S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT BA Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.1.01 P1765
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17 1 (8) 5.1.01 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1.1 Suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet... 1. Projektin organisaatio... 1. Käsitteitä... MITOITUS JA TOIMIVUUSTARKASTELUT....1 Hulevesimalli.... Mitoitussateet.... Mallinnuksen tulokset... HULEVESIEN LAATU JA VAIKUTUKSET ALAJUOKSULLA... 7 YHTEENVETO JA SUUNNITTELUN JATKAMINEN... 7 Liitteet LIITE 1 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelmakartta 1:00 (A1) 5.1.01 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie, PL 9, 00601 Helsinki Puh. 010 90, fax 010 9 01, www.fcg.fi Y-tunnus 1-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17 (8) 5.1.01 BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT 1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet Tämän selvityksen tarkoitus on mitoittaa ja varmistaa hulevesien hallinta yleissuunnitelmatarkkuudella Bastukärr I kaava-alueen Keravantien eteläpuolisella alueella. Selvityksessä on huomioitu olemassa olevan SOK:n toiminta Keravantien varressa, ns. PTDC-hanke ja siihen liittyvä asemakaavan muutos sekä alkuperäisen asemakaavan osoittamat toiminnot alueen länsireunassa. 1. Projektin organisaatio 1. Käsitteitä Tarkastelu on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut Perttu Hyöty ja pääsuunnittelijana Lauri Harilainen. Työn tilaaja on Sipoon kunta. Yhteyshenkilönä Sipoon kunnasta on projektissa Jarkko Lyytinen. Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Sadannan toistuvuudella tarkoitetaan tietyn sadetapahtuman keskimääräistä toistumisaikaa ja se ilmoitetaan yleensä muodossa 1/Xa. Suomessa esimerkiksi hulevesiviemärit mitoitetaan yleensä keskimäärin kerran kahdessa vuodessa (1/a) toistuvan rankkasadetapahtuman aiheuttaman virtaaman mukaan. MITOITUS JA TOIMIVUUSTARKASTELUT.1 Hulevesimalli Suunnittelualueen hulevesijärjestelmän toimivuutta ja riittävyyttä tarkasteltiin tässä työssä laaditun hulevesimallin avulla. Mallinnus suoritettiin FCG SWMM -ohjelmalla (Storm Water Management Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologisen valuma-aluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Mallin pohjana on Bastukärr II kaava-aluelle laaditun hulevesiselvityksen yhteydessä rakennettu hulevesimalli, joka laajennettiin tässä lisätarkastelussa kattamaan Bastukärrin I-kaava-alue Keravantien eteläpuolella sekä siihen liittyvä kaavamuutosalue (Bastukärr ). Mallin tarkempi kuvaus on esitetty aiemmin laaditussa hulevesivelvityksessä 1. Ote laajennetusta hulevesimallista on esitetty kuvassa 1. 1 Bastukärr II työpaikka-alueen hulevesi ja pinnantasaussuunnitelmat. Luonnos. 