Lausunto 1 (10) Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite Dnro 8/101/2013, 12.2.2013 OAJ:N LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN LUONNOKSESTA 11.2.2013 HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI PERUSOPETUSLAIN LUKIOLAIN, AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN, AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN JA KUNNAN PERUSPALVELUIDEN VALTIONOSUUDESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA Esitystä tehtäessä on kiitettävästi kuunneltu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Suomen rehtorit ry:n, Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA:n sekä Suomen Vanhempainliiton ministerille 11.6.2012 antamaa esitystä työrauhaa edistävistä säännösmuutoksista. On hienoa, että hallituksen esitys valmistui nopeasti. Tämä kuvastaa sitä, miten tärkeästä asiasta on kysymys. Ennen tämän työrauhan ja osallisuuden lisäämistä koskevan hallituksen esityksen antamista eduskunnalle esitämme siihen tehtäväksi lausuntomme mukaisia säännösmuutoksia, täsmennyksiä kustannusvaikutusten arviointiin sekä suunnitellun voimaantulopäivämäärän siirtämistä. Lausunnon liitteenä ovat muutosesitykset pykälämuodossa. Esityksellä on tässä muodossa merkittäviä taloudellisia kustannusvaikutuksia. Kustannusvaikutukset on puutteellisesti arvioitu erityisesti oppilas- ja opiskelijakuntien, koulun alkua odottavien oppilaiden valvonnan ja välittömällä koulumatkalla koettuun väkivaltaan ja häirintään puuttumisen osalta. Esityksen toteuttaminen ei ole mahdollista valtiontalouden kehyspäätösten puitteissa. Esityksen on kaavailtu tulevan voimaan 1.8.2013. Emme pidä tätä realistisena ja esitämme lain voimaantulon ajankohdaksi 1.1.2014. Kurinpidollisten suunnitelmien laatiminen on perusteluissa esitetty tapahtuvaksi osana opetussuunnitelmauudistusta. Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan vasta 2016, joten esitämme, että lakiesitys opetussuunnitelmia ja niiden uudistamista koskevilta osin tulisi voimaan vasta 2016.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (10) Lausuntopyynnön mukaisesti lausuntomme lopussa on tiivistetysti keskeiset esityksemme. Velvollisuus järjestää turvallinen opiskeluympäristö niin oppijoille kuin henkilökunnalle kuuluu opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle ja kasvatusvastuu ensisijaisesti huoltajille. Keskeisiä tekijöitä ovat toimivat opetusjärjestelyt oppilaan ja hänen opetusryhmänsä edun mukaisessa opetuksen järjestämispaikassa, kelpoinen ja riittävä henkilöstö, ryhmäkoko, integraatioiden toteuttamistavat, oppijoiden tuki ja oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelut sekä selkeä yhdessä luotu toimintakulttuuri. Opetuksenjärjestäjän tulisi tehdä oppilas- ja opiskelijariskinarviointia opetuksen suunnittelun ja opetuksen järjestämisen yhteydessä. Opetuksen järjestäjän on saatava riittävät tiedot oppilasta ja opiskelijaa koskevista turvallisuusriskeistä oppiasteelta toiselle siirryttäessä. Lisäksi kouluja rakennettaessa, korjattaessa ja suunniteltaessa tilojen käyttöä turvallisuusnäkökulman on oltava keskiössä. Koulukiinteistön turvallisuutta ja turvallisuusjärjestelmiä kehitetään nykyistä paremmiksi kaikilla koulutusasteilla. Opettajan peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen on annettava perusvalmiudet kuinka luodaan turvallinen opiskeluympäristö, ennaltaehkäistään työrauhahäiriöitä