EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta 4. toukokuuta 2001 VÄLIAIKAINEN 1999/2029(COS) MIETINTÖLUONNOS Maltan hakemus Euroopan unionin jäseneksi ja neuvottelujen edistyminen (KOM(2000) 708 C5-0608/2000 1999/2029(COS)) Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta Esittelijä: Ursula Stenzel PR\433900.doc PE 302.023

PE 302.023 2/11 PR\433900.doc

SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT...8...... VALIOKUNNAN LAUSUNTO PR\433900.doc 3/11 PE 302.023

ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 13. marraskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa Maltan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi ja neuvottelujen edistymisestä (KOM(2000) 708 1999/2029(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti 15. maaliskuuta 2001 pidetyssä istunnossa lähettäneensä kertomuksen asiasta vastaavaan ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokuntaan sekä kaikkiin valiokuntiin, jotka haluavat antaa siitä lausunnon (C5-0608/2000). {AFET}Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta nimitti 23. syyskuuta 1999 pitämässään kokouksessa esittelijäksi Ursula Stenzelin ja vahvisti nimityksen 7. marraskuuta 2000 pitämässään kokouksessa. Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta. pitämässään kokouksessa (pitämissään kokouksissa). Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin puolesta, vastaan ja tyhjä(ä)/yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), ja (varapuheenjohtaja(t)), (esittelijä),, ( puolesta), ( puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), ja.... valiokunnan (ja valiokunnan) lausunto (lausunnot) on (ovat) tämän mietinnön liitteenä ( valiokunta päätti olla antamatta lausuntoa). Mietintö jätettiin käsiteltäväksi. Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään / Tarkistusten jättämisen määräaika on klo. PE 302.023 4/11 PR\433900.doc

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma Maltan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi ja neuvottelujen edistymisestä (KOM(2000) 708 C5-0608/2000 1999/2029(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Maltan heinäkuussa 1990 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti esittämän hakemuksen liittyä Euroopan unionin jäseneksi, joka uusittiin 10. syyskuuta 1998, ottaa huomioon komission vuoden 2000 määräaikaiskertomuksen Maltan edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa (KOM(2000) 708 C5-0608/2000) 1, ottaa huomioon komission vuoden 2000 laajentumisstrategiaa koskevan kertomuksen hakijamaiden edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa (KOM(2000) 700) 2, ottaa huomioon erityisesti Kööpenhaminassa (21. ja 22. kesäkuuta 1993), Helsingissä (10. ja 11. joulukuuta 1999), Nizzassa (7. ja 9. joulukuuta 2000) ja Göteborgissa (15. ja 16. kesäkuuta 2001) kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tekemät päätökset, ottaa huomioon vuonna 2000 vahvistetun Maltan liittymistä valmistelevan kumppanuuden, ottaa huomioon 4. lokakuuta 2000 antamansa päätöslauselman Maltan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi ja neuvottelujen edistymisestä 3 ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan mietinnön (ja... valiokunnan (sekä... valiokunnan) lausunnon (lausunnot)) (A5-.../2001), A. ottaa huomioon, että Maltan viranomaiset pyrkivät saattamaan neuvottelut päätökseen 31.12.2002 