HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3 1.2. Maiseman yleiskuvaus...3 1.3. Maisemarakenne...4 1.4. Topografia ja vesitalous...5 1.5. Arvokkaat alueet ja suositukset maankäytölle...6 2. KASVILLISUUSSELVITYS...7 2.1. Menetelmät...7 2.1.1. Kasvillisuus ja kasvisto...7 2.1.2. Arvokkaat luontotyypit...7 2.2. Kasvillisuus...7 2.2.1. Yleiskuvaus...7 2.2.2. Kasvillisuuskuviot...8 2.3. Kasvisto...17 2.4. Arvokkaat luontotyyppikohteet...18 3. LIITO-ORAVASELVITYS...20 3.1. Kohdealue...20 3.2. Menetelmät...20 3.3. Tulokset...20 3.4. Johtopäätökset...20 4. LINNUSTOSELVITYS...22 4.1. Menetelmä...22 4.2. Tulokset...23 4.3. Tulosten tarkastelu...25 4.4. Suositukset...25 5. LEPAKKOSELVITYS...26 5.1. Johdanto...26 5.2. Lepakoiden suojelu...26 5.3. Lepakoiden ekologiaa lyhyesti...26 5.4. Aineisto ja menetelmät...28 5.5. Tulokset...31 5.5.1. Lajisto ja havaintomäärät...31 5.5.2. Lepakoille tärkeät alueet...33 5.6. Vaikutusten arviointi ja toimenpidesuositukset...37 5.6.1. I luokan alueet...37 5.6.2. II luokan alueet...38 5.6.3. III luokan alueet...39
4. LINNUSTOSELVITYS Rauno Yrjölä 4.1. Menetelmä Tutkimusalueen alueen pesimäaikainen linnusto selvitettiin kesällä 2007. Selvityksessä keskityttiin rakentamattomille alueille. Laskennoissa kuljettiin alueen metsissä sekä teitä pitkin niin, että koko alueen linnusto voitiin havaita. Kartoituksessa myös pihapiirien havainnot kirjattiin ylös, mutta pihapiireissä ei kuljettu. Kartoituslaskennassa havaitut linnut merkittiin maastokartoille ja karttojen perusteella tehtiin tulkinta alueella pesivistä lajeista. Erityinen huomio kiinnitetään lintudirektiivin liitteen I lajeihin sekä uhanalaisiin lajeihin. Koko alue kartoitettiin neljä kertaa huhtikuun lopun ja kesäkuun lopun välisenä aikana (28.4. 19.5., 6.6. ja 22.6.). Alueella tehtiin lisäksi yökuuntelu 13.-14.6. ja samassa yhteydessä kartoitettiin vielä Kirkkokallion ja sen lounaispuolen radanvarren linnusto. Lisäksi havaintoja on kirjattu ylös muiden maastokäyntien aikana. Laskennassa noudatettiin Eläinmuseon linnustonseurannan ohjeita. Laskennat tehtiin aamun ja aamupäivän aikana. Havainnosta kirjattiin mahdollisuuksien mukaan ylös laji, sukupuoli, ikä sekä käyttäytyminen (laulava, varoitteleva, lentävä jne.). Tarkemmin menetelmää ovat selostaneet Koskimies (1994) sekä Koskimies ja Väisänen (1988). Laskentapäivinä oli laskentaan sopivat sääolot, sade tai tuuli eivät haitanneet laskentoja. Reviirit tulkittiin siten, että reviiriin vaadittiin vähintään kaksi havaintokertaa, joista toisen havainnon piti koskea reviirikäyttäytymistä (laulava, varoitteleva, kantaa ruokaa poikasille tms.). Kaikki laskennat teki Rauno Yrjölä. Kuva 11. Linnustoselvityksen tutkimusalue
4.2. Tulokset Hongiston alueella havaittiin yhteensä 43 alueella mahdollisesti pesivää lintulajia. Lajit ja niiden reviirien määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hämeenlinnan Hongiston alueen pesimäaikainen linnusto vuonna 2007. + = laji havaittiin alueella, mutta yhtään reviiriä ei tulkittu. D1 = lintudirektiivin liitteen I laji. VU= vaarantunut (vulnerable), NT = silmällä pidettävä (near threatened). Laji Tieteellinen nimi Reviirit Uhanalai-suus Lisätietoja Sinisorsa Anas platyrhynchos + Kaksi havaintoa sinisorsista alueen lammikoilla. Pyy Bonasa bonasia + D1 Havaittiin vain ulosteita Kirkkokallion radanpuoleisessa metsässä. Fasaani Phasianus colchicus + Lehtokurppa Scolopax rusticola 2 Sepelkyyhky Columba palumbus 1 Tervapääsky Apus apus 3 