ja miten niihin puututaan. Työnantajan on järjestettävä säännöllisesti suunnitelmallista turvallisuuskoulutusta. OAJ:N MUUTOSESITYKSET HALLITUKSEN ESITYKSEEN SEKÄ ARVIOITUIHIN KUSTANNUSVAIKUTUKSIIN Rehtorilla oltava oikeus evätä opetus enintään kolmeksi päiväksi Pidämme välttämättömänä, että perusopetuslakiin ja lukiolakiin säädetään rehtorille turvaamistoimena oikeus evätä oppilaan tai opiskelijan osallistuminen opetukseen enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppijan tai koulussa, oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii oppijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Nykyinen mahdollisuus evätä opetus loppupäiväksi on osoittanut erittäin tarpeelliseksi ja sitä on osattu käyttää oikein vain turvaamistoimenpiteenä eikä rangaistuksena. Lyhyt epääminen loppupäivän ajaksi ei ole kuitenkaan riittävä toimenpide kaikissa tapauksissa. Uusimmat tutkimukset (TTL Kunta -10 tutkimus) osoittavat, että muun muassa erityisopettajista yli puolet joutuu vuoden aikana riehumistilanteisiin, 40 % kokee uhkailua, 30 % joutuu lyödyksi tai potkituksi ja kaksi prosenttia aseella uhatuksi.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (10) Vastaavia tilanteita kokevat myös muu henkilöstö sekä toiset oppilaat ja opiskelijat, kuten hallituksen esitysluonnoksestakin käy ilmi. Säädettäessä epäämisestä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella ymmärrettiin heti, että on olemassa tilanteita, joissa niin yksilön kuin opiskeluyhteisön kannalta on välttämätöntä turvaamistoimena evätä oppijan oikeus opetukseen välittömästi hieman pidemmäksi ajaksi. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on vastaava tarve kolmen päivän epäämisoikeudelle. Opetustoimen lainsäädäntö on yhtenäistettävä tältä osin. Enintään kolmen päivän epääminen ei vaaranna perusopetuksen oppilaan oikeusturvaa tai oppivelvollisuuden toteutumista. Mikäli oppilas jäisi jälkeen oppimisessa epäämisen vuoksi, on hänellä muun muassa oikeus saada tukiopetusta. Sen sijaan sillä voidaan turvata opiskeluympäristön turvallisuus ja työrauha äärimmäisissä tilanteissa muille. Epäämisen kohteena olevan oppijan edun kannalta välitön hyvinvoinnin selvittäminen laajaa terveystarkastusta vastaavasti on hänen etunsa mukaista ja kertoo muillekin, että ratkaisua hätään koetetaan löytää kiireisesti. Mahdollisuus määräaikaiseen erottamiseen ei auta näissä tilanteissa. Määräaikainen erottaminen on hidas prosessi. Se on kurinpitorangaistus, eikä turvaamistoimi. Koska mikään voimassa olevista tai esitykseen sisältyvistä keinoista ei kuitenkaan estä oppijaa oleskelemasta ja liikkumasta koulun tiloissa ja sen alueella esitämme kaikkia koulu- ja oppilaitosmuotoja koskien (korkea-aste mukaan lukien) säännöksiin sekä perusteluihin lisättäväksi viittausta oikeudesta lähestymiskiellon käyttämiseen. Oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opetustoimen lainsäädännön yhteneväisyys Esitämme opetustoimen lainsäädännön yhtenäisyyden kannalta lisättäväksi myös korkeakoulusektorin lainsäädäntöön kieltoa, ettei oppilaitokseen saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, ja jonka hallussapidolle ei ole osoittaa hyväksyttävää syytä. Samoin on lisättävä viittaus mahdollisuuteen hakea lähestymiskieltoa. Samassa yhteydessä on harkittava onko myös poisotto-oikeuden, tarkastusoikeuden ja voimakeinojen käyttöoikeuden ulottaminen tarpeen korkeakoulusektorille. Tätä ennen olisi arvioitava miten aikuisten opiskelijoiden osalta opettajan olisi mahdollista turvallisuuttaan vaarantamatta toteuttaa näitä toimia tilanteessa, jossa opiskelija ei ole yhteistyökykyinen.