Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.



Samankaltaiset tiedostot
Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

METSÄ SUUNNITELMÄ

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

METSÄ SUUNNITELMÄ

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry Espoo

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Metsäenergiaa tarvitaan

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Tukien pääperiaatteita

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Suomen metsien inventointi

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

r; :-" Peltue.. \... ~~~\,~ \,.. ' { \\ i -, '\'I' }",.,~,:... ;.:.1.. ; \I'"_... \ -,,

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

n.20,5 ha

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Energiapuun mittaus ja kosteus

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Maanmittauslaitos, lupanro 2879/MML/15, Karttakeskus 2013, 2014

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

KAUPIN METSÄTAITORATA

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Tiedonsiirtorajapinta ja hilatieto kuvioiden rinnalle Esko Välimäki ja Juha Inkilä

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Kokemuksia tuorehakkeen poltosta

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma/ bioenergia. Juuso Sipola POLTTOHAKKEEN TUOTANTOKETJU

1. JOHDANTO. 1.1 Opinnäytetyön taustaa

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

UPM Metsäsuunnitelma

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Määräalapalsta n.35,6 ha Tila 14,4 ha

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Metsiisuunnitelmu vuosille

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

ENERGIAPUUN HAKKUUN KANNATTAVUUS KONEYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

UPM Metsäsuunnitelma

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Petteri Ojarinta

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Transkriptio:

7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 4,1 4,5 1400 5,2 3,7 Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Runkoluku Tilavuus d0,30, cm kpl/ha m3/ha Runkoluku 2,4 4800 4.9 Kokonaispuuston tilavuus on 1,2 hehtaarilla 12,1 kuutiometriä. Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Tehollinen lämpöarvo 24,66 MWh. Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 260,34 euroa. Korjuukustannukset muodostuvat siirtelykaato hakkuusta ja kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon, tienvarsihaketuksesta sekä kaukokuljetuksesta lämpölaitokselle. Korjuukustannukset ovat 330,27. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 260,34 330,27 = 69,63 8. Tutkimuskohde

Kunnan taajamassa sijaitseva entinen varastoalue. Pinta-ala 1, 9 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 1 kilometri. Taulukko 8. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 4,6 4,9 4900 24 5 Kokonaispuuston tilavuus on 1,9 hehtaarilla on 45,6 kuutiometriä. Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 109,40 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 93,02 MWh. Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 979,49 euroa.

Korjuukustannukset muodostuvat siirtelykaato hakkuusta ja kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon, tienvarsihaketuksesta sekä kaukokuljetuksesta lämpölaitokselle. Korjuukustannukset 1242,6. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 979,49 1242,6 = 263,11 9. Tutkimuskohde

Nuoren kasvatusmetsän harvennus. Pinta-ala 3,5 hehtaaria. Sijaitsee kantatien varressa 3 kilometrin päässä lämpölaitoksesta. Taulukko 9. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 8,8 11 1840 71 32 Runkoluku 3,5 7 4600 22 4 Kokonaispoistuman tilavuus harvennuksen jälkeen tavoiterunkoluvun ollessa 1200 kappaletta hehtaarilla on 165 kiintokuutiometriä. Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 396 irtokuutiometriä.

Kokonaispoistuman arvo kaikki hakkeena käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 3544,2. Tehollinen lämpöarvo 336,6 MWh Kokonaispoistuma tavaralajihakkuuna. Kuitupuu 49,73 kuutiometriä ja energiapuu hakkeena 276,65 irtokuutiometriä. Kuitupuun arvo hankintahakkuuna 1726,63. Energiapuun arvo hakkeena käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 2476,00. Tavaralajihakkuun arvo yhteensä 4202,63. Tehollinen lämpöarvo 235,15 MWh. Korjuukustannukset muodostuvat siirtelykaato hakkuusta ja kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon, tienvarsihaketuksesta sekä kaukokuljetuksesta lämpölaitokselle. Korjuukustannuksissa on huomioitu kamera -tuet. Korjuukustannukset kun kaikki rungot menevät hakkeeksi on 2668,05. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 3544,2-2668,05 = 876,15. Korjuukustannukset tavaralajihakkuussa 2980,25. Kuidusta sekä hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 4202,63 2980,25 = 1222,38.

10. Tutkimuskohde Maa-aineksien varastointipaikka. Pinta-ala 1,8 hehtaaria. Sijaitsee taajama-alueen läheisyydessä 5 kilometriä lämpölaitoksesta. Taulukko 10. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 4,7 5.8 2580 17 5,4 Kokonaispuuston tilavuus on 1,8 hehtaarilla on 30 kiintokuutiometriä. Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 72 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 61,2 MWh.

Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 644,40. Korjuukustannukset muodostuvat siirtelykaato hakkuusta ja kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon, tienvarsihaketuksesta. Korjuukustannukset 817,50. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 644,40 817,50 = - 173,10. 11. Tutkimuskohde

Viljelyn päättymisen seurauksena pajuttunut pelto. Pinta-ala 0,7 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 30 kilometriä. Taulukko 11. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Runkoluku Tilavuus d0,3, cm kpl/ha m3/ha Runkoluku 1,5 30000 9,7 Kokonaispuuston tilavuus on 0,7 hehtaarilla on 6,8 kuutiometriä Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 16,3 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 13,86 MWh. Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 146.06 euroa.

Korjuukustannukset muodostuvat raivaussahalla suoritettavasta työstä urakkapalkalla, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon sekä tienvarsihaketuksesta. Korjuukustannukset 428,40. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 146,06 428,40 = - 282,34.

12. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 4,2 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 33 kilometriä Taulukko 12. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 7,5 7,5 1600 33 17,1 Runkoluku 3,4 3,4 2000 6 2,5 Kokonaispoistuman tilavuus harvennuksen jälkeen tavoiterunkoluvun ollessa 1200 kappaletta hehtaarilla on 59 kiintokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 142 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 120,7 MWh. Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 1270,90 euroa. Korjuukustannukset muodostuvat siirtelykaato hakkuusta ja kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon, tienvarsihaketuksesta sekä kaukokuljetuksesta lämpölaitokselle. Korjuukustannukset 1067,75. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 1270,90 1067,75 = 203,15.