mennessä, ja odottaa, että kaikki luvut otetaan käsittelyyn vuoden 2001 loppuun mennessä, B. ottaa huomioon, että Nizzan Eurooppa-neuvosto ilmoitti toivovansa, että uusien jäsenvaltioiden kansalaiset voisivat osallistua seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2004, Poliittiset kriteerit 1. pitää myönteisenä sitä, että Maltalla on saavutettu perustuslaillinen vakaus, että siellä noudatetaan demokraattisia sääntöjä ja että Malta täyttää siten edelleen Kööpenhaminassa asetetut poliittiset kriteerit; 2. panee huolestuneena merkille, että Maltan hallitus ja oppositio ovat eri mieltä Maltan liittymistä Euroopan unioniin koskevasta kysymyksestä, ja tukee kaikkia eri eurooppalaisten 1 EYVL C. 2 EYVL C. 3 EYVL C. PR\433900.doc 5/11 PE 302.023

toimielinten pyrkimyksiä käydä rakentavaa keskustelua kaikkien Maltan tärkeiden elinten ja yhteiskuntaluokkien kanssa, jotta liittymisprosessin jatkuminen voitaisiin taata; Taloudelliset kriteerit 3. on sitä mieltä, että Maltalla on toimiva markkinatalous ja että Malta kestää varmasti unionissa kilpailun ja markkinavoimien aiheuttaman paineen, kunhan se toteuttaa asiaankuuluvia toimenpiteitä erityisesti jatkamalla teollisuuden uudelleenjärjestelyjä; 4. kannustaa Maltaa ottamaan lisää päättäväisiä askeleita talouden alijäämän ja valtion velan vähentämiseksi ja pitää myönteisinä siihen liittyviä jo toteutettuja toimenpiteitä; Yhteisen säännöstön täytäntöönpano 5. kannustaa Maltaa harjoittamaan ympäristöpolitiikkaa, joka vastaa sen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tilaa, ja erityisesti säätämään useita aloja kattavia asetuksia ympäristövaikutusten arvioinnista; 6. pitää tässä yhteydessä myönteisenä ja tärkeänä edistysaskeleena ympäristönsuojelulain säätämistä mutta huomauttaa, että liittymistä edeltävän kumppanuuden lähitulevaisuuden painopisteet, jotka koskevat jätteitä, ilmaa ja vettä, olisi toteutettava nopeasti; 7. tukee Maltaa sen yrityksissä estää jätevuorten kasvaminen kieltämällä muovipullojen maahantuonti; 8. kannustaa Maltaa ajamaan maatalousalan uudistuksia päättäväisesti eteenpäin ja erityisesti tekemään analyysin Maltan maatalouden kehitysmahdollisuuksista, jotka EU:n maataloustukijärjestelmä mahdollistaa; 9. toivoo, että Malta esittää mahdollisimman pian oman kantansa maataloutta koskevissa neuvotteluissa; 10. toteaa, että henkilöiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU:sta ei aiheuta erityistä ongelmaa Maltan pienen asukasluvun vuoksi, mutta että maantieteellisen sijainnin vuoksi Maltan epäröinti on otettava vakavasti; 11. muistuttaa Maltaa siitä, että aluepolitiikka merkitsee maan taloudelliselle kehitykselle suurta mahdollisuutta ja että se voi tasata erityisesti mahdollisia siirtymävaiheen ongelmia talouden mukautumisprosessissa edellyttäen, että lait ja hallintojärjestelmä mahdollistavat rahavarojen täysipainoisen käytön tällä alueella; 12. pitää tässä yhteydessä myönteisenä sitä, että tilastollisen metodiikan mukauttaminen EU:n järjestelmiin on saatettu loppuun, mikä mahdollistaa Maltalle liittymisen jälkeen tulevien rakenneavustusten määrän laskemisen; 13. kehottaa komissiota myös tämän vuoksi myöntämään Maltalle täyden taloudellisen ja teknisen tuen julkisen hallinnon uudistamiseksi; 14. pitää myönteisenä sitä, että oikeus- ja sisäpolitiikassa monet alueet on jo yhdenmukaistettu, mutta huomauttaa Maltalle, että Maltan rahanpesua sekä petoksen- ja korruptionvastaista toimintaa koskevat lait on vielä mukautettava; 15. tunnustaa oikeusasiamiehen korruption vastaiset saavutukset, mutta odottaa tämän lisäksi, että korruptiota vastaan toimivan pysyvän komission toimintaa tehostettaisiin; PE 302.023 6/11 PR\433900.doc

