1 LIITE 1. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeen väliraportti Paula Korkalainen Väliraportti 9/2013: 1. Mitkä olivat hankkeen taustalla vaikuttaneet keskeiset tarpeet? 1) Vammaisten lasten ihmisoikeudet arvokkaan elämän perustana. - YK:n ihmisoikeussopimus. 2) Perheiden tarpeet. - Palaute perheiltä. Ammattilaisten havaintojen johtopäätökset. 3) Puutteet perhehoitopalvelujen tarjonnassa. - Palaute perheiltä. Ammattilaisten havaintojen johtopäätökset. Palveluista vastuussa olevilla ei mahdollisuutta tarjota perhehoitoa, koska perhehoitajia ei ollut. 2. Mitkä ovat hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimintamuodot? 1) Kehittää Keski-Suomeen hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain avo- ja sijaishuollon sekä vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina 2) Lisätä vammaisia lapsia hoitavien perhehoitajien määrää ja vahvistaa heidän osaamistaan siten että he kykenevät vastaamaan vammaisten lasten lastensuojelun ja sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevän lyhytaikaisen hoidon tarpeisiin. Osatavoitteet 1. Kehittää asiantuntijamalli tukemaan perhehoitoa. 2. Kehittää vammaisten lasten yksilöllisiin kehityksellisiä ja hyvinvointia tukevia menetelmiä 3. Asiantuntijatoimintamallin levittäminen ja juurruttaminen 4. Lisätä sosiaalisen median käyttöä tukemaan vuorovaikutusta yhteisöissä. 3. Mitkä ovat hankkeen tärkeimmät tuotokset? 3.1. Palveluiden kehittäminen Järjestetty kaksi maakunnallista aloitusseminaaria 2011 syksyllä - toinen Jyväskylässä Lapsen oikeuksien päivän teemalla ja toinen Jämsässä 2012 tammikuussa lapsen oikeuksien teemalla. Tehty BIKVA -arviointi Vammaispalvelusäätiön Vanamon perhehoitoyksikön vanhemmille ja vammaispalvelusäätiön työntekijöille 2012.
2 Järjestetty yhdessä Lapset ja Perheet Kaste hankkeen kanssa läheisväkivallan ehkäisemisestä seminaari-/koulutussarja viidellä paikkakunnalla maakunnassa 2012. Käynnistetty työpajasarja 2012 keväällä neljällä seutukunnalla teemalla Vammainen lapsi ja perhe palveluissa. Tilaisuuksia oli yhteensä 12. Tavoitteena oli saattaa yhteen vammaisen lapsen ja perheen palveluissa toimivia pohtimaan keskeisiä kehittämistä vaativia tarpeita sekä vahvistaa samanaikaisesti osaamistaan kasvatuskumppanuudesta, ratkaisukeskeisestä työtavasta ja sopia vastuista kehittämistavoitteisiin pääsemiseksi. Järjestetty moniammatilliselle ryhmälle kasvatuskumppanuuskoulutusta 2012. Tavoitteena lasten, vanhempien ja ammattilaisten vuorovaikutuksen ja kumppanuuden parantaminen. - Uusi työote. Osallistujia 13. Osallistuttu kehitysvammaisten laatuvaliokunnan kehitysvammaisten asumisen laatuvaliokunnan KVANK:n lasten jaoksen laatutyöhön 2012-2013. Järjestetty Studia Generalia luentotilaisuuksia perhehoidon infojen yhteydessä vuosittain keväisin ja syksyllä Jyväskylässä. Verkostoiduttu maakunnallisesti ja valtakunnallisesti vammaisten lasten palveluiden kehittäjien sekä lastensuojelun kehittäjien kanssa. Lisäksi verkotuttu ja tutustuttu Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön, Eskoon erityishuoltopiirin toimintatapoihin, Eteva kuntayhtymän, Rinnekodin ja Honkalampi -säätiön toimintaan. Käyty esittäytymässä sosiaali- ja terveysministeriössä (hallitusneuvos Jaana Huhta), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (Arja Hastrup, Marjatta Kekkonen, Mikko Oranen) ja solmittu yhteistyökontakteja lapsiasiavaltuutetun Maria-Kaisa Aulan kanssa, Kehitysvammaliiton toimijoiden ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön sekä Vammais-Kasteen ja Lapset ja perheet Kaste-hankkeen toimijoiden kanssa. Aloitettu yhteistyö Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa. Tutustuttu Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön kaikkiin toimintoihin ja keskeisiin kuntatoimijoihin ja järjestöihin. Perustettu työryhmiä hankkeen suunnittelua, arviointia ja perhehoidon kehittämistä varten: mm. tukiryhmä, työrukkanen, perhehoidon kehittämistyöryhmä. Järjestetty koulutusta dialogisesta asiakkaiden kohtaamisesta ammattilaisten vuorovaikutustaitojen ja osaamisen vahvistamiseksi 2013. Lastensuojelun ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittämiseksi järjestetty lastensuojelulakipainotteinen seminaari Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle 25.1.2013. Pilotoitu vammaisten lasten sisaruksille viikonlopputapaamisen ohjelma. asiantuntijapsykologin kanssa ja perheiden kanssa sisarusten huomioimiseksi. Osallistuttu THL:n vammaispalveluiden käsikirjan kirjoittamiseen (9.8.2013 julkaistu). Osallistuttu maakunnallisiin Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Koske) järjestämiin ja koordinoimiin työryhmiin. Osallistuttu Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön väkivalta -tutkimuksen ohjausryhmään. YTRY -verkoston kokouksiin (YTRY vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä verkosto) sekä tutustuttu Leijonaemojen ja Jaatisten toimintaan.
3 Osallistuttu valtakunnallisiin lastensuojelun ja kehitysvamma-alan sekä THL:n ja Kosken vuotuisiin seminaareihin ja päiviin. Järjestetty 12.9.2013 Tulevaisuuden muistelu työpaja teemalla Millaisia ovat vammaisten lasten ja perheiden palvelut tulevaisuudessa? 3.2. Perhehoidon kehittäminen Selvitetty Keski-Suomen vammaisten lasten ja perheiden palveluiden tilaa, haastattelemalla kuntien vammaispalveluiden ohjaajia ja vastuuhenkilöitä sekä vammaisia hoitavia perhehoitajia perhetapaamisten yhteydessä. Päivitetty ns. yhteisöverkko Sonetten perhehoitaja -lista, jossa tietoa vapaista perhehoitopaikoista. Tehty kysely 2012-2013 kuntien vastuuhenkilöille perhehoidon tilasta, perhehoitajien määrästä ja perhehoidon tarpeista yhdessä aluehallintoviraston Kosken ja Keski- Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa (n=21 kuntaa/22). Tehty kysely 2013 maakunnan perhehoitajille perhehoitajien paikkatilanteesta ja tuen tarpeista (n=25). Tehty kysely 2013 kesällä perhehoitoa käyttäville vanhemmille heidän kokemuksistaan perhehoidosta (kesken n=13). Järjestetty Perhehoidon seminaari Hyvää perhehoitoa 21.5.2013 ja perhehoitajien ja vammaispalveluista vastaavien työtapaaminen 17.9.2013. Järjestetty useita infotilaisuuksia uusien perhehoitajien rekrytoimiseksi useilla eri paikkakunnilla. Mukana näissä ollut myös kuntien vammaispalveluiden ohjaajia ja Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö sekä perhehoitajia. Tiedotettu uusien perhehoitajien rekrytointitarpeista kaikissa hankkeen tilaisuuksissa, lehti-ilmoitteluin, sähköisen median kautta sekä erilaisten julkaisujen kautta. Osallistuttu KeVa ennakkovalmennusmateriaalin valmistamiseen Perhehoitoliiton kanssa. Koeponnistettu Perhehoitoliiton KeVa -materiaalia sekä osallistuttu tekstin ja materiaalin työstämiseen. KeVa -valmennus käsittää 7 iltaa, perhetapaamiskäynnit, loppukeskustelut valmiuksien saavuttamisesta. Valmisteltu perhehoidon tukitoimien kehittämiseksi mm. mentoritoiminnan käynnistymistä ja työhyvinvointi