Käsi kädessä ympäristönhoito ja maaseudun kehittäminen Mahdollisuudet maatalousympäristön hoitoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013
Käsi kädessä ympäristönhoito ja maaseudun kehittäminen Mahdollisuudet maatalousympäristön hoitoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Maaseudulla luonto on lähellä. Ruoan matka pellolta pöytään on silmin nähtävissä. Maaseudun perinteinen elinkeino maatalous ja luonto ovat erottamattomat. Puhdas ympäristö on suomalaisten maataloustuotteiden hyvän laadun pohja. Maatalous puolestaan yllä pitää arvokkaita ja uhanalaisia luontotyyppejä, joiden eläin- ja kasvilajisto on harvinaisen monipuolinen. Elävä maaseutu hoitaa perinteistä maaseutumaisemaa pitämällä näkymät avarina. Maaseudun ympäristön hyvä tila on kaikkien maaseudulla toimivien käsissä. Maanviljelijät, maaseudun asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat sekä yhdistykset voivat kaikki vaikuttaa siihen, että maaseutuympäristö on miellyttävä, turvallinen ja elinvoimainen. Puhtaat vedet ja lajistoltaan monipuolinen luonto ovat koko maan hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Hoidettu maaseutuympäristö on elinvoimainen. Tähän tähtää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseudun ympäristön hyvä tila vaatii laaja-alaista ympäristönhoitoa. Maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa monipuolisia keinoja erilaisiin olosuhteisiin ja erilaisille toimijoille. Kuka vain voi toimia ympäristön hyväksi, valinnanvaraa on. Ohjelman neljästä toimintalinjasta jokaiseen sisältyy toimenpiteitä ympäristön tilan parantamiseksi. Ympäristönhoidon tukia voivat hakea järjestöt, yhdistykset ja kunnat. Maanviljelijöille ohjelman tuet tarjoavat laajan valikoiman erilaisia keinoja. Niiden päämääränä on, että maataloutta harjoitetaan taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. 2
Kosteikot pidättävät ravinteita ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. MMM/Mavi Martina Motzbäuchel 3
TOIMINTALINJA 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen Koulutusta ja uusia avauksia Jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä edistetään tukeutumalla viimeisimpään tietoon. Maa- ja metsätalouden uusien tuotantosuuntien kehittäminen on avainasemassa. Koulutus ja tiedonvälitys Koulutukseen ja tiedonvälitykseen panostaminen parantaa maa- ja metsätalousyrittäjien ympäristötietoisuutta. Näin välitetään tietoa uusista menetelmistä. Ympäristöosaaminen lisääntyy ja hyviksi havaitut käytännöt leviävät toteutetuista hankkeista käytäntöön. Koulutus- ja tiedon- välistyshankkeisiin tukea voivat saada muun muassa kunnat, oppilaitokset, yhdistykset ja järjestöt. Maatalousinvestoinnit Maatilojen tuotannon nykyaikaistamiseen kannustetaan investointituilla. Sitä voi hakea esimerkiksi uuden navetan rakentamiseen. Tuilla voidaan merkittävästi lisätä uusiutuvan energian käyttöä, mistä esimerkkinä ovat investoinnit nautakarjatalouden lämpökeskuksiin. Tuensaajana voi olla maataloutta harjoittava yksityishenkilö tai yksityisoikeudellinen yhteisö. Käytännöstä oppii koulutusta pellonpientareella. Eriika Lundström 4
MMM/Mavi Martina Motzbäuchel Innovaatiot uusien menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi Ilmastonmuutoksen torjunta, uusiutuvan energian käytön lisääminen, vesienhoidon tehostaminen ja biologisen monimuotoisuuden lisääminen ovat tämän hetken haasteita. Innovaatiohankkeissa niihin voidaan pureutua ja edistää uusien keinojen käyttöönottoa. Näissä hankkeissa tuensaajina voivat olla maa- ja metsätaloustuotteita jalostavat mikro- ja pk-yritykset sekä tutkimusyksiköt ja kehittämisorganisaatiot yhteistyössä. YmpäristöAgro jakaa uusinta tietoa viljelijöille ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro on hanke, joka varmistaa, että maaseudun kehittämisohjelman sisältämät mahdollisuudet tulevat tunnetuiksi ja käytäntöön. Sen tavoitteena on edistää maatalouden ympäristöasioita, eläinten hyvinvointia ja luonnon mukaista viljelyä. Kuluttajille puolestaan halutaan kertoa, kuinka ympäristöasiat huomioidaan maataloudessa. Hanke rahoitetaan koulutus- ja tiedonvälityshankkeen toimenpiteestä 111.1 (Yleiset ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet). 5
