1/14 FILA, pääsykoe 2009: Mallivastaukset Kirjoita nimesi jokaisen vastauspaperin yläosaan. Täytä vastauksesi vastauspaperille. Tarvittaessa voit vastata myös vastauspaperin kääntöpuolelle. Maksimipistemäärä tästä valintakokeen oppiaineosuudesta on 40 pistettä. Valintakoe sisältää kolmenlaisia tehtäviä: 1) Täydennystehtävät (kysymys 1 ja 4.a) 2) Monivalintatehtävät (kysymykset 2 ja 3) 3) Esseet (kysymykset 4.b, 4.c, 5 ja 6) 1. Täydennystehtävä: Suomen valtion toiminta- ja taloussuunnittelu- sekä talousarvioprosessi Perehdy huolellisesti liitteenä 1 sivulla 17 olevaan valtion toiminta- ja taloussuunnittelua ja talousarvioprosessia havainnollistavaan kuvioon, joka esiintyy myös pääsykoeteoksessa. Vastaa sen jälkeen alla esitettyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä. Kuten huomaat, muutamista kohdin liitteen kuviota puuttuvat asianomaisten kohtien selitykset. Vastaa alla olevaan tilaan, mitkä ovat kuvion mukaiset viisi (5) numeroitua kohtaa, joiden nimekkeet on jätetty pois. Kuvaa lisäksi lyhyesti kyseistä taloussuunnittelu- ja talousarvioprosessin vaihetta. (1) Kehyspäätös. Sen tekee maan hallitus, ja sen sisältönä on ylärajojen asettaminen erille, jotka tulevat kysymykseen. (2) Ministeriön talousarvioehdotus. Sen kukin ministeriö tekee erikseen valtiovarainministeriölle. (3) Neuvottelut, jotka käydään valtiovarainministeriön talousarviovalmistelun yhteydessä. (4) Budjettiriihi, osallistujina ministerit eli maan hallitus. (5) Talousarvioesityksen eduskuntakäsittely ja hyväksyminen.
2/14 2. Monivalinta: Tapaus Suur-Kykkylä, Stor-Kyckböle Perehdy liitteenä 2 sivulla 18 olevaan tapauskuvaukseen ja vastaa sen jälkeen alla esitettyihin viiteen (5) kysymykseen. Koska pääsykokeen alaan ei kuulu tapauskuvauksen aihepiirin sisällön hallinta, kysymykset mittaavat hallintaa, jota sinulla on erään pääsykoeteoksen oppiainekohtaisessa jaksossa tarkastellun teorian alueelta. Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä. Tehtävänäsi on vastata kysymyksiin, jotka liittyvät James G. Marchin ja hänen kollegoidensa kehittelemän rajatun rationaalisuuden eli bounded rationality teorian alaan. Valitse kussakin kohdassa 2.1 2.5 esitetyistä vastausvaihtoehdoista mielestäsi sopivin (ympyröi valintasi!). Perustele sen jälkeen lyhyesti valintaasi pohjautuen rajoitettuun rationaalisuuteen ja Marchin teoriaan. Kyseistä teoriaa on eritelty kirjassa erityisesti sivuilla 88 89. Tehtävässä on annettu sopivimmasta valinnasta yksi (1) piste ja hyvästä selityksestä (vaikka valinta ei ole oikea) puoli (0,5) pistettä per kukin kohta. 2.1. Kykkylä-Kyckbölen kouluverkon tarkistamisprosessi osoittaa päätöksenteon ja toiminnan a. pitkäjänteisyyttä. b. lyhytjänteisyyttä. c. määrätietoisuutta. d. rämettyneisyyttä. Perustelu: Vaihtoehto B on bounded rationality -teorian mukainen vaihtoehto, josta oli myös kysymys tehtävässä esitetyssä tapausesimerkissä. Teorian mukaan organisaatiot pyrkivät välttämään epävarmuutta, johon liittyy päätöksenteon lyhytjänteisyys. Teorian ja tekstin perusteella muut vaihtoehdot eliminoituvat. 2.2. Kykkylä-Kyckbölen kouluverkon tarkistamisprosessissa a. kaupunginvaltuusto huijasi kuntalaisia, koska koulumenoja joka tapauksessa lopulta leikattiin. b. kouluvirasto huijasi kaupunginhallitusta, koska virasto oli alkujaan ehdottanut leikkauksia, jotka vastasivat suuruudeltaan niitä, joista lopulta päätettiin. c. mikään prosessiin osallistuneista tahoista ei huijannut mitään muuta tahoa. d. kaikki tahot huijasivat toisiaan sikäli, ettei mikään niistä ilmeisesti lopulta saanut tahtoaan läpi. Perustelu: Vaihtoehto C on oikein. Ei ole näyttöä tekstissä eikä sovellettavan teorian nojalla, että ketään olisi huijattu.
