Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa



Samankaltaiset tiedostot
VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Otetaanko perheet puheeksi?

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Ennakkoon lähetetyt kysymykset

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa Marjo Kurki

Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kyselyn (ACIC) kääntäminen ja kul5uurinen adaptaa9o

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Välittäjä hanke

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

Päätösten vaikutusten arviointi

Kouvola Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

ASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA?

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

SoteMaku messut

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Henkilöstön hyvinvointitutkimus

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta. Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Tupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Terveys ja talous 2016

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

VIRTUAALISAIRAALA 2.0 MERKITTÄVIEN KANSALLISTEN TERVEYSRATKAISUJEN TUKENA Sirpa Arvonen Hankejohtaja

Transkriptio:

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere

Luennon sisältö Pitkäaikaisesti masentuneiden palveluiden kehittämistarve Vantaan pitkäaikaisesti masentuneiden hoitomalli Pitkäaikaisesti masentuneet kohderyhmänä Kokemuksia mallin pilotoinnista Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 2

Palveluiden kehittämistarve pitkäaikaisesti masentuneille Perusterveydenhuollosta aiemmin puuttunut systemaattinen ja yhtenäinen hoitomalli pitkäaikaisesti masentuneille potilaille Terveysasemien ja erikoissairaanhoidon työnjaon selkiyttäminen Palveluiden monipuolistaminen ja helppo saatavuus Asiakkaan aseman vahvistaminen (mm. vertaistuki, kokemusasiantuntijat; Mieli 2009) Mt-ja päihdepalvelujen uudenlainen järjestäminen hyödyntämällä uusia yhteistyömuotoja (julkinen terveydenhuolto/kolmassektori; Mieli 2009) Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 3

Hoitomallin sisältö Vantaan pitkäaikaisesti masentuneen hoitomalli on kehitetty Vantaalaisen hyvä mieli hankkeessa yhdessä paikallisen sairaanhoitopiirin HUS/psykiatria kanssa Mallin keskeiset kulmakivet ovat: - lääkärin tapaaminen 1 krt/vuosi - hoitajan tapaaminen 1 krt/vuosi - omahoitoryhmä Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 4

Pitkäaikaisesti masentuneet potilaat Kohderyhmä on tutkimusten mukaan psyykkisesti monihäiriöisiä asiakkaita, joilla on masennuksen lisäksi somaattisia sairauksia, persoonallisuushäiriöitä ja ahdistuneisuutta. Potilaat tulevat pilottiryhmään: -perusterveydenhuollosta -erikoissairaanhoidosta Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 5

Masentuneiden omahoitoryhmän tausta Liittyy pitkäaikaisen masennuksen hoitomalliin Taustalla teoreettinen viitekehys The Cronic Care Model Pitkäaikaissairaan voimavarojen vahvistaminen Kokonaisvaltainen tukeminen ryhmämenetelmin Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 6

Omahoitoryhmän tavoite Ryhmissä vahvistetaan potilaan ajattelun muutosta passiivisesta hoidon kohteesta aktiiviseksi osallistujaksi Ryhmäaiheilla tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia Potilaan osallisuus omaan hoitoon vahvistuu Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 7

Omahoitoryhmän järjestäminen yhteistyössä Jokainen ryhmäkerta on oma kokonaisuus Kolmitahoinen yhteistyö ryhmien vetämisessä terveysasemien, mielenterveysyhdistyksen ja vertaistukihenkilöiden kanssa Toiminnasta vastaa Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvättuulet ry. Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 8

Omahoitoryhmän toiminta Ryhmä aloittanut maaliskuussa 2011 Kokoontuu kolmen viikon välein Avoin mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaisesti masentuneille potilaille Kevään 2011 ryhmäaiheita oli mm. liikunta, uni, psykiatrin kyselytunti, vertaistapaaminen Toiminta laajentunut elokuusta 2011 alkaen Länsi-Vantaalle Kävijöitä keskimäärin 20 henkilöä/ryhmä Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 9

Omahoitoryhmän palaute - Kerätty jokaisen ryhmäkerran jälkeen - Vastaaminen vapaaehtoista - Kyselylomake: kaksi kysymystä, joista ensimmäisessä kysytään asiakkaan tyytyväisyyttä ryhmäkertaan asteikolla 1-10, toinen kysymys avoimelle sanalliselle palautteelle - Palautteiden keskiarvo ollut kevään ryhmistä 8,8. Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 10

Kokemuksia mallin pilotoinnista - Erikoissairaanhoidosta siirtyvien potilaiden löytyminen ollut haasteellista - Terveysasemien henkilökunnalta kerätystä suullisesta palautteesta tullut ilmi huoli työmäärän kasvamisesta, mutta toisaalta he ovat nähneet tämän potilasryhmän saamisen säännöllisen hoidon piiriin jatkossa vähentävän käyntejä terveysasemalla - Terveydenhuollossa ollut potilaspalautteen mukaan selkeä tarve omahoitoryhmän kaltaiselle ryhmätoiminnalle - Tulevaisuuden suuntana vertaisauttaminen ja self-help metodit ilman ammattilaisia esim. EPP-ryhmät (Expert Patient Programme) Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 11

Kiitos! pirjo.kotkamo@vantaa.fi www.vantaa.fi/hyvamieli Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 12