- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Samankaltaiset tiedostot
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Päihdeavainindikaattorit

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Dokumentin sisältö. Kunnanhallitus liite nro1 Valtuusto liite nro 1 P uumala - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Taustaa. Valtuustokausi

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Lapset ja lapsiperheet

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

Dokumentin sisältö. Valtimo - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/27 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TULOSLIITE

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti Tiivistelmä

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2015

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Tyrnävä - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit.

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Pellon kunta Hyvinvointikertomus Hyväksytty valtuustossa

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

kh valtuusto Laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

täyttäneitä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, Lonkkamurtumat 65 vuotta

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Transkriptio:

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus on kasvussa, ja demografinen huoltosuhde on heikentynyt lähelle koko maan tasoa. Vihdissä 75 vuotta täyttäneiden osuus on kuitenkin edelleen jonkin verran matalampi kuin Uudellamaalla keskimäärin ja selvästi matalampi kuin koko maassa keskimäärin. Koulutustasomittain kertoo, että vihtiläisten koulutustaso vastaa koko maan keskiarvoa ja sairastavuusindeksi kertoo vihtiläisten olevan keskimääräistä terveempiä. Verotulot asukasta kohden ovat nousseet hieman. Vihdin suhteellinen velkaantuneisuusprosentti on kuitenkin koko maan keskiarvoa suurempi, ja lainakanta asukasta kohden on kasvussa. Lastensuojelutoimenpiteiden kohteena on Vihdissä harvempi lapsi ja perhe kuin Uudellamaalla keskimäärin. Etenkin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on tällä hetkellä pieni. Lasten- ja nuorisopsykiatrian käyntimäärät ovat Vihdissä nousseet viime vuosina runsaasti ollen kuitenkin hieman alhaisemmat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Lisääntyneitä käyntimääriä selittää osaltaan palvelujen parempi saavutettavuus. Kouluterveyskyselyn perusteella huolenaiheeksi on noussut liikuntaharratusten väheneminen kaikenikäisillä lapsilla ja nuorilla. Vihdissä on vähemmän toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä kuin koko maassa keskimäärin ja selvästi vähemmän kuin Uudellamaalla. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kuitenkin kääntynyt nousuun. Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on ollut nousussa jo usean vuoden ajan. Myös nuorten työttömien määrä on korkea verrattuna Uudenmaan keskiarvoon. Koulutuksen ulkopuolelle vihtiläisistä nuorista jää suurempi osuus kuin koko maassa keskimäärin, mutta tilanne vastaa Uudenmaan keskiarvoa. Työikäisten toimeentulotukitilastoissa nousua on yksin asuvien naisten ja yksinhuoltajakotitalouksien kohdalla. Yksin asuvien miesten toimeentulotukiasiakkuudet ovat laskeneet. Aiemmin Vihdissä hyvin matala työttömyysprosentti on noussut tasaisesti usean vuoden ajan, ja on nyt Uudenmaan keskimääräisellä tasolla. Pitkäaikaistyöttömyys on myös noussut. Alueen väestö on ikääntymässä, mikä merkitsee myös kasvavaa palvelutarvetta. Palvelurakenne on muokattava sellaiseksi, että iäkkäiden henkilöiden hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pääosin kotona tai kodinomaisissa asumisympäristöissä. Vihdissä yhä suurempi osa yli 75-vuotiaista asuukin kotona, 93,2% ikäryhmästä, ja tämä prosenttiluku on vertailualueen suurin. Vihdissä ikäihmisten palvelurakenne on kehittynyt tavoitteen suuntaisesti, kotihoidon peittävyys on kasvanut, ja laitoshoidossa olevien ikääntyneiden määrä on laskenut. Kotihoidon asiakkaiden osuus on myös suurempi kuin alueella ja vertailukunnissa yleensä, laitoksissa olevien osuus on myös selkeästi

pienempi kuin vertailualueella. TALOUS JA ELINVOIMA Talous Tulot : 7 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas 848 848 820 Valtionosuudet, % nettokustannuksista 18,2 17,4 16,7 Verotulot, euroa / asukas 3709 3945 4085 Vuosikate, euroa / asukas 144 185 275

Vuosikate, % poistoista 51,9 65,9 96,1 Lainakanta, euroa / asukas 2516 2661 2924 Suhteellinen velkaantuneisuus, % -0.46 60,5 62,1 64,4 Menot Elinvoima Väestö : 8 kpl. : 1 kpl.