9.05.01. FCG FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie, PL 9, 00601 Helsinki Puh. 010 90, fax 010 9 01, www.fcg.fi Y-tunnus 1-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17 (8) 5.1.01. Mitoitussateet Kuva 1. Ote hulevesimallista, mallinnettu tilanne alueen rakentumisen jälkeen. Mitoitussateet ovat vastaavat aiemmassa työvaiheessa tehtyjen tarkastelun kanssa. Hulevesiviemäriverkostossa pahin hetkellinen tulvatilanne syntyy lyhytkestoisella, intensiteetiltään suurella rankkasateella silloin, kuin usean osavaluma-alueen huippuvirtaamat esiintyvät samanaikaisesti samassa verkoston osassa. Sen sijaan esimerkiksi hulevesialtaissa pahimman tulvatilanteen aiheuttaa yleensä pitkäkestoisempi rankkasade, jonka sademäärä on suuri. Mallinnuksessa käytetyt, Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) loppuraportin mukaiset, mitoitussateet 1 km aluesadannalle on koottu taulukkoon 1. Aaltonen, J. ym. 008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö, 1. 1 s. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie, PL 9, 00601 Helsinki Puh. 010 90, fax 010 9 01, www.fcg.fi Y-tunnus 1-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17 (8) 5.1.01 Taulukko 1. Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat (1km ). Kesto Toistuvuus Keskim. intensiteetti Sademäärä 15 min 1/100a 1, mm/min l/s*ha 1 mm 0 min 1/a 1,08 mm/min 180 l/s*ha mm 60 min 1/1a 0,0 mm/min l/s*ha 1 mm 1/100a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 6 mm h 1/10a 0,18 mm/min 0 l/s*ha mm 1/100a 0,7 mm/min 6 l/s mm 6 h 1/10a 0,11 mm /min 19 l/s mm Tarkasteluissa on keskitytty harvinaisten sadetapahtumien aiheuttamien vaikutusten selvittämiseen, jolloin voidaan olla varmoja järjestelmän toiminnasta tavanomaisemmilla sateilla sekä myös varaudutaan mahdollisiin ilmastonmuutoksen sademääriä ja rankkuutta lisääviin vaikutuksiin.. Mallinnuksen tulokset..1 Virtaamat Keravanjoen suuntaan Bastukärr III:n kaavamuutosalueen (PTDC logistiikkakeskus) hulevedet on esitetty johdettavan viivyttävien avo-ojien kautta alueen länsireunaan jo rakennettuun hulevesien tasausaltaaseen. Hulevesimalliin lisättiin ehdotetut viivytystilavuudet PTDC:n tontille (yhteensä 6000 m³) sekä jo rakennetulta SOK:n tontilta tuleville hulevesille uomissa ja painanteissa oleva noin 00 m³:n viivytystilavuus. Molempien tonttien osalla on myös esitetty varaukset mahdollisesti tarvittaviin viivytyskapasiteettien lisäämiseen; korttelin 700 tontin 1 (SOK) suunnalla 8000 m³ ja PTDC:n tontilla 10000 m³ asti. Pohjakartan perusteella malliin asetettiin länsireunan ison tasausaltaan purkutasoksi +9, ja suurimmaksi pinnankorkeudeksi +1,0, jonka jälkeen altaan ylivuoto ohjataan itään avo-ojassa kohti Ruddamsbäckeniä. Tonttikohtaisten viivytysrakenteiden purku mitoitettiin siten, että altaat/ojat tyhjenevät noin 1 tunnissa. Länsireunan ison viivytysaltaan purkuputkeksi oletettiin 0B putki, 1 % kaltevuudella ojaan, jossa ei esiinny padotusta. Kuvissa ja on mallinnetut purkuvirtaamat Keravanjoen suuntaan Parmanojaan ja vesimäärä länsireunan isossa altaassa. Punaisella värillä on esitetty 0 minuutin keskimäärin kerran vuodessa tapahtuva (mm) ja sinisellä keskimäärin kerran 100 vuodessa tapahtuva pitempikestoinen sadetapahtuma (h, mm). Kuvassa 1 purkujärjestelmänä on nykyinen 0B putki, jolloin huippuvirtaama Parmanojaan h (1/100a) sateella on hiukan yli 0 l/s. Alemmassa kuvassa mallinnettiin esimerkki purkujärjestelystä, jossa altaan purkuputkena on NS 00 mm putki