrattuna vuoden 2011 kyselyyn koetut työympäristöhaitat olivat osittain hieman lisääntyneet, osittain hieman vähentyneet. Työhön liitetyt oireet olivat huomattavasti lisääntyneet vuoden 2011 kyselyyn verrattuna. Lukion vastanneiden ryhmässä astmaa ja allergista nuhaa sairastavien suhteellisen suuri osuus (19 % astmaa ja 48 % allergista nuhaa) voi osaltaan lisätä kyselyssä raportoitua haittaa ja oireilua. Avovastauksia annettiin selvästi enemmän, kuin muissa kouluissa. Niissä tuotiin esiin edellä mainittuja ilmanvaihdon epäkohtiin ja hajuhaittoihin liittyviä ongelmia ja oireita. Mainittiin myös oppilaiden valittaneen hajuista. Ongelmallisina tiloina mainittiin mm. aulatilat ja opettajainhuone. Avovastauksissa tuli esille myös huolta sisäilmastoongelmien vaikutuksesta terveyteen. Vuonna 2011 tehdyn kyselyn luotettavuutta rajoitti pieni ryhmäkoko (15 vastannutta), joka korostaa yksittäisen vastaajan vastauksen merkitystä ja usein lisää koettujen haittojen ja oireiden prosenttiosuuksia. Toisaalta lausunnossa epäiltiin osan vastanneista jättäneen merkitsemättä oireiden työhön liittyvyyden, josta voi seurata oireiden aliraportointia. Koettujen työympäristöhaittojen todettiin viittaavan mahdolliseeen kosteus- ja homevaurioon ja/tai riittämättömään ilmanvaihtoon. Jatkotoimenpiteinä suositeltiin tarkempia rakennusteknisiä sekä ilmanvaihdon ja lämpöolosuhteiden selvityksiä ja tarvittaessa korjaustoimenpiteitä. Nyt tehdyssä kyselyssä korostuivat edelleen homeen tai maakellarin haju ja muut epämiellyttävät hajut sekä tunkkainen ilma ja riittämätön ilmanvaihto. Työhön liitettyjä oireita raportoitiin runsaasti. Yhteenveto ja suositukset: Tämän kyselyn perusteella Saarijärven koulukeskusken sisäilmasto-ongelman jatkoselvittelyssä on syytä ottaa huomioon seuraavat havainnot: Herajärven koulussa koetut haitat ja oireet olivat vähentyneet ja nyt ainoastaan melu koettiin haittavana. Keskuskoulussa ja Lukiossa koetut haitat ja oireet ovat selvästi lisääntyneet vuoden 2011 kyselyyn nähden ja niissä voidaan todeta olevan sisäilmastoongelma. Todetun sisäilmasto-ongelman selvittelyä on syytä jatkaa rakennusja taloteknisin tutkimuksin ja tilanteen arvioinnissa tulee käyttää sisäilmastoasiantuntijaa. Herajärven koulussa ja Lukiossa suosittelemme selvittämään tarkemmin haitalllisena koetun melun lähteitä ja toimenpiteitä melutason laskemiseksi.
11 (12) Kyselyssä raportoitu homeen tai maakellarin haju saattaa viitata kosteus- ja mikrobivaurioon, jonka vuoksi hajun alkuperä on syytä selvittää tarkemmin. Mikäli työtiloissa todetaan kosteus- ja mikrobivaurioita, ne voivat aiheuttaa lisääntyneen astmaan sairastumisen riskin ja vaikeuttaa tiloissa työskentelevien astmaatikkojen ja allergikkojen oireita. Käytettävissä ei ole tarkempaa tietoa kohteissa aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista ja mahdollisista korjauksista. Kyselyn perusteella Keskuskoulussa ja Lukiossa on edelleen sisäilmasto-ongelmaa ja sen koetaan lisääntyneen edelliseen kyselyyn nähden. Kyselyn perusteella on syytä tehdä kokonaisvaltainen sisäilmastoselvitys, ellei sellaista ole jo tehty, ja selvittää tarkemmin ilman epäpuhtauslähteet (mahdolliset kosteus- ja mikrobivauriot, VOC-päästöt, mineraalikuitulähteet jne.), mahdolliset rakenteiden epätiiveyskohdat sekä ilmanvaihdon toimivuus ja paineolosuhteet. Sisäympäristöongelman selvittelyssä ja ratkaisemisessa erityistä huomiota on kiinnitettävä myös prosessin hallintaan, viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Suosittelemme seurantakyselyn toteuttamista 0,5-1 vuoden kuluttua mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen. Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikan sisäilmaryhmässä ja työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa mahdollisten sisäilmastoongelmien syytekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Lisätietoja Työterveyslaitoksen tarjoamista palveluista ongelmanne ratkaisemiseksi löytyy osoitteesta: http://www.ttl.fi/fi/palvelut/turvallisempi-tyoymparisto/sisailma/sivut/default.aspx Sisäympäristöongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää erilaisten näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Tähän työskentelyyn ohjaavaa materiaalia löytyy mm. seuraavan linkin kautta www -sivuiltamme: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/hyvat_toimintatavat/toimi ntamalli/sivut/default.aspx merk. Jari Latvala Pirjo Jokela ylilääkäri Sisäilmapalvelut Jari Latvala ylilääkäri Sisäilmapalvelut
12 (12) VIITTEET (1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998; Suppl. 4:32-39. (2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: 1235-1240 ja Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38 (3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J Work Environ Health 2008, 4: 58-63. (4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: 1363-1366. (5) Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006. Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki, 2006.