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (10) Koulun alkua odottavien oppilaiden valvonta OAJ ei pidä tarpeellisena opetuksen järjestäjän järjestämän koulukuljetuksen takia työpäivän alkamista odottavien oppilaiden valvontaa opetuksen järjestäjä osoittamassa paikassa. Ministeriön tähänastisen tulkinnan mukaan koulupäivä ei ala välitunnilla. Ministeriö ei aiemmin ole pitänyt nykyisin resurssein mahdollisena eikä tarkoituksenmukaisena koulun alkua odottavien oppilaiden valvontaa (OPM Dnro 12/59/2006). Samassa muistiossa on kiinnitetty huomiota myös esityksen ongelmallisuuteen kuljetusoppilaiden ja muiden oppilaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. OAJ:n tiedossa ei ole, että tarvetila olisi muuttunut eikä hallituksen esityksen perusteluissakaan ole tuotu esiin tällaisia seikkoja. Lainsäädännöllä ei ole tarvetta säätää oppilaiden valvonnasta ennen koulupäivän alkua nykyistä täsmällisemmin. Resursseja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole, vaan opetuksen määrärahoista on leikattu rajusti. Opetuksen järjestäjä ei sinänsä voi valvoa ketään. Käytännössä tämän työn tekemisestä on sovittava jonkun henkilön kanssa. Tämä edellyttää mahdollisesti uuden koulukuljetusten valvojien ammattikunnan perustamista. Koska koulu alkaa oppilailla hyvin eri aikoihin ja koulukuljetukset saapuvat tämän johdosta pitkin aamupäivää, on mahdollista, että erillistä valvontaa ja ohjattua toimintaa on järjestettävä koko aamupäivän ajaksi. Opettajan työnkuvaan ei kuulu ennen hänen työpäivänsä alkua tapahtuva oppilaiden valvonta. Siinä tapauksessa, että opettajan kanssa erikseen sovitaan tällaisen ohjatun valvontatyön tekemisestä, on hänellä oikeus virkaehtosopimuksen mukaiseen korvaukseen, joka maksetaan ennen tai jälkeen työpäivän tapahtuvasta ohjatusta valvonnasta. OAJ arvioi, että mikäli noin neljäsosassa peruskoulujamme olisi kuljetusoppilaita, joita opettajan pitäisi valvoa ja ohjata keskimäärin 20 minuuttia joka päivä, olisi kustannus noin 1,3 miljoonaa euroa. Esitetty kustannusarvio on tehty seuraavien tietojen pohjalta: Maassamme oli 124 300 kuljetusedun piirissä olevaa oppilasta vuonna 2011 (Peruspalveluiden arviointiraportti 2011). Tämä on noin neljäsosa kaikista oppilaista. Määrä on pysynyt lähes samana usean vuoden ajan. Peruskouluja Manner-Suomessa on 2654. Välittömällä koulumatkalla koettu väkivalta ja häirintä Opetuksen järjestäjälle ei tule säätää ensisijaista velvollisuutta selvittää tietoon tulleita oppilaalle välittömällä koulumatkalla tapahtuneita häirintä ja väkivalta tilanteita eikä velvollisuutta ryhtyä kasvatuksellisiin, kurinpidollisiin ja oppilashuollollisiin toimenpiteisiin. Esitystä on muutettava. Esitämme säännöksen uudeksi sisällöksi seuraavaa:
