8, KH 13.1.2014 14:00 Lausunto - Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Oheismateriaali: Webropol kysely, taustamuistio, valtionosuusuudistuksen koelaskelmat. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) on hyväksynyt valtionosuusuudistuksen pääperiaatteet ja uudistuksessa käytettävät kriteerit. Alustava ehdotus ja kuntakohtaiset koelaskelmat on lähetetty kuntiin lyhyelle kommentointikierrokselle, jonka aikana pyydetään kuntien kannanottoja muun muassa kriteereihin, laskentaperusteisiin sekä valtionosuusjärjestelmän uudistukseen tarvittavaan siirtymäaikaan. Kuntakohtaiset laskelmat ovat suuntaa-antavia, sillä jatkossa laskennan pohjina käytetään aina uusimpia, saatavilla olevia tunnuslukuja. Selvitysmies Arno Miettinen tekee lopullisen ehdotuksensa valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta tammikuun loppuun mennessä. Virallinen kuulemiskierros järjestetään tämän jälkeen. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014 ja uuden lainsäädännön siirtymäaikoineen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015 alkaen. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi, että uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Järjestelmää selkeytetään ja vahvistetaan, jotta peruspalvelujen järjestäminen voidaan turvata kaikkialla Suomessa. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin valtaosin kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöä on ajantasaistettu uusimman tilastotiedon pohjalta. Valtionosuuksien laskemisessa käytettävät ikäluokkien painokertoimet ja sairastavuustiedot perustuvat THL:n ja VATTin selvityksiin. Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen Selvitysmiehen alustava ehdotus pohjautuu Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän keväällä 2013 hyväksymiin alustaviin linjauksiin, joiden mukaan järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa olisi jatkossa 8 kriteeriä ja lisäosissa 3 kriteeriä. Nykyisessä järjestelmässä on noin 48 kriteeriä, joista osa on keskenään päällekkäisiä ja vanhentuneita. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on osa hallituksen kuntauudistusta. Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat noin kahdeksan miljardia euroa, ja ne ovat keskimäärin 22 prosenttia kuntien käyttötuloista. (Lähde: http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131212valtio/name.jsp).
8, KH 13.1.2014 14:00 Valtionvarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää kuntien mahdollisia kommentteja selvitysmies Arno Miettisen alustavasta ja Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelemästä ehdotuksesta 17.1.2014 mennessä sähköisesti. Kommentit on myös mahdollista toimittaa paperilla valtionvarainministeriöön, Kunta- ja aluehallinto-osasto, PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO. Kaupunginjohtajan esitys Päätös Nivalan kaupunginhallitus päättää todeta, että valtionosuusuudistuksen peruslinja on kannatettava. Tämä mahdollistaa järjestelmän yksinkertaistamisen. Tärkeätä on myös valtion ja kuntien kustannusten jaon tarkistuksen muuttaminen vuosittaiseksi. Huomattava kuitenkin on, että valtio on leikannut kuntien osalta valtionosuuksia joka vuosi kasvavalla summalla. Valtionosuusuudistusehdotuksen mukaan otetaan uutena käyttöön 20 %:n omarahoitusosuus, ja nämä varat käytetään verontasauksessa. Tämä järjestely ei ole oikeudenmukainen. Sairastavuuskriteerien uudistaminen ja sen painoarvon nostaminen ei ole riittävä (vrt. THL:n esitys). Nivalan kaupunginhallitus toteaa, että valtionosuusuudistuksen siirtymäaika on liian pitkä.
8, KH 13.1.2014 14:00 / Pykälän liite: Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 2015 webropo kys Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 2015 Reformeringen av statsandelssystemet 2015 1. Kunta, vastaajan nimi ja virka-asema / Kommun, svararens namn och tjänsteställning: Nivalan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Valtanen Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus / Utjämning av statsandelarna på basis av skatteinkomsterna 2. Onko tasauksen suunta oikea ja uusi tasausjärjestelmä parempi kuin nykyinen? / Är utjämningsriktningen korrekt och är det nya utjämningssystemet bättre än det nuvarande? Kyllä/ Ja Ei/ Nej Laskentakriteerit / Beräkningskriterier 3. Ovatko kriteerit selkeät? / Är kriterierna tydliga? Kyllä/ Ja Ei/ Nej Käyttöön otettu uusi 20 %:n omarahoitusosuus, mikä on käytetty verontasauksessa, on epäoikeudenmukainen alhaisen verotulon kunnille.
