Sivu 1 (7 ) Jälkiseurantasuunnitelma Keskuskoulu Asia SUUNNITELMA KESKUSKOULUSSA TEHTYJEN KORJUSTEN JA KORJAAVIEN TOIMENPITEIDEN JÄLKEISESTÄ SEURANNASTA Keskuskoulun olosuhteita ja tilannetta tullaan seuraamaan koulun kohdekohtaisen sisäilmaryhmän toimesta korjaustoimenpiteiden valmistumisen jälkeen. Seuranta koostuu kolmesta osa-alueesta; oppilaiden tuntemusten ja terveydentilan seurannastan, henkilökunnan tuntemusten ja terveydentilan seurannasta sekä korjaustöiden laadun valvonnasta. Oppilaiden terveydentilan seuranta tapahtuu oppilasterveydenhoidon kautta ja henkilöstön terveydentilan seuranta työterveyden toimesta. Tehtyjen korjausten laadun ja pitkäaikaiskestävyyden seurantaa tehdään rakennusteknisten ja ilmanvaihdon toiminnan tarkkailumittausten avulla. 1. Oppilaiden terveydentilan seurannasta on hyvinvointineuvola laatinut selvityksen (Liite 1). Tarvittaessa oppilaille voidaan tehdä oirekysely vertailuna vuoden 2013 helmikuussa tehdylle kyselylle. Oppilaiden sairauspoissaolot kirjataan myös koulun toimesta ylös. 2. Henkilöstön terveydentilaa seurataan työterveyden toimesta. Työterveyden toimintamalli on ohessa (Liite 2). Henkilöstön sairauspoissaolot kirjataan muistiin myös koulun toimesta. 3. Korjausten laadunvarmistuksena ja pitkän aikavälin kestävyyden seurantana tilapalvelu toteuttaa rakennusteknisiä tarkkailumittauksia ja ilmanvaihdon säätö- ja seurantamittauksia. Selvitys Keskuskoulun rakennusteknisestä seurannasta on ohessa (Liite 3). 4. Rakennusteknisen seurantaselvityksen yhteyteen on liitetty siivousohjelma korjausten jälkeen tehtävästä siivouksesta. 5. Sisäilman laadun palautumista tavanomaiseksi korjausten jälkeen seurataan sisäilmamittausten avulla. Selvitys sisäilmamittauksista on ohessa (Liite 4). Koulun olosuhdeseurantaa tehdään myös kiinteistönhoidon ja koulun toimesta sekä koulun, työsuojelun, työterveyden, kouluterveydenhoidon, terveysvalvonnan ja tilapalvelun määräaikatarkastusten. Seurantasuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet sisäilmaryhmässä opetustoimi, työsuojelu, terveysvalvonta, kouluterveydenhoito, työterveys ja tilapalvelu.
Sivu 2 (7 ) LIITE 1 Kouluterveydenhuolto ja Keskuskoulun oppilaiden terveyden seuranta 1. Lasten terveyden seuranta Terveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan kerran vuodessa. 7. luokan tarkastukseen yläkoululaisten vanhemmat kutsutaan mukaan. Osa tarkastuksista tehdään jo ennen koulun alkua. 8. luokalla on terveydenhoitajan tarkastus ja lääkärin tarkastus, johon vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niin halutessaan. Nuorelle annetaan kuitenkin aina oma aika lääkärin luo. 9. luokalla on terveydenhoitajan tarkastus. Vanhemmat saavat tiedon tulossa olevista tarkastuksista ja he voivat olla yhteydessä terveydenhoitajaan aina halutessaan. Terveydenhoitaja tapaa nuoria muutoinkin kuin terveystarkastusten yhteydessä. Vastaanotoille voi nuori halutessaan mennä, kun hänellä on kysyttävää tai selviteltävää. Pitkäaikaissairautta sairastavien lasten terveyttä seurataan nuoren oman terveyssuunnitelman mukaan. Osa seurannasta on jatkoa esim. erikoissairaanhoidon käynneille. Keskuskoulun terveydenhoitaja on tietoinen koulussa olleista ongelmista ja huomio ne haastatellessaan nuoria. Terveydenhoitajalla ja lääkärillä on käytössään nuoren terveyskertomus effica - potilastietojärjestelmän kautta, johon kaikki käynnit kirjataan. Samaa potilastietojärjestelmää käyttävät myös muut terveyskeskuksen lääkärit. Näin kirjatut oireet ja niiden kautta syntynyt tieto on mahdollista myöhemmin tarkistaa. Vanhempien toivotaan toimittavan tietoa nuoren oireiluista ja tutkimuksista sekä esim. yksityislääkärikäynneistä kouluterveydenhoitajalle. 