ja sen yläpuolella NS mm ylivuoto putki. Tällä järjestelyllä huippuvirtaama pienenee hiukan yli 00 l/s:ssa h (1/100a) sateella. Maksimi vesimäärä altaassa jää molemmissa tapauksissa alle 0 000 m³. Purkujärjestelyä muuttamalla voidaan altaan varsin suurta kapasiteettia hyödyntää tehokkaammin. Tilanteessa, jossa poikkeuksellisen sateen tai tonttikohtaisten viivytysjärjestelmien pettäessä altaan pinta nousisi maksimitasoon noin kahteen metriin, olisi maksimipurkuvirtaama 0 B putkella noin 700 l/s. Edellä esitetyllä järjestelmällä purkuvirtaama putoaisi noin 0 l/s ilman että altaan tyhjenemiseen kuluva aika kasvaisi merkittävästi. Hulevesien runkoviemärit ja viivytys. Luonnos.175. Pohjatekniikka Oy. 16.11.01 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie, PL 9, 00601 Helsinki Puh. 010 90, fax 010 9 01, www.fcg.fi Y-tunnus 1-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17 5 (8) 5.1.01 Kuva. Purkuvirtaamat Parmanojaan ja vesimäärä länsireunan altaassa purkuputken ollessa 0B. Kuva. Purkuvirtaamat Parmanojaan ja vesimäärä länsireunan altaassa purkautumisen tapahtuessa säädeltynä. Länsireunan altaan ja tonttien viivytyskapasiteetti on mittava. Edes keskimäärin kerran 00 vuodessa toistuvalla h sateella (yht. 55,mm) altaaseen jää runsaasti tilaa (täyttöaste 55%). Tämä tarkoittaa sitä, että länsireunan altaasta suunniteltua tulvareittiä tarvitaan erittäin harvoin. Mallilla laskettiin järjestelmän käyttäytyminen kahdessa erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa. Porin 007 rankkasadetulvia (noin 10 mm tunnin aikana) sekä Suomen vuorokauden sade-ennätystä vastaavissa tilanteissa (noin 198 mm / vrk). Tällöin altaan kapasiteetti ylittyi ja tulvareittiä pitkin kohti Ruddamsbäckeniä virtasi 800-1000 l/s. Koska tulvareitin kapasiteetin tarve ei kasva näissäkään ääritapauksissa yli 1000 l/s, voidaan reitti rakentaa tarvittaessa myös putkitettuna, kokonaan tai osittain. Tulvareitille saadaan keskimääräiseksi kaltevuudeksi noin 0,5 %, jolloin putkitettuna reitin tarvittava putkikoko olisi 1000 mm. Avouomana riittävä poikkileikkaus toteutuisi esimerkiksi pohjan leveyden ollessa 1,0 m, luiskat 1: ja uoman korkeudella 0,7... Virtaamat Ruddamsbäckenin suuntaan Hulevesimallilla laskettiin Bastukärr I -alueen Keravantien eteläpuoliselta alueelta muodostuvat virtaamat Ruddamsbäckenin suuntaan ja tarvittavat viivytystilavuudet hulevesivirtaamien tasaamiseksi. Keravantien pohjoispuolelta tulee alueelle nykyisin vähäisiä vesimääriä lähinnä tiealueelta. Tavoitteena oli tasata virtaamat yhdessä Bastukärr II alueelta purkautuvien vesien kanssa tasolle, joka ei aiheuttaisi merkittävää tulvahaittaa Ruddamsbäckenissä. Viivytettävään tilavuuteen huomioitiin tontti- ja katualueet. Tonttialueiden yhteispintaalaksi saatiin noin ha ja katualueiden noin 9 ha. Kaavaluonnoksessa on varattu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie, PL 9, 00601 Helsinki Puh. 010 90, fax 010 9 01, www.fcg.fi Y-tunnus 1-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17 6 (8) 5.1.01 alueen itäreunaan alue hulevesien hallinnan järjestämiseksi. Mallilla laskettiin tarvittava viivytystilavuus