Tulkittu parimäärä alueen päällä lentävien perusteella (6 yksilöä) Käpytikka Dendrocopos major 2 Pikkutikka D. minor 1 VU Havaittu molemmin puolin rataa. Västäräkki Motacilla alba 2 Rautiainen Prunella modularis 6 Punarinta Erithacus rubecula 7 Satakieli Luscinia luscinia 1 Mustarastas Turdus merula 4 Räkättirastas T. pilaris 25 Laulurastas T. philomelos 1 Punakylkirastas T. iliacus 14 Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus 1 Kultarinta Hippolais icterina + Reviiri Vanajan kirkon puolella. Hernekerttu Sylvia curruca 2 Pensaskerttu S. communis 5 Lehtokerttu S. borin 4 Mustapääkerttu S. atricapilla 2 Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix 5 Pajulintu P. trochilus 35 Hippiäinen Regulus regulus 3 Harmaasieppo Muscicapa striata 3 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 6 Töyhtötiainen Parus cristatus + Kuusitiainen P. ater + Sinitiainen P. caeruleus 4 Talitiainen P. major 11 Närhi Garrulus glandarius + Harakka Pica pica 2 Varis Corvus corone cornix 3 Kottarainen Sturnus vulgaris + NT Havaittiin vain yksi yksilö lennossa kerrostalon pihalla. Pikkuvarpunen Passer montanus 2 Reviirit junaradalla, pesivät ilmeisesti ratajohtojen kannatinpylväissä. Peippo Fringilla coelebs 19 Viherpeippo Carduelis chloris 7 Tikli C. carduelis + Vihervarpunen C. spinus 3 Pikkukäpylintu ja Loxia curvirostra + sp. + Useita havaintoja lentävistä käpylinnuista, mutta voivat koskea jo pesinnän käpylintulaji jälkeen kiertelemään lähteneitä lintuja. Punavarpunen Carpodacus erythrinus + Keltasirkku Emberiza citrinella 7
Hongiston alueella havaittiin seuraavat Suomen uhanalaisuusluokitukseen tai EU:n lintudirektiiviin kuuluvat lintulajit: Vaarantuneet (Vulnerable) o Pikkutikka, yksi reviiri Kirkkokallion länsiosassa ja sama reviiri jatkuu tien länsipuolelle, jossa pikkutikka myös kuultiin. Silmälläpidettävät (Near threatened) o Kottarainen, yksi yksilö lennossa kerrostalon pihalla. Reviiriä ei havaittu. Lintudirektiivin lajit o Pyy, vain ulosteita havaittiin Kirkkokallion länsirinteen metsässä, melko lähellä kallion lakea. Mahdollisesti oleskellut alueella vain talvella. Pikkutikan reviirin sijainti on esitetty kuvassa 8. Kuva 12. Pikkutikan reviirin sijainti kesällä 2007. Punaiset pisteet ovat havaintopaikkoja, katkoviivalla on rajattu todennäköinen reviirin alue.
4.3. Tulosten tarkastelu Hongiston alueen linnusto on melko monipuolinen sekoitus asutuksen, kallioiden ja toisaalta metsäalueiden lajistoa. Alueella havaitut silmälläpidettävät tai lintudirektiivin liitteen 1 lajit ovat suhteellisen tavallisia lajeja. Pikkutikkoja on koko Suomessa arvioitu olevan 1990-luvulla noin 5000 paria (Väisänen ym. 1998). Pikkutikat pesivät lahoja lehtipuita sisältävissä metsiköissä, mielellään viljelyaukeiden ja vesistöjen tuntumassa. Kottarainen saattaa pesiä alueella. Suomen kottaraiskanta laski voimakkaasti 1980-1990- luvuilla, mutta viime vuosina kottarainen on runsastunut Etelä-Suomessa (Tiainen ym. 2007). Laji on riippuvainen niityistä ja pelloista. Lisäksi kottarainen tarvitsee pöntön tai luonnonkolon pesäpaikakseen. Metsästettäviinkin lajeihin kuuluva pyy saattaa kuulua alueen linnustoon, mutta nyt havaittiin vain jätöksiä. Pyylle sopivinta metsää on Kirkkokallion länsirinteen metsä. 4.4. Suositukset Alueelta ei löytynyt linnuston kannalta ehdottomasti säilytettäviä paikkoja. Linnustoselvityksen perusteella ainoastaan pikkutikan reviiri Kirkkokallion jyrkässä länsirinteessä suositellaan säästettäväksi.