2. Koulun sisäilmaryhmän toiminta Keskuskoulun tilanne on ollut pitkäaikainen ja oireista kärsiviä sekä opettajia että oppilaita ollut niin paljon, että on jouduttu siirtymään kokonaan väistötiloihin. Sen vuoksi kouluterveydenhuolto kannattaa säännöllisiä koulun sisäilmaryhmän kokouksia vielä tilojen korjausten jälkeenkin, ainakin lukuvuoden 2014-2015. Terveydenhoitaja kuuluu koulun omaan sisäilmaryhmään. Jos hänelle tulee tietoon oppilaiden oireiluita, vie hän tietoa työryhmälle. Lääkärin osaamista käytetään tarvittaessa. Koulun sisäilmaryhmä tekee päätöksen koulussa tehtävistä tutkimuksista koskien henkilökuntaa ja oppilaita. Päätösten tukena on kaupungin sisäilmatyöryhmä/toimintamalli sekä muut tarvittavat asiantuntijatahot. Sisäilmaongelmiin tarttumisen käytäntöjä vielä kehitetään ja lisäohjeistusta on tulossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Sivu 3 (7 ) LIITE 2 Sisäilma-asioiden vastuualue työterveyshuollossa Työterveyshuolto kartoittaa sisäilma-asioihin liittyvät oireet, selvittää mahdollisuuksien mukaan oireiden syy-yhteyden sisäilma-asioihin, tarvittavat jatkotutkimukset ja erotusdiagnostiikan, tarvittavat jatkoselvitykset, ammattitautitutkimukset ja työperäisyyden, työkykyasiat ja riskinarvioinnin sekä toimii yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa. Sisäilma-asiat tulevat työterveyshuoltoon esimiehen tai työntekijän yhteydenottojen, terveystarkastusten tai normaalien vastaanottokäyntien tai työpaikkaselvitysten yhteydessä. Korjaustoimenpiteiden jälkeen työterveyshuolto seuraa työntekijöiden terveydentilaa yksilötasolla oireilijoiden yhteydenottojen perusteella. Lisäksi noin 6 kk paluun jälkeen lämmityskaudella, järjestetään erikseen sovittava, koko työyhteisöä koskeva sisäilma kysely henkilökunnalle. Siinä saadaan ryhmätason tietoa korjaustoimien vaikutuksesta sisäilmaoireiluun. Työterveyshuolto arvio kyselyn ja yksilövastaanottotiedon perusteella, esiintyykö tiloissa edelleen sisäilmaongelmaa ja tekee riskinarvion. LIITE 3 Keskuskoulun sisäilmakorjausten rakennustekninen seuranta 1. Selvitys valitusta korjausmenetelmästä ja toteutuksesta sekä siitä, kuinka korjauksen laatu ja tiiviys varmistetaan. Kaikki välipohjarakenteiden liittymät ja läpiviennit tiivistetään epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. Lisäksi tilat, joiden lattiassa on PAH-yhdistepitoinen sively, kapseloidaan TKR-Marketing Oy:n TKR-peruspinnoitteella PAH- yhdisteiden haihtumisen estämiseksi. Tiivistyskorjausten onnistuminen varmistetaan ensin mallihuoneiden osalta ja sen jälkeen työmaan aikana aistinvaraisesti sekä merkkiainekokein pistokokeenomaisesti (Vahanen tekee tarkistusmittaukset rakennustyön aikana, kun työmaalta on tullut ilmoitus. Mallihuoneet hyväksyy pääsuunnittelijat ja isännöitsijä sekä Vahanen). Kellarikerrosten kosteusvarioituneiden seinien kohdalla kapillaarinen vedennousu estetään seinän alareunan injektoinnilla. Lisäksi seinien alareunan rappaukset uusitaan kosteutta kestävällä ja hyvin vesihöyryä läpäisevällä suolankeräysrappauksella. Kosteusvaurioituneet muovimatot poistetaan ja pintamateriaalit uusitaan vesihöyryä läpäisevillä keraamisilla laatoilla. Korjausten yhteydessä alapohjan liittymät ja läpiviennit tiivistetään epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. (Tiivistyskorjaukset varmistetaan merkkiainekokein, Vahanen). 2. Selvitys / tarkkailusuunnitelma siitä, kuinka korjausten pitkäaikaiskestävyys varmistetaan.