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (10) Opetuksen järjestäjän tehtävänä on ilmoittaa huoltajille tiedossa olevat tapaukset, joissa oppilas on välittömällä koulumatkalla kokenut häirintää tai väkivaltaa. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja velvollisuus ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin lapsensa välittömällä koulumatkallaan kokeman väkivallan ja häirinnän selvittämiseksi sekä vastaavan tilanteen toistumisen estämiseksi. Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä. Tällöin sillä on oikeus käyttää perusopetuslaissa säädettyjä rangaistuksia. Säännöstä on muutettava seuraavista syistä: Lailla ei tule siirtää huoltajien ensisijaista kasvatusvastuuta opetuksen järjestäjälle. Huoltajan tehtävänä on tähän asti ollut opettaa lapsi kulkemaan koulumatka turvallisesti ja muita häiritsemättä. Järjestyssäännöt ja koulun valvontavastuu eivät koske välitöntä koulumatkaa. Tämän johdosta toimivalta määrätä käytöksestä koulumatkalla puuttuu ja asioista saatava selvitys voi perustua vain muiden kertomaan eikä valvonnan kautta tehtyihin havaintoihin. Opetuksen järjestäjällä ei ole käytössään riittäviä keinoja, joilla ennaltaehkäistä ja vaikuttaa siihen, ettei tilanne toistu. Huoltajilla on toimivalta päättää mihin aikaan lapsi lähtee kouluun, mitä reittiä ja kenen kanssa hän matkan kulkee. Huoltajalla on myös oikeus ryhtyä tarvittaviin kasvatuksellisiin tai kurinpidollisiin toimiin oman lapsensa osalta, näitä ei tule ulkoistaa opetuksen järjestäjälle. Väkivaltarikosten osalta yhteistyötahona tulisi olla poliisi, ei koulu. Kyseessä olisi täysin uusi tehtävä. OAJ arvioi uuden tehtävän kustannusvaikutukseksi noin kaksi miljoonaa euroa. Tämä perustuu laskelmaan, jossa oletetaan uuden tehtävän hoitamiseen kuluvaksi opettajilla joka koululla keskimäärin kaksi tuntia kuukaudessa. Perusteluissa edellytetään, että koulumatkalla tapahtuneet tilanteet selvitetään huomattavan perusteellisesti väärien epäilyjen ja tulkintojen välttämiseksi erityisesti, mikäli niiden perusteella päätetään ryhtyä kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Selvitysvelvollisuus, rangaistustenkäyttö sekä oppilashuollolliset toimet lisäävät opettajien työtä muun muassa kodin ja koulun yhteistyön, rangaistusten valvonnan sekä oppilashuollon lisääntyvän työmäärän johdosta. Perusteluiden määritelmä, että välitön koulumatka vastaisi tapaturman hoidon ja terveydenhuollon maksuttomuudesta annetun perusopetuslain 34 :n vakiintunutta tulkintaa koulumatkasta on selkeytettävä ja avattava perusteluihin. Tarkastus- ja poisotto-oikeus kaikilla asteilla Esitettyjä kannatettavia ja perusteltuja säännöksiä poisotto-oikeudesta, tarkastusoikeudesta ja voimakeinojen käyttöoikeudesta on täsmennettävä kaikkien koulumuotojen osalta perusteluissa olevilla seuraavilla kirjauksilla, jotta laista käy riittävän täsmällisesti ilmi mihin rehtorilla ja opettajalla on oikeus:
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 6 (10) pääsääntöinen menettely uhkaavissa tilanteissa on hälyttää paikalle poliisi koululla ja oppilaitoksella on oikeus saada poliisilta virka-apua vastarintaa tekevän oppilaan tai opiskelijan poistamiseen sekä poisotto-oikeuden ja tarkastusoikeuden käyttämiseen opettajilla ja rehtoreilla ei ole toimintavelvollisuutta vaan mahdollisuus toimia, mikäli he arvioivat sen välttämättömän tärkeäksi sekä riittävän turvalliseksi. Poisotto-säännöstä perusopetuslaissa on täsmennettävä seuraavasti: Mikäli on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, tulee häirintään käytetty esine tai aine luovuttaa oppilaalle viimeistään koulupäivän päättyessä. Häirintä ja epäasiallinen käytös kiellettävä Lain tasolla on kaikilla asteilla säädettävä, ettei oppija saa käyttäytyä häiritsevästi eikä epäasiallisesti niin, että hän aiheuttaa muiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa. Vastaava säännös on olemassa työturvallisuuslaissa (18 3 mom.) Näkemyksemme mukaan, mikäli aikuisille työelämässä on säädettävä asia näin konkreettisesti laintasolla, ei voida edellyttää, että lapset ja nuoret ymmärtävät oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön tarkoittavan tätä samaa. Erityisesti tämä on tarpeen, jotta voidaan oppilaille ensimmäiseltä luokalta alkaen todeta, että laki kieltää tällaisen käyttäytymisen, ei vain koulun omat järjestyssäännöt. Jälki-istunto Säännöstä on täsmennettävä niin, että jälki-istunnon aikana voidaan teettää oppilaalla myös muita kuin kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Rangaistusten suorittamisen oltava osa oppivelvollisuutta Yhteiskuntamme antaa väärän signaalin oppilaille, mikäli emme säädä määrättyjen rangaistusten suorittamista osaksi oppivelvollisuuden suorittamista. Säädetyt rangaistukset ovat tehottomia, ellei niitä voida tehokkaasti vaatia suoritettavaksi. Esitystä on täsmennettävä seuraavasti: Oppilaalla on velvollisuus suorittaa lukuvuoden loppuun mennessä hänelle määrätyt rangaistukset osana oppivelvollisuutta. Toimivaltasäännökset Toimivaltasäännöksiä opettajan toimivallan osalta on muutettava vastaamaan nyt esitetyn 35 a :n 3 momentin mukaista esitystapaa. Uudessa 35 a :ssä esitetään toimivalta koulun opettajalle. Nykyiset toimivaltasäännökset puhuvat vain
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 7 (10) opettajasta. Käytännössä opettajan on tulkittu tarkoittavan vain oppilaan opettajaa, mistä on aiheutunut ongelmia. Oppilas on koko koulupäivän opetuksen järjestäjän vastuulla. Oppilas ei ole aina sellaisen opettajan valvonnan alla, joka opettaa häntä. Muun muassa ruokailussa, siirtymillä, välitunnilla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa oppilaan toimintaa voi valvoa muukin opettaja kuin häntä opettava opettaja. Kaikki koulun opettajat toimivat virkavastuulla ja heillä tulee olla opettajalta edellytettävä kelpoisuus. Tämän johdosta pidämme välttämättömänä, varsinkin ottaen huomioon laajennukset joita opettajan työnkuvaan ja toimivaltaan oppilaan valvonnan sekä rankaisemisen osalta esitetään, että toimivalta, joka oppilaana rankaisemisen osalta on säädetty, säädetään koulun opettajalle, ei oppilaan opettajalle. Samassa yhteydessä on säädettävä rehtorille toimivalta antaa jälki-istuntoa. Sairaalaopetus Esitys perusopetuslain 4 a :stä on kannatettava, mutta ei riittävä. Säännösesitystä on täydennettävä seuraavilla hallituksenesityksen perusteluosassakin osittain todetuilla näkemyksillä, jotka on siirrettävä lakiin. Lakiin on kirjattava: velvollisuus aloittaa yhteisten tukitoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus kun terveydenhuoltolain 53 :ssä tarkoitettu lähete saapuu erityissairaanhoidon käsiteltäväksi tai viimeistään, kun hoidon tarpeen määrittely ja arvio sairaalaopetuksen tarpeellisuudesta on tehty, vaikka varsinainen erikoissairaanhoito ei vielä olisi alkanut. erikoissairaanhoitoon pääsyä odottavalle ja varsinaisesta sairaalaopetuksesta omaan kouluunsa palaavalle oppilaalle oikeus tarpeen mukaisiin sairaalakoulun kanssa yhteistyössä järjestettäviin tukitoimiin. opetusjärjestelyissä otettavaksi huomioon oppilaan oman edun lisäksi oppilaan opetusryhmän etu. että ennen kuin sairaalakoulussa ollut oppilas voidaan palauttaa omaan kouluunsa, on hänen