INDIKAATTORIT MUUTOS Väestö 31.12. 2.15 28929 28996 28921 2013 2014 2015 Huoltosuhde, demografinen 54,7 55,7 57 2013 2014 2015 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta -5 0,1-2,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta 32,5 35,5 38,6 Lapsiperheet, % perheistä -4.66 45,8 45,5 45 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 17,4 17 18,4 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 32,4 32,7 33,2 Koulutustasomittain 348 352 355

INDIKAATTORIT MUUTOS 75 vuotta täyttäneet, % 5,5 5,7 5,9 2013 2014 2015 Yhteenveto Nettomuutto Vihtiin on vähentynyt ja väkiluvun kasvu näyttää nyt pysähtyneen. Lapsiperheiden osuus on kuitenkin suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Koulutustasomittain kertoo, että vihtiläisten koulutustaso vastaa koko maan keskiarvoa. Verotulot asukasta kohden ovat nousseet. Vihdin suhteellinen velkaantuneisuusprosentti on kuitenkin koko maan keskiarvoa suurempi, ja lainakanta asukasta kohden on kasvussa. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus : 2 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, % 8. ja 9. luokan oppilaista 0 41,5 44,4 41,5 2008 2010 2013

Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä, % 8. ja 9. luokan oppilaista 48,1 51,7 43,1 2008 2010 2013 Opiskelu, työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö : 1 kpl. : 4 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista 25,3 24,8 21,9 2008 2010 2013 INDIKAATTORIT MUUTOS Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista 15,5 13,8 13,4 2008 2010 2013

Koulun työilmapiirissä ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista -4.68 27,8 30,2 26,5 2008 2010 2013 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % (THL) 1 0,7 0,5 0-17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % (THL) 4,9 4,8 5,1 Kunnan palvelut Päivähoito : 1 kpl. : 3 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % 64,2 65,3 68,4

INDIKAATTORIT MUUTOS Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat, % 32,6 39,2 34,5 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % 62,7 62,7 66,2 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut 0 4 47 54 Koulu Sosiaali- ja terveydenhuolto : 3 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta 166,7 204,1 300,8 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta 764 849,4 1056,2 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % (THL) 4,5 5,6 5,7 Vapaa-aika : 3 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 31,8 29 34,1 2008 2010 2013

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 46,9 48,6 54 2008 2010 2013 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 31,4 32,1 36,2 2008 2010 2013 Muut palvelut Talous : 1 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 4,7 5,2 6,1

Yhteenveto Lastensuojelutoimenpiteiden kohteena on Vihdissä harvempi lapsi ja perhe kuin Uudellamaalla keskimäärin. Etenkin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on tällä hetekllä pieni. Lasten- ja nuorisopsykiatrian käyntimäärät ovat Vihdissä nousseet viime vuosina runsaasti ollen kuitenkin hieman alhaisemmat kuin Uudellamaalla keskimäärin.lisääntyneitä käyntimääriä selittävät osaltaan palvelujen parempi saavutettavuus. Kouluterveyskyselyn perusteella huolenaiheeksi on noussut liikuntaharratusten väheneminen kaikenikäisillä lapsilla ja nuorilla. NUORET JA NUORET AIKUISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus : 1 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % 1 1,1 1

Opiskelu, työ ja toimeentulo : 3 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % 4.79 11,8 12,9 15,3 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % 13,9 12,6 10,7 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 9,8 13,7 16,7 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö : 1 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18-20-vuotiaat, % (THL) Anna palautetta ()

Kunnan palvelut Koulu Sosiaali- ja terveydenhuolto : 1 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18-20-vuotiaita vuoden aikana, % (THL) 3,7 4,1 5,1 Vapaa-aika

Muut palvelut Talous Yhteenveto Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on ollut selvässä nousussa jo usean vuoden ajan. Myös nuorten työttömien määrä on korkea verrattuna Uudenmaan keskiarvoon. Koulutuksen ulkopuolelle vihtiläisistä nuorista jää suurempi osuus kuin koko maassa keskimäärin, mutta tilanne vastaa uudenmaan keskiarvoa. Lastensuojelun avohuollon toimenpiteiden piirissä on 18-20 -vuotiaita koko maan keskiarvoa vastaava määrä, mutta sijoitettuja 18-20-vuotiaita on enemmän kuin maassa keskimäärin., TYÖIKÄISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus : 2 kpl. : 6 kpl.

INDIKAATTORIT MUUTOS Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 17,2 15,6 19 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % 6,3 6 5,7 INDIKAATTORIT MUUTOS Tuki- ja liikuntaelintensekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 1,4 1,3 1,1 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % 2,6 2,5 2,5 Sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 108,2 101,3 98,9 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64-vuotiaita, % 19 19,1 19,3

Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 0 0,4 0,4 0,4 2011 2012 2013 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 0.75 13,6 15,3 13,5 Opiskelu, työ ja toimeentulo : 4 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 3,3 2,9 4,1 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista -3.57 14,2 15,5 13,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 7,2 6,9 7,7 Työttömät, % työvoimasta 6,5 8 9,9 2015 Kuntaliitto Anna palautetta ()

Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto : 2 kpl. : 1 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä 1000 928 902 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä 938 949 916 INDIKAATTORIT MUUTOS

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 3,9 3 1,9 Vapaa-aika Muut palvelut Talous Yhteenveto null IKÄIHMISET

Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus : 1 kpl. : 3 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % 1,5 1,5 1,7 INDIKAATTORIT MUUTOS Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % 1.55 58,5 58,4 58,8 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % -3.85 2,7 2,5 2,5

Dementiaindeksi, ikävakioitu 57,5 61,4 67,7 2009 2010 2011 Opiskelu, työ ja toimeentulo : 1 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 1,1 1,1 1 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö : 2 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 4.48 92,1 91 93,2

yvinvointikertomus https://hyvinvointikertomus.fi/#/editor/preview/78331410/true Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % asunto -3.23 44,7 44,7 45 Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto : 1 kpl. : 5 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % 3.54 10,6 9,8 11,7 INDIKAATTORIT MUUTOS Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % 4,9 4,6 4

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % 5,3 7 5,4 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 2,6 2 1,5 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä 1973 1821 1646 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä 230,4 208,1 92,4 Vapaa-aika Muut palvelut

Talous Yhteenveto Alueen väestö on voimakkaasti ikääntymässä, mikä näkyy demografisen huoltosuhteen heikentymisenä ja kasvavana palvelutarpeena. Palvelurakenne on muokattava sellaiseksi, että iäkkäiden henkilöiden hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pääosin kotona tai kodinomaisissa asumisympäristöissä. Vihdissä yhä suurempi osa yli 75-vuotiaista asuu kotona, 93,2% ikäryhmästä, ja tämä prosenttiluku on vertailualueen suurin. Indikaattorit osoittavat, että Vihdissä palvelurakenne on kehittynyt tavoitteen suuntaisesti, kotihoidon peittävyys on kasvanut, ja laitoshoidossa olevien ikääntyneiden määrä on laskenut. Kotihoidon asiakkaiden osuus on myös suurempi kuin alueella ja vertailukunnissa yleensä, laitoksissa olevien osuus on myös selkeästi pienempi kuin vertailualueella. Dementiaindeksiä kuvaava indikaattori osoittaa, että ikääntyneiden määrän kasvaessa myös dementiaa sairastavien määrä kasvaa. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Alzheimer on näistä yleisin. Indikaattori kuvaa Alzheimer-taudin takia myönnettyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien esiintyvyyttä 65 vuotta täyttäneessä väestössä. Vaikka dementiaindeksi on Vihdissä nousussa, on Altzheimer-tautia Vihdissä vertailukuntia vähemmän suhteessa ikäluokan kokoon. Tavoitteena on, että kaikki, jotka epäilevät itsellään tai lähimmäisellään muistisairautta. voivat hakeutua muistipoliklinikalle. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Vihdin eläkeläiset eivät ole poikkeuksellisen pienituloisia, joten osa kasvavasta palvelutarpeesta saattaa kanavoitua myös yksityissektorille. KAIKKI IKÄRYHMÄT Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus : 2 kpl. : 7 kpl.

INDIKAATTORIT MUUTOS Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 42 55,3 2008 2012 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu -0.79 91,5 88,4 88 INDIKAATTORIT MUUTOS Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / 100 000 asukasta 6507 5871 5231 2011 2012 2013 Psykiatrian laitoshoidon potilaiden hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 123,3 117,7 120,5 Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton 82,4 79,1 76,2 2009 2010 2011 Mielenterveysindeksi, ikävakioitu 81,1 78,1 75,6 2009 2010 2011 Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu 86,1 84,9 83,1 2009 2010 2011

Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioimaton 90,2 89 86,6 2009 2010 2011 Sairauspäivärahaa saaneet 16-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 96,7 90,9 89,1 Opiskelu, työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö : 2 kpl. : 1 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta 5,7 5,1 5,5 2011 2012 2013 Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta 0,5 0,4 0,9

INDIKAATTORIT MUUTOS Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 1,4 2 3,2 Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto : 1 kpl. INDIKAATTORIT MUUTOS Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 000 asukasta 1169 1090 1044