3/14 2.3. Kykkylä-Kyckbölen kouluverkon tarkistamisprosessi toteutui oloissa, joissa a. asioiden paremmuus- ja aikajärjestyksen määrittely ei tuottanut ongelmia. b. toimintamenettelyt olivat hyvin tunnetut ja soveltuivat hyvin tarkoituksiinsa. c. asianosaiset olivat intensiivisesti mukana päätöksenteossa ymmärtäen sen lähtökohdat, vaiheet ja vaikutukset. d. tosiasiallisesti ratkaistava asia alinomaa eli ja muuttui. Perustelu: Vaihtoehto D on oikein. Esimerkkitapauksen perusteella bounded rationality -teorian valossa tilanne koko ajan muuttui. A on väärin. Sekä tapauksen tarkastelussa sovellettavassa teoriassa että tapauksessa korostuvat ongelmat paremmuus- ja aikajärjestyksen asettelussa. B on väärin, koska sovellettavan teorian mukaan organisaatiot usein tuntevat omat prosessinsa huonosti ja koska niin oli asia myös tapausesimerkissä. C on väärin, koska tapausesimerkissä ja sovellettavan teorian nojalla osallistujien tieto on hyvinkin rajallista. 2.4. Kykkylä-Kyckbölen kouluverkon tarkistamisprosessi osoittaa päätöksenteon ja toiminnan tapaa, jossa a. uusia ratkaisuja etsittiin kaikkialta riippumatta siitä, kuinka suuresti niiden toimeenpano muuttaisi vallinneita olosuhteita. b. etsittiin ratkaisuja, jotka mahdollisimman vähän muuttaisivat ennestään vallinnutta tilannetta. c. ylhäältä saneltiin, miten lopulta meneteltiin. d. luopuen siitä, mitä oli haluttu, tyydyttiin ratkaisuihin, jotka olivat mahdollisia toteuttaa. Perustelu: Vaihtoehto D on oikein. Alun perin säästötavoite oli 12 miljoonaa euroa. Kuitenkin selvitysten ja keskustelujen jälkeen tyydyttiin vain 1 miljoonan euron säästöihin. Tapausesimerkkiä valaisee tältä osin hyvin bounded rationality -teoria. Muut vastausvaihtoehdot osoittautuvat vääriksi. 2.5. Kykkylä-Kyckbölen kouluverkon tarkistamisprosessissa a. kaikki valinnat tehtiin rationaalisesti ottaen huomioon niistä seuraavat vaikutukset. b. kaikki valinnat tehtiin ottaen huomioon, mikä oli soveliasta, joten tavoitellun suuntaisia vaikutuksia ei saavutettu. c. rikottiin sitä vastaan, että kukin päätöksentekijä olisi voinut toimia oman identiteettinsä mukaisesti. d. jossakin mitassa toimittiin rationaalisesti, jossakin mitassa soveliaisuuden suuntaisesti. Perustelu: Vaihtoehto D on oikein. Missään tapauksessa päätöksenteko ei ollut rationaalista eli se ei noudattanut vain seurausten logiikkaa (A). Sen enempää mikään toimiva taho ei joutunut toimimaan identiteettinsä vastaisesti (C). Edelleen, ei toimittu vain soveliaisuuden logiikan mukaisesti (B). Sen sijaan toiminta alkoi rationaalisesti, mutta lopulliset päätökset perustuivat soveliaisuuteen (D).
