2013 Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ry 6.3.2013 kuluttajat.pk@gmail.com [RAPORTTI KULUTTAJAKYSELYSTÄ 2012-2013] Raportti Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ry:n suorittamasta kuluttajakyselystä, jolla saatiin tietoa pääkaupunkilaisten kokemuksista ja toiveista mm. liikenteeseen, terveyspalveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen, pankkipalvelujen saatavuuteen sekä ruokaostosten keskittämiseen liittyen.
Sisällys Kyselyn taustaa... 2 Vastaajien taustatiedot... 2 Kotikunta... 2 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Nettotulot (käteen jäävä tulo verojen jälkeen)... 3 I Ruuhkamaksut ja joukkoliikenne... 4 Kysymys 1: Pitäisikö ruuhkamaksuja periä pääkaupunkiseudulla?... 4 Kysymys 2: Kerro, miksi ruuhkamaksuja tulisi periä TAI ei tulisi periä? (avoin vastauskenttä)... 5 Kysymys 8: Käytätkö joukkoliikennepalveluita matkustaessasi pääkaupunkiseudun tai asuinkuntasi sisällä?... 7 Kysymys 9: Miten joukkoliikenteestä saataisiin mielestäsi entistä toimivampi? (avoin vastauskenttä)... 7 II Kunnallinen terveydenhuolto... 9 Kysymys 3: Kun menet lääkäriin, menetkö pääsääntöisesti ja ensisijaisesti yksityiselle vai kunnalliselle terveysasemalle?... 9 Kysymys 4: Mikä saisi sinut käyttämään kunnallisia terveyspalveluja aina tarvittaessa? (avoin vastauskenttä)... 10 III Kohtuuhintainen asuminen ja valmius maksaa vuokraa tai lainanlyhennystä... 11 Kysymys 5: Löytyykö pääkaupunkiseudulta kohtuuhintaisia asuntoja?... 11 Kysymys 7: Kuinka monta euroa olet valmis maksamaan asunnostasi vuokraa tai lainanlyhennystä enimmillään kuukaudessa?... 12 IV Pankkipalvelut, ruokaostokset ja eettinen kuluttaminen... 14 Kysymys 6: Ovatko pankkipalvelut helposti saatavilla asuinpaikkasi lähellä?... 14 Kysymys 10: Pyritkö keskittämään ruokaostoksesi tiettyyn kaupparyhmään?... 14 Kysymys 11: Mikä on tärkein yksittäinen tekijä kauppaa valitessasi?... 15 Kysymys 12: Pyrkisitkö ottamaan kulutuspäätöksissäsi huomioon eettiset arvot, jos tietoa eri tuotteiden eettisyydestä olisi paremmin saatavilla?... 16 Yhteenveto... 18 Liitteet... 19 Liite 1: Kaikki vastaukset... 19 Liite 2: Kyselylomake... 34 1
Kyselyn taustaa Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ry suoritti pääkaupunkiseudun alueella joulutammikuussa 2013 kaikille avoimen kuluttajakyselyn, jonka tavoitteena oli saada tietoa pääkaupunkiseudun asukkaiden kulutustottumuksista ja toiveista sekä palvelujen saatavuudesta. Kyselyssä käsiteltiin useita eri aihe-alueita kuten liikennettä, terveyspalvelujen käyttöä, kohtuuhintaisten asuntojen ja pankkipalvelujen saatavuutta sekä ruokaostosten keskittämistä. Kysely löytyi surveypalista ja siihen oli linkki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien verkkosivujen uutisfeedissä. Kyselyyn vastasi 108 henkilöä, joista kaksi oli pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Kyselyn tavoite oli saada tietoa pääkaupunkilaisten asenteista ja toiveista. Tuloksia tullaan käyttämään myös Pääkaupunkiseudun Kuluttajien edunvalvonnassa. Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ry on kaikkien pääkaupunkilaisten yhdistys ja Kuluttajaliiton jäsen. Kuluttajaliitto neuvoo kuluttajia ja jakaa sekä välittää tietoa niin asumisen, elintarvikkeiden ja ravitsemuksen, kuluttajan talouden, terveyspalveluiden kuin eettisen ja ympäristöystävällisen kuluttamisen alalla. Kuluttajaliitto on riippumaton ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Vastaajien taustatiedot Kotikunta Helsinki 28% Espoo 19% Vantaa 31% Kauniainen 18% Jokin muu, mikä? 5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 2.519, Hajonta: 1.56) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) Muut: Kirkkonummi (1), Turku (1), Tervakoski (1). 2
Sukupuoli mies 25% nainen 73% en halua vastata 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 1.769, Hajonta: 1.102) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) Ikä Alle 15-vuotias 15-24-vuotias 25-34-vuotias 35-44-vuotias 45-54-vuotias 55-64-vuotias 65-74-vuotias yli 74-vuotias 0% 2% 7% 2% 29% 20% 26% 15% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 4.5, Hajonta: 1.686) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) Nettotulot (käteen jäävä tulo verojen jälkeen) 0-1000 1000-1500 1500-2000 2000-2500 2500-3000 3000-3500 yli 3500 11% 10% 13% 11% 8% 23% 25% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 3.857, Hajonta: 1.951) (Vastauksia: 105 / 0 (0%)) 3