altaalle kahdella eri tonttikohtaisella viivytysvaatimuksella, 1 m³ ja m³ per 100 läpäisemätöntä pintaneliötä kohti. Katu-alueen hulevedet mallinnettiin johdettavan suoraan altaaseen. Tämän lisäksi laskettiin tarvittavat viivytystilavuudet jos tonttikohtaista viivytystä ei ole mahdollista järjestää. Taulukoihin ja on koottu itäreunan keskitetyn hulevesialtaan tarvittavat tilavuudet eri mitoitussateilla. Purkuvirtaama on rajoitettu tasoon 0 l/s. Bastukärr II -alueen hulevesien hallinnan yleissuunnittelussa oli tonttikohtaisella viivytyksellä ( m³ / 100 m² läpäisemätöntä, yhteensä 60 m³) ja keskitetyn viivytysrakenteen tilavuudella (6000 m³) saatu maksimivirtaama Ruddamsbäckeniin rajattua tasoon 700 l/s tunnin kestoisella 1/100a (6 mm) sateella. Samalla mitoituksella Bastukärr I -alueen hulevesien keskitettyyn viivytysrakenteeseen tulee varata 800 m³ tai m³ tilavuutta riippuen tonttikohtaisesta viivytysvaatimuksesta (taulukko ). Tällöin 1/100a 1h tulvatilanteessa kaava-alueilta Ruddamsbäckeniin purkautuva hulevesipiikki olisi noin 100 l/s, mitä voidaan pitää sallittavana tasona uoman arvioitu välityskyky ja tilanteen toistuvuus huomioiden. Tässä virtaamassa ei ole huomioitu Bastukärr I:n Keravantien pohjoispuolista aluetta, jonka hulevedet purkavat Ruddamsbäckenin latvalle selvästi erilleen Keravantien eteläpuolisista purkupisteistä. Jos käytetään sademäärältään vielä suurempaa mitoitussadetta (1/100a, h. mm) olisi tarvittava viivytystilavuus Bastukärr I:n itäreunan viivytysrakenteelle joko 1600 tai 8900 m riippuen jälleen tonttikohtaisesta vaatimustasosta. Samalla mitoitustasolla tulisi Bastukärr II: n yhteenlaskettua viivytystilavuutta lisätä noin 7000 kuutiolla. Taulukossa on esitetty vastaavat viivytystilavuuden tarpeet sillä erotuksella että tonttikohtaista viivytystä ei ole käytettävissä. Taulukko. Esimerkit tarvittavasta viivytystilavuudesta Bastukärr I:n Keravantien eteläpuolisella kaava-alueella ilman tonttikohtaista viivytystä Sade Tonteilla ei viivytystä Ilman allasta maksimivirtaama Ruddamsbäckeniin Altaan tarvittava tilavuus, jos purkuvirtaaman maksimi 0 l/s 1/a 0 min (mm) 0 l/s 50 m³ 1/100a 1h (6 mm) 700 l/s 100 m³ 1/100a h ( mm) 000 l/s 160 m³ Taulukko. Esimerkit tarvittavasta viivytystilavuudesta Bastukärr I:n Keravantien eteläpuolisella kaava-alueella. Sade 1/a 0 min (mm) 1/100a 1h (6 mm) 1/100a h ( mm) Tonteilla viivytetään 1m³/100 m² läpäisemätöntä Ilman allasta maksimivirtaama Ruddamsbäckeniin Altaan tarvittava tilavuus, jos purkuvirtaaman maksimi 0 l/s Tonteilla viivytetään m³/100 m² läpäisemätöntä Ilman allasta maksimivirtaama Ruddamsbäckeniin Altaan tarvittava tilavuus, jos purkuvirtaaman maksimi 0 l/s 9 l/s 1800 m³ 800 l/s 0 m³ 0 l/s 800 m³ 1800 l/s m³ 000 l/s 1600 m³ 000 l/s 8900 m³ FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie, PL 9, 00601 Helsinki Puh. 010 90, fax 010 9 01, www.fcg.fi Y-tunnus 1-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17 7 (8) 5.1.01 HULEVESIEN LAATU JA VAIKUTUKSET ALAJUOKSULLA Hulevesien laadulliset vaikutukset alajuoksulle voidaan jakaa välittömiin ja kumulatiivisiin. Välittömät vaikutukset voivat