sairaalakoulussa tehdyn arvioinnin perusteella kyettävä opiskelemaan omassa koulussaan siellä olevilla tai sinne samalla osoitettavilla tukitoimilla häneltä edellytetyn määrän terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen. sairaalakoululle velvollisuus ottaa oppilas takaisin, mikäli opetuksen järjestäjä perustellusti osoittaa, ettei oppilaan opetusta pystytä hänen omassa koulussaan järjestämään ja oppilas tarvitsee sairaalaopetusta. Menettelyn osalta säädetty osapuolien kuuleminen ennen opetusjärjestelyistä päättämistä on tärkeää. Mitään perusteita sille, että huoltajalle annettaisi oikeus päättää opetuksen järjestämisestä sairaalakoulussa, ei kuitenkaan ole. On totta, että toiminnan menestyksellisyys edellyttää, että oppilaan huoltajat nimenomaisesti
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 8 (10) haluavat lapselle psykiatrista tai neurologista kuntoutusta sekä sairaalakoulun tukea. Tämä ei saa olla silti este opetuksen järjestämisestä vastaavan tahon päättämille toimille, joita pidetään tarpeellisina lapsen ja muiden oppilaiden tarvitseman opetuksen järjestämisen näkökulmasta katsottuna. Esitys on tältä osin täysin poikkeava perusopetuslain muista säännöksistä ja ristiriidassa sen kanssa, että opetuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa oppilaalle ja muille hänen kanssaan samassa opetusryhmässä oleville opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä välittömästi tukea tuen tarpeen ilmetessä turvallisessa opiskeluympäristössä. Esitystä on tältä osin muutettava niin, että sairaalaopetuksesta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös. Hallintovalitusmahdollisuus aluehallintovirastoon turvaa lapsen sekä huoltajan oikeudet, mutta myös opetuksen järjestäjän ja muiden lapsen kanssa oppivelvollisuuttaan suorittavien oikeudet oppimiseen, tukeen, työrauhaan ja turvalliseen opetusympäristöön myös sairaalaopetuksen järjestämistä koskien. Säädettäessä päätöksentekotoimivalta opetuksen järjestäjälle vastaa käytäntö perusopetuslaissa säädettyä opetuksen järjestämispaikan vaihtamista koskevaa päätöksentekoa, perusopetuslain 18 mukaista erityisistä opetusjärjestelyistä ja 17 :n mukaista erityisen tuen päätöksestä säädettyä hallintopäätös ja hallintovalitus menettelyä. Kantelumenettely ei olisi riittävä. Ajallisesti aluehallintovirastot käsittelevät valitusasiat kanteluita nopeammin ja priorisoivat ne kanteluiden edelle. Oppilaskunnat Kouluille ei voida säätää velvoitetta oppilaskuntien perustamiseksi, ellei samassa yhteydessä osoiteta resursseja kaikille 1-6 luokkien kouluille niin, että voidaan sopia opettajille tästä työstä maksettavasta palkkauksesta 7-9 vuosiluokkien opettajia vastaavalla tavalla. Ottaen huomioon oikeuskanslerin päätöksen (Dnro OKV/710/1/2010) oppilaskuntatoiminnasta maksettavan korvauksen on täytettävä perustuslain 6 :n 2 momentin, yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentin sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 :n 1 momentin vaatimukset tasapuolisesta kohtelusta ja yhdenvertaisuudesta. Kustannusvaikutus on OAJ:n laskelmien mukaan noin 1,3 miljoona euroa (927 koulua x 89 e/kk x 12,5 (vuodessa) x 1,3 (sivukulut). Laskelmasta puuttuvat ne opetuksen järjestäjät, jotka ovat laadukkaan opetuksen nimissä omaehtoisesti ilman lakivelvoitetta resursoineet ja järjestäneet oppilaskuntatoimintaa kokonaan omarahoitteisesti. Täydennyskoulutus tarve Esitetty kustannusarvio on riittämätön. Henkilöstökoulutustarve ei koske vain opetushenkilöstöä. Lakimuutoksen johdosta on järjestettävä valtakunnallisesti koulutusta, jossa samanaikaisesti ovat paikalla opetushenkilöstö,
