Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen
TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö 2 Toimintayksikkö 3 Toimintayksikkö 4 Yksikön päällikkö Lasse Ketola Yksikön päällikkö Jari Toivonen Yksikön päällikkö Hanna-Kaisa Rajala Yksikön päällikkö Ritva Leppikangas Asiakasaloitteinen valvonta Häirintäasiat Irina Suominen Työsuhdeasiat Ritva Leppikangas Tapaturmantutkinta Lasse Ketola
Poimintoja työolobarometristä (syksy 2016) Avoimuus työpaikoilla on lisääntynyt ja työntekijöiden tiedonsaanti on parantunut. Työntekijöitä kohdellaan myös entistä tasapuolisemmin. Työssä oppiminen on pysynyt vahvana ja koulutuspäivien määrä kasvanut. Työpaikalla koettu henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen ovat pysyneet yleisinä. Yli puolet suomalaisista palkansaajista kokee työpaikallaan olevan kiusaamista tai henkistä väkivaltaa. Fyysisen väkivallan uhan kokeminen on lisääntynyt. Viimeisen neljän vuoden aikana kokemukset työn autonomisuudesta ovat heikentyneet. Noin 13 prosenttia vastaajista kertoo hoitavansa työasioitaan korvauksetta vapaa-ajalla viikoittain tai päivittäin.
Säädösperusta Työnantajan yleiset velvollisuudet turvallisuuslaissa: 8 työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite 10 työn vaarojen selvittäminen ja arviointi 13 työn suunnittelu 14 työntekijälle annettava opetus ja ohjaus 16 työnantajan sijainen 19 vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen Työturvallisuuslain 25 : Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen Psykososiaaliseen kuormituksen hallintaan liittyvät velvoitteet työterveyshuoltolaissa (10a sairauspoissaoloista ilmoittaminen, 12 työterveyshuollon sisältö ja 15 työnantajan velvollisuus antaa tietoja) Työaika-, vuosiloma-, työsopimus- sekä työsuojelun yhteistoimintasäädökset Tarkentavia säännöksiä väkivallan uhasta (27 ), häirinnästä (28 ), yksintyöskentelystä (29 ) ja yötyöstä (30 ) ja työn tauottamisesta (31 )
Työn psykososiaaliset kuormitustekijät Esimerkiksi: - liiallinen tai liian vähäinen työn määrä - kohtuuton aikapaine työssä - vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus - runsas työhön liittyvä matkustaminen - puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa - epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut sekä epäselvä työnjako TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT Esimerkiksi: - yksintyöskentely - toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus - huono tiedonkulku - esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki - häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu Esimerkiksi: - yksitoikkoinen työ - jatkuva valppaana olo - liiallinen tietomäärä - jatkuvat keskeytykset - kohtuuton vastuu - vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT
Psykososiaaliset kuormitustekijät valvonnassa Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta Kuormitustekijät ovat työhön tai työoloihin liittyviä tekijöitä riippumatta siitä kuka työtä tekee Kuormitustekijän olemassaolo ei välttämättä ole terveydelle haitallinen Väärin mitoitettuna, puutteellisesti hallittuina tai epäsuotuisissa olosuhteissa psykososiaaliset kuormitustekijät saattavat aiheuttaa haitallista psykososiaalista työkuormitusta Usein haitallista kuormitusta syntyy kuormitustekijöiden yhteisvaikutuksesta Myös työpaikan fyysiset kuormitustekijät, kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät sekä tapaturmavaarat voivat olla psykososiaalisia kuormitustekijöitä
Ei kuormitustekijöitä valvonnassa Työsuojeluvalvonnassa työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä ei tarkoiteta: työnantajan liikkeenjohdollisia tai muita linjaratkaisuja työnantajan ja työntekijöiden välisiä sopimussuhteita työpaikan ulkopuolisia tekijöitä esim. palkkataso, työuran pysähtyneisyys, työpaikan menettämisen uhka, työsuhteiden määräaikaisuus sekä työn ja perhe-elämän ristiriitaiset vaatimukset
Työsuojelun vastuualueen toiminnan reunaehdoista Ohjeita ja neuvoja työntekijöille ja työnantajille, jotta työpaikalla esille nousseet ongelmat voitaisiin ratkaista työpaikalla. (Työnantajan tulee siis olla tietoinen asiasta.) Tehtävä on valvoa työsuojelusta annettujen säädösten ja määräysten noudattamista. Tarvittaessa annetaan työnantajalle kehotuksia ja toimintaohjeita lainsäädännön noudattamisesta ja soveltamisesta. Tehtävä on edellä olevin valvonnallisin toimin vaikuttaa työnantajaan.