16. kannustaa Maltaa allekirjoittamaan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lahjonnasta sekä vuonna 1999 allekirjoitettavaksi annetun Euroopan neuvoston siviilioikeudellisen yleissopimuksen lahjonnasta ja liittymään Yhdistyneiden kansakuntien korruption vastaiseen ohjelmaan huumeiden valvontaa ja rikosten ennaltaehkäisyä varten; 17. odottaa, että Malta liittyy liittymistä edeltävän kumppanuuden ehtojen mukaisesti mahdollisimman nopeasti OECD-sopimukseen ulkomaisten virkamiesten lahjonnan vastaisesta toiminnasta kansainvälisten kauppojen yhteydessä; 18. pitää myönteisenä sitä, että Malta on ottanut ensimmäiset askeleet valtiollisia tukia valvovan järjestelmän perustamiseksi; 19. pitää myönteisenä merenkulkua ja telakoita koskevia rakennepoliittisia toimenpiteitä, joita Malta toteuttaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan joustavia tällä alueella, jottei tämä rakenteellisesti tärkeä talouden alue vahingoittuisi valtiollisten avustusten liian lyhyiden siirtymäkausien vuoksi; 20. kannustaa Maltaa kiinnittämään erityistä huomiota valmistautumisstrategiassaan pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen tarkoitettuihin EU-varoihin, sillä Maltan erikoisesta talousrakenteesta johtuen ne voisivat olla ratkaisu taloudelliseen menestymiseen EU:ssa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä pienyritysten kehittämisinstituutin (Institute for the Promotion of Small Enterprises, IPSE) tekemää työtä; 21. pitää myönteisenä sitä, että Malta on suunnannut ulkopolitiikkansa unionin yhteisten julistusten ja kantojen mukaiseksi yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa; 22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan neuvotteluissa huomioon erityisesti Maltan erikoiset olosuhteet ja osoittamaan erityistä joustavuutta siirtymäkausien kanssa; 23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden parlamenteille sekä Maltan hallitukselle ja parlamentille. PR\433900.doc 7/11 PE 302.023

PERUSTELUT Poliittinen tilanne Malta täyttää yhä Kööpenhaminassa asetetut poliittiset kriteerit. Maltan toimielimet ovat demokraattisia ja toimivat kitkattomasti eikä ihmisoikeuksiin liittyviä erityisiä ongelmia ole. Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten oikeuksien kokonaistilanne on tyydyttävä. Hallitus on asettanut ohjelmassaan Euroopan unioniin liittymisen ensisijaisen tärkeään asemaan ja on todistanut liittymispyrkimyksensä monilla eri aloilla. Sen lisäksi hallitus on edistänyt keskustelua kaikkien maan tärkeiden poliittisten tahojen kanssa. Tällä alueella tarvitaan kuitenkin varmasti lisää ponnisteluita, jotta yleisö voitaisiin vakuuttaa liittymistä seuraavista varmoista eduista. Näin on erityisesti siksi, että oppositiossa oleva labour-puolue pitää liittymistä liian aikaisena ja pyrkii vain jo olemassa olevien bilateraalisten suhteiden muokkaamiseen. Näiden olosuhteiden vallitessa hallituksen suhdetoiminta on erityisen tärkeää. Talouden tilanne ja rakenteelliset talousuudistukset Maltalla on toimiva markkinatalous ja maan on mahdollista kestää unionissa kilpailun ja markkinavoimien