ja jaksaminen pilottia (2013-2014). Osallistuttu Perhehoitoliiton valtakunnallisille päiville ja toimijaverkoston työkokouksiin. Välitetty tietoa uusista perhehoitajista ja tietoa ns. vanhojen hoitajien vapaista hoitopaikoista kuntiin. Valmisteltu perhehoitajien rekisteriä ja vapaiden hoitopaikkojen rekisteriä Avin ja tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeiden perusteella. Koulutettu kaksi KeVa -ennakkovalmennusta tekevää kouluttajaparia, jotka ovat valmentaneet yhteensä kuusi ryhmää 2012-2013 (yli 40 osallistujaa). Osallistuttu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa valtakunnalliseen Ajoissa kotiin kampanjaan 17.9.2013 (Perhehoitoliitto, Emma ja Elias ohjelma; SISUKAS projekti, Keski-Suomen sijaisvanhemmat, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Pelastakaa lapset)
4 3.3. Osaamisen vahvistaminen Järjestetty teemailtapäiviä ja muita koulutustilaisuuksia Arjen eväät teeman puitteissa vanhemmille ja ammattilaisille ajankohtaisista teemoista, joita tarvitaan vammaisten lasten kanssa toimittaessa. - Tavoitteena osaamisen vahvistaminen vaativia asiakastilanteita varten esimerkiksi vuorovaikutusleikki ja haastava käyttäytyminen Järjestetty kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukemiseen tarkoitetun videoavusteisen VIGmll menetelmän koulutus 2012-2013 (12 osallistujaa). Tavoite lisätä ohjausta vammaisten lasten ja vanhempien hyvän kommunikaation ja vuorovaikutuksen parantamiseksi ja kiintymyssuhteen parantamiseksi. 3.4. Sosiaalisen median käyttöönottaminen Julkaistu kotisivut ja tiedotettu blogikirjoittamisen kautta www.arvokaselama.fi ja Facebookissa sekä Twitterillä. Arvokas elämä tiedote julkaistaan muutaman kerran vuodessa: menneet tapahtumat ja tietoa tulevista tilaisuuksista ja kehittämisen etenemisestä. Tiedotettu runsaasti hankkeen etenemisestä ja teemoista sähköpostitse laajoilla jakelulistoilla. 4. Mitkä ovat hankkeen keskeiset tulokset? Miten niitä on mitattu? 4.1. Luotu perusta maakunnalliselle koordinoinnille - perhehoitoyksikölle: perhehoidon kehittämistyöryhmän työskentelyn pohjalta 2012-2013 tekeillä esitys perhehoidon koordinoimiseksi hankkeen jälkeen Keski-Suomessa. Esitys periaatepäätöksen tekemistä varten menossa Keski-Suomen sosiaalijohdon työkokoukseen 8.11.2013. Työryhmien, työpajojen, koulutusten ja seminaarien kautta on luotu yhteinen palvelun käyttäjien, tuottajien ja kuntien vammaispalveluista vastuussa olevien työntekijöiden ymmärrys ja tahtotila saada vammaisten perhehoidolle pysyvä, selkeä rakenne ja toimintamalli Keski-Suomeen perhehoidon määrän ja saatavuuden turvaamiseksi sekä laadun hallintaa varten. Maakunnallinen perhehoitoyksikkö. Esityksen mukaan Keski-Suomen kehitysvammaisten ja toisessa vaiheessa ikäihmisten perhehoitoyksikkö perustetaan vaiheittain 2014-2016 vastaamaan koko Keski-Suomen vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon toiminnasta ja käytäntöjen kehittämisestä. Toiminta perustuu vammaisten henkilöiden osalta perhehoitaja-, kehitysvamma-, vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakiin sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksiin ja ohjeistuksiin. Perhehoitoyksikkö tekee yhteistyötä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa. Henkilöstö. Yksikössä on kaksi koordinaattoria, joista toinen toimii vammaisten perhehoidon vastuuhenkilönä (esimerkiksi 1.8.2015 alkaen saattaen vaihdon aikana) ja toinen ikäihmisten perhehoidossa (1.1.2016 alkaen).
