Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen
Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren kuha ja ahven Muualla itämeren alueella tehdyt selvitykset Lyhyt yhteenveto Esitys pohjautuu pääosin seuraaviin artikkeleihin: Salmi, J.A., Auvinen, H., Raitaniemi, J. Kurkilahti, M., Lilja, J., and Maikola, R. 2015. Perch (Perca fluviatilis) and pikeperch (Sander lucioperca) in the diet of the great cormorant (Phalacrocorax carbo) and effects on catches in the Archipelago Sea, Southwest coast of Finland. Fisheries Research 164: 26 34. Heikinheimo, O., Rusanen, P., Korhonen, K. 2015: Estimating the mortality caused by great cormorant on fish stocks: : pikeperch in the Archipelago Sea, northern Baltic Sea, as an example. Can. J. Fish. Aquat. Sci. (in press) doi:10.1139/cjfas-2015-0033 2 Outi Heikinheimo 4.4.2016
Merimetson ravinto - menetelmät Ravinnonkäyttöä selvitetty oksennuspalloista ja tuoreoksennuksista Pesimäluodot ja lepäilypaikat Kuva: Juhani A. Salmi 3
Merimetson ravinto Ravintokohteiden runsaussuhteet (massa %) Ahven, kiiski ja särki runsaimmat lajit ravinnossa Erot Saaristomeren ja Selkämeren välillä selviä 4
Merimetson ravinto Eri kalalajien osuudet ravinnossa kolmessa koloniassa Saaristomerellä 2011 Suuria koloniakohtaisia eroja myös alueiden sisällä Saaristomerellä kuhan osuus suurinta sisäsaaristossa Merimetsot syövät sitä, mitä on paljon ja helposti saatavilla 5
Vaikutukset kalakantoihin ja saaliisiin Ravinnonkulutus lajeittain saadaan esim. Saaristomerelle kohtuullisen hyvin laskettua Kalakantoihin ja saaliisiin kohdistuvien vaikutusten laskeminen kuitenkin vaikeampaa Yleensä ei tiedetä, paljonko eri ikäisiä kaloja on? Paljonko muuta luonnollista kuolevuutta on? Tuleeko merimetson aiheuttama kuolevuus päälle vai vähentääkö muuta luonnollista kuolevuutta? Kasvu, muut kompensoivat mekanismit? Epävarmuus vapaa-ajankalastuksen saalistiedoissa Erilaisilla lähtöoletuksilla ja laskentatavoilla saadaan hyvinkin erilaisia laskennallisia vaikutuksia kalakantoihin ja saaliisiin 6
Vaikutukset Saaristomeren kuhasaaliisiin Populaatioanalyysiin ja kuolevuuteen perustuvat laskelmat (Heikinheimo ym. 2015). Merimetson aiheuttama kuolevuus yhteensä 3 vuoden aikana (2-4 vuotiaat), kuhat kalastuskokoon 5-vuotiaina Vaikutus kalastettavaan kantaan: 11-23% (vuoden 2009 aineiston perusteella) 4-13% (vuoden 2010 aineiston perusteella) Saalismenetyslaskelmat (Salmi ym. 2015) Merimetson aiheuttama kokonaissaalismenetys (110-140 tonnia/vuosi) 20-60 % kuhasaaliista (vuoden 2010 aineisto) 7
Merimetso Tässä oletuksena keskimääräinen luonnollinen kuolevuus, laskelma vuoden 2010 ravintoaineiston mukaan Muut saalistajat (esim. hauki), taudit, kalastus 2-vuotiaat 5-vuotiaat (Perustuu Heikinheimo et al. 2015 tuloksiin)
Vaikutukset Saaristomeren ahvensaaliisiin Ahvenelle ei ole tehty populaatioanalyysiin ja kuolevuuteen perustuvia laskelmia Saaristomerellä merimetsojen laskettiin syöneen vuonna 2010 yhteensä 4-5 miljoonaa ahventa. Salmi ym. (2015) laskivat, paljonko nämä määrät olisivat tuottaneet saalista, jos merimetsoja ei olisi Arvioivat ahvenen saalismenetykseksi 340-420 tonnia/vuosi eli 20-80 % vuosien 1998-2010 saalistasosta Pienten ahventen oletettiin kasvavan kalastajille sopivaan pyyntikokoon sukupuolesta riippumatta Virheellinen oletus?? 9
Tuloksia muualta Itämeren alueelta Merimetson vaikutuksista rannikon kalakantoihin on tehty useita selvityksiä mm. Ruotsissa ja Virossa Useissa selvityksissä havaittu merimetson vaikutuksia, joissakin ei Selvitykset perustuneet pääasiassa ajallisiin korrelaatioihin, ei syy-seuraus suhteiden selvittämiseen Gagnon ym. 2015: Saaristomerellä koloniasaarten rantavesissä vähemmän ahventa ja kiiskeä kuin vertailusaarten ympäristössä (parin kilometrin päässä) Tanskan jokivesistöissä merimetsot aiheuttaneet selkeää tuhoa mm. taimen- ja harjuskannoille 10
Istukkaiden merkkipalautukset lintukolonioista 2010-2015 Istukkaiden selkäpuolelle kiinnitettävät Carlin-merkit helppo löytää pesimäluodoilta merkkejä käytetään lähinnä lohelle ja meritaimenelle Kuva: Ari Saura Merkkejä palautettiin räyskäkolonioista 77 ja 57 kpl (lohi ja taimen) Ei palautuksia merimetsokolonioista 11
Yhteenvetoa Periaatteessa kalaa etenkin silakkaa, mutta myös kiiskeä, kivinilkkoja ja särkikalaa pitäisi riittää runsaallekin merimetsokannalle ilman kalastukselle aiheutuvia haittoja Konflikteja syntyy etenkin sisäsaaristossa, missä merimetso käyttää ravinnokseen myös kuhaa Saaristomerellä merimetsolla on väistämättä jonkinlaista vaikutusta kuha- ja ahvenkantoihin. Vaikutukset kuitenkin peittynevät luonnollisen vaihtelun alle (ja kvantitatiivinen arviointi vaikeaa) 12
Merimetsot vahingoittavat saalista ja pyydyksiä? Tuloksia kalanäyteaineistoista 2010-2013 (Saaristomeri): Ahvenissa merimetson nokkimisjälkiä n. yhdessä tuhannesta kalasta (0,1 %), lisäksi tunnistamattomia tai arpeutuneita vaurioita 0,3 %:ssa. Kuhissa eri tilastoruuduilla merimetson puremia kirjattu 0,1-0,9 %:ssa kaloista. Hylkeiden puremia tai tunnistamattomia/arpeutuneita vaurioita lisäksi 2,2-2,7 %:ssa kuhista. Siioissa enemmän nokkimisjälkiä? 13 4.4.2016
Kiitos! 14 4.4.2016