Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Samankaltaiset tiedostot
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsäohjelman seuranta

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Metsäohjelman seuranta

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelmien seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Puun energiakäyttö 2007

Puun energiakäyttö 2012

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Metsäohjelman seuranta

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsäohjelman seuranta

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Metsäohjelman seuranta

Tuontipuu energiantuotannossa

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Puun energiakäyttö 2009

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien inventointi

Puuraaka-aineen saatavuus

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Maatalouden energiapotentiaali

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Uudenmaan metsäenergiaselvitys

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Metsäohjelman seuranta

Puun energiakäyttö 2008

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Liikenteen biopolttoaineet

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Metsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Transkriptio:

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1

Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata n. 570 000 ha (n. 2,2% Suomen metsien p-a:sta) Metsien osuus pinta-alasta n. 64% Peltoa n. 230 000 ha Asukkaita >1,5 miljoonaa =>n. 30% Suomen väestöstä Kuntia 26 kpl (v. 2012: 28kpl) Sivu 2

Uusimaa alueena on osittain Häme-Uusimaa mk-aluetta ja osittain Rannikon mk-aluetta Useita tunnuslukuja käsitellään metsäkeskusalueina => Uudenmaan tiedot hankalasti saatavissa Sivu 3

Suomen energiakäytön kehittyminen Käyttö v. 2012 n. 380TWh /v ~ 1370 PJ Sivu 4

Energian kulutus sektoreittain Sivu 5

Teollisuuden energiankäyttö maakunnittain v.2011 (yhteensä 565 PJ ~157 TWh) Uusimaa n. 25 TWh (Lähde: Tilastokeskus) Sivu 6

Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian käytöstä v.2012 Suomessa Uusiutuvan energian koko tuotannosta puun ja puupohjaisen energian osuus oli vuonna 2008 noin 76 prosenttia. (Motiva) Muita merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä ovat mm. vesivoima, tuuli ja aurinkoenergia sekä lämpöpumput Sivu 7

Puun energiakäytön jakautuminen v.2012 (Lähde: Metla,metsätilastotiedote) Sivu 8

Puun energiakäyttö Suomessa 2000-12 (lämpölaitokset ja voimalat) (1000 m 3 ) Lähde: Metla/Metinfo tilastopalvelu 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 Pelletit ja briketit Kierrätyspuu Kuori Sahanpuru ja muut purut Teollisuuden puutähdehake Metsähake 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sivu 9

Kaukolämmön tuotanto Uudellamaalla Uudenmaan kaukolämmöntuotannon polttoaineet yhteensä n. 22 TWh/vuosi (v.2011) Sivu 10

Energiapuun käyttö Uudenmaan laitoksissa v.2011 (yhteensä n. 1,3 TWh, josta metsähake n. 70% => 0,94 TWh) Sivu 11

Uudenmaan biolämpölaitosten ja voimaloiden polttoainekäyttö v.2011 Uudenmaan alueella on 4 biovoimalaa (20-70MW) Biokäyttöisiä lämpölaitoksia n.50 kpl (kokoluokka 0,5-20 MW) Pääosa käyttää polttoaineenaan metsähaketta Osa käyttää myös turvetta Osa lämpölaitoksista on teollisuuden puun käsittelyn yhteydessä ja käyttää mm. kuorta Sivu 12

Puuston määrä kunnittain Uudellamaalla m 3 /ha (Lähde: VMI 10 kunnittaiset tilastot) Sivu 13

Puuston määrä Uudellamaalla (VMI10) Ainespuuston määrä Uusimaalla on n. 76 milj - m3 Runkopuuston määrä on n. 82 milj - m3 => n. 144 m3 /ha Lisäksi kantopuu ja oksat => n. 50 milj - m3 Puuston määrä kaikkiaan n. 130 milj - m3 Vuotuinen runkopuuston kasvu n. 3,7 milj - m3 Vuotuinen kokonaispoistuma n. 3 milj- m3 Uusimaa markkinahakkuut n. 2 milj - m3 / v Sivu 14

Markkinahakkuut Uudellamaalla v.2012 900000 800000 Hakkuuala vuosittain n. 18 700 ha, joista Ensiharvennuksia n. 4 500 ha Avohakkuita n. 4 000 ha Smp- sjp- hakkuut n. 1 100 ha Muut hakkuut n. 9 000 ha Kertymät yksityismetsien markkinahakkuissa v.2012 n. 215 000 m3 mät n. 650 000 m3 kut n. 52 000 m3 kot n. 690 000 m3 havukuitu n. 330 000 m3 lehtikuitua Yht n. 1 937 000 m3 Jakauma alueittain oheisessa kaaviossa 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 Mhy Uusimaa Mhy Länsi-Uusimaa Mhy Skogrrevir Lehtikuitu Kuusikuitu Mäntykuitu Lehtitukki Kuusitukki Mäntytukki Sivu 15

Hakkuukertymä, puuston poistuma Hakkuukertymä on vuoden aikana metsästä käyttöön otettu raakapuumäärä. koostuu teollisuuteen ja vientiin hakatusta markkinapuusta, pientalokiinteistöjen käyttämästä polttopuusta ja vuokra- eli rahtisahaukseen menneestä puusta. Puuston poistuma koostuu: hakkuukertymästä, metsään hakkuutähteinä käyttämättä jäävistä runkopuun osista (metsähukkapuu) ja luontaisesti kuolleista, käyttämättä jäävistä runkopuun osista (luonnonpoistuma). Sivu 16