I Ruuhkamaksut ja joukkoliikenne Kysymys 1: Pitäisikö ruuhkamaksuja periä pääkaupunkiseudulla? Kyllä 36% Ei 55% En osaa sanoa 9% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 1.731, Hajonta: 1.175) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) Valtaosa vastaajista (55%) vastustaa ruuhkamaksuja ja 36% on niiden kannalla. Kyllä- ja ei-vastaukset korreloivat tilastollisesti merkitsevästi kotikunnan kanssa: Helsinkiläisistä suurempi osa kannattaa ruuhkamaksuja, kun espoolaisista, vantaalaisista ja kaunialaisista suurempi osa vastustaa niitä. 20 1. Pitäisikö ruuhkamaksuja periä pääkaupunkiseudulla? Kyllä Ei En osaa sanoa 15 Count 10 5 0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Jokin muu, mikä? 4
Kysymys 2: Kerro, miksi ruuhkamaksuja tulisi periä TAI ei tulisi periä? (avoin vastauskenttä) Ruuhkamaksujen kannattajat korostavat ympäristövaikutuksia, kun vastustajat näkevät ruuhkamaksut rangaistuskeinona, joka veronluontoisesti rasittaa ihmisten taloutta. Ruuhkamaksujen kannattajat uskovat ruuhkamaksujen vähentävän yksityisautoilua ja lisäävän julkisen liikenteen käyttöä. Tätä kautta ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla paranee, ja meluhaitat ja ruuhkat vähenevät. Ruuhkamaksujen vastustajat kokevat ruuhkamaksujen hyödyttävän eniten Helsingin keskustassa asuvia ja rasittavan eniten lapsiperheitä ja pienyrittäjiä. Etenkin poikittaisliikenteen kehittäminen ja joukkoliikenteen lippujen edullisuus nähdään parempina ratkaisuina, ja ruuhkamaksujen epäillään vain lisäävät byrokratiaa ja kuluja. Ruuhkamaksujen puolustajat taas näkevät ruuhkamaksut hyvänä tapana rahoittaa halvempi joukkoliikenne, tasata ruuhkahuippuja ja saada autoilijat harkitsemaan muita liikkumisvaihtoehtoja. Vastauksia kysymykseen miksi ruuhkamaksuja ei tulisi periä? PERUSTELU Julkinen (poikittais)liikenne toimii huonosti. Pitkissä välimatkoissa ei ole todellisia joukkoliikennemahdollisuuksia harvojen vuorovälien vuoksi. Liikenne sujuu ilman ruuhkia. Ruuhkat ovat hetkellisiä. Ruuhkamaksuilla ei olisi todellista vaikutusta. Parempi keino on joukkoliikenteen lippujen hintojen alentaminen. Yksityisautoilun verotus on jo muutenkin raskasta. Ruuhkamaksu on rangaistuskeino. Joukkoliikenteen sujuvuutta ja helppokäyttöisyyttä on parannettava. Ruuhkamaksu rasittaa lapsiperheiden taloutta. Sen rahastus ontuisi. Maksut lisäävät kuluja ja byrokratiaa. Haittaa yritystoimintaa. Kehillä kerättävät maksut subventoisivat Helsingin keskustan asukkaita. Joukkoliikenne ei sovellu tavaroiden kuljetukseen. Yksityisautoa tarvitaan. Ruuhkamaksu on turha veronluontoinen maksu, joka voidaan korvata muilla toimenpiteillä, muun muassa polttoaineverolla. ESIINTYVYYS 9 9 8 6 4 3 Ruuhkamaksuja vastustaneiden mielestä ruuhkat ovat hetkellisiä, ja ruuhkamaksujen todellista vaikutusta epäillään. Ruuhkamaksujen perimisen sijaan joukkoliikenteen sujuvuutta ja helppokäyttöisyyttä tulee parantaa ja lippujen hintoja alentaa. Ruuhkamaksuja vastustaneiden mielestä erityisesti julkista poikittaisliikennettä tulisi kehittää, koska se toimii tällä hetkellä huonosti. Pitkien välimatkojen vuoksi joukkoliikennettä ei koettu todelliseksi vaihtoehdoksi yksityisautoilulle poikittaisreiteillä. 5
Ruuhkamaksujen vastustajat kokevat yksityisautoilun verotuksen jo valmiiksi raskaaksi, ja ruuhkamaksu nähtiin rangaistuskeinona. Ruuhkamaksujen koetaan rasittavan erityisti lapsiperheiden ja pienyrittäjien taloutta. Kehäteillä perittävät maksut subventoisivat Helsingin keskustan asukkaita. Myös ruuhkamaksujen rahastustavan käytännön toimivuutta epäillään, ja maksujen nähdään lisäävän vain byrokratiaa ja kuluja. Paikkatietorekisteri koetaan tietoturvariskiksi. Jotkut ruuhkamaksujen vastustajat kokevat, että veronluontoinen ruuhkamaksu voidaan korvata myös muilla toimenpiteillä, kuten polttoaineverolla. Vastauksia kysymykseen miksi ruuhkamaksuja tulisi periä? PERUSTELU Yksityisautoilua tulee vähentää. Se