Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä Ennen Julkiset palvelut Metsäpalvelut Keskusyksikkö Lahti liiketoimintayksikkö 13 aluetta 13 aluetta 6 aluetta 143 toimistoa 145 toimistoa tiimiä 1000 henkilöä 730 henkilöä ~270 henkilöä Tapio 26 henkilöä 1 1
kiinto-m3 Metsähakkeen käyttö v. 2010 ja taloudellinen potentiaali 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 Voima- ja lämpölaitosten metsähakkeen käyttö 200 000 Taloudellinen potentiaali 150 000 100 000 50 000 0 Varsinais-Suomi Satakunta 2
Kiinteät puupolttoaineet alue- ja lämpölaitoksissa Satakunnassa 2010 6 % 0 % 31 % 42 % 3 % Metsähake Teollisuuden puutähdehake Purut ja lastut Kuoret Kierrätyspuu Pelletit ja briketit 18 % 3
Satakunnassa 26 % käytetystä puusta poltetaan, (lisäksi mustalipeä) 6 000 000 5 000 000 Metsäteollisuus, tukki 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Metsäteollisuus, kuitu Metsäteollisuuden puutähteet Alue- ja lämpölaitokset, metsähake Pienkiinteistöt 1 000 000 0 1 2 4
Suoraan metsästä tulevan energiapuun määrä Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella 1,4 1,2 Metsähakkeen määrä 1 V. 2010 676 000 m3 0,8 Tavoite 500 000 m3 Tulos 135 % 5 0,6 0,4 0,2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 AMO Lämpölaitosten metsähake Kiinteistöt
Lisää käyttöä Suunnitteilla/rakenteilla on 6-7 kpl 1-2 MW laitoksia, jotka lisäävät puun käyttöä n. 15000 m3 Puun käytön lisäys olemassa olevissa laitoksissa? 6
Metsähakkeen korjuu Ei tilastoida alueittain (toistaiseksi) Arviolta 70 90 % Satakunnassa käytetystä metsähakkeesta korjataan Satakunnasta Metsäteollisuuden sivutuotteista vain alla puolet omasta maakunnasta 7
Seuraavat 5 diaa ovat Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikaisen esitelmästä 8
Metsähakkeen käyttö, 1000 m 3 /a Metsähakkeen käyttö lähes 7 milj. m 3 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Pienpuu 0 9
10 Metsähakkeen käyttäjät v. 2000 ja 2008, punaisella rakenteilla olevat
Kilpailu metsähakkeesta kasvaa Metsähakkeen käyttöpisteet Metsähaketase 11
Metsähakkeen käytön kehitys maakunnittain 12
Metsähakkeen käyttö vs. metsähakevarat 13
1000 m3/v Satakunnan metsäenergiapotentiaali, 1000 m3/v 1 800 14 1 600 Hakkuutähde Kannot 1 400 Nuoren metsän hoito 1 200 Ensiharvennus Laho kuusi 1 000 800 600 400 200 0 Maksimi Teknis-ekologinen Taloudellinen Hakkuutähde 520 164 270 485 157 320 Kannot 313 198 197 315 92 390 Nuoren metsän hoito 190 320 112 440 56 220 Ensiharvennus 476 280 292 400 116 960 Laho kuusi 55 088 55 088 8 263 Metsäkeskus on tehnyt laskelman perustuen alueellisten metsäsuunnitelmien yhdistelmään
Maksimipotentiaali Uudistushakkuiden hakkuutähteet ja avohakkuiden kannot. Kemera-kelpoiset taimikon- ja nuoren metsän hoitokohteet kokopuuna. Kaikki ensiharvennuskohteet kokopuuhakkuuna. Laho kuusi koko lahopuuosuus. Teknis-ekologinen potentiaali Hakkuutähteet ja kannot: tuore kangas tai sitä rehevämpi. Uudistushakkuiden hakkuutähteet 65 prosentin talteensaannolla Avohakkuiden kannot 90 prosentin talteensaannolla. Nuoren metsän hoitokohteet: kuivahkot kankaat ja sitä rehevämmät kasvupaikat Kemera-kelpoiset nuoren metsän hoitokohteet kokopuuna. Taimikoista ei ole laskettu kerättävän energiapuuta. Ensiharvennuksista on jätetty laskelman ulkopuolelle kuusikuitupuu Lahosta kuusesta mukana kuusen koko lahopuuosuus. Taloudellinen potentiaali Rajattu pois osa teknis-ekologisen potentiaalin mukaisista kohteista pois esim. liian pitkän kuljetusmatkan tai pienen kertymän vuoksi. Hakkuutähteitä ja kantoja kerätään vain kuusivaltaisista uudistushakkuista. Energiakäyttöön ohjautuvaksi, teollisuudelle kelpaamattomaksi osuudeksi, on laskettu 15 prosenttia kuusen lahopuuosuudesta. 15
Puun energiakäytön lisäämisen perusedellytykset Metsäteollisuuden ainespuun käyttö säilyy vähintään nykytasolla Metsätiet Terminaalit Kunnostusojitus Metsätieto ja sen jakelu Verkkopalvelut 16
Bioenergiaterminaalit Energiaprojektit teettivät Apila Groupilla selvityksen bioenergiaterminaalien nykytilasta ja tarpeista Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Perustuu kyselytutkimukseen alan toimijoille, muutama iso toimija ei vastannut kyselyyn 17