TOIMINTALINJA 3: Maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ha nketyö jättää avaran vihreän jäljen Maaseudun elämänlaadun parantaminen sekä maatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan monipuolistaminen ovat tavoitteita, joihin tähdätään kehittämishankkeitten ja yritystukien avulla. Ajankohtainen kehittämiskohde on muun muassa uusiutuvien energialähteiden käytön tehostaminen. Hanke- ja yritystuilla vahvistetaan lämpöyrittäjyyttä ja hajautettua energiantuotantoa sekä kannustetaan hyödyntämään maa- ja metsätaloudesta peräisin olevaa biomassaa bioenergiana. Hanketukia voivat hakea muun muassa yhdistykset, kunnat, järjestöt ja osuuskunnat. Käytännössä hanketyö kokoaa yhteen laajan joukon oman ympäristönsä tilasta kiinnostuneita ihmisiä. Yritystukea voivat saada maaseudulla toimivat mikroyritykset. Hankkeiden avulla suojellaan maaseudun luonnonja kulttuuriperintökohteita. Hankkeilla voidaan kunnostaa maisemallisesti tärkeitä rakennuksia ja hoitaa kulttuuriympäristöä sekä parantaa ympäristön viihtyisyyttä. Myös maisemanhoitosuunnitelmien laatiminen ja niiden toteuttaminen on mahdollista. Toimintalinjan 3 koulutushankkeiden kautta parannetaan maaseudun asukkaiden ja yrittäjien ammattitaitoa ja osaamista myös ympäristöasioissa. Koulutukset voivat liittyä esimerkiksi ympäristönhoitoon tai energiavarojen kestävään käyttöön. Tapani Henkola Tapani Henkola Rantamaisema avartuu entisekseen Malmsbyn kalastuskunnalla Pernajassa on jo vuosia ollut käynnissä kylän vesialueen ja rantamaiseman kunnostushanke. Veden kiertoa halutaan lisätä ja siten parantaa sen laatua. Vanha umpeenkasvanut vesiuoma perataan ja virtauksen estävät kaislikot niitetään pois. Maisema ennallist etaan raivaamalla rannan vesakkoja, jotka ovat päässeet pusikoittamaan entisen ranta maiseman. Toimintaryhmä Silmu ry:n kautta rahoitettu hanke toteu tetaan yleishyödyllisenä investointihankkeena toimen piteestä 323 (maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen). Perinnemaiseman hoitoa hanketyöllä. Ympäristönhoito elinkeinona Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hankkeen tavoitteena on kehittää ja lisätä maaseutu - maisten alueiden hoitoa ja arvostusta käytännön kokemusten kautta. Kohde alueita hoidetaan suunnitelmallisesti yhteistyöllä. Paikalliset maaseutuyrittäjät ovat avainasemassa tarvittavien maise manhoitopalvelujen tuottajina. ProAgria Pirkanmaan käynnistämä hanke rahoitetaan yleishyödyllisenä kehittämishankkeena toimenpiteestä 323 (maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen). MMM/Mavi Martina Motzbäuchel 6
TOIMINTALINJA 4: Leader-toimintatapa Yhdistystoiminnalla ympäristönhoitoon Rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea tukea monivaikutteisten kosteikkojen ja arvokkaiden perinnebiotooppien hoitoon. Tuet ovat ympäristötuen erityistukia. Samojen kohteiden perustamiseen ja alkuraivaamiseen yhdistykset voivat hakea ei-tuotannollisten investointien tukia. Pe rinnebiotoopit ovat uhanalaisin luontotyyppi, joi den lajisto jää herkästi alakynteen muiden kasvilajien val latessa alaa. Niiden hoidon peruskivinä on avoimena pitäminen raivaamalla ja niittämällä. Monin paikoin yhdistykset ovat esimerkiksi huolehtineet laiduneläimiä perinne biotoopeille. Monivaikutteisilla kosteikoilla on nimensä mukaisesti useita suotuisia vaikutuksia vesistöjen puhtauteen. Kosteikkojen perustamiseen ja kunnossapitoon ovat tarttuneet niin maanviljelijät kuin yhdistykset. Yhdistykset voivat hakea ympäristötukea myös luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Leader-toimintaryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kokoavat yhteen alueen asukkaat, yritykset ja yhteisöt sekä kunnat. Leader-toimintatavan mukaiset ympäristötuet haetaan ELY-keskukselta, ja hakemukselle tarvitaan puolto paikalliselta toimintaryhmältä. Linnut palasivat Kaarilammelle Metsästysseura Pohjois-Juvan