heikentää ilman laatua, aiheuttaa meluhaittoja ja ruuhkia. Ihmiset pitää saada käyttämään hyvin toimivaa julkista liikennettä. Ruuhkamaksuilla voidaan rahoittaa joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvaa ja liikenteen kokonaismäärä laskee. Turha yksityisautoilu vähenee. Teitä voidaan pitää nykyistä paremmassa kunnossa. Ruuhkamaksut tasaisivat liikennehuippuja ja saisivat autoilijat miettimään muita liikkumisvaihtoehtoja. Esimerkiksi Espoossa on alueita, joissa ei ole hyvin toimivaa joukkoliikennettä. Yksityisautoa ei tarvita keskustassa. Kaupungin kassaan saadaan lisää varoja. Sujuvuutta joukkoliikenteeseen. ESIINTYVYYS 12 7 3 3 Ruuhkamaksujen kannattajat haluavat vähentää yksityisautoilua, koska se heikentää ilmanlaatua ja aiheuttaa meluhaittoja ja ruuhkia. Ruuhkamaksuilla saadaan keskustaaluetta viihtyisämmäksi, vähemmän meluisaksi ja puhtaammaksi. Samalla saadaan rahaa myös liikenneväylien kunnostamiseen ja pyöräilystä tulee turvallisempaa, kun autoilu vähenee. Ruuhkamaksujen kannattajat näkevät, että ruuhkamaksuilla voidaan rahoittaa joukkoliikennettä. Kun yksityisliikenteen määrä laskee, joukkoliikenteen käyttäjien määrä nousee ja turha yksityisautoilu vähenee. Tiet voidaan pitää nykyistä paremmassa kunnossa, kaupungin kassaan saadaan lisää rahaa ja joukkoliikenteeseen sujuvuutta. Ruuhkamaksujen toteutustavan vaaditaan olevan järkevä. Ydinkeskustan tuntumassa ruuhkamaksut ovat perusteltuja, kun liityntäpysäköinti- ja joukkoliikennemahdollisuudet ovat sujuvat. Espoossa, jossa julkinen liikenne ei kaikilta osin toimi, ei sama olisi perusteltua. Jotkut ruuhkamaksujen kannattajat olivat valmiina menemään vielä askeleen pidemmälle ja kieltämään yksityisautoilun osittain tai kokonaan esimerkiksi Helsingin keskustassa. Pääkaupunkiseudulla yksityisautoja ei tarvitse päästää laisinkaan keskustaan, koska joukkoliikenne toimii hyvin. 6
Kysymys 8: Käytätkö joukkoliikennepalveluita matkustaessasi pääkaupunkiseudun tai asuinkuntasi sisällä? en koskaan 2% harvoin 14% silloin tällöin 22% jokseenkin usein 13% hyvin usein 50% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 3.944, Hajonta: 1.561) (Vastauksia: 107 / 0 (0%)) Vastaajista 63% vastasi käyttävänsä joukkoliikennettä hyvin tai jokseenkin usein. Harvoin tai ei koskaan joukkoliikennettä käyttäviä oli vain 16%. Vastaukset eivät korreloineet tilastollisesti merkitsevästi selittävien muuttujien kanssa. Kysymys 9: Miten joukkoliikenteestä saataisiin mielestäsi entistä toimivampi? (avoin vastauskenttä) Vastausten perusteella joukkoliikenteen koetaan toimivan Helsingissä hyvin. Ongelmien koetaan keskittyvän enemmän Espooseen ja Vantaalle ja etenkin poikittaislinjojen joustoon. Vastauksissa kaivataan monipuolisempaa (pitkien välimatkojen) poikittaisliikennettä, tiheämpiä vuorovälejä, vaihtojen sujuvuutta, ruuhka-aikojen lisävuoroja, parempia lähilinjoja, helppoa liityntäpysäköintiä sekä laajempaa metroverkkoa ja kattavampaa raideliikennettä. PERUSTELU Ruuhka-aikoihin tulee saada lisävuoroja. Metroverkko laajemmaksi. Esteettömyys. Monipuolisempi (pidempien välimatkojen) poikittaisliikenne. Paremmat lähilinjat. Lippujen hinnat edullisemmiksi, mukaan lukien seutulippu. Joukkoliikenne maksaa liikaa. Tarvitaan kattavampi raideliikenne, länsimetro ja sen haarauttaminen. Vähemmän Sight seeing reittejä, enemmän suoria linjareittejä nopeuttamaan liikkumista yksityisautoon verrattuna. Osa paikoista on katveessa. Espoon linjojen matka-ajat ovat törkeän pitkiä/linja. Tavoitteena ympäristöystävälliset ja kattavammat palvelut sekä alhaiset hinnat, vaihtojen sujuvuus, aikataulujen pitävyys (VR!), tiheät vuorovälit, helppo liityntäpysäköinti. ESIINTYVYYS 31 28 11 10 9 7