5 Hallinnointi. Hallinnointivaihtoehdoiksi on esitetty maakunnallista mallia, isäntäkuntamallia, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta tai Keski-Suomen vammaispalvelusäätiötä. Maakunnan laajuisen toimintansa vuoksi perhehoitoyksikön luonnollinen sijoittumispaikka voisi olla 2013 osa sosiaali- ja terveyspalveluiden. maakunnallista osaamiskeskusta ja konsultaatiotoimintaa 2017 alkaen. Arvokas elämä 2 -jatkorahoituksen tuella toiminnan kehittämiseen olisi näin olleen riittävästi aikaa. Vuoden 2016 siirtymävaiheen rahoituksesta tulisi kuitenkin huolehtia yhteisvastuullisesti ennen siirtymää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisua Maakunnallisen perhehoitoyksikön tehtävänä olisi tarjota Keski-Suomen kunnille perhehoidon palveluita, koordinoida yhteistyötä ja kehittää toimintamallia eteenpäin. Kustannukset. Perhehoitoyksikön toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan kuntien kesken. Kustannusjakoperusta selvitetään ja sen valmistelemiseksi kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja. Maksuosuuksien jako perustuu esimerkiksi asukaslukuun tai kehitysvammaisten prosentuaaliseen määrään. Perhehoitoyksikön kuntaosuudet tarkistetaan vuosittain. Perhehoitoyksikkö osana Sote -uudistusta sijoittuisi osaksi laajempaa Sote -kokonaisuutta ja olisi osa maakunnan yhteisesti hoidettua erityispalvelukokonaisuutta. Arviointi ja ohjaus. Perhehoitoyksikön toimintaa seuraa ja arvioi kuntien tai seutukuntien edustajista muodostettu tukiryhmä. 4.2. Kyselyt perhehoidon tilan ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi Kuntakysely: Vammaisten perhehoidon tila Keski-Suomessa: Webropol kysely kuntien vammaispalveluiden vastaaville 2012-2013 Kysely perhehoitajille: Vammaisia henkilöitä hoitavien perhehoitajien hoitopaikkatilannekartoitus ja tuentarpeet: Webropol kysely Keski-Suomen vammaisia henkilöitä hoitaville perhehoitajille 2013 Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille: Kokemuksia perhehoidosta: Webropol kysely (opinnäytetyö JAMK) perhehoitoa käyttäville vammaisten lasten vanhemmille2013 Sonette -listan päivitys : Kartoitettu vammaisia hoitavat perhehoitajat. Luotu perhehoitajien verkosto. 4.3.Toimintamalli vammaisten perhehoidon rekrytointiin ja ennakkovalmennuksiin A. Toimintamalliluonnos pilotoinnin kautta vammaisten perhehoidon rekrytointiin ja ennakkovalmennuksiin B. Perhehoitajalain mukainen perhehoitajan tuki (ohjauskäyntien sisällön kehittäminen, mentorointi, verkottuminen, alueelliset vertaisryhmät, täydennyskoulutusten käynnistäminen, vierailut toisten perhehoitajien luokse). Kesken 30.9.2013. Hanke täydensi ja kommentoi valmisteilla olevaa KeVa -valmennusmateriaalia sekä pilotoi ja teki parannusehdotuksia materiaaliin koekäytön jälkeen 2011-2013.