Erä ry sai rahoitusta monivaikutteisen kosteikon perustamiseen. Tuella seura kunnos ti umpeen kasvaneen Kaarilammen Juvalla. Työn ansiosta pusikoitunut maisema avartui, mikä miellyttää paikan käyttäjiä. Avarampien olosuhteiden houkuttele mi na linnut ovat jälleen alkaneet suosia lampea. Yhdistys haki tukea Etelä-Savon TE-keskuksen kautta, ja sitä puollettiin paikallisessa toimintaryhmässä, Rajupusu Leader ry:ssä. Tuki myönnettiin ohjelman Leader-toimintatavan kautta. Lisää Leader-toimintaryhmistä www.maaseutu.fi/leader Lisätietoa maisemalaiduntamisesta ja sen toteuttamisesta käytännössä www.laidunpankki.fi MMM/Mavi Yrjö Tuunanen 7
TOIMINTALINJA 2: ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Kohdennettua ympäristönhoitoa Maatalouden ympäristötuet Maatalouden ympäristötuet tähtäävät kestävään ja ympäristöä vähemmän kuormittavaan maatalouteen. Niillä turvataan luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaiseman säilyminen sekä vähennetään maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Tavoitteena on säilyttää tuotannon edellytykset myös pitkällä aikavälillä. Maataloustuotteiden puhtaus ja laadukkuus halutaan turvata. Ympäristötuet koostuvat perustoimen piteistä, valinnaisista lisätoimenpiteistä ja erillisen sopimuksen mukaisista erityistukisopimuksista. Ympäristötuki on maaseudun kehittämisohjelman suurimpia tukikokonaisuuksia. Jokainen ympäristötukea saava viljelijä sitoutuu perustoimenpiteisiin, jotka ovat pohjana muille ympäristötuen toimille. Perustoimenpiteet edellyttävät suunnittelemaan ja seuraamaan viljelyn ympäristönsuojelua. Edellytyksinä ovat myös kasvien ravinnetarpeen mukainen lannoitus, pientareet ja suojakaistat sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen muun muassa luonnonhoitopeltojen avulla. Perustoimenpiteiden lisäksi viljelijä voi halutessaan valita tilalle parhaiten sopivia lisätoimenpiteitä. Niillä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja ravinnehuuh toumia vesistöihin. Lisätoimenpiteet pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät eri kasvien vaihtuvuutta eli viljelykiertoa. Erityistukisopimukset ovat kohden nettuja ja tehokkaita ympäristön hoito - toimia. Monilla valittavissa olevilla toimenpiteillä on useita positii visia ympäristövaikutuksia samanaikaisesti. Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteisiin sitoudu - taan viideksi vuodeksi. Erityistukisopimukset tehdään viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. miseen ja aitaamiseen. Nämä tuet ovat myös yhdistysten haet tavissa. Näistä mahdollisuuksista lisää kohdasta Yhdistystoiminnalla ympäristönhoitoon. Kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustaminen Maanviljelijät voivat perustaa monipuolisesti ympäristön tilaan vaikuttavia kosteikkoja ei-tuotannollisten investointien tuella. Tukea voi saada myös uhanalaisen luontotyypin, perinnebiotooppien, säilyttämiseksi tehtävään raivaa - MMM kuva-arkisto 8
Ympäristötuen lisätoimenpiteet vähennetty lannoitus typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys viljelyn monipuolistaminen laajaperäinen nurmituotanto lannan levitys kasvukaudella ravinnetaseet kerääjäkasvien viljely typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö MMM/Mavi Martina Motzbäuchel Suojavyöhykkeen vihreä kasvillisuus suojaa vesistöä pellon ravinnehuuhtoutumilta. MMM/Mavi Yrjö Tuunanen Ympäristötuen erityistuet suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito monivaikutteisen kosteikon hoito pohjavesialueiden peltoviljely valumavesien käsittelymenetelmät (säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys) luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukainen kotieläintuotanto perinnebiotooppien hoito luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen alkuperäisrotujen kasvattaminen alkuperäiskasvien viljely ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen lietelannan sijoittaminen peltoon turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Suorakylvetty pelto pidättää ravinteita. 9