Biomassakertymiä eri puulajeilla Sivu 17

Mistä energiapuuta metsässä on saatavissa? Ainespuuhakkuut avainasemassa! Mikäli puukauppatoiminta takkuaa, myös energiapuun saanti vaikeutuu Suurin osa metsähakkeesta saadaan päätehakkuun jälkeisestä hukkapuun korjuusta ( hakkuutähteet, kannot) Vajaa 1/3 puumäärästä saadaan nuorten metsien ep-korjuusta tai ensiharvennuksilta Ensiharvennuksilla tavoitteena usein max. ainespuumäärä Ainespuun min. lpm kuitupuulla 6-8 cm, tukkipuulla n.16 cm, toimijakohtaista vaihtelua Suurin osa metsäenergiapuusta haketetaan metsähakkeeksi Pientaloissa käytettävä polttopuu useimmiten ainespuuta => klapi Metsätuhoalueilta saatava puu => usein energiapuuksi (esim. hyönteistuhot) Sivu 18

Hyönteistuhoista tehtyjä metsänkäyttöilmoituksia 2012 Sivu 19

Paljonko puussa on energiaa? Puun energiasisältö on metsähakkeessa n. 0,7-0.9 MWh/ i-m 3 (kosteus n.50%) Kuivassa puussa (kosteus 0%) energiasisältö on n. 5 kwh/kg 2,5 i-m3 hakepuuta sisältää n. 1 kiinto-m3 puuta => 1 kiinto-m3 ~ n. 2 MWh (kosteus n.50%) Mikäli Uudenmaan koko ainespuuston vuotuinen kasvu n.3,7 milj. m 3 käytettäisiin energian tuotantoon => n. 7,4 TWh. Uudenmaan koko kaukolämmön tuotannon polttoaineet v. 2011 olivat => n. 22 TWh (vajaa puolet koko Suomen kaukolämmön tuotannosta) Energiapuuta on käytännössä mahdollisuus ottaa kestävästi talteen Uudenmaan metsistä n. 1 m 3 /ha/v Uudellamaalla max. kertymä olisi =>n. 570 000 m 3 * 2 MWh/m 3 = 1,14 TWh 1,14 TWh = 1 140 GWh = 1 140 000 MWh Käytännössä talteenotettavat energiapuumäärät ovat selvästi alempia. Sivu 20

Energiapuulla on Uudellamaalla kysyntää Lähes kaikki hakkuista kertyvä ainespuu jalostetaan Uudenmaan ulkopuolella Ainespuun mukana menee alueelta runsaasti myös energiapuuta (kuori ym) Muu energiapuu (hakkuutähteet, kannot, pienpuu) jäävät po maakuntaan Ep:n kysyntä on kasvanut tasaisesti Uusia mittavia käyttökohteita on tehty lisää Sivu 21

Potentiaaliset energiapuukertymät kunnittain (lähtökohtana ehdotetut hakkuut) Sivu 22

Energiapuupotentiaali Uudellamaalla m 3 /vuosi Sivu 23

Mistä energiapuuta on saatavissa Uudellamaalla? Sivu 24

Puusta energiaa Nykytason hakkuumäärin energiapuun talteenotto olisi mahdollista n. 300.000 m 3 /v => n. 0,6 TWh Mikäli hakkuita tehtäisiin hakkuusuositusten perusteella määrä nousisi n. 460.000 m 3 /v => 0,92 TWh:iin. Sivu 25

Ep:n kertymäpotentiaalit esitetyin hakkuin alueittain (yht. n. 460 000 m 3 /vuosi) MHY Uusimaa Oksat ja latvukset m3 MHY Länsi- Uusimaa Kannot m3 Pienpuu ensiharv.+ nmh m3 MHY Eteläinen metsäreviiri 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Sivu 26

Pientalojen polttopuun käyttö Koko Suomessa määrä on n 6,7 milj. m 3 /v ~ n.17 TWh Metla selvittää säännöllisin välein pientalojen polttopuun käyttöä Uudellamaalla lähes 200.000 pientaloa Tulisija on tehty useimpiin pientaloihin Polttopuun arvioitu käyttö n. 3 m 3 /pientalokiinteistö Uudellamaalla n. 400.000 m 3 /vuosi => 1 TWh Suuri osa polttopuusta tehdään omatoimisesti pyöreästä puutavarasta Kaupallisen polttopuun (klapien) tarjonta lisääntynyt Osa pientalojen polttopuusta jätepuuta tai metsähaketta Lähes puolet polttopuusta koivua, kierrätyspuun käyttö lisääntynyt Sivu 27

Mitä hyötyä energiapuun käytöstä? Korvataan tuontipolttoaineita => Parantaa kauppatasetta Parantaa Suomen energiaomavaraisuutta Puhtaampaa energiantuotantoa Metsien hyödyntäminen tehostuu, metsänhoito Lisää taloudellista toimeliaisuutta erityisesti maaseudulla Moninkertainen työllisyysvaikutus vs fossiiliset polttoaineet Sivu 28

Mihin Uudenmaan metsävarat riittävät? Puun teollinen energiakäyttö on lisääntynyt ja lisääntyy (metsähake) Uudenmaan metsien hakkuumahdollisuuksia olisi hyödynnettävä tehokkaammin=> edistää metsänhoitoa Ainespuuksi soveltuva arvokas puuaines mieluiten puunjalostuksen raaka-aineeksi Uudenmaan energiatarvetta ei voida tyydyttää kokonaan omasta maakunnasta saatavalla puupolttoaineella! Lähimaakunnista saadaan ja on saatavissa täydennystä polttoainetarpeeseen Puulla voidaan korvata huomattavasti fossiilisia tuontipolttoaineita lämmöntuotannossa sekä yhteistuotannossa Sivu 29