4/14 Kahatdk/2009/fila 3. Monivalinta Seuraavissa kysymyksissä on esitetty väittämiä, joissa on vain yksi oikea vastaus. Vastaa kysymyksiin 3.1 3.5 ympyröimällä kunkin kysymyksen neljästä vastausvaihtoehdosta oikea vastaus. Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä. 3.1. Kansaneläkelaitos a. hoitaa maan kaikkien työeläkejärjestelmien rahastoinnin ja maksatuksen. b. on vakuuttanut kansalaisten kaikki ajoneuvot liikenneonnettomuuksien varalta. c. suorittaa korvauksia yksityislääkäreillä käynneistä prosenttiosuutena päättämästään korvattavan kustannuksen ylärajasta. (s. 112) d. suorittaa työnantajien puolesta näiden kustannusosuuden Kansaneläkelaitoksen korvaamista kustannuksista. 3.2. Maassamme tyypillinen ja tavallinen valtion kustantama, tuottama ja tarjoama hyödyketyyppi on a. sähkö. b. ammatillinen täydennyskoulutus. c. yleissivistävä peruskoulutus. (Esimerkkejä vastaavista mainittu sivulla 82.) d. linja-autoliikenne. 3.3. Valtionyhtiöitä eli valtionenemmistöisiä yhtiöitä koskee se, että a. ne eivät voi olla yhtiöitä, joiden osakkeita vaihdetaan arvopaperipörssissä. b. niiden on oltava yhtiöitä, joiden osakkeita vaihdetaan arvopaperipörssissä. c. ne ovat yhtiöitä, joiden omistuksesta valtioneuvosto päättää yksin. d. ne ovat yhtiöitä, joiden omistuksesta valtioneuvosto voi luopua, jos eduskunta on antanut siihen valtuutuksen. (s. 113)
5/14 3.4. Mikä seuraavista organisaatioista tai organisaatiotyypeistä on puhtaasti yksityinen eli puhtaasti markkinaperusteinen siten, ettei sillä ole lainkaan lakisääteisiä sääntelytehtäviä tai viranomaistehtäviä? a. Kalastuskunta. b. Keskuskauppakamari. c. Kulutusosuuskunta.(s.114 115; ainoa yhteisötyyppi, jota ei ole mainittu tekstissä asianomaisessa kohdassa) d. Autokatsastusyhtiö. 3.5. Mikä seuraavista kuuluu valtiovarainministeriön tehtäviin? a. Se valmistelee päätökset valtion virkojen perustamisesta, minkä jälkeen virat perustetaan asetuksella ja valtion talousarvioon sijoitetaan tarkoitusta varten varat. b. Se valmistelee valtion kassavarojen sijoittamista koskevat periaatteelliset asiat.(s.110) c. Se on valtion pörssisalkun käytännön hoitaja. d. Se on valtion keskuskirjanpidon käytännön hoitaja.
6/14 4. Suomen valtion tilinpäätös, talousarvio ja talousarvioesitys Taulukossa 1 on esitetty tietoja Suomen valtion tilinpäätöksestä vuodelta 2007, valtion varsinaisesta talousarviosta sekä valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2009. Mutta kuinka ollakaan! Onko painovirhepaholainen vai tunnetun tietokoneohjelmain valmistajan ohjelmoitsijan virhe tehnyt tuhojaan? Kaikkiaan kymmenelle eri riville on päässyt pujahtamaan viisi suuruusluokaltaan pahaa virhettä. Niinpä laskelmien viesti on päässyt pahoin vääristymään paikkansa pitävästä, pääsykoeteoksessa niin numeroin kuin tekstein esitetystä tilanteesta. Perehdy huolellisesti alla olevaan taulukkoon. Vastaa sitten taulukon seuraavilla sivuilla esitettyihin kysymyksiin 4.a, 4.b ja 4.c. Maksimipistemäärä koko tehtävästä on kymmenen (10) pistettä. Taulukko 1. Tietoja Suomen valtion tilinpäätöksestä vuodelta 2007, valtion varsinaisesta talousarviosta sekä valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2009 2007 tilinpäätös 2008 varsinainen talousarvio 2009 esitys milj. (1) Tulovero 4 361 4 790 4 482 (2) Arvonlisävero 33 521 34 496 34 971 (3) Muut verot 8 829 9 204 9 426 (4) Muut tulot 6 501 7 032 7 030 (5) Yhteensä 53 212 55 522 55 908 (6) Nettolainanotto ja velanhallinta - - - (7) Tuloarviot yhteensä 53 212 55 522 55 908 (8) Kulutusmenot 2 929 3 691 4 643 (9) Siirtomenot 4 363 6 791 7 849 (10) Sijoitusmenot 20 688 20 652 20 783 (11) Muut menot pl. valtionvelan nettokuoletukset 12 348 12 540 12 480 (12) Yhteensä 40 327 43 673 45 755 (13) Nettokuoletukset ja velanhallinta 12 925 11 848 10 153 (14) Määrärahat yhteensä 53 212 55 522 55 908