8, KH 13.1.2014 14:00 / Pykälän liite: Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 2015 webropo kys 4. Onko kriteereiden lukumäärä riittävä? / Är antalet kriterier tillräckligt? Kyllä/ Ja Ei/ Nej 5. Tasaavatko laskentakriteerit kuntien kannalta oikeita kustannuksia ja niiden välisiä eroja? / Utjämnar beräkningskriterierna rätta kostnader och skillnader mellan dem ur kommunernas perspektiv? Kyllä/ Ja Ei/ Nej Sairastuvuuden ja yli 85 vuotiaiden asukkaiden vaikutusta VOS:iin ei ole otettu riittävästi huomioon (vrt. THL:n esitys). Toimeenpanoaika / Verkställighetstiden 6. Uudistus tulee voimaan 1.1.2015. Onko 4-5 vuoden siirtymäaika sopiva valtionosuusjärjestelmäuudistuksen toteuttamiseksi? / Reformen träder i kraft den 1 januari 2015. Är en övergångsperiod på 4-5 år lämplig för genomförandet av statsandelsreformen? Kyllä/ Ja Ei/ Nej Siirtymäaika on liian pitkä. Uudistuksen tarpeellisuus / Reformens nödvändighet 7. Onko valtionosuusjärjestelmä uudistus tarpeellinen? / Är statsandelsreformen nödvändig? Kyllä/ Ja Ei/ Nej 8. Muut kommentit alustavaan ehdotukseen / Andra kommentarer till det preliminära förslaget : Lausunnolla olevasta valtionosuusuudistusesityksestä ei käy ilmi laskennan perusteet. Tämä on vaikeuttanut lausunnon antamista.
11, KH 13.1.2014 14:00 HALL: 168/2013 Nivalan kaupungin lausunto muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljettamisen järjestämisestä Kaupunginhallitus 25.3.2013 60 Oheismateriaali: Lausuntopyyntö. Ylivieskan jätelautakunta hoitaa kuntalain tarkoittamana yhteisenä toimielimenä kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kannuksen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Sievin, Siikalatvan, Toholammin ja Ylivieskan kuntien alueella Jätelain (646/2011) 149 :n 4 momentin mukaan kunnan, jossa järjestetty jätteenkuljetus lain voimaan tullessa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella. Asiassa on tehtävä päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta, eli 1.5.2013 mennessä. Muu, kuin asumisessa syntyvä yhdyskuntajäte tarkoittaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa sekä valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä. Näin ollen jätelautakunnan on tarkasteltava myös muun, kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmä jätelain 149 :n edellyttämällä tavalla. Jätteenkuljetuksen kuljetusjärjestelmän ratkaiseminen on julkisen vallan käyttöä, joka jätelain mukaan kuuluu kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Viranomaisen tehtäväkokonaisuus on jakamaton, joten kuljetusjärjestelmää koskevaa päätösvaltaa ei voi jättää peruskuntaan. Jätelain 38 :n mukaan ennen em. päätöksen tekemistä tai muuttamista on varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Jätelautakunta on päättänyt varata mm. toimialueen kunnille mahdollisuuden antaa asiassa lausuntonsa. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään kuljetukseen, lautakunta määrää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluttua jätelain voimaantulosta. Muiden, kuin asuinkiinteistöjen jätteiden kuljetus toimii tällä hetkellä Vestia Oy:n toiminta-alueella jätelain 37 :n mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena. Järjestelmässä kiinteistön- tai jätteen haltija sopii jätteen kuljettamisesta suoraan jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. Jätelain 35 :n mukaan jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.
11, KH 13.1.2014 14:00 HALL: 168/2013 Jätelain 37 :n mukaiset edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle täyttyvät, jos: 1. jätteenkuljetus on järjestetty niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä, eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kaupunginjohtajan esitys 1. Muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetus on järjestetty niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 2. Kaupungin omistamilla kiinteistöillä syntyvää yhdyskuntajätettä tulee lähinnä kouluilta ja hoitoalan kiinteistöiltä. Muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen määrä ei ole niin merkittävä, että sen keräilyjärjestelmällä olisi vaikutusta jätehuollon yleiseen toimivuuteen. Nykyisenä kunnan järjestämänä toimintana muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen keräily toimii moitteettomasti ja täyttää jätelain vaatimukset. 3. Kotitalouksien asemaan tehtävällä päätöksellä ei ole vaikutusta. Mikäli kuljetuksissa siirryttäisiin keskitettyyn kilpailutukseen olisi sillä kielteinen vaikutus pienempien paikallisten yritysten toimintamahdollisuuksiin. Pienempien yritysten poistuminen markkinoilta aiheuttaisi kuljetusten keskittymisen suuremman kokoluokan toimijoille. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Edellä mainitun lisäksi Nivalan kaupunginhallitus yksimielisesti totesi, että jätelain 37 :n mukaiset edellytykset täyttyvät kiinteistön haltijan järjestämällä nykyisellä jätteenkuljetuksella. Edellä mainitun johdosta kaupunginhallitus katsoo, että jätteenkuljetuksen toimintamalli tulee jatkossakin säilyä ennallaan Nivalan kaupungin alueella riippumatta jätelautakunnan päätöksestä. Kaupunginhallitus 24.06.2013 138 Alueellisena jätelautakuntana toimiva Ylivieskan jätelautakunta on kokouksessaan 29.04.2013 23 antanut päätöksensä muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmän tarkastelua koskevassa asiassa.