Sivu 4 (7 ) Huoltokirjaan merkitään (Leila tilaa huoltokirjan Vahaselta) kapseloinnin ja tiivistysten visuaalinen tarkkailu, tilat kierretään pistokoemaisesti (1 vuoden takuutarkastuksen yhteydessä). Tarkkailukierrokselle osallistuvat isännöitsijä, kunnossapitopäällikkö, vastaava mestari, pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija, kiinteistönhoitaja ja rehtori. Vastuuhenkilönä ja kokoonkutsujana on isännöitsijä. Vahaselta tilataan laadunvarmistus merkkiainekokeella 2 vuoden takuutarkastuksen yhteydessä tai tarvittaessa aikaisemmin (isännöitsijä huolehtii). (Merkkiainekoe suoritetaan luokkahuoneiden kattoon porattujen reikien kautta, Vahanen.) 3. Selvitys kapselointi- ja tiivistyskorjauksen vaikutuksesta välipohjarakenteiden rakennusfysikaaliseen ja kosteustekniseen toimivuuteen. Välipohjarakenteiden korjaus ei oleellisesti muuta rakenteen kosteusteknistä toimintaa, sillä aiemminkin pinnoitteena ollut muovimatto on ollut tiivis ja huonosti kosteutta läpäisevä. Välipohjarakenteen ja ulkoseinän rakenneliitoksesta johtuen ulkoseinälinjalla on tapahtunut ja tapahtuu jatkossakin hetkittäistä kosteuden tiivistymistä jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta rakenteen kantavuuteen. Alapohjarakenteen korjauksissa maaperästä mahdollisesti nouseva kosteus pääsee haihtumaan sisäilmaan keraamisen laatoituksen läpi. Aiemmin kosteus on tiivistynyt muovimaton alapintaan vaurioittaen tasoite- ja liimakerrosta. 4. Selvitys / mittaussuunnitelma siitä, kuinka varmistetaan, ettei korjatuista lattiarakenteista vapaudu PAH -aineita sisäilmaan. Sisäilmassa ei saa esiintyä kreosootin (ratapölkyn) hajua ja sisäilmasta mitatun indikaattoriaineen, naftaleenin, pitoisuus on oltava alle 2 µg/m 3. Lähtötilannemittaus korjausten valmistumisen jälkeen tilataan (isännöitsijä) Insinööri Studio Oy:ltä. Sisäilman laadun tarkistusmittaus tehdään 2 vuoden takuutarkastuksen yhteydessä (isännöitsijä huolehtii) ja se tilataan Insinööri Studio Oy:ltä. Aistinvaraista jatkotarkkailua tekevät sekä käyttäjät että koulun sisäilmaryhmä. 5. Ilmanvaihdon määrä- ja tasapainomittaukset. Tilojen painesuhteiden mittaukset Tilojen ilmamäärät säädetään (työmaa ilmoittaa Ilma-Eerolle, milloin voi säätää) ennen tilojen käyttöönottoa. Ilmamäärien säätämisen jälkeen, ennen tilojen käyttöönottoa, suoritetaan paine-erojen seurantamittauksia (LVI-valvoja/isännöitsijä tilaa Vahaselta). Mittaukset ovat vähintään 24 h mittaisia, jonka jälkeen tehdään mahdolliset muutokset ilmamääriin ja/tai iv-koneiden käyntiaikoihin ja toistetaan mittaukset. Mittauksia suoritetaan niin kauan, että painesuhteet pysyvät eri tilojen välillä haluttuun suuntaan sekä sisäilman ja ulkoilman välinen paine-ero mahdollisimman lähellä 0 Pa (LVI-valvoja vastaa).