6 4.4. Lapsen ja perheen arvokas arki Tekeillä DVD/opas vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kasvu ja kehitysympäristön kehittämiseksi, jossa mm. seuraavat sisällöt: o Lapsen ja perheen tukeminen vammaispalveluissa ja lastensuojelussa o Perheen kokonaisvaltainen tuki, lapsen arvokas arki, ekokulttuurisia lähtökohtia, sisarusten huomioiminen ja tukeminen, o Lapsen ja vanhempien kohtaaminen palveluissa miten puhun, että minua kuunneltaisiin miten kuuntelen että minulle puhuttaisiin jne. o Lapsen ja perheen vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukeminen o Dialoginen työote lasta tukevissa verkostoissa, o Ratkaisukeskeisyys perheen kohtaamisessa, o Moniammatillinen yhteistyö perusopetuksen oppilashuollossa, o Autismi nykyvalossa o Haastavien tilanteiden syitä ja toimintatapoja, o Theraplay - monien mahdollisuuksien menetelmä lapsen itsetunnon tukeminen, Tulevaisuuden muistelu vammaispalvelut vuonna 2020. 4.5. Muita tuloksia 30.9.3013 o ww.arvokaselama.fi kotisivut kehittämistä tukeva portaali ja tietopankki o Informatiiviset ja tietopainotteiset Arvokas elämä tiedotuslehdet: o 1/2011, 1/2012, 2/2012, 3/2012, 1/2013, 2/2013, 3/2013, 1/2014, 2/2014 o Perhehoidon infot haluatko perhehoitajaksi: Kukkakortti: Olisiko teidän perheellänne kiinnostusta ryhtyä tukiperheeksi tai perhekodiksi o Osio THL.n vammaispalveluiden käsikirjaan osioon Lapset ja perheet: kiintymyssuhteet. o Keski-Suomen kuntien vammaispalvelun työntekijöiden verkosto ja yhteisöllisyys vahvistunut. o Koulutettu kaksi KeVa kouluttajaparia, jotka toimivat KeVa ennakkovalmennusten valmentajina. Valmennettu kuudella kursilla yhteenvä n. 45 uutta perhehoidosta kiinnostunutta henkilöä Keski-Suomeen. = KeVa -valmennus turvattu Keski-Suomessa. o Perhehoito tunnetaan vähitellen. Tehty perhehoitoa tunnetuksi järjestämällä infotilaisuuksia ja kerrottu kaikissa hankkeen tilaisuuksissa perhehoitajien tarpeista: vaikutus näkyy hitaasti tulevina vuosina. o VIGmml menetelmän käyttö lisääntynyt: Valmennettu VIG mll menetelmän käyttöön 12 kenttätyöntekijää, jotka ovat ottaneet menetelmän käyttöön ohjatakseen ja lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta. o Osaaminen vahvistunut ja syventynyt: Vahvistettu uusilla työvälineillä vammaisten vanhempia kohtaavien ammattilaisten vuoropuheluosaamista sekä kasvatuskumppanuus koulutusprosessien kautta että Dialoginen työote valmennusten kautta.