7/14 4.a) Alla olevassa taulukossa on ilmaistu ne rivit, jossa edellisen sivun taulukossa on virhe. Kerro alla kussakin osoitetussa kohdassa, onko rivin virhe kasvattanut vai supistanut laskelman erää. Kerro myös, mitä suuruusluokkaa oleva virhe on kysymyksessä 10 miljardin euron tarkkuudella. (5p) Rivi Onko virhe kasvattanut vai supistanut laskelman erää? Mitä suuruusluokkaa virhe on? (tarkkuudella 10 miljardia ) (1) (2) (5) (7) (8) (9) (10) (11) (13) (14) Supistanut Kasvattanut Kasvattanut Kasvattanut Supistanut Supistanut Kasvattanut Kasvattanut Kasvattanut Kasvattanut 10 mrd 20 mrd 10 mrd 10 mrd 10 mrd 20 mrd 20 mrd 10 mrd 10 mrd 10 mrd Oikea tai lähes oikea vastaus kysymykseen ei edellyttänyt ulkomuistia eikä ulkolukua, vaan kysymyksellä testattiin, oliko kokeeseen osallistuva karkeasti selvillä valtion talousarvion menoerien suuruusluokasta. Ottaen huomioon, että talousarvion loppusumma oli kysymyksessä olevina vuosina 43 45 mrd euroa, talousarvion erien suuruutta 10 mrd euron tarkkuudella koskevaa kysymystä oli itse asiassa pidettävä kohtuullisena.
8/14 4.b) Tarkastele valtiota talousyksikkönä verrattuna esimerkiksi yritykseen, kuntaan tai vapaaehtoisjärjestöön tai tarkastele valtiota sellaisenaan. Mitkä erityispiirteet luonnehtivat valtion taloudellisten voimavarojen hankintaa? (2,5p) Kirjassa asiaa selostetaan lähinnä sivuilla 106 107. Hyvässä vastauksessa eritellään valtion tulorakennetta annetun taulukon ja pääsykoekirjan asianomaisten sivujen perusteella sellaisenaan ja/tai verrattuna yritykseen, kuntaan tai vapaaehtoisjärjestöön. Keskeisenä taloudellisena voimavarana tulojen muodossa ovat valtiolla verorahoituksen tuomat tulot, joista suurimmat ovat tulovero ja arvonlisävero.
9/14 4.c) Tarkastele valtiota edelleen talousyksikkönä verrattuna esimerkiksi yritykseen, kuntaan tai vapaaehtoisjärjestöön tai tarkastele valtiota sellaisenaan. Mitkä erityispiirteet luonnehtivat valtion menojen kohdentumista niiden käyttökohteiden mukaan? (2,5p) Kirjassa asiaa selostetaan lähinnä sivuilla 106 107. Hyvässä vastauksessa tunnistetaan ja eritellään valtion menorakennetta ja nostetaan niitä erityispiirteitä esille, joita on selostettu pääsykoekirjan sivulla 106.
10/14 5. Essee: Valtion kirjanpitojärjestelmä Selosta, mistä valtion kirjanpitojärjestelmän kokonaisuus koostuu ja mitä tarkoitusta sen eri osat palvelevat. Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä. Kirjassa asiaa selostetaan lähinnä sivuilla 115 121. Hyvässä vastauksessa tunnistetaan ja eritellään valtion kirjanpitojärjestelmän osat ja niiden keskeiset tarkoitukset. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille sivun 115 laskentatoimen yleisiä jaotteluita sekä toisaalta kameraaliseen kirjanpidon, talousarviokirjanpidon ja liikekirjanpidon ilmeneminen osana valtion kirjanpitojärjestelmää. Kirjassa selostetaan myös valtuusseuranta ja valtuuskirjanpidon käsitteet sekä uudemman tilivelvollisuuskäsitteeseen liittyen henkilöstövoimavarojen laskentatoimi ja henkilöstötilinpäätös. Hyvässä vastauksessa on myös osattu tuoda esille valtion budjettitalouden ja valtion budjettitalouden ulkopuolisten yksikköjen erot kirjanpitojärjestelmissä.
11/14 6. Essee: Analyysia sisäasiainministeriön poliisiosaston toiminnasta Lue huolella liitteenä 3 sivulla 19 oleva teksti ja vastaa sitten alla esitettyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä tehtävästä on kymmenen (10) pistettä. Hyvässä vastauksessa on avattu aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä, ja vastauksen pääpaino on aineiston analysoinnissa. 6.a) Tarkastele tekstiä pääsykoekirjassa luonnehditun agenttiteorian valossa. Mitä yhteyksiä tuohon teoriaan tai esimerkkejä teoriasta havaitset poliisiosastoa koskevassa kuvauksessa? 6.b) Tarkastele poliisiosastoa koskevaa tavoitteiden asettelua ja osaston toiminnalle asetettuja vaatimuksia valtionhallinnon tulosprismaan sisältyvien seikkojen perusteella. Mitä yhteyksiä tai esimerkkejä havaitset? 6.a) Kirjassa on kuvattu agenttiteoriaa erityisesti sivulla 83. Hyvässä vastauksessa eritellään agenttiteoriaa (sen sisältöä ja osallisia) kirjaan pohjautuen ja nimetään agenttisuhteeseen liittyviä mahdollisia ongelmia. Lisäksi vastauksessa tunnistetaan annetun tekstin osalta agentit ja päämiehet sekä heidän velvollisuutensa, oikeutensa ja raportointitapansa. 6.b) Kirjassa on kuvattu tulosprismaa erityisesti sivuilla 109 110. Hyvässä vastauksessa kuvataan tulosprisman tarkoitusta ja eritellään sen osia kirjaan pohjautuen. Lisäksi eriteltyjen osien perusteella löydetään annetusta tekstistä vastaavia osia ja yhtäläisyyksiä. Molemmissa kysymyksissä 6.a) ja 6.b) oma pohdinta kirjan ja annetun tekstin yhtäläisyyksistä ja näkökulmista sekä omat esimerkit tukevat hyvää vastausta.
12/14 Liite 1. Suomen valtion toiminta- ja taloussuunnittelu- sekä talousarvioprosessi (aineisto kysymykseen 1) Tammikuu Helmikuu Neuvottelut Kehysvalmistelu Hallituksen kehysriihi Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Ministeriöiden talousarviovalmistelu Ministeriöiden ja virastojen toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelu ja laadinta Valtiovarainministeriön talousarviovalmistelu (1) (2) (3) (4) Syyskuu Lokakuu LokaLo (5) Valtioneuvoston ja presidentin esittely Marraskuu Joulukuu Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman tiivistelmä
13/14 Liite 2. Tapaus Suur-Kykkylä, Stor-Kyckböle (aineisto kysymykseen 2) Kuvitteellinen mutta silti todenmukainen tapaus koskee erästä tulevaisuuden prosessia. Olemme Suur-Kykkylän eli Stor-Kyckbölen kaksikielisessä 200 000 asukkaan kunnassa. Se muodostui, kun vuonna 2012 sulautettiin toisiinsa peräti 25 aikaisempaa kuntaa. Kunnan rahasäkin pohja häämötti ja niinpä kävi käsky, että kaikista menoista on säästettävä. Koulutoimen 120 miljoonan euron kustannuksista kaupunginhallitus kehotti säästämään 12 miljoonaa euroa. Taulukossa on esitetty tietoja uudessa suurkunnassa vuonna 2012 olleista perusopetuksen kouluista ja lukioista. Perusopetuksen koulut, peruskoulut eli ala- ja yläkoulut Kouluja Oppilaita Suomenkieliset kaupungin omistamat 40 13 000 koulut Ruotsinkieliset kaupungin omistamat 8 1 000 koulut Yksityiset sopimuskoulut 4 2 000 Valtion koulut 1 1 000 Yksityiset muut kuin sopimuskoulut 1 500 Yhteensä 54 17 500 Lukiot Kouluja Oppilaita Suomenkieliset kaupungin omistamat 6 1 200 lukiot Ruotsinkieliset kaupungin omistamat 2 250 lukiot Yksityiset sopimuslukiot 1 200 Valtion lukiot 0 0 Yksityiset muut kuin sopimuslukiot 0 0 Yhteensä 9 3 000 Kykkylän kouluvirasto valmisteli ehdotuksen vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen valitulle uudelle koululautakunnalle siitä, että kouluja suurkunnan alueelta lakkautettaisiin, jotta koulumenoista ensi alkuun säästettäisiin 1 miljoonaa euroa. Hanke hyytyi alkumetreille sikäli, että saatuaan käynnistämänsä laajan lausuntokierroksen aikana kielteistä palautetta eri tahoilta lautakunta jätti etenemättä asiassa. Kaupunginhallituksen patistamana kouluvirasto käynnisti uuden yrityksen. Kouluvirasto tilasi yksityiseltä konsultilta selvityksen. Kouluviraston luovuttamien tietojen nojalla konsultti laati ehdotuksen, jonka nojalla koulumenoista säästettäisiin kouluja lakkauttamalla 3 miljoona euroa. Kouluvirasto käynnisti asiasta laajan julkisen keskustelun, joka osoittautui varsin kiihkeäksi. Keskustelun jälkeen kouluvirasto valmisteli säästöehdotuksen, jonka mukaan lakkauttamiset kohdistettaisiin vain suomenkielisiin perusopetuksen kouluihin, joita olisi lakkautettu siten, että säästöjä olisi kertynyt 2 miljoonaa euroa. Sen jälkeen asia käsiteltiin koululautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa tuloksena se, että kouluja lakkautettaisiin siinä määrin, että säästöjä kertyisi 1 miljoonaa euroa.