Sivu 5 (7 ) Tilojen käyttöönoton jälkeen tehdään paine-erojen seurantamittaukset uudelleen noin 3 kk kuluttua (isännöitsijä tilaa, Vahanen mittaa). Mittaustulosten perusteella voidaan järjestelmää vielä tarvittaessa hienosäätää. Ilmanvaihdon määrä- ja tasapainomittaukset sekä tilojen painesuhteiden mittaukset tehdään 2 vuoden takuutarkastuksen yhteydessä (isännöitsijä huolehtii) ja jatkossa 5 vuoden välein kanavien nuohousten jälkeen (isännöitsijä huolehtii). 6. Kosteuden seuranta kosteudelle alttiista rakennekohdista. Piharakennukseen asennetaan RF SensIT kosteudenseurantajärjestelmä. Järjestelmä sisältää yhden tukiaseman, johon liittyy 4 mittapäätä. Tiedonsiirto mittapäästä anturimoduulille siirtyy mittajohdon välityksellä ja edelleen anturimoduulilta tukiasemalle langattomasti. Edelleen järjestelmä siirtää tiedot langattomasti tukiasemalta pilvipalvelimelle. Mittapäät sijoitetaan rakenteiden sisään. Mittaustiedot tallennetaan koko seurantahistorian ajalta ja ne siirtyvät laitteiston asentajan seurantaan. Myös esim. kiinteistönhoitaja ja käyttäjä voivat tarkkailla tietoja omalta tietokoneeltaan tai älypuhelimellaan (isännöitsijä huolehtii). Päärakennuksen matalan osan pohjakerrokseen asennetaan 2 tukiasemaa, 2 anturimoduulia ja 8 mittapäätä. Siivousohjelma korjausten valmistumisen jälkeen. Korjausrakentamisen jälkeen tehdään homepölysiivous. Muuton jälkeen tehdään muuttosiivous ennen tilojen käyttöönottoa. Tilojen käyttöönoton jälkeen tiloissa noudatetaan tehostettua siivousta enintään 3 kuukauden ajan. Laskeutuneen pölyn määrää seurataan. (siivoustyönjohtaja) Tehostetun siivouksen aikana tasopinnoilta ja lattioilta poistetaan pölyt päivittäin. Siivouksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä tilojen käyttäjän kanssa, että tasopinnoilla on mahdollisimman vähän tavaroita, jotka haittaavat pölyn poistoa. Tarvittaessa terveystarkastaja tekee pölyn koostumuksen seurannan erillisten näytteiden avulla. Tehostetun siivouksen jälkeen jatketaan normaalilla siivouksella, jota seurataan kerran vuodessa tehtävillä laatukierroksilla.. Ohjeita tehostetusta siivouksesta: tehostetun siivouksen aikana kerran kuukaudessa mm. puhdistetaan yläpölyt (pinnat yli 180 cm), kattovalaisimet, kalusteiden pystypinnat, ovet ja ovenpielet, seinä- ja patteripinnat, tekstiilikalusteet sekä televisiot, videot ja niiden telineet. P1-puhtausluokituksen seuranta homepölysiivouksen jälkeen: Silmämääräisessä tarkastuksessa ei saa olla silmin nähtävää pölyä
Sivu 6 (7 ) Hankalasti puhdistettavista paikoista eli näkymättömiltä pinnoilta, kuten patterien taustat ja sisäosat, sähkökourujen sisäpinnat ja korkealla sijaitsevilta pinnoilta sormipyyhkäisyllä ei saa olla selvästi havaittavaa pölykertymää. LIITE 4 Sisäilmamittaukset korjausten onnistumisen seurannassa Sisäilmamittausten avulla pyritään arvioimaan koulurakennuksen sisäilman laadun palautumista tavanomaiselle tasolle. Voidaan olettaa, että onnistuneiden korjausten yhteydessä vauriokohdat on pystytty poistamaan, jolloin sisäilman epäpuhtauspitoisuuksien tulisi olla pieniä. Sisäilmamittausten käytettävyyttä heikentää se, että mittaamalla voidaan arvioida vain yhtä terveyshaitan aiheuttajaa kerrallaan. Sisäilman hiukkasmittaukset tehdään 1-2 kuukauden kuluttua korjausten valmistumisesta, jotta rakennusaikainen pöly on ehtinyt laskeutua ja poistua siivouksen ja ilmanvaihdon myötä. Sisäilmamittaukset tehdään Kansanterveyslaitoksen oppaan 9/2007 ohjeita, Työterveyslaitoksen näyteohjeita sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja -oppaan 3/2009 ohjeita noudattaen. 1. Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen PAH -mittaukset Mahdollisia välipohjien kreosoottiemissioita selvitetään haihtuvien orgaanisten yhdisteiden/pah -yhdisteiden mittauksilla. PAH -mittaukset tehdään jo ennen tilojen käyttöönottoa. Sisäilmassa ei saa esiintyä kreosootin (ratapölkyn) hajua ja sisäilmasta mitatun indikaattoriaineen, naftaleenin, pitoisuuden on oltava alle 2 ug/m 3. Mikäli kreosootin hajua esiintyy ja/tai naftaleenipitoisuus on koholla, tehdään tarkentava kaasufaasit selvittävä mittaus (EPA 16 PAH -yhdisteet). 2. Teolliset mineraalikuidut Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä selvitetään laskeutuneesta pölystä geeliteipillä otettavilla näytteillä. Pölylaskeuma kerätään erillisille laskeuma-alustoille. Pölyn laskeuma-aika on kaksi viikkoa, jona aikana näytepisteen aluetta ei siivota. 3. Pölyn laatu ja koostumus Pölyn koostumusta selvittävät näytteet kerätään laskeutuneesta pölystä pyyhintämenetelmällä suoraan näytepusseihin. Näytteenottoa varten jätetään tietyt ylätasopinnat siivoamatta edustavan pölylaskeuman kertymiseksi. 4. Sisäilman mikrobinäytteet Sisäilman mikrobipitoisuuksien näytteenottoon käytetään 6-vaiheimpaktoria. Näytteillä selvitetään poikkeavatko rakennuksen sisäilman mikrobipitoisuudet ja suvustot tavanomaisesta. Sisäilman mikrobipitoisuutta selvittävät näytteet on ohjeistettu kerättäviksi 1-2 kuukauden kuluttua korjausten valmistumisesta. Suositus näytteenottoajankohdaksi on talven lumi- ja jääpeitekausi, jolloin ulkoilman mikrobipi-
Sivu 7 (7 ) toisuudet ovat pienimmillään ja sisäilmassa esiintyvien itiöiden voidaan olettaa olevan peräisin lähes yksinomaan rakennuksen sisältä. Tarkoituksenmukaisinta on ottaa ilmanäytteet normaalin koulupäivän aikana. Mitä suurempi rakennus on, sitä enemmän näytteitä tarvitaan rakennuksen eri tiloista tulosten luotettavuuden lisäämiseksi. Näytteitä on otettava päärakennuksesta vähintään 10-12. Piharakennuksessa näytteet on syytä ottaa kaikista käyttötiloista. 5. Aggressiivinen asbestinäyte Aggressiivinen ilmanäyte otetaan huoneilmasta ilmapumpulla ja näytteenotonaikana tilan pintoja harjataan ja pöllytetään jotta saadaan laskeutunutkin pöly liikkeelle, näin saadaan selville onko tilassa asbestikuituja. Asbestinäyte suositellaan otettavaksi ensimmäisen loppusiivouksen jälkeen ainakin lämmönjakohuoneesta 0123b sekä käytäviltä. Seuranta-aikataulu ennen takuutarkastuksia toimenpide ajankohta vastuuhenkilö Loppusiivous 1 viikot 39-42 Kirsi Sipilä Aggressiivinen asbestinäyte viikko 42 Sirpa Aalto Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö viikot 40-44 Kari Peltonen Loppusiivous 2 viikot 42-45 Kirsi Sipilä PAH -yhdisteiden ilmamittaus, kun ilmanvaihto on kiinni Ilmanvaihdon paine-erojen seurantamittaus 1 viikko 46 viikko 46 Sirpa Aalto Sirpa Aalto Mikrobitutkimus viikko 8 Sirpa Aalto Ilmanvaihdon paine-erojen seurantamittaus 2 viikko 9 Sirpa Aalto Kuitujen ja pölyn määrä ja koostumus viikko 9 Sirpa Aalto