7 Palaute: asennoituminen ja toimiminen yhteistyössä siirtynyt esimiespalautteen kautta työhön. Arvokas elämä hanke on ollut apu ja tuki arjen käytännön tasolle, mitä monet muut hankkeet eivät ole olleet (vammaispalveluiden esimies). Lisäksi vahvistettu vanhempien ja ammattilaisten menetelmällistä osaamista järjestämällä teemapäiviä ja prosessikoulutuksia vammaisuuteen liittyvistä teemoista: autismi, haastava käyttäytyminen. o Vammaisten perhehoitajien ryhmämuotoinen työhyvinvointia tukeva pilotti käynnissä 2013-2014. Ryhmä pohtii perhehoitajien jaksamiseen liittyviä asioita ja luo pilotoinnin kautta toimintamallia laajemminkin käyttöönotettavaksi. Valmis kesällä 2014. Palaute: Hankkeen kaikissa tilaisuuksissa (työpajat, seminaarit, teemailtapäivät, koulutuspäivät, prosessikoulutukset jne.) on kerätty palaute lomakkeella. Lisäksi kaikissa työryhmissä on keskusteltu hankkeen toiminnoista ja toteutetuista tilaisuuksista jälkeenpäin. Palaute on ollut 90 % hyvää. Hanke on koettu erittäin tarpeellisena ja järjestetyt tilaisuudet omaa osaamista vahvistavina tai esiin nostetut teemat tärkeinä. Tilaisuudet ovat toimineet myös jaksamista tukevina ja työnohjauksellisina. Perhehoitajat ovat kokeneet työnsä arvostuksen nousevan ja se on nostanut perhehoitajien ammatillista itsetuntoa. Hanke on vastannut olemassaolollaan myös perhehoitajien tarpeeseen verkottua ja saada tukea tehtävässä toimimiseen. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeessa on luotu hyvä perusta jatkaa yhteiskehittämistä vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi. Arvokas elämä hankkeen tekemää työtä arvostetaan ja osallistujamäärät ovat lisääntyneet vuoden 2013 aikana hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa. 5. Mitkä ovat hankkeen keskeiset vaikutukset ja miten niitä mitattiin? 5.1.Perhehoitoa koskevan tiedon ja kehittämistarpeiden lisääntyminen. Uskon vahvistuminen perhehoidon mahdollisuuksista vastata tulevaisuuden palveluiden tarpeisiin: Hanke on saanut aikaan laaja-alaista keskustelua perhehoidon asemasta ja kehittämistarpeista. Hankkeessa on haastatteluin ja erilaisin selvityksin koottu runsaasti tietoa perhehoidon toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Hankkeen myötä on saatu uskoa kehittää perhehoidosta uusi vaihtoehtoa kehitysvammaisten asumiselle. Lisäksi on nähty tarpeellisena yhdistää kaikkien perhehoitoa järjestävien voimavarat ja luoda perhehoidolle oma keskusyksikkö jatkokehittämistä varten. Perhehoidon laadun kehittämisen myötä uskotaan että Keski-Suomi voisi tulevaisuudessa olla perhehoidon maakunta. 5.2. Asiakaslähtöisyys palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa on nostettu esiin erityisesti asiakaslähtöinen kehittäminen ja palveluiden järjestäminen. Asiakaslähtöisyys ei vielä toteudu optimaalisesti ja asiakkaiden rooli palveluiden kehittämisessä ei ole vielä vakiintunut. Asiakkaiden aktiivisempaa roolia ehkä vierastetaan eikä synergiaetua osata