Pitkäjänteinen työ tuo tuloksia Suomessa on vuodesta 1995 lähtien ollut käytössä Euroopan unionin osin rahoittama maatalouden ympäristötukijärjestelmä, johon yli 90 prosenttia viljelijöistä on sitoutunut. Ympäristötuet ovat keskeisessä roolissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2007 2013. Vuosien varrella ympäristötukea on jatkuvasti tehostettu. Toimenpidevalikoimaa sekä toimenpiteiden tehokkuutta on tarkennettu uusimman saatavissa olevan tiedon avulla yhdessä sidosryhmien kanssa. Luonnonhoitopellot, jotka lisättiin ohjelmaan vuonna 2009, olivat tärkeä lisäys. Ne edistävät sekä luonnon monimuotoisuutta että vesiensuojelua. Ympäristötuet ovat muuttaneet viljelykäytäntöjä ja lisänneet viljelijöiden tietoisuutta ympäristön hoidosta. Suorat valumat lantaloista ja lannan talviaikainen levitys on saatu loppumaan. Pientareet ja suojakaistat sekä talviaikainen kasvipeitteisyys vähentävät eroosiota. Typpitase, joka kuvaa kasvukauden jälkeen maahan jäävää typpeä, aleni koko maan tasolla 38 prosenttia vuosien 1998 2008 aikana. Eniten tähän vaikutti väkilannoitetypen käytön vähentyminen noin neljänneksellä. Myös karjanlannan typpeä levitettiin pelloille 12 prosenttia vähemmän. Väkilannoitteiden ja karjanlannan sisältämää fosforia on kertynyt pelloille 1990-luvun alkuun asti jatkuneen runsaan lannoituksen takia. Pelloilta valumavesiin liuenneen fosforin kuormitus kasvoi 1990-luvulle asti, mutta kasvu näyttää olevan nyt taittumassa. Fosforilannoitteiden käyttö on kymmenen viimeisen vuoden aikana vähentynyt yli 50 prosenttia. MMM/Mavi Martina Motzbäuchel 10
Hoitotyö kehittyy jatkuvasti Ympäristötukijärjestelmän toteutusta ja kehittämistä tuetaan monin tavoin myös maaseudun kehittämisohjelman ulkopuolella. Suojavyöhykkeiden tarpeesta, tärkeistä luonnon monimuotoisuuskohteista ja monivaikutteisista kosteikoista tehdään alueellisia yleissuunnitelmia. Ne auttavat hahmottamaan, minkälaiset hoitotoimenpiteet kulloinkin ovat tarpeen, ja levittävät tietoa. Ympäristön hoitamiseksi käytettyjen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan jatkuvasti ja niitä kehitetään tutkimuksen osoittaman tarpeen mukaan. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta on tutkittu vuodesta 1995 alkaen. MYTVAS 3 -tutkimus jatkaa ja kehittää maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantaa. Sen tuottama tieto auttaa uusien toimenpiteiden suunnittelussa ja ohjelman vaikuttavuuden arvioinnissa. HYÖTYLANTA-tutkimusohjelman tavoitteena on löy - tää tapoja hyödyntää lantaa sekä eloperäisiä jätteitä ja sivutuotteita. Tutkimusohjelmassa etsitään loppusijoitusvaihtoehtoja eloperäisille jätteille ja selvittää niiden käyttökelpoisuutta energiatuotannossa. TEHO-hanke on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen toteuttama maatalouden vesiensuojelun pilottihanke. Sen rahoittavat maaja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. TEHO testaa toimenpiteiden soveltuvuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta käytännössä tilatasolla. Sen tavoitteena on saada eri tilanteissa tehokkaimmin toimivat maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet laajamittaiseen käyttöön. Hankkeen avulla tehostetaan erityisesti nykyisen ympäristötukijärjestelmän toimenpiteitä. Tarkoituksena on tuottaa kehittämisehdotuksia ympäristötukeen sekä selvittää aivan uusien vesiensuojelukeinojen käyttömahdollisuuksia. Lisää TEHO-hankkeesta www.ymparisto.fi/teho Ajankohtaista tietoa ympäristön tilasta www.ymparisto.fi/ymparistontila 11
2010 Onko sinulla idea? Ota yhteyttä ja kysy lisää Aloita ottamalla yhteyttä alueesi ELY-keskukseen tai toimintaryhmään ja esitä ideasi. www.ely-keskus.fi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tarjoavat neuvontaa ja vastaanottavat hakemuksia. www.maaseutu.fi www.mmm.fi Lisätietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja sen toteuttamisesta www.maaseutu.fi/leader 55 Leader-toimintaryhmää tukevat paikallista kehittämistyötä ja neuvovat hankkeissa Manner-Suomessa. www.mavi.fi Maaseutuviraston sivuilta hakuoppaat, lomakkeet ja esitteet