Mitä valvotaan? Onko työpaikalla psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi toimivat käytännöt Arvioidaan työpaikan hallintamenetelmien olemassaolo Pyritään selvittämään menettelyjen toimivuus käytännössä todentamalla, ovatko työpaikan työolot riittävän turvalliset ja terveelliset. Harkinnassa huomioitava työterveyshuollon tai muun asiantuntijan käsitykset työoloista ja kuormittumisesta. Apuna voi käyttää myös Valmeri kyselyn tuloksia Työsuojeluviranomainen ei: Työnantajan puolesta selvitä kuormitustekijöiden olemassaoloa tai määrittele kuormitustekijöiden aiheuttamaa terveysvaaraa Arvioi työntekijöiden terveydentilaa tai työkykyä
PSYKOSOSIAALISEN KUORMITUSTEKIJÖIDEN TURVALLISUUDEN HALLINTA heti pois Vaarojen ja haittojen selvittäminen TTurvL 10 Terveydellisen merkityksen arvointi TTurvL 10 Työsuojelun toimintaohjelma TTurvL 9 Toimenpiteet TTurvL 8 Jatkuva seuranta TTurvL 8 Psykososiaalisten riskien arviointia koskee samat periaatteet ja prosessit kuin työpaikan muiden vaaratekijöiden arvioinnissa Työsuojelutarkastuksella tarkastaja arvioi, onko työpaikalla toimivat käytännöt psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi: Vaarojen arviointi Toimenpiteiden toteutus Jatkuva seuranta
TyötervHuoltoL TyöturvallisuusL Toimivat käytännöt psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan Tunnistaminen ja arviointi Toimenpiteiden toteutus Jatkuva seuranta Työnantaja on selvittänyt työstä ja työoloista johtuvat haitalliset kuormitustekijät. Tunnistettujen kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys on arvioitu Selvittäminen ja arviointi on tehty riittävän kattavasti, järjestelmällisesti ja todennettavasti Tarvittaessa on käytetty asiantuntijaa esim. työterveyshuoltoa Vaarojen arvioinnin perusteella on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin terveydelle haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Työntekijöillä on riittävät tiedot kuormitustekijöistä ja turvallisista työtavoista Esimiehillä on riittävät valmiudet haitallisen kuormituksen tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta seurataan järjestelmällisesti Työpaikalla on toimivat käytännöt haitallisen kuormittumisen havaitsemiseksi riittävän ajoissa Esimiesten vastuut määritelty Työpaikan ja työterveyshuollon välillä on tiedonvälitys haitallisen kuormituksen ehkäisemiseksi Työpaikkaselvitys kattaa myös psykososiaaliset kuormitustekijät Johtopäätökset työolojen terveydellisestä merkityksestä Työpaikkaselvitys on ajan tasalla Työterveyshuollon toimenpideehdotukset työpaikkaselvityksessä Kirjallinen toimintasuunnitelma Tehty yhteistoiminnassa Terveystarkastukset Asiakirjat työntekijöiden nähtävillä Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain Ilmoitukset työterveyshuollolle sairauspoissaoloista Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista
Velvoitteet työnantajalle (kehotus) Työnantaja ei ole lainkaan tai on puutteellisesti selvittänyt psykososiaaliset kuormitustekijät Ei ole käyttänyt asiantuntijoita kun työnantajalla itsellään ei ole ollut riittävää asiantuntemusta psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa tai niiden terveysmerkityksen arvioimisessa Ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin haitallisten kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi tai toimenpiteet eivät ole riittäviä Työnantaja ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan tiedon työntekijän terveyttä vaarantavasta työssä kuormittumisesta
Yleensä toimintaohje jos: Työnantaja ei ole antanut riittäviä tietoja, perehdyttänyt riittävästi tai ei ole antanut opetusta ja ohjausta terveyttä vaarantavan kuormituksen välttämiseksi Esimiesten velvollisuuksia tunnistamisessa ja käsittelemisessä ei ole määritelty tai heille ei ole annettu riittäviä edellytyksiä tehtävien hoitamiseen Työnantaja ei ole huolehtinut, että työ suunnitellaan ja mitoitetaan työntekijöiden yleisten edellytysten mukaisesti Työnantaja ei seuraa toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen Työnantaja ei jatkuvasti seuraa työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta
Työterveyshuoltolain mahdollistamat velvoitteet (toimintaohjeet) Työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä ei ole huomioitu työn kuormittavuutta Työnantaja ei ole antanut työterveyshuollolle riittäviä tietoja työoloista Työnantaja ei ilmoita yli kuukauden kestäneistä sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon Työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä ei ole selvitetty (90 päivän lausunto)
Lisätietoja: http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus http://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/julkaisut/valvontaohjeet- - Psykososiaalisen kuormituksen valvonta 2/2013 - Työterveyshuollon järjestämisen valvonta 1/2013