Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 23.6.2004 1998Y0368-131 ASIA Broilertuotannon harjoittaminen nykyisissä kahdessa yhteensä 89 000 kasvatuspaikan kasvattamossa. LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Samino-Broiler Oy Yli-Toukolantie 30 36430 Sahalahti Karhumäki RN:o 6:29 Sahalahden kunnan Pakkalan kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Eläinsuojan toimintaan, johon on tarkoitettu enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 (YSA 42 kohta 17). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 22.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallitus on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 6.5.1997. Alue on kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamot (15 500, 16 500, 57 000 kasvatuspaikkaa) sijaitsevat Sahalahden kunnan Pakkalan kylässä tilalla Karhumäki RN:o 6:29. Lähimpään mahdolliseen häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 100 metriä. Lähin vesistö on Pakkalanjärvi, jonne matkaa kasvattamoista vesiuomia myöden on noin 400 metriä. Käsittelymaksu 840 euroa
LAITOKSEN TOIMINTA Kysymyksessä on kolmesta kasvattamosta muodostuva kokonaisuus, joissa on tällä hetkellä yhteensä 89 000 kasvatuspaikkaa (15 500, 16 500 ja 57 000 paikkaa). Kasvatus tapahtuu lattiakasvatuksena turvepohjaisella alustalla. Lintuja kasvatetaan kasvattamoissa 35-38 vuorokauden ajan, jonka jälkeen linnut toimitetaan teurastamolle. Kasvatuseriä on vuodessa 6-7. Jokaisen kasvatuserän vaihtuessa kasvatusalusta poistetaan kokonaisuudessaan halleista ja käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena peltoviljelyssä. Samino-Broiler Oy:llä ei ole peltoa, mutta omistajilla on viljelyksessä olevaa peltoa 29 hehtaaria. Muilta osin lannan käyttö perustuu lannan luovutussopimuksiin. Lannan luovutussopimukset kattavat 142 peltohehtaaria. Lanta levitetään peltoon kokonaisuudessaan noin kolmen viikon aikana keväällä. Kuivikelantaa on ilmoitettu muodostuvan noin 1300 m 3 /a. Lanta on varastoitu pattereissa. Kasvattamot pestään jokaisen kasvatuserän jälkeen kuumavesipainepesurilla. Desinfiointi suoritetaan pesun jälkeen tarvittaessa. Desinfiointiainetta kuluu noin 10 litraa/pesukerta. Kasvattamon pesuvedet toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Lintujen hyvinvointi edellyttää riittävän ilmanvaihdon toteuttamista. Ilmanvaihtotarve riippuu oleellisesti lintujen kasvatusvaiheesta ja ulkoilman lämpötilasta. Ilmanvaihto on toteutettu alipaineilmanvaihtona niin, että ilma sisään tulee seiniltä ja poisto tapahtuu katolta. Helleajan lisäilmanvaihto tapahtuu hallien päädyistä ns. jätti-imureilla. Lintujen ruokinnassa on käytössä automaattiruokkijat. Rehuna on täysrehu, jota käytetään noin 1950 tonnia vuodessa. Tehdasvalmisteisessa rehussa käytetään fytaasientsyymiä. Näin on pystytty alentamaan rehujen fosforipitoisuutta ja parantamaan fosforin hyväksikäyttöä. Samalla on myös lannan fosforipitoisuus alentunut. Juotto tapahtuu juomanippalinjoista. Käytössä on roiskevapaat ja vettä säästävät vesinipat. Vesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Tarvittava vesimäärä on noin 3050 m 3 /a. Kasvattamoiden lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen keskuslämmitys. Lämpö tuotetaan kolmessa kasvattamokohtaisessa kattilassa kevyellä polttoöljyllä. Kattiloiden tehot ovat 120 kw, 130 kw ja 250 kw. Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joista kolme on tarkoitettu kasvattamoiden lämmitykseen ja yksi säiliö raatojen polttolaitteistolle ja koneille. Lämmitysöljysäiliöt ovat sisällä ja varustettu suoja-altaalla. Koneille ja raatojen polttolaitteistolle tarkoitettu säiliö on ns. farmarisäiliö. 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Päivittäin kuolevien lintujen määräksi on arvioitu 7,4 t/a. Linnut poltetaan tarkoitukseen kehitetyssä tehdasvalmisteisessa polttouunissa Shenandoah 6 tilalla päivittäin. Polttouunin teho on 20 kg/h. Kertalataus on maksimissaan 90 kg. Poltossa tarvittava riittävä lämpötila kehitetään kevyellä polttoöljyllä toimivalla öljypolttimella. Saadussa Tampereen teknillisen korkeakoulun selvityksessä polttouuni on todettu mittausten perusteella tehokkaasti ja puhtaasti polttavaksi. Raadoista syntyvät pyrolyysi- ja palamiskaasut hapettuvat tehokkaasti tulipesän korkean lämpötilan ja lisäilma-aukkojen ansiosta. Vanhat loisteputket ym. ongelmajätteet toimitetaan kunnan ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Liikennöinti tilalle tapahtuu Moltsiantielle liittyvältä Yli-Toukolan yksityistieltä. Kasvattamon kuljetukset koostuvat rehu-, teuras-, untuvikko-, lanta- ja pesuvesikuljetuksista. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 6.2-8.3.2004 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Sahalahden kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Sydän-Hämeen Lehdessä 5.2.2004 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 22 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Sahalahden kunnanhallitukselta ja Sahalahden ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Sahalahden kunnanhallitus on 1.3.2004 päivätyssä lausunnossaan todennut, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa haettuun ympäristölupaan. Sahalahden rakennuslautakunta on 18.2.2003 päivätyssä lausunnossaan todennut, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksesta. Lausunnosta on esitetty eriävä mielipide jossa on esitetty, että kuolleiden lintujen polttoa ei hyväksyttäisi hakemuksen mukaisesti, koska poltosta aiheutuu ympäristölle huomattavaa haittaa. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset VIRANOMAISEN RATKAISU Hakijalta on saatu lisäselvityksiä paikalla 20.4.2004 pidetyssä tarkastuksessa. 3
Lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Samino-Broiler Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilertuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisissa nykyisissä kasvattamoissa tilalla Karhumäki RN:o 6:29 Sahalahden kunnan Pakkalan kylässä. Ympäristölupa myönnetään toiminnan harjoittamiselle laajuudessa 89 000 kasvatuspaikkaa. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, kasvattamoiden pesuvesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Kasvattamoiden toiminnassa muodostuva lanta varastoidaan asianmukaisesti viimeistään 1.11.2005 lähtien. Velvoite koskee sekä omaa peltoviljelyä että mahdollisiin lannan vastaanottosopimuksiin perustuvaa peltoviljelyä. Kuormaus tulee suorittaa tiivispohjaisella alustalla ja alusta tulee kattamattomissa tiloissa kuormauksen päätyttyä harjata koneellisesti. Lantaa voidaan 1.11.2005 lähtien varastoida pellolla asianmukaisessa aumassa enintään yksi kuukausi ennen levitystä. Lannan varastoimista koskeva suunnitelma tulee toimittaa Pirkanmaan ympäristökeskukselle 31.12.2004 mennessä. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. 3. Kasvattamoiden pesu- ja muut jätevedet tulee kerätä talteen ja kuljettaa tai johtaa kunnan viemäriverkostoon tai levittää kasvukaudella lietelannan levitysohjeita noudattaen peltoon. 4. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että lattiat pysyvät vesitiiviinä. Jätevesiviemäreiden niihin liittyvine säiliöineen ja tarkastuskaivoineen tulee olla vesitiiviitä. 5. Hajuhaitat on pyrittävä pitämään mahdollisimman pieninä huolehtimalla ilmastoinnin ja siihen liittyvien ohjausjärjestelmien sekä juomanippalinjojen asianmukaisesta kunnosta ja käytöstä. 6. Lannan kuljetukseen liittyvän kuljetuskaluston pesu suoritetaan niin, että ympäristön pilaantumisvaaraa ei aiheudu. 4
7. Kuolleet linnut (normaalikuolleisuutta vastaava määrä) poltetaan tilalla tarkoitukseen rakennetussa polttolaitteistossa tai toimitetaan käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Lintujen kuolleisuuden noustessa normaalia suuremmaksi, raadot on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002). 8. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Polttonesteet, kemikaalit ja muut jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT 11. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 12. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot tuotetuista eläinmääristä, -tiedot lannan sijoittamisesta, -tiedot kuolleiden eläinten määrästä ja hävitystavasta, -tiedot jätevesimääristä ja johtamis/sijoituspaikasta, -tiedot rehumääristä, - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 13. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). 5
Lupamääräysten perustelut Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset kasvattamoiden toiminnalle täyttyvät. Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. Kasvattamot sijoittuvat kaavoittamattomalle haja-asutusalueelle, jolle on keskittynyt useita broilerkasvattamoita. Kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty kasvattamoissa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että nitraattien pääsy vesistöihin ja pohjaveteen estetään. Tämän vuoksi lanta on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Lannan tuottajan on katsottu olevan vastuussa tuottamastaan lannasta viljelykäytössä levityshetkeen saakka. Näin ollen myös vastaanottosopimukseen perustuvissa tapauksissa lanta on varastoitava asianmukaisessa varastointitilassa. Lannan kuormauksesta aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi kuormausalustan tulee olla tiivispohjainen (esim. asfaltti). Suositeltavaa olisi suorittaa kuormaus katetussa tilassa. Tällöin kuormausalustan harjaus ei olisi välttämätöntä. Kattamattomassa tilassa suoritettava kuormaus edellyttää alustan koneellista harjausta kuormauksen jälkeen. Lantalan valmistumisen jälkeen sallittu enintään yhden kuukauden varastoimisaika aumassa pellolla perustuu lähinnä työteknisiin seikkoihin ja broilerlannan poikkeuksellisen korkeaan kuivaainepitoisuuteen. Työteknisillä seikoilla on tarkoitettu lähinnä lannan kuljetusmahdollisuutta pellolle maan ollessa roudassa ja toisaalta mahdollisuutta ajaa lanta suoraan pellolle tyhjennyksen sattuessa lähelle kylvöaikaa. Broilerlannan poikkeuksellisen korkean kuivaainepitoisuuden johdosta mahdollinen sadekausikaan ei kuukaudessa aiheuta valumaa ympäristöön edellyttäen, että auma on mm. sijainniltaan asianmukainen. Lupaehdossa on haluttu muistuttaa myös em. asetuksen sisältyvistä lannan käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista määräyksistä ja ohjeista. 3. Broilerkasvattamoiden pesuvesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita. Myös hygieeninen laatu on huono. Niiden asianmukainen käsittely paikalla on lähes mahdotonta. Paras tapa jätevesien käsittelemiseksi asianmukaisesti on kuljetus/johtaminen kunnan puhdistamolle. Lupamääräyksellä on mahdollistettu pesuvesien 6
levittäminen myös peltoon lietelannan levitystä koskevia ohjeita ja määräyksiä noudattaen (valtioneuvoston asetus 931/2000). 4. Kasvattamoiden lattioiden tulee olla vesitiiviitä lähinnä korkeapainepesujen yhteydessä tapahtuvien vuotojen estämiseksi salaojiin ja edelleen ympäristöön. Lattioita on seurattava mahdollisten syöpymien ja halkeamien selvittämiseksi ja tarpeellisten korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi. Erityisesti vanhoihin pesuvesisäiliöihin ja tarkastuskaivoihin liittyy vuotamisriski. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa tiiviysvaatimuksesta. 5. Hajupäästöt riippuvat suuresti mm. kuivikkeen laadusta. Kuivikkeen laatu pysyy hyvänä, jos ilmanvaihto toteutetaan oikein. Oikein toteutettu ilmanvaihto edellyttää rakennettujen järjestelmien kunnossa pitämistä ja asiantuntevaa käyttöä. Vuotavat juomanipat kastelevat kuivikkeen ja aiheuttavat mm. hajupäästöjen lisääntymistä. 6. Lannan kuljetukseen käytettävän kaluston puhdistamisen on katsottava liittyvän toimintaan. Näin ollen on perusteltua kiinnittää huomiota kuljetuskaluston pesuun ja pesusta mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaitoihin. 7. Kasvattamoissa kuolleiden lintujen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuollut siipikarja on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen n:o 1022/2002 (28.11.2000) mukaan tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Laitteiston on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja palamisen täydellistä. Kysymyksessä oleva Shenandoah 6-tyyppinen uuni täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Normaalikuolleisuuden ylittävää määrää (esim. tautipurkaus, tuuletuksen pysähtyminen) ei saa polttaa tilalla. Siltä varalta, että uunin käytöstä haluttaisiin luopua tai uunin käyttö jostain muusta syystä estyisi, on lupaehdossa ollut tarpeen esittää vaihtoehto polttamiselle tilalla. 8. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Muun muassa jäteöljy, akut ja loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 7
LUVAN VOIMASSAOLO 9. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Muulla jätteellä on tarkoitettu esim. polttolaitteiston tuhkaa. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällainen tilanne saattaisi olla esim. ilmanvaihdon pysähtymisestä aiheutunut lintujen joukkokuolema. 12. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 13. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös korvaa Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toiminnalle 6.5.1997 myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. 8
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen em. asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Em. asetus tuli voimaan 1.1.2004. Hakemus on tullut vireille 31.12.2003. Tällöin voimassa olleen asetuksen (1415/2001) maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 840 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan Sahalahden kunnanhallitus Sahalahden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sahalahden kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 9