aiheuttama paine keskipitkällä aikavälillä, kunhan se toteuttaa vielä tekemättä olevat rakenteelliset uudistukset. Maltan hallitus on asiasta nähtävästi samaa mieltä. Vuoden 1999 lopulla käynnistettyyn teollisuuden uudelleenjärjestelyohjelmaan on sisällytetty toimenpiteitä, joiden tarkoitus on poistaa erityisesti Maltan teollisuutta suojaavat välineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa se, että valmistuotteiden maahantuontimaksut poistetaan vuoteen 2003 mennessä ja että voimassa olevat pääomien kontrollit poistetaan vuoden 2002 loppuun mennessä. Vuonna 1999 hyväksyttiin tämän lisäksi laaja-alainen yksityistämisohjelma, jonka mukaan ryhmä yrityksiä, tärkeitä palveluja tuottavia yrityksiä mukaan luettuna, yksityistetään seuraavien viiden vuoden aikana. Maltan talouden alijäämät ovat korkeita, mutta talouden kattava vakiinnuttamispolitiikka painaa ne siedettävälle tasolle. Vuonna 1998 bruttokansantuotteen alijäämä oli 11,8 prosenttia mutta väheni 8,5 prosenttiin vuonna 1999 ja 7 prosenttiin vuonna 2000. Vuodelle 2001 hallitus pyrkii laskemaan talouden alijäämän 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Talouden luvut ovat positiivisia: Bruttokansantuotteen kasvu oli edellisestä vuodesta vuoden 2000 ensimmäisen 9 kuukauden aikana 4,3 prosenttia. Inflaatio oli öljyn hinnan kehityksestä huolimatta vuoden 2000 marraskuussa 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 1999 pienen nousun jälkeen työttömyys väheni 4,4 prosenttiin työkykyisestä väestöstä. On kuitenkin otettava huomioon, että hallituksen on ollut vaikea vähentää rakenteellisia menoja. Siksi on toivottavaa, että hallitus toteuttaa nopeasti suunniteltuja toimenpiteitä, kuten eräiden tukien poistaminen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmien uudistaminen. PE 302.023 8/11 PR\433900.doc

Neuvottelujen edistyminen Portugalin ja Ranskan puheenjohtajakaudella Maltan kanssa alettiin käsitellä kuuttatoista lukua: teollisuuspolitiikka, pk-yritykset, tiede- ja tutkimuspolitiikka, koulutuspolitiikka, televiestintäpolitiikka, kulttuuri ja audiovisuaalinen joukkoviestintäpolitiikka, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, suhteet ulkomaihin sekä pääomien vapaa liikkuvuus, yhteisöoikeus, kilpailuoikeus, kalastus, talous- ja rahaliitto, tilastointi, sosiaali- ja työllisyyspolitiikka sekä kuluttajansuoja ja työterveydenhuolto. Ruotsin puheenjohtajakaudella otettiin käsittelyyn kaikki muut luvut paitsi luku 7 (maatalous), luku 30 (toimielimet) ja luku 31 (muut asiat). Malta ei ole valitettavasti esittänyt tähän mennessä kantaansa maatalousneuvottelujen suhteen. Neuvotteluiden aloittamisen jälkeen Maltan kanssa maaliskuussa 1998 seuraavat 13 lukua on saatettu loppuun: teollisuuspolitiikka, pk-yritykset, tiede- ja tutkimuspolitiikka, koulutuspolitiikka, televiestintäpolitiikka, kulttuuri ja audiovisuaalinen joukkoviestintäpolitiikka, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, suhteet ulkomaihin, yhteisöoikeus, kuluttajansuoja ja työterveydenhuolto, talous- ja rahaliitto, tilastointi ja varainhoidon valvonta. Malta on näiden 13 luvun vuoksi hakijajoukon kärjessä, sillä muut hakijat aloittivat neuvottelut vasta vuonna 2000. Voidaankin todeta, että Malta on kuronut kiinni ajan, joka menetettiin, kun neuvottelut katkesivat 22 kuukaudeksi. Siksi onkin hyvin mahdollista, että Malta tulee kuulumaan seuraavaksi liittyvien maiden ensimmäiseen ryhmään. Ympäristönsuojelu Maltan hallitus ei aiemmin näyttänyt kiinnittävän erityistä huomiota ympäristönsuojeluun. Ensimmäisiä merkkejä asenteen muuttumisesta on Maltan ympäristönsuojelulain säätäminen. Tosin mukautuminen säännöstöön on kuitenkin ollut tähän mennessä varsin heikkoa. Tämän vuoksi komissio antoi kertomuksessaan marraskuussa 2000 kommentin, jonka mukaan tällä alueella tarvitaan vielä suuria ponnistuksia, jotta kyseiset säännöstön määräykset voidaan panna täytäntöön ja toteuttaa ja jotta ainakin liittymistä edeltävän kumppanuuden painopisteet saadaan toteutettua. Malta ei ole myöskään määrittänyt strategiaa eikä yksittäisiin direktiiveihin perustuvaa ohjelmaa yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa ja toteuttamista varten ympäristöalalla, vaikka tämän politiikan alueen merkitys sekä selkeän ja myös taloudellisen suunnittelun välttämättömyys täytäntöönpanossa mainittiin jo parlamentin päätöslauselmassa 4. lokakuuta 2000. Maatalous Maatalouden alalla ei Euroopan unioniin liittymisen valmistautuminen ole juurikaan edistynyt. Tämä voi häiritä liittymistä myöhemmässä vaiheessa olennaisesti. Malta ei ole tähän mennessä luonut riittäviä keinoja, joilla monimutkaiset maatalouden säännökset voitaisiin ottaa käyttöön ja joilla niitä voitaisiin hallita. Ennen kaikkea yhteisen markkinajärjestelmän elinten luomisessa tarvitaan lisää suuria ponnistuksia. PR\433900.doc 9/11 PE 302.023

Luonnollisten olosuhteiden vuoksi Malta on tässä suhteessa erityisen hankalassa tilanteessa. Maaseudun kehittämisen tukikeinot voivat tosin turvata Maltan maataloudelle hyvät tulevaisuudennäkymät. Henkilöiden vapaa liikkuvuus Tarvitaan suuria ponnistuksia, jotta Maltan säännökset voitaisiin yhdenmukaistaa tällä alueella yhteisön säännöstön kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kielellisiin vaatimuksiin (maltan kielen käyttäminen tietyissä ammateissa, kuten niitä koskevat säännökset edellyttävät) sekä kansalaisuudesta ja asuinpaikasta säädettyihin määräyksiin. Maltan lait työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta vastaavat vain osittain yhteisön säännöstöä. Lahjonta Euroopan parlamentti kehotti laajentumisesta 4. lokakuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa ehdokasvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin lahjonnan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Malta on ratifioinut rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevan yleissopimuksen. Malta ei kuitenkaan ole vielä allekirjoittanut Euroopan neuvoston rikosoikeudellista yleissopimusta lahjonnasta eikä vuonna 1999 allekirjoitettavaksi annettua Euroopan neuvoston siviilioikeudellista yleissopimusta lahjonnasta. Malta ei ole myöskään liittynyt OECD-sopimukseen ulkomaisten virkamiesten lahjonnan vastaisesta toiminnasta kansainvälisten kauppojen yhteydessä eikä Yhdistyneiden kansakuntien korruption vastaiseen ohjelmaan huumeiden valvontaa ja rikosten ennaltaehkäisyä varten. Alueellinen kehitys Maltan pienen koon vuoksi alueellisen kehityksen järjestelmää täytyy luonnollisesti mukauttaa, sillä järjestelmä on luotu kooltaan suuria valtioita varten. Malta on edennyt tähän mennessä hitaasti luodessaan keinoja rakennerahaston hallinnoimiseksi, ja suuria ponnisteluja tarvitaan kiireellisesti, jotta sopivat rakenteet saadaan luotua ja henkilöstöä koulutettua. Erityisesti on säädettävä