8 vielä hyödyntää. Hanke on pyrkinyt tarjoamaan työvälineitä dialogisten työtapojen harjoittamiseen, mutta palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tässä ollaan vielä alussa. 5.3. Dialogiset työtavat. Hankkeen aikana on havaittu dialogisempien työtapojen käyttöönottamisen auttavan asiakkaita ja ammattilaisia saavuttamaan paremman yhteisymmärryksen palvelutilanteessa. 6. Mitkä olivat hankkeen suurimmat ongelmat ja haasteet? Miten ne ratkaistiin? Hankkeen laajat ja isot tavoitteet. Teemat lomittuvat kuitenkin toisiinsa ja ovat läsnä joka tapauksessa kokonaisuudessa joten kokonaisuus on ollut ehjä. Perhehoito on hyvin hajanainen ja verkottumista ei juurikaan ole ollut aikaisemmin. Perhehoitajien löytäminen on ollut aikaa vievä operaatio: 2 vuotta 2011-2013! Sitoutuminen yhteistyöhön! Vammaispalveluilla ja lastensuojelulla ei ole yhteistyöperinnettä joten hankkeella on ollut vaikeuksia saada em. toimijoita saman pöydän ääreen. Moniammatilliset kehittämisryhmät ovat uutta. Myöskään perhehoitajat eivät ole ryhmäytyneet vaan ovat toimineet omillaan. Laadun kehittämisen vuoksi ja valvonnan lisäämiseksi on tulevaisuuden tavoitteena lisätä keskinäistä yhteistyötä ja yhteisöllistä kehittämistä. Sitoutuminen kehittämiseen! Johto ei ole mieltänyt kaikissa kunnissa sitoutumisen merkitystä ja luvan antamisen/kehittämiseen motivoinnin merkitystä hyödyntää hankkeen resurssit. On oltu mukana, mutta ei kuitenkaan sitouduttu intensiivisesti tavoitteelliseen kehittämiseen; esim. työryhmään osallistuminen olisi perustyöstä pois. Näkynyt poissaolona ja henkilöiden vaihtumisina. Sitoutuminen yhteisöllisyyteen! Yhteistyö on ollut hajanaista ja johdonmukaisempi määrätietoinen toimintapa tukisi perhehoidon kehittämistä. Kuntien toimintaympäristöjen levottomuus - kuten sote -uudistuksen viivästyminen ja ristiriitaisuus, kuntaliitokset, kuntien sisäiset organisaatiouudistukset ovat hidastaneet prosesseja ja aiheuttaneet viimehetken peruuttamisia osallistumisille eri tilaisuuksiin. Kehittämisprosessien hitaus ja sovittaminen muuhun arkiseen toimintaan henkilöstön työpaineissa. Työryhmien tapaamisvälit eivät voi olla lyhyet, koska on muutakin perustyötä tehtävä eikä pääse lähtemään kehittämistyöryhmiin. Perhehoitajien määrän lisäämiseksi on tehtävä paljon työtä. Jyväskylästä on ollut vaikea löytää perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneita perheitä. Muiden perhehoitoa järjestävien kokemuksen mukaan perheet lähtevät mukaan hitaasti ja harkiten.
9 7. Mitä lupaavia käytäntöjä hankkeessa saatiin aikaiseksi ja miten niiden toimivuutta on analysoitu? 1.9.2013 tilanteen mukaan KeVa -valmennus on hyvä toimintamalli perhehoidon ennakkovalmennukselle (pilotoitu ja koeponnistettu). Perhehoitajien verkosto: Perhehoitajat haluavat verkottua ja osallistua vertaistoimintaan. Mentoroinnin ja perhehoitajien tuen mallinnus: Mentorointi pilotti käynnistymässä vuoden 2014 alusta. Työpajatoiminta hyvä vaihtoehto perinteiselle koulutukselle ja osallistaa kenttäväkeä tuomaan kokemuksiaan. Työpajoissa opitaan toinen toisilta (hiljainen tieto) ja omaksutaan uutta ymmärrystä yhteisen reflektion kautta => uudenlainen asiantuntijuus. Asiakkaiden mukaan ottaminen suunnitteluun ja kehittämiseen on saanut arvostusta asiakkailta: tulee kuulluksi! Perhehoitajien mukaan ottaminen suunnitteluun ja kehittämiseen on saanut arvostusta ja kiitosta perhehoitajilta. Vaikuttaa perhehoitotyön arvostuksen nousemiseen ja ammatillisen identiteetin vahvistumiseen. Uusien perhehoitajien valmennuksissa on hyvänä koettu jo toimivien perhehoitajien mukana oleminen kouluttajaperhehoitajan lisäksi. Arjen tilanteiden pohtiminen yhdessä kokeneiden kanssa auttaa orientoitumaan tulevaan tehtävään ja tutustuttaa sekä luo yhteisöllisyyttä maakunnan perhehoitoon. Ohjauskäynnit perhehoitajien kotiin ovat toivottuja ja vastaisivat myös valvonnan (toimeksiantajat, AVI) tarpeisiin: Tuettu perhehoitaja on myös valvottu hoitaja! 