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 9 (10) sairaalaopetuksen järjestäjä henkilöstöineen, oppilas- ja opiskeluhuolto henkilöstö sekä koulupoliisi. Aluehallintovirastolle oma-aloitteinen puuttumisoikeus Esityksessä todetaan, että aluehallintovirastoille kuuluu oikeusturvan toteutumisen seuranta alueellaan. Aluehallintoviranomaisten tulosohjauksessa otetaan huomioon muuttuva lainsäädäntö. Tämä ei ole riittävä toimi. Aluehallintovirastolle on säädettävä opetustoimen osalta oma-aloitteinen puuttumisoikeus tilanteisiin, joissa on syytä epäillä, ettei opetusta järjestetä lainsäädännön mukaisesti. Heillä on oltava toimivat sanktiokeinot sekä resurssit. LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ Kustannusvaikutukset on puutteellisesti arvioitu. Esitys on tarpeen käsitellä valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä. Rehtorilla on oltava toimivalta turvaamistoimenpiteenä evätä oppilaan oikeus opetukseen kolmen päivän ajaksi. Huoltajalla tulee olla ensisijainen vastuu ja velvollisuus selvittää lapsensa koulumatkalla kokemaa tai tekemää väkivaltaa ja häirintää sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Opetuksen järjestäjälle ei tule säätää velvollisuutta koulun alkua odottavien oppilaiden valvonnasta eikä koulumatkalla tapahtuvien häirintä ja väkivalta tilanteiden selvittämisestä. Opetuksen järjestämisestä vastaavan tahon päätöksen mukaisesti sairaalakouluopetusta tarvitsevan oppilaan opetusjärjestelyiden on oltava toteutettavissa yhdenvertaisesti oppilaan sekä muun opetusryhmän etu huomioon ottaen koko maassa. Poisotto-oikeutta, tarkastusta sekä voimankäyttöä koskevia säännöksiä on täsmennettävä. Jälki-istunnon aikana on voitava teettää oppilaalla myös muita kuin kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Lailla on kiellettävä, ettei oppija saa käyttäytyä häiritsevästi eikä epäasiallisesti niin, että hän aiheuttaa muiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa. Kaikkia koulu- ja oppilaitosmuotoja koskien (korkea-aste mukaan lukien) säännöksiin sekä perusteluihin on lisättävä viittaus oikeuteen hakea lähestymiskieltoa. Määrättyjen rangaistusten suorittamisen on oltava osa oppivelvollisuuden suorittamista.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 10 (10) Toimivaltasäännöksiä on muutettava niin, että toimivalta on koulun opettajalla, ei vain oppilaan opettajalla. Rehtorilla on oltava oikeus antaa jälki-istuntoa. Aluehallintovirastolle on säädettävä opetustoimen osalta oma-aloitteinen puuttumisoikeus tilanteisiin, joissa on syytä epäillä, ettei opetusta järjestetä lainsäädännön mukaisesti. Heillä on oltava toimivat sanktiokeinot sekä resurssit. Opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutus ei yksin riitä, vaan sairaalakoulujen henkilöstön, opettajien ja poliisin yhteistä samanaikaisesti järjestettyä täydennyskoulutusta on järjestettävä valtakunnallisesti. Lakiesitys voi tulla voimaan vasta 1.1.2014. Opetussuunnitelmiin liittyviä muutoksia ja uusia kurinpitosuunnitelmia voidaan edellyttää vasta uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton yhteydessä 2016. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö