11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Samankaltaiset tiedostot
11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden harkinnanvaraiset avustukset

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Anjariitta Carlson

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KULTTUURI-JA VAPAA-AIKATOIMEN AVUSTUSSÄÄNTÖ ALKAEN

Nuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Hallinnon tehtävänä on johtaa, ohjata ja koordinoida sivistyspalvelujen järjestämistä siten, että toiminta on mahdollisimman tuloksellista.

VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

VAPAA-AIKATOIMEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

/72. Nuorisolaki /72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Henkilöstöresurssisuunnitelma

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

annetussa laissa (1705/2009), jäljempänä rahoituslaki.

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Liikuntalain uudistus

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen Använd din röst.

SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO

Kuntien näkökulma kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelupalveluihin Kunnat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestäjänä

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

ORIVEDEN KAUPUNGIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNNAN AVUSTUSOHJEET

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta

Sivistyslautakunta kokoontui 8 kertaa, pöytäkirjapykäliä kertyi 83.

VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelman toteuma 2016

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelma 2018

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki

Kuntaliitto ja kirjastoasiat

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta /2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

KARKKILAN KAUPUNKI VAPAA-AIKALAUTAKUNNA N KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

KARIJOEN KUNNAN Liikuntalautakunta ja Nuorisolautakunta julistavat paikallisten järjestöjen haettavaksi seuraavat AVUSTUKSET.

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

Kirjastotoimen valtion aluehallinto

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

UTAJÄRVEN KUNNAN YHDISTYSAVUSTUSTEN OHJEISTUS

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma Tammikuu-Huhtikuu Liikuntalautakunta

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Pirkanpolut - lähiretkeilyreitistö

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

Hallinnon tehtävänä on johtaa, ohjata ja koordinoida sivistyspalvelujen järjestämistä siten, että toiminta on mahdollisimman tuloksellista.

SIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET

Oikeudelliset kysymykset. Kulttuurialan lait. Ulla Viskari-Perttu

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous

VAPAA-AJAN PALVELUJEN AVUSTUSOHJEET

Haukiputaan nuorisotoimen kehittämissuunnitelma

Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

ORIVEDEN KAUPUNGIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNNAN AVUSTUSOHJEET

Ideasta hankkeeksi Pori Hannu Sulin

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi Olavinkatu SAVONLINNA

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus


Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Yleisten kirjastojen neuvosto Hannu Sulin

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2008

Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2016 Raportointi TP2016

Aluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi

Transkriptio:

11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä (L 904/1998). Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Opetusministeriön määräämänä yleisten kirjastojen keskuskirjastona tai maakuntakirjastona toimivat kirjastot hoitavat valtakunnallisia tai alueellisia tehtäviä täydentäen muiden yleisten kirjastojen palveluja. Kuntien järjestämien kirjastopalvelujen rahoitus perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohden määrättyyn yksikköhintaan. Vuonna 2006 kirjastotoiminnan valtionosuuden saajia on kaikki 415 kuntaa. 11.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Ei muutoksia edelliseen vuoteen. 11.3. Yksikköhinnan laskenta Kirjaston valtakunnallinen keskimääräinen yksikköhinta määrätään kirjastojen toteutuneiden kustannusten perusteella. Kirjastojen yksikköhinnan pohja-arvo vuonna 2007 on 45,83 euroa /asukas. Kirjaston yksikköhinta määrätään muita kuntia 20 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka valtioneuvosto on määrännyt saaristokunniksi sekä 10 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on yli kaksi, mutta enintään viisi. Opetusministeriö korottaa lisäksi sellaisen kunnan yksikköhintaa, joka ministeriön päätöksen mukaisesti ylläpitää yleisten kirjastojen keskuskirjastoa tai maakuntakirjastoa. Kunnan yksikköhintaa voidaan korottaa myös muun sille annetun erityisen tehtävän perusteella. Päätetty euromääräinen korotus lasketaan kunnan asukasta kohti ja korotus lisätään edellä esitetyllä tavalla porrastettuun ja tasattuun kunnan yksikköhintaan.

11.4. Rahoituksen määräytyminen Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, kun kunnan asukasmäärällä kerrotaan kunnan kirjastolle asukasta kohden määrätty yksikköhinta. Raportti kirjastojen valtionosuuden laskennallisista perusteista

13. KUNTIEN KULTTUURITOIMINTA 13.1. Rahoitettava toiminta Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä (L 728/1992). Vuonna 2006 valtionosuutta kulttuuritoimintaan saa kaikki 415 kuntaa. 13.2. Valtionosuuden määräytyminen Valtionosuus kunnan kulttuuritoimintaan määräytyy kunnan asukasmäärän ja asukasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Opetusministeriö vahvistaa kulttuuritoiminnan yksikköhinnan kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Opetusministeriö on vahvistanut vuoden 2007 yksikköhinnaksi 3,50 e/asukas. Valtionosuus kulttuuritoiminnan valtionosuuden laskennallisesta perusteesta on 29,70 %. Raportti kuntien kulttuuritoiminnan valtionosuuden laskennallisista perusteista

14. KUNTIEN LIIKUNTATOIMI 14.1. Rahoitettava toiminta Kunnan saama liikuntatoimen valtionosuus tulee käyttää luomalla edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät (L 1054/1998). Vuonna 2006 valtionosuutta liikuntatoimeen saa kaikki 415 kuntaa. 14.2. Valtionosuuden määräytyminen Kunnan järjestämän liikuntatoimen rahoitus perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohden määrättyyn yksikköhintaan. Opetusministeriö vahvistaa yksikköhinnat kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Vuodelle 2007 opetusministeriö on vahvistanut liikuntatoimen yksikköhinnaksi 10,80 euroa/asukas. Myönnettävän valtionosuuden määrä on 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Raportti kuntien liikuntatoiminnan valtionosuuden laskennallisista perusteista

15. KUNTIEN NUORISOTYÖ 15.1. Rahoitettava toiminta Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Saatu valtionosuus tulee käyttää nuorisotyöhön (L 72/2006). Vuonna 2006 valtionosuutta nuorisotyöhön saa kaikki 415 kuntaa. 15.2. Valtionosuuden määräytyminen Kunnan järjestämän nuorisotyön rahoitus perustuu kunnan alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrään ja alle 29-vuotiasta asukasta kohden määrättyyn yksikköhintaan. Opetusministeriö vahvistaa yksikköhinnat kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Vuodelle 2007 opetusministeriö on vahvistanut nuorisotyön yksikköhinnaksi 13,00 euroa/ alle 29-vuotias asukas. Myönnettävän valtionosuuden määrä on 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrä kerrotaan asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Raportti kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisista perusteista