8. Miten hankkeen tuloksia ja lupaavia käytäntöjä on juurrutettu? KeVa -ennakkovalmennuksen toimintamalli toimii, mutta vaatisi vielä kriittistä tarkastelua ja päivittämistä. 1.9.2013 ei ole vielä voitu juurruttaa, koska useat toiminnot ovat pilottivaiheessa, jota jatkuu keväälle 2014. Hankkeen tuloksien ja lupaavien käytäntöjen juurruttamiseksi anotaan jatkorahoitusta 1.7.2014-31.12.2015. 9. Miten hankkeen tuloksia ja lupaavia käytäntöjä voitaisiin hyödyntää laajemmin yhteiskunnassa? Onko hyödyntämisestä jo näyttöä? Perhehoidon toimintamalli rekrytointi, KeVa valmennus, rekisteri ja perhehoitajan tuen muodot ovat hyödynnettävissä myöhemmin muuallakin Suomessa.
10 Erilaisin menetelmin kerätty tieto kokemusasiakkaiden, perhehoitajien ja kuntien vammaispalveluista vastaavien henkilöiden kokemuksista on hyödynnettävissä/yleistettävissä valtakunnallisesti. Olemme välittäneet tietoa perheiden tarpeista ja palveluiden riittämättömyydestä STM:lle ja THL:lle lakimuutos- ja ohjeistuksen tarpeista. Hankkeen tuloksia ja lupaavia käytäntöjä tullaan esittelemään mm. Perhehoidon valtakunnallisilla päivillä 11/2013 Helsingissä, työpajassa 1/2014 valtakunnallisilla sosiaalihuollon päivillä Jyväskylässä. Työpajatoiminta ja moniammatilliset tapaamiset (asiakasnäkökulma, ammattilaisten näkökulma, poliittishallinnollinen näkökulma ja organisatorinen näkökulma) olisivat hyvä mahdollisuus laaja-alaiselle kehittämiselle; mukaan kehittämiseen jo ideointivaiheeseen >> tyytyväisyys osallisuudesta ja kokemuksen välittämisestä! Hankkeen oppimista tukevat työtavat: työpajat, reflektiiviset keskustelut, prosessikoulutusmallit, kouluttajien/valmentajien toiminta (kokemusasiantuntijana kokenut perhehoitaja ja alan koulutettu asiantuntija- ammattilainen). 10. Mikä on hankkeen keskeisin anti ja miten se näkyy järjestönne toiminnassa tulevaisuudessa? Jäikö hankkeessa jotakin merkittävää kesken? Perhehoidon rakenteen vahvistaminen ja toimintamallin luominen perhehoidon saatavuuden ja riittävyyden sekä laadun hallintaa varten = perhehoitoyksikkö. Perhehoitoyksikön käyttöönottaminen vaatisi vielä lisää ponnistuksia käynnistää konkreettinen maakunnallinen yhteistyö: sopimukset, kustannusten jako, toimintatavat ja toimintaohjeen vakiinnuttaminen, perhehoitoprosessin tarkentaminen ja työn- ja vastuiden jakaminen sekä pelisäännöistä sopiminen. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö suosittelee perhehoidon koordinointia kuntien keskeisenä yhteistyönä edellä esitetyn mallin mukaisesti Arvokas elämä hankeajan jälkeen luodun toimintamallin mukaisena toimintana. Kumppanuusyhteistyön merkityksen oivaltaminen asiantuntijuuden vahvistamiseksi. Haemme jatkorahoitusta luodun toimintamallin juurruttamiseksi ja käyttöönottamiseksi ajalle 1.7.2014 31.12 2015.