Tuotetun biopolttoaineen laatu Pääasiassa tuottajat pitävät toimittamaansa polttoaineen laatua hyvänä Huomatuksia tullut erittäin harvoin 3/7 ja joskus 4/7. Pääasiassa huomautettavaa on ollut kosteudessa tai toimitusmäärissä. (3/8 ja 2/8). Tuottajat eivät juurikaan ole saaneet huomautuksia toimitusmenetelmistään. Vain yksi vastaajista on saanut huomautuksen toimitusajoista ja yksi jostain muusta syystä. 18 18
Tuottajien näkemyksiä bioenergia-alan tulevaisuudesta Toiminta kasvaa tai pysyy samalla tasolla kuin nyt Kasvun syynä pidetään mm. hakelämpökeskusten lisääntymistä kunnissa ja maatiloilla Kannattavuus voi olla haasteellista koska esim. suuret energiayhtiöt laskevat taksojaan Laajennus-suunnitelmia mm. rypsi-rapsirouheen tuotanto, uuden sahan mukanaan tuomat mahdillisuudet Haasteita ovat. Mm. haketustyön sesonkimaisuus, pitäisi saada ympärivuotiseksi Hakkeen toimitussopimuksia ei arvosteta Tukipolitiikan epävarmuus 19 19
Keskitetyn terminaalin hyödyt tuottajille Mielipiteet vaihtelevat huomattavasti (4/10 pitää hyvänä ratkaisuna) Apua silloin jos terminaalissa olisi mahdollisuus tehdä haketta tai mursketta Pitäisi vähentää kuljetustarvetta Haittoja mahdollinen kustannusten ja byrokratian nousu jos terminaalia pyörittäisi kunnallinen tms. julkinen taho Kahden vastaajan mielestä kentille ei ole tarvetta, koska heidän toimintansa on hyvin paikallista. 20 20
Kiinteiden biopolttoaineiden ostajat 5/15 vastaajaa ilmoitti muutoksia hankinnassa Pääasiassa syynä on määrien lisääminen Yksi vastaajista haluaa ostaa suoraan pystykaupalla koska hakkeen laatu on ollut heikkoa. Hankintasäteen pitäisi olla mahdollisimman lyhyt, mieluiten alle 50 km. Vastaajien ilmoittama hankintasäde 21 21
Laatukriteerit Sallittava kosteuspitoisuus vastaajien mielestä Saako biopolttoaine sisältää epäpuhtauksia 22 22
Huomautukset laadussa 2/12 huomautuksia kosteudessa 4/13 huomautuksia epäpuhtauksista, kuten maaaineksista tai metallin palasista (Kentän pohja!) Huomautettavaa on ollut joskus tai harvoin. Huomautukset pääasiassa Satakuntalaisilta toimijoilta, mutta myös suuri osa vastaajista oli Satakuntalaisia 23 23
Terminaalien omistusolosuhteet ja saatavuus Pääasiassa vuokrattuja Omassa omistuksessa olevien rakennusaste korkeampi (mm. katetut, asfaltti) Kyselyyn vastanneiden ilmoittamat kiinteän bioenergian varastointiolosuhteet 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Oma Vuokrattu Metsänomistajien 1,5 1 0,5 0 Katettu Kenttä, maapohja Kenttä, päällystetty Tienvarsi Radanvarsi 24 24
Terminaalien sijainnit ja yhteydet Yleensä lähellä omaa toimipistettä (Alle 5 km) Kunta /vastaaja Eura Kiukainen Eurajoki Kiikoinen Kiukainen Yhteydet Hyvä Pikitie Valtatie + rautatie Sijaitsee kaavoitetulla teollisuusalueella. Rautatie 3,5km, asutus 450 m, kantatie 300 m Pori Ulvila, Kiukainen, Pomarkku Ovat kuorma-autokelpoisen tien varrella 25 25
Lisäterminaalien tarve Vastaajien mukaan tarvetta on jonkun verran 200-30 000 m 2. Yhteensä lisätilaa kaivataan n. 60 000m 2 Pääasiassa halutaan vuokrata (6/8) Raakamaana (6/8) Tärkeitä asioita sijainti ja yhteydet Kulun rajoittaminen aitaamalla tai muilla keinoin Terminaalipohjan tulisi olla kivennäismaa, kallio tai pintapäällystetty esim. asfaltilla. Alustan tulisi kestää raskailla koneilla ajelua myös kelirikkoaikana. Myös tuuliset olosuhteet olisivat suotuisat. 26 26
Nykyiseen varastointiin liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia Mahdollisuudet Ruuhkatarpeiden tasaaminen Erilaisten sekoitusten tekeminen Toimintavarmuus Tasalaatuinen polttoaine Ongelmat Erityisesti hake kostuu talvisaikaan(2/6) Itsesyttyminen 28 28
Veturiyrittäjien esittely Yhtymä Välimäki ja Mäkelä, Kiikoinen Tuottaa lämpöä Asiantuntemus energiapuun korjaamisessa Pyrkii lisäämään katettua varastotilaa 29 29
Terminaalin sijainti ja logistiikka Suurempien energiapuuvirtojen varrelle voitaisiin sijoittaa keskitettyjä terminaaleja Isoja puuvirtoja päivittäin käsittelevän terminaalin olisi hyvä sijaita junaradan varrella Kustannusten minimoimiseksi voitaisiinkin käyttää vanhoja käytöstä poistettuja asemia tai laajentaa vanhaa terminaalia. Terminaalin sijoittelussa tulee ottaa huomioon myös etäisyydet päätehakkuukelpoisiin ja ensiharvennusmetsiin sekä etäisyydet loppukäyttäjiin Optimaalista olisi että terminaali olisi melko lähellä käyttäjiä tai suurta voimalaitosta 32 32
33 Potentiaaliset bioenergiaterminaalit