11, KH 13.1.2014 14:00 HALL: 168/2013 Lautakunta on päättänyt asettaa päätöksen sekä siihen liittyvät asiakirjat yleisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Nähtävillä pito on toteutettava kaikissa lautakunnan toimialueen kunnissa. Jätelautakunta pyytää kuntia laittamaan kuulutuksen ilmoitustaululle ja mahdollisesti myös internetsivuille, siten kuin kunnan käytäntö on, sekä asettamaan asiaan liittyvän aineiston nähtäville 24.5.-24.6.2013 väliseksi ajaksi. Jätelautakunta totesi päätöksessään 29.4.2013 23, etteivät kaikki jätelain 37 :ssä esitetyt kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle esitetyt edellytykset täyty eikä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamisella ole muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksessa jätehuollon kokonaisuuden kannalta myönteisiä vaikutuksia. Jätelautakunta päätti yksimielisesti, että kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan muun kuin asumisessa syntyvän kiinteistön haltijan jätteenkuljetus lakkaa jätelautakunnan toimialueella 30.4.2016. Jätelautakunta päätti yksimielisesti, että muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetukset järjestetään jätelain 36 :n mukaisesti kunnan kilpailuttamana kuljetuksena. Kuntiin tehdystä kyselyn aineistosta voidaan todeta, että kuntien lausunnoissa enemmistö katsoi, että muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljettamista tulee jatkaa kiinteistön haltijan järjestämänä, kuten tähänkin saakka. Koska jätelautakunnan päätös poikkeaa perusteluiltaan Nivalan kaupunginhallituksen antamasta lausunnosta, on asiassa syytä harkita valituksen tekemistä Oulun hallinto-oikeuteen. Kaupunginjohtajan esitys Nivalan kaupunginhallitus päättää tehdä valituksen Oulun hallintooikeuteen jätelautakunnan 29.4.2013 23 tekemästä päätöksestä. Päätös Tapio Uusitalo saapui kokoukseen kello 13.02 asian esittelyn aikana. Yksimielisesti hyväksyttiin. Yksimielisesti hyväksyttiin liitteenä oleva valitusasiakirja. OTE: Oulun hallinto-oikeus Kaupunginhallitus 13.1.2014 11
11, KH 13.1.2014 14:00 HALL: 168/2013 Nivalan kaupungin lisäksi Jokilaaksojen jätelautakunnan päätöksestä ovat valittaneet Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta, Kuljetus Niskanen Oy, Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy ja Pyhäsalmen Jätehuolto Oy. Jokilaaksojen jätelautakunta on 25.9.2013 kokouksessaan antanut lausuntonsa valitusten johdosta. Oulun hallinto-oikeus on 4.12.2013 päivätyllä lähetteellä varannut Nivalan kaupungille mahdollisuuden vastaselityksen antamiseen Jokilaaksojen jätelautakunnan lausunnon johdosta 7.1.2014 mennessä. Mahdollisen vastaselityksen antamiselle on pyydetty ja saatu jatkoaikaa 15.1.2014 saakka. Nivalan kaupungin vastaselitys Nivalan kaupungin hallituksella ei ole tavoitteena säilyttää jätelautakunnan päätösvaltaa itsellään. Vaan Nivalan kaupunki on pyrkinyt osoittamaan, että jätelain 37 :n edellytykset täyttyvät, mikä mahdollistaa kiinteistön omistajan järjestämän jätteiden kuljetuksen. Jokilaaksojen jätelautakunta ei ole näyttänyt toteen sitä että kaikkia jätteitä ei toimitettaisi jätelain mukaisesti kunnan osoittamaan käsittelypaikkaan. Nivalan kaupunki on valituksessaan todennut, että kuljetusjärjestelmästä riippumatta kaikkien alalla toimivien yrittäjien on toimittava lainsäädännön mukaisesti. Nivalan kaupunki ei tällä hetkellä näe että viranomaisilla olisi erityinen tarve puuttua jätteiden kuljetukseen, kuten jätelautakunta on lausunnossaan asiaa tulkinnut. Kaupungin valituksessa on todettu että viranomaisten tehtävänä on valvoa toiminnan laillisuutta ja tarvittaessa puututtava toimintaan. Muilta osin Nivalan kaupunginhallitus viittaa 24.6.2013 tekemässään valituksessa esitettyihin perusteluihin. Kaupunginjohtajan esitys Päätös Nivalan kaupunginhallitus hyväksyy esittelytekstin mukaisen vastaselityksen Jokilaaksojen jätelautakunnan lausuntoon.