Vastaajat toivovat vähemmän julkisen liikenteen sight seeing-reittejä ja enemmän nopeita suoria reittejä. Osa paikoista on katveessa. Parempien reittiyhteyksien lisäämisen koettaisiin lisäävän joukkoliikenteen käyttäjiä. Esimerkiksi Espoon linjojen matka-ajat ovat erään vastaajan mukaan törkeän pitkiä per linja. Aikataulujen pitävyys koetaan etenkin VR:llä ongelmaksi. Aikataulutuksen kehittämiseksi ja järkeistämiseksi toivotaan enemmän matkustajakyselyjä. Junissa ja busseissa pitää päästä myös istumaan, ja siksi etenkin Kauniaisten ja Espoon välille toivotaan lisää junavuoroja. M-junien toivotaan kulkevan klo 02.00 asti ja myös kesällä 10 minuutin välein. Myös lentokentältä tulee saada paremmat yhteydet Espooseen. Myös esteettömyys oli monelle vastaajalle tärkeä asia. Busseihin toivotaan tilaa kolmille rattaille. Samoin polkupyörille toivotaan busseissa kuljetusmahdollisuutta. Vastaajien mukaan myös edulliset lippujen hinnat on hyvin keskeinen asia. Joukkoliikenteen koetaan maksavan liikaa. Maksupolitiikan osalta jotkut vastaajat esittävät juniin ja metroihin portteja liputta kulkemisen estämiseksi. Ruuhkamaksut mainitaan myös joukkoliikenteen toimivuutta parantavana keinona, kuten maksuton joukkoliikennekin. Useissa vastauksissa joukkoliikennettä vaaditaan otettavaksi kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi yksityisautoilun sijaan. Vastaajien mielestä joukkoliikenne toimii hyvin, kun infra saadaan kuntoon ja teiden kunnossapitoon panostetaan myös talvella. Tarvitaan joukkoliikenteen kokonaissuunnitelma ja poikittaislinjoille oikea suunnitelma sekä sitoutuminen niihin. Moottoriteiden päätepisteitä ehdotetaan siirrettäväksi kauemmas keskustasta. Jotkut toivovat lisää bussikaistoja toimintavarmuuden parantamiseksi. Joidenkin mielestä julkinen liikenne toimii hyvin, mutta toteaa valitsevansa hyötyliikunnan ja pyöräilyn. Eräs vastaava toteaa ajavansa omaa autoa, koska haluaa olla riippumaton aikatauluista. 8
II Kunnallinen terveydenhuolto Kysymys 3: Kun menet lääkäriin, menetkö pääsääntöisesti ja ensisijaisesti yksityiselle vai kunnalliselle terveysasemalle? yksityiselle 51% kunnalliselle 49% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 1.491, Hajonta: 1.118) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) Pieni enemmistö (51%) ilmoittaa menevänsä pääsääntöisesti yksityiselle terveysasemalle. Yksityisen ja julkisen terveysaseman välillä valitseminen korreloi tilastollisesti merkitsevästi iän kanssa: nuoremmat vastaajat käyttävät huomattavasti useammin vain yksityisiä ja/ tai työterveyspalveluja, kun iäkkäämmät vastaajat valitsevat useammin kunnallisen terveysaseman. 25 20 3. Kun menet lääkäriin, menetkö pääsääntöisesti ja ensisijaisesti yksityiselle vai kunnalliselle terveysasemalle? yksityiselle kunnalliselle 15 Count 10 5 0 15-24- vuotias 25-34- vuotias 35-44- vuotias 45-54- vuotias 55-64- vuotias 65-74- vuotias yli 74- vuotias 9
Kysymys 4: Mikä saisi sinut käyttämään kunnallisia terveyspalveluja aina tarvittaessa? (avoin vastauskenttä) Julkisen terveydenhuollon palveluissa pääkaupunkiseudulla toivotaan pitkien odotusaikojen leikkaamista, ajanvarausjärjestelmän joustavuutta sekä resurssien lisäämistä, jotta hoitohenkilökunnalla olisi resursseja tarjota potilaille henkilökohtaista hoitoa. PERUSTELU ESIINTYVYYS Jos kunnalliseen ei joutuisi jonottamaan 29 Jos ei olisi työterveyshuoltoa, työterveyshuolto riittää 18 Ajanvaraus helpommaksi (puhelinjonotus koetaan vaikeaksi, pitäisi 10 voida varata netin kautta) Kunnallinen on halvin ja riittää/ ei ole varaa yksityiseen 10 Mahdollisuus päästä aina samalle lääkärille (esim. 5 Omalääkärijärjestelmä), parempi seuranta Kunnallisen palvelun laadun parantaminen, enemmän 3 erikoislääkäreitä ja henkilökohtainen hoito Selvästi suurin osa kyselyyn vastaajista kokee, että käyttäisi kunnallisia terveyspalveluja useammin, jos hoitoon ei tarvitsisi jonottaa päiväkausia. Useat vastaajat olivat saaneet lääkäriajan vasta viikkojen päähän ei-akuuteissa tapauksissa. Myös akuuteissa tapauksissa usea vastaaja koki jonottamisen ongelmaksi, koska hoidon saaminen julkisella puolella on koko päivän kestävä projekti: ensin aamulla mennään jonottamaan terveydenhoitajalle, joka ohjaa seuraavaksi lääkärille, joka sitten kokeisiin, kokeiden jälkeen jonotetaan taas takaisin lääkärille, joka lähettää erikoislääkärille, jolle taas jonotetaan jne. Vastauksista käy selvästi ilmi myös, että työssäkäyvät henkilöt ovat tyytyväisiä työterveyspalveluihin ja kokevat, ettei heillä ole tarvetta käyttää julkisen terydenhuollon palveluita. Toiset vastaajat taas toivovat kyllä voivansa käydä yksityisellä lääkärillä, mutta varat eivät riitä yksityisten palveluihin. Vastauksissa tulee selvästi ilmi se kahtiajako, joka työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolella olevien välillä terveyspalveluissa vallitsee. Jonottamisen lisäksi itse ajanvaraus kunnallisella puolella koetaan vaikeaksi. Puhelimella ajanvaraus koetaan ongelmalliseksi, koska puhelinjonotus kestää liian kauan. Usea vastaaja toivoo kunnalliselle puolelle mahdollisuutta varata aika netin kautta, kuten monilla yksityisillä lääkäriasemilla on tapana. Myös hoidon ja seurannan jatkuvuus koetaan asiaksi, joka madaltaisi kynnystä hakeutua hoitoon kunnallisenne puolelle yksityisen sijaan. Vastaajat toivovat mahdollisuutta päästä aina samalle lääkärille (esim. omalääkärijärjestelmä) sekä hoidon parempaa seurantaa. Nyt moni vastaaja kokee, että terveyskeskuksella on aina eri lääkäri, jo annetusta hoidosta ei ole tietoa ja seurannan puutteen vuoksi hoidossa ei päästä eteenpäin. Vastaajat uskovat myös suoraan tai helpommin erikoislääkärille pääsyn madaltavan kynnystä hakeutua hoitoon kunnalliseen terveydenhoitoon. 10
III Kohtuuhintainen asuminen ja valmius maksaa vuokraa tai lainanlyhennystä Kysymys 5: Löytyykö pääkaupunkiseudulta kohtuuhintaisia asuntoja? 1= ei ollenkaan, 5= erittäin hyvin 1 32% 2 48% 3 14% 4 5 en osaa sanoa 1% 1% 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 1.856, Hajonta: 0.769) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) Todella usea (80%) kyselyyn vastannut kokee, että pääkaupunkiseudulta on vaikeaa tai todella vaikeaa löytää kohtuuhintaisia asuntoja. Vain 2% vastaajista kokee, että kohtuuhintainen asunto löytyy usein tai aina. 4% vastaajista ei osaa antaa vastausta. Vastaukset korreloivat tilastollisesti merkitsevästi vastaajien tulotason kanssa. Vain 3000-3500 nettona kuussa tienaavien ryhmässä on vastaajia, jotka kokevat kohtuuhintaisia asuntoja löytyvän usein tai aina. Varsinkin 2000-2500 nettona tienaavien ryhmässä ollaan tyytymättömiä kohtuuhintaisen asumisen tilanteeseen pääkaupunkseudulla. 11
Nettotulot (käteen jäävä tulo verojen jälkeen) yli 3 500 Bars s how Modes 3000-3500 2500-3000 2000-2500 1500-2000 1000-1500 0-1000 1 2 3 4 5 6 <b>5. Löytyykö pääkaupunkiseudulta kohtuuhintaisia asuntoja?</b> Kysymys 7: Kuinka monta euroa olet valmis maksamaan asunnostasi vuokraa tai lainanlyhennystä enimmillään kuukaudessa? alle 300 300-500 500-700 700-1000 1000-1500 1500-2000 2000-2500 2500-3000 yli 3000 3% 3% 0% 0% 8% 16% 23% 31% 17% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 3.533, Hajonta: 1.699) (Vastauksia: 105 / 0 (0%)) Vastaajista 24% on valmiita maksamaan vuokraa tai lainanlyhennystä 500 asti, 54% 500-1000 kuussa, 17% 1000-1500 kuussa ja vain 6% yli 1500 kuussa. Vastaukset korreloivat tilastollisesti merkitsevästi nettotulojen kanssa niin, että enemmistö 1000-1500 nettona kuukaudessa tienaavista on valmiita maksamaan vuokraa tai lainanlyhennystä 500-700 kuussa, kun 2000-2500 tienaavien luokassa enemmistö on valmiita maksamaan asumisesta 700-1000 kuukaudessa. Vastausten hajonta on kuitenkin suurta varsinkin eniten tienaavien joukossa. 12
Count 10 8 6 7. Kuinka monta euroa olet valmis maksamaan asunnostasi vuokraa tai lainanlyhennystä enimmillään kuukaudessa? alle 300 300-500 500-700 700-1000 1000-1500 1500-2000 2000-2500 4 2 0 0-1000 1000-1500 1500-2000 2000-2500 2500-3000 3000-3500 yli 3500 13
IV Pankkipalvelut, ruokaostokset ja eettinen kuluttaminen Kysymys 6: Ovatko pankkipalvelut helposti saatavilla asuinpaikkasi lähellä? 1= ei ollenkaan, 5= erittäin hyvin 1 6% 2 3 14% 20% 4 5 30% 27% en osaa sanoa 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 3.606, Hajonta: 1.202) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) Pankkipalveluihin ja niiden läheiseen sijaintiin pääkaupunkiseudulla ollaan vastausten perusteella tyytyväisiä. Yli 50% vastaajista kokee pankkipalveluiden oleva hyvin tai erittäin hyvin saatavilla, kun vastaajista vain 20% kokee, ettei niitä ole tarpeeksi helposti saatavilla. Vastaukset eivät korreloi tilastollisesti merkitsevästi minkään selittävän muuttujan, kuten iän, kanssa. Kysymys 10: Pyritkö keskittämään ruokaostoksesi tiettyyn kaupparyhmään? 1= en koskaan, 5= hyvin usein 1 2 10% 15% 3 4 28% 34% 5 13% en osaa sanoa 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 3.25, Hajonta: 1.169) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) 14
Ruokaostosten keskittämisessä suurin vastaajaryhmä ovat henkilöt, jotka pyrkivät keskittämään ruokaostoksensa usein. Täysin ilman bonuskortteja on vain 10% vastaajista. Vastaukset korreloivat tilastollisesti merkitsevästi iän kanssa niin, että nuoret pyrkivät keskittämään ostoksensa vain harvoin, 40-50-vuotiaat silloin tällöin ja vanhemmat vastaajat usein. 15 10 <b>10. Pyritkö keskittämään ruokaostoksesi tiettyyn kaupparyhmään?</b> 1 2 3 4 5 Count 5 0 15-24- vuotias 25-34- vuotias 35-44- vuotias 45-54- vuotias 55-64- vuotias 65-74- vuotias yli 74- vuotias Kysymys 11: Mikä on tärkein yksittäinen tekijä kauppaa valitessasi? läheisyys 48% halpa hinta laatu 19% 20% jokin muu tekijä 11% en osaa sanoa 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 2.0, Hajonta: 1.517) (Vastauksia: 106 / 0 (0%)) Ehdottomasti tärkein yksittäinen tekijäksi kauppaa valittaessa pääkaupunkiseutulaisilla oli läheisyys. Kaupan pitää löytyä kodin läheisyydestä tai kotimatkan varrelta. 15
Kysymys 12: Pyrkisitkö ottamaan kulutuspäätöksissäsi huomioon eettiset arvot, jos tietoa eri tuotteiden eettisyydestä olisi paremmin saatavilla? Kyllä 69% Ei En osaa sanoa 17% 15% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 1.463, Hajonta: 1.243) (Vastauksia: 108 / 0 (0%)) Melkein 70% vastaajista olisi kiinnostuneita ottamaan kulutuksessaan paremmin huomioon eettiset arvot, jos tietoa tuotteiden eettisyydestä olisi paremmin saatavilla. Vain 17% kokee, ettei tällainen tieto vaikuttaisi heidän kulutuspäätöksiinsä. Vastaukset korreloivat tilastollisesti merkitsevästi sukupuolen kanssa niin, että naisista huomattavan suuri osa kokee, että tieto vaikuttaisi, kun miehistä vain aavistuksen suurempi enemmistö uskoo tiedon vaikuttavan kulutuspäätöksiinsä. 60 12. Pyrkisitkö ottamaan kulutuspäätöksissäsi huomioon eettiset arvot, jos tietoa eri tuotteiden eettisyydestä olisi pare Kyllä Ei En osaa sanoa Count 40 20 0 mies nainen en halua vastata 16
Vastauksia luettaessa tulee kuitenkin pitää mielessä, että vastaajista 73% on naisia ja 25% miehiä. Selvää kuitenkin on, että eettinen kuluttaminen kiinnostaa naisia keskimäärin huomattavasti enemmän kuin miehiä. 17
Yhteenveto Ruuhkamaksukysymyksessä vastaajat jakaantuvat kahteen leiriin: niihin, jotka näkevät ruuhkat rajoittamisen arvoisena ongelmana ja niihin, joiden mielestä ruuhkat ovat hetkellisiä. Ruuhkien rajoittamista kannattavat asuvat useammin Helsingissä ja vastustajat muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Sekä kannattajat että vastustajat näkevät joukkoliikenteen kehittämisen tärkeänä tekijänä ruuhkien purkamisessa, mutta näkemyseroja on siinä, kuinka joukkoliikenne rahoitettaisiin: ruuhkamaksujen kannattajat näkevät ruuhkamaksut keinona rahoittaa parempi joukkoliikenne, kun vastustajat taas kokevat, ettei ruuhkamaksuja voida alkaa periä, koska joukkoliikenne ei toimi. Vastausten perusteella joukkoliikenteen koetaan toimivan Helsingissä hyvin, mutta Espoossa ja Vantaalla huonommin. Vastauksissa kaivataan monipuolisempaa (pitkien välimatkojen) poikittaisliikennettä, tiheämpiä vuorovälejä, vaihtojen sujuvuutta, ruuhka-aikojen lisävuoroja, parempia lähilinjoja, helppoa liityntäpysäköintiä sekä laajempaa metroverkkoa ja kattavampaa raideliikennettä. Useissa vastauksissa joukkoliikennettä vaaditaan otettavaksi kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi yksityisautoilun sijaan. Kunnallisia terveydenhuoltopalveluita käyttävät erityisesti vanhemmat ikäluokat ja yksityisiä nuoremmat. Vastauksista käy selvästi ilmi myös, että työssäkäyvät henkilöt ovat tyytyväisiä työterveyspalveluihin ja kokevat, ettei heillä ole tarvetta käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita. Toiset vastaajat taas toivovat kyllä voivansa käydä yksityisellä lääkärillä, mutta varat eivät riitä yksityisten palveluihin. Julkisen terveydenhuollon palveluissa pääkaupunkiseudulla toivotaan pitkien odotusaikojen leikkaamista, ajanvarausjärjestelmän joustavuutta sekä resurssien lisäämistä, jotta hoitohenkilökunnalla olisi resursseja tarjota potilaille henkilökohtaista hoitoa. Yksittäisenä parannuskeinona esille nousee erityisesti ajan varaaminen itse netin kautta. Kohtuuhintaisia asuntoja koettiin löytyvän pääkaupunkiseudulta heikosti. Nettotuloina alle 2000 kuussa tienaavat olivat yleisimmin valmiita maksamaan asumisesta vuokran tai lainanlyhennyksen muodossa 500-700, kun yli 2000 kuukaudessa tienaavat olivat valmiita maksamaan asumisesta 700-1000 kuukaudessa. Pankkipalveluiden saatavuuteen oltiin tyytyväisiä. Kauppaa valittaessa tärkein yksittäinen tekijä oli kaupan läheisyys. Ruokaostosten keskittämisestä havaittavissa oli, että nuoret pyrkivät keskittämään ostoksensa harvemmin ja vanhemmat useammin. Naiset olisivat miehiä huomattavasti useammin kiinnostuneita kuluttamaan eettisemmin, jos tietoa tuotteiden eettisyydestä olisi paremmin saatavilla. 18
Liitteet Liite 1: Kaikki vastaukset Kysymys 2: Kerro, miksi ruuhkamaksuja tulisi periä TAI ei tulisi periä? Pääkaupunkiseudulla on hyvä julkinen liikenne, ja yksityisautoilua tulisi vähentää sekä ruuhkien että ilmanlaadun vuoksi. (anonymous@surveypal.com, Koska suomi viimeisiä EU missä jossa näitä _ei_ peritä. Suomi ei kauttakulkuliikenteestä saa mitään koska Venäläisillä / balteilla omat bensat matkassa. Tanskalle ei ongelma veloittaa eikä muillakaan. Suomi haluaa olla maailman sosiaaliaputoimisto, Yksyisautoilijoita verotetaan Suomessa jo ennestään raskaasti Yksityisautoilua tulisi vähentää ja saada ihmiset käyttämään joukkoliikennettä. maksuilla tiet voidaan pitää paremmassa kunnossa. ehkä turhat ajelut jää pois. Vi har ingen trängsel i huvudstadsregionen, gå till Mellaneuropeiska storstäder och se på trängsel. Åndå löper trafiken bättre där på vissa ställen än i huvudstadsregionen. Poikittaisliikenne haja-asutusalueilla ei vielä palvele riittävästi, ilman autoa ei pärjää etenkään klo 17 jälkeen harrastuksiin. Ydinkeskustan tuntumassa ruuhkamaksu olisi perustellumpi, kun liityntäpysäköinti järjestetään hyvin. Meillä on aika hetkelliset ruuhkat. en usko, että sillä olisi kovin suurta vaikutusta. Jos joukkoliikenteen lippujen hinnat alennettaisiin esim 2 euroa/kerta, niin sillä voisi olla paremmin vaikutusta ruuhkien alentamiseen. För renare luft och mindre trafik och buller (anonymous@surveypal.com, Joillekin auton käyttö on välttämätöntä työhön pääsemiseksi. Poikittaisliikenne pääkaupunkiseudulla vaikeaa. Koska joukkoliikenne ei pysty palvelemaan sellaisia henkilöitä, jotka tarvitseva esimerkiksi suuria/paljon työkaluja töissään. Kaikki eivät siis pysty käyttämään joukkoliikennettä hyväkseen. (Joukkoliikenne taitaa takuta muutenki varsinkin talvella, mm. junat, pystyisikö se palvelemaann suurempaan määrän käyttäjiä..ei taida resurssit riittää.) Ruuhka maksut eivät vaikuttaisi millään tavalla. (anonymous@surveypal.com, Minska privat bilism och främja kollektivtrafiken pga miljön. Helsingin keskusta-alueen kadut eivät tästä enää levene. Jo nyt liikenne sinne on ruuhkautuvaa ja pääkaupunkiseudun asukasmäärien kasvaessa lähiseuduilla tilanne tulee vain pahenemaan. Ainoa ratkaisu on parantaa joukkoliikennettä 19
siinä määrin, että autoja on vähemmän liikenteessä. Ruuhkamaksu sekä mahdollistaa joukkoliikenteen rahoitusta, että siirtää osan ihmisistä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tilanne on siis voitollinen sekä joukkoliikenteen rahoituksen, että liikenteen kokonaismäärän pudottamisen kannalta. Mikäli se voidaan toteuttaa järkevästi, ja tarjotaan samalla hyvät joukkoliikenne- ja liityntäpysäköintimahdollisuudet, liikenteen sujuvuus paranee. yksityisautoilu lisääntyy holtittomasti ja uusia väyliä pitää rakentaa koko ajan. Espoon kaupunkirakennetta tulee samalla tiivistää, jotta julkinen liikenne saadaan toimimaan. Metsän keskelle rakennetut pientaloalueet lisäävät yksityisautoilua. Kun asutaan kaupungissa ei voi samanaikaisesti vaatia itselleen myös maaseutuasumisen etuja. No ei nyt köyhiltä tartte aina vaan lisää ja lisää periä kaikenmaailman maksuja. Liikennejärjestelyjen kehittämisessä tulisi ensisijaisesti panostaa julkisen liikenteen sujuvuuden ja helppokäyttöisyyden kehittämiseen, ei ruuhkamaksujen kaltaisiin rangaistuskeinoihin. (anonymous@surveypal.com, Hillitsisi autoilua ja kattaisi sen kuluja. Ruuhkamaksut rasittaisivat huomattavassa määrin lapsiperheitä, joilla päivä rytmittyy lasten tarhojen, koulujen ja harrastusten mukaan. maksu tasaisi liikennehuippuja Turha rakentaa täysin uutta järjestelmää kun keinoja on muitakin. Joukkoliikenteelle paremmat yhteydet, liityntäpysäköinti etc. Bensan hintaa voi nostaa, pyöräteitä rakentaa lisää, parkkeeraamisesta keskustassa veloittaa lisää (esim tällä hetkellä uusia asuntoja rakentaessa pitää varata 1 parkkipaikka 130 neliötä kohti - Helsingin keskustassa! Kämpät kallistuu parkkipaikkojen hinnan takia ja autoilija kiittää kun muut maksaa nekin kulut. Yksityisautoilua on aivan liikaa, jos ruuhkamaksu saisi autoilijat miettimään muita vaihtoehtoja. Toki esim. Espoossa on alueita, joissa joukkoliikenne ei toimi riittävän hyvin ja siksi on pakko käyttää omaa autoa. Mutta maksu ei kuitenkaan saisi olla mitään 10 euron luokkaakaan per kerta. Joku kohtuus siihenkin. Jotta ihmiset oikeasti alkaisivat miettiä muita tapoja kulkea pävittäisiä matkojaan kuin yksityisautoilu. Joukkoliikenne pitää saada houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi eli käyttäjämäärä nousuun ja sitä kautta paremmat reittiyhteydet. Mielestäni on jo aika alkaa suunnittelemaan pääkaupunkiseutua alueeksi, jossa yksityisautoilu voitaisiin kieltää osittain tai kokonaan. Esimerkiksi Helsingin keskustassa voitaisiin jo rajoittaa yksityisautoilua roimasti. Kannatan halpaa tai jopa ilmaista joukkoliikennettä sekä vihreitä arvoja sen kehittämisessä. 20
Ruuhkamaksu voisi olla askel oikeaan suuntaan. Toki julkisen liikenteen maksuja tulisi alentaa; nykyisellään esimerkiksi Vantaan sisäisestä liikenteestä maksettava 2.80 on aivan liian kallis alimmille tuloluokille. Metro-juna-pikaraitiotieverkko tulee olla tiheä ja helposti saavutettavissa, Lisää nopeita raidelinjoja, jotka risteävät nykyisen kanssa esim MetroPitäjänmäki- Munkkivuori-Munkkiniemi-Meilahti-Töölö-Ruoholahti-Jätkäsaari-Ullanlinna- Eteläsatama-Katajanokka-Laajasalo-Herttoniemi ja pikaraitiotie Haukilahti- Westend-Länsiväylä- Keilaniemi-Tapiola-Tapiolan urheilupuisto-mankkaa- Suurpelto-Suvela-Espoon keskus. Toisaalta kantakaupungissa tiheä ja runsas ratikkatarjonta + bussit vievät perille. Liityntäliikenne helpoksi käyttää, tarvitaan lumettomia pysäköintitaloja, joista lyhyt siirtyminen raidepysäkille, pysäköintimaksu voisi sisältää julkisen matkalipun jotta ei tarvitse monesti maksaa. olen alaikäinen, en tiedä Monet joutuvat työnsä takia käyttämään autoa. Espoossa sisäinen liikenne on vaikeaa ja erityisesti iltaisin hankalaa. i fråga om trafiken skulle människor mera använda allmänna kommunikationsmedel och medel för att upprätthålla/förbättra allmänna kommunikationsmedel skulle genom dessa tränselavgifter erhållas. Systemet borde dock vara flexibelt och avgifterna borde vara skäliga! Ruuhkamaksut ovat käytössä useissa Euroopan maissa, tekniikka on jo olemassa. Pk-seudulla joukkoliikenne on niin hyvin järjestetty, ettei yksityisautoilla ole tarvetta päästä keskustaan. Ja ne jotka haluavat ajaa autolla keskustaan, saavat sitten maksaa tästä lystistä. (anonymous@surveypal.com, Helsingforsregionen är ett litet område med mycket lite trafikstockningar och alldeles tillräckligt med parkeringsplatser. I stället borde man satsa på kollektivtrafiken, AKTIVT motarbeta grov felparkering (hjullås, borttransportering etc) och underlätta cykling. Mera metro! Trängselavgifter blir en onödigt komplicerad lösning som säkert kostar mer än den ger rena pengar till kommunerna. Dessutom är den relevant endast för Helsingfors absoluta centrum, då kollektiva tvärtrafiken är så gott som obefintlig, att straffa bilförare för att köra längs ringvägarna är absurt. maksuilla ei paljon vaikutusta ruuhkiin. Ei oikeaa tarvetta ruuhkamaksuille, liikenne ei ole niin ruuhkautunutta. Länsimetro vielä tulee parantamaan liikennetilannetta. Joukkoliikenteen sujuvoinnin lisäämiseksi. Yksityisautoilun vähentäminen on myös ympäristöteko. Ruuhkamaksu yksityisautoilun hillitsemiseksi olisi periaatteessa kannatettava asia, mutta tähän mennessä esitetyt ratkaisut maksun keräämiseen eivät ole olleet toimivia. 21