aluepolitiikan lakeja, jotka koskevat niin yhteiskunnallisia laitoksia kuin talousarviotakin. Varmasti suurista hallinnollisista ja poliittisista ponnisteluista huolimatta Maltan olisi kiinnitettävä paljon huomiota kyseiseen seikkaan, sillä EU:hun liittymisen suuret edut ovat juuri tällä alueella. Ilman asiaankuuluvaa valmistautumista Malta ei voi liittymisensä yhteydessä käyttää mahdollisuuksia hyväkseen riittävän hyvin. Talous- ja rahaliitto Mitä tulee talous- ja rahaliittoon, Malta voisi periaatteessa liittyä EMUun, jos se noudattaa tiukasti talouden vakiinnuttamispolitiikkaa. Malta on myös omaksunut olennaisen osan EMUn säännöstöä, mutta lakeja, jotka koskevat keskuspankin riippumattomuutta, ei ole vielä sopeutettu PE 302.023 10/11 PR\433900.doc

sopimuksen vaatimuksiin. Schengen sekä oikeus- ja sisäpolitiikka Malta on saavuttanut oikeus- ja sisäasioita koskevien lakien sopeuttamisessa kaiken kaikkiaan hyväksyttävän tason. Mitä tulee rajatarkastuksiin ja turvapaikkalakiin, Maltan lainsäädäntö on pitkälti yhdenmukaista EU:n lakien kanssa. Asioista vastaavien viranomaisten yhteistyö on toimivaa ja rajatarkastuksista sekä maahan saapumisista vastaavat poliisin ja armeijan yksiköt työskentelevät riittävän tehokkaasti. Maltan rahanpesua koskeva lainsäädäntö täytyy kuitenkin vielä mukauttaa ja lait petoksen- ja korruptionvastaisesta toiminnasta eivät vielä vastaa täysin normeja, joista määrätään sopimuksessa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta. Malta ei myöskään ole vielä liittynyt OECD-sopimukseen ulkomaisten virkamiesten lahjonnan vastaisesta toiminnasta kansainvälisten kauppojen yhteydessä. Se on yksi lyhyen tähtäimen painopisteistä jäsenyydelle. Maa ei ole myöskään liittynyt Yhdistyneiden kansakuntien korruption vastaiseen ohjelmaan huumekaupan estämiseksi ja rikosten ennaltaehkäisemiseksi. Kilpailuoikeus Maltan kartelleja koskevat lait vastaavat pitkälti yhteisön säännöstöä, mutta valtion eri tukimuotojen kanssa on tehtävä vielä paljon työtä. Valtiollisten tukien todellisen valvontajärjestelmän kehittäminen on Maltalla päässyt vasta alkuun. Ensimmäinen askel otettiin kesällä 2000, kun Maltalle perustettiin valtiollisten tukien valvontavirasto. Malta on myös alkanut laatia valtiollisten tukien luetteloa sekä kertomusta valtiollisista tukimuodoista liittymistä edeltävän kumppanuuden lyhyen tähtäimen painopisteiden mukaisesti. Maltan täytyykin nyt säätää lakeja valtiollisista tukimuodoista yhteisön säännöstön tehokkaan käyttämisen ja hyväksymisen mahdollistamiseksi. Samalla Maltan täytyy sovittaa olemassa olevat tukimuodot yhteisön säännöstöön (erityisesti nyt jo käsitellyt verotukselliset kannustimet). Myös tämä oli yksi liittymistä edeltävän kumppanuuden lyhyen tähtäimen painopisteistä. Valtiolliset laivanrakennuksen ja laivojen korjauksen tuet täytyy mukauttaa vastaavasti. Maltan kartelleja koskeva oikeus vastaa olennaisilta osin yhteisön säännöstöä. Voimassa olevaa kilpailulakia on tosin muutettava siltä osin, että kartellilaki koskisi kaikkia julkisia yrityksiä sekä sellaisia yrityksiä, jotka nauttivat erityisistä oikeuksista tai yksinoikeuksista. Maltan velvollisuus on parantaa yhteensulautumista koskevia lakeja todellisen kilpailun varmistamiseksi. Tarvitaan lisää mukauttamistoimenpiteitä, erityisesti mitä tulee vertikaalisia rajoituksia koskevan säännöstön kehittymiseen. PR\433900.doc 11/11 PE 302.023