Liite 3. Sisäasiainministeriön poliisiosasto (aineisto kysymykseen 6) 14/14 Sisäasiainministeriön poliisiosaston tehtävänä on varmistaa, että eduskunnan ja hallituksen vahvistamat poliisitoiminnan painopistealueet ja toimintalinjaukset muuttuvat käytännön poliisitoiminnaksi. Linjaukset otetaan huomioon läänien, valtakunnallisten yksiköiden ja poliisilaitosten sekä muiden poliisin yksiköiden toimintaa suunniteltaessa. Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma on asiakirja, jolla sisäasiainministeriön poliisiosasto toteuttaa ohjaus- ja johtamistehtäväänsä. Siinä on vahvistettu tärkeimmät toiminnalliset linjaukset ja poliisihallinnon monivuotiset tulostavoitteet. Poliisitoiminnan tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon kaksi eri näkökulmaa: turvallisuus ja turvallisuuden tunne. Turvallisuuden kehitystä arvioidaan tilastotiedon perusteella. Tilastoitujen rikosten ja häiriöiden määrän perusteella voidaan arvioida, onko turvallisuus lisääntynyt vai vähentynyt. Turvallisuuden tunne kuvaa ihmisten kokemaa turvallisuutta. Tämä voi olla yhdenmukainen tilastollisen kehityksen kanssa. Usein kuitenkin on niin, että ihmisten kokema turvallisuus lisääntyy tai vähentyy riippumatta tilastojen osoittamasta turvallisuuden kehityksestä. Esimerkiksi yksittäiset, laajaa julkisuutta saavat rikostapaukset vähentävät ihmisten kokemaa turvallisuuden tunnetta. Tilastojen osoittamaan turvallisuuden kehitykseen poliisi voi vaikuttaa asettamalla toiminnalle painopisteitä ja tavoitteita. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat monet poliisista riippumattomat tekijät. Poliisin toiminnan onnistumista kokonaisuudessaan tulee kuitenkin arvioida seuraamalla sekä turvallisuuden että turvallisuuden tunteen kehitystä. Poliisin valvonnan vaikuttavuutta arvioidaan käyttämällä turvallisuutta kuvaavia indeksilukuja. Katuturvallisuusindeksi saadaan, kun poliisille ilmoitetut ryöstöt, pahoinpitelyt, vahingonteot, ratti- ja liikennejuopumukset pisteytetään ja suhteutetaan väestömäärään. Mitä suurempi indeksin arvo on, sitä parempi turvallisuus. Katuturvallisuusindeksi kuvaa hyvin turvallisuustilannetta valtakunnallisella tasolla ja suurissa kaupungeissa. Harvaan asutuilla alueilla, joissa tapahtumia on vähän, indeksin käyttöön liittyy ongelmia. Liikenneturvallisuusindeksi saadaan suhteuttamalla tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrään. Poliisin valvonnan vaikuttavuutta ihmisten turvallisuuden tunteen kehitykseen seurataan edellä kuvatun tilastotiedon lisäksi myös kyselytutkimuksilla. Valtakunnallinen poliisibarometri on toteutettu säännöllisesti 1990-luvun lopulta lähtien. Poliisitoimen laatua kuvaa poliisin näkyvyys. Näkyvä partiointi ei ole poliisin toimintamenetelmistä tehokkain. Kyselyt kuitenkin osoittavat, että poliisin näkyvyys lisää ihmisten kokemaa turvallisuuden tunnetta Lähde: Valtiovarainministeriön julkaisuja 2/2005. Tulosohjauksen käsikirja. Hallinnon kehittämisosasto. Edita Prima Oy: HELSINKI. s. 57 58