johtua virtaamapiikkien äärevöitymisestä ja siitä seuraavasta purku-uomien erodoitumisesta ja veden laadun huonontumisesta. Bastukärrin alueelle on alustavien suunnitelmien mukaan varattu viivytystilavuutta virtaamapiikkien tasaamiseksi erittäin harvinaistenkin sadetapahtumien varalle. Viivytyskapasiteetin ylittyessäkin tulvan kesto on oleellisesti pienempi järjestelmän ansiosta. Akuutit päästöt voivat aiheutua teollisuustontilta esimerkiksi onnettomuuden johdosta hulevesijärjestelmään päässeen haitta-aineen takia. Tonteille on tätä varten ehdotettu tonttikohtaisten hulevesijärjestelmien sulkumahdollisuutta onnettomuuksien varalle. Myös keskitetyt tulva-altaat voidaan varustaa suluilla siten, että kemikaalien pääsy altaista eteenpäin voidaan estää. Hulevesien pitkäaikaisen kuormituksen vaikutukset alajuoksun vedenlaatuun aiheutuvat hulevesien sisältämistä epäpuhtauksista. Varsinkin asfaltoidulta alueilla peräisin oleva hulevesi sisältää kiintoainetta, raskasmetalleja, öljyä ja erilaisia PAH-yhdisteitä. Teollisuustonteilta voi päästä ympäristöön myös toiminnasta riippuen erilaisia haittaaineita. Tonteilla, jossa on paljon liikennettä, öljynerotinjärjestelmä on tarpeellinen. Vesistöjen tilan kannalta pitkäaikainen krooninen kuormitus on haitallisempaa kuin harvoin toistuvan tulvatilanteen aiheuttama lyhytaikainen kuormituspiikki. Tästä johtuen hulevesien laadullisessa hallinnassa tulisi panostaa usein toistuvien, intensiteetiltään ja sademäärältään pienehköjen sateiden aiheuttamien hulevesien käsittelyyn. Laadullisessa hallinnassa syntypaikoilla tehtyjen toimenpiteiden merkitys korostuu, koska laadun parantaminen on helpompaa kun virtaamat ja vesimäärät ovat pienempiä. Laatua voidaan parantaa myös keskitetysti. Bastukärr II:n hulevesijärjestelmän loppuosaan on ehdotettu laajaa biopidätysaluetta, jossa käytännössä kaikki hulevesi suodatetaan maakerrosten läpi ennen purkamista Ruddamsbäckeniin. Vastaava järjestelmä esitetään toteutettavan myös Bastukärr I -alueen itäosan altaan yhteyteen. Näillä toimenpiteillä voidaan olettaa Bastukärrin alueen rakentumisen jälkeen hulevesien Ruddamsbäckeniin kohdistuvien laadullisten vaikutusten jäävän vähäiseksi. Ruddamsbäckenin uoman pituus Bastukärrin alueelta Sipoonjokeen on noin 6 km. Puron valuma-alueelle sijoittuu runsaasti maataloutta, joka on merkittävä kuormittaja kiintoaineen ja ravinteiden osalta. Koska hulevesien hallintatoimenpiteillä maankäytön aiheuttamat muutokset Bastukärrin alueelta tulevan veden laadussa ja määrässä pidetään mahdollisimman vähäisinä, ei Ruddamsbäckenin virtaamissa tai veden laadussa arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia suunnitellusta maankäytöstä johtuen. Tällöin myöskään Sipoonjoen Natura-arvoihin ei ole olettavissa koituvan merkittävää vaikutusta. YHTEENVETO JA SUUNNITTELUN JATKAMINEN Mallinnuksen perusteella ns. Bastukärr alueen tonttien ja länsireunan altaan tilavuudet ovat riittävät harvinaisillakin tulvatilanteilla. Lisäksi SOK:n ja PTDC tonttien avouomat tulee varustaa sopivilla virtaamansäätörakenteilla. Mallinnuksessa tonttikohtaisten viivytysrakenteiden purkautuminen säädettiin siten, että ne tyhjentyvät noin 1 tunnin kuluessa. Bastukärr I:n Keravantien itäpuolen altaalle laskettiin alustava mitoitus. Altaan yhteyteen olisi suositeltavaa rakentaa hulevesien laatua puhdistava biopidätysrakenne. Yhteenlaskettu viivytystarve altaalle ja biopidätysaltaalle olisi 800-1600 m³ riippuen käytetäänkö mitoituksessa 1/100a 1h vai h sadetta. Oletuksena edellä mainituissa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie, PL 9, 00601 Helsinki Puh. 010 90, fax 010 9 01, www.fcg.fi Y-tunnus 1-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17 8 (8) 5.1.01 tilavuuksissa on tonttikohtainen viivytysvaatimus 1 m³ / 100 m² läpäisemätöntä pintaa kohti. Ilman tonttikohtaista viivytystä vastaavat tarvittavat viivytystilavuudet ovat 100 m³ ja 160 m³. Altaasta hulevedet puretaan ojaan ja edelleen Ruddamsbäckeniin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tarkastanut: Perttu Hyöty, dipl.ins. laatinut: Lauri Harilainen, dipl.ins. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie, PL 9, 00601 Helsinki Puh. 010 90, fax 010 9 01, www.fcg.fi Y-tunnus 1-0 Kotipaikka Helsinki
.5 8 9 51 1 8 1 51 56 56 9, 11 7:0,6,1 55 8 98 7:68, 7, 1,1 10 5 8, 5 69 9,8 5 : 9,9 :,7 rakenteilla,9, 71 6,7 51,9 51, 8,5 rakenteilla 7,9 8,6 8 6,5 7 51, ajo 6 1,8 8,9 hv,1 5, 8.5 6,1,9,5 6 rakenteilla 5,8 9,1 8, 7:80 8,,6 81 65 0M61B 6, 1 6,9 80 9,6 8,7 8 6,6 6,1 7:87 8:19 89 87M870B 8 6, 6,6 8,1, rp81, 6, 67 78 5,6 1011 8,0,0 6, 1, 8,6 51, 5,8 65 7, 76 1,1 8, 8 1070 7 7, 5 hv 8 7 1 117,5 7: 1,9 8,8, 6000 m 10 rakenteilla 9 10708,8 e =0.5 8, 6 5 8,6 1,6 1 6,6 8, 5,1 8,1 5,5 55 1 5 56, 705 T- 8, rakenteilla 5, 9,5 5,7 9,5 6, 19 6 7070 9,7 10 9,9, 9 5 1171 61 9,,9 5, 68 68 5, 5, 15 107058 66 66 kt,8 55 5,8 11 rakenteilla 8,8 5,5 56,7 8, 8:18 6 6 5 rakenteilla 6 6, 5,8 1070 5, 5 ts 6,8 EV-1,7,1 51, 7:7, 56, 55 51, 59 57,,6 5,5 7:0, 1,1 5,7 8,9,1 60 60 7:8,6 5,1,1,6,.5, 10706 1.0 5 58 58 10 8,6 6,5 Itäisen hulevesialtaan ja biopidätysalueen pinta-alat (11000 m² / 000 m² )ja tilavuudet esitetty kartassa mitoittavan sateen ollessa 1/100a, 1h (6 mm). Jos mitoituksena 1/100a h ( mm), tulee altaan pinta-alaa kasvattaa tai nostaa maksimimivesisyvyyttä.,1 7 1,1, 7:155 11 5 5 57, 8, 6, 5 5, 6, 7:81,8,7 6,6 7:15 1 7:7 5 5,1,8 7:1 7:15 81 7:81 :.8 6,8 5 57,1 1:19 81,1,6.5.9,6 88 89 5: 51 8 8 6 8 1 8 5 7:7 6 1,5,6 6,7 7:76 9 101 8,9 7:1 7:155 6,6 1 9,6,7 6 8, 5, 8 6 8 66 6,7 ts 8 8,7 16:. 5 55,1 5,9 5, 5,,6 0 0 58 tie on alli uk in 6 51 8 8 6 6 00, 86 86 80,6,5 1 7,1 8,6 18 18 7:15 7:15,1,0 9,7,1 8,1 895:: 1616,8 6,6,8 1070 55,1 8,7 8,5 1 1 tie 8 8,9,1 55. llion Keinuka 8 1 7:15 55,9 5,8 55 56,5 5,6 118 19 19 17 15 51,8,6 kt kt 55,,7 7:11 6,5 6,9 55, 7:8 100 1 1. 51 1:1 56, ts 57, 1 6.5 8:199 56,9 7:76 57 56,5 56,8 99 51,6 11 5708 10 10 6,6 51,6 9,7 88 kt 6,6 6 5,7 57,8 5 6 6,6 Ras 7:7 7:7 7:81,7 51, kt,8 58,9 9 5, 55 10001 51, 5,7 7,1 56, 55 1:1 : 6,,6 Ke 58 89 5: 8, Ras 1m 10705 7:96 1 1:11 8,8 5 98,9 1:11 5709 kt 51,7.5 Ras 71 16: k,5 6:105 7:19 6,8 kt 7:10 60, 16:16,6 5,6 59 0 55 5 6 6 16 15 16, 7:5,1 51,8 5, 17 1,6 51 66 7:18 59 5,1, 8 1, 61,,0 6 78.7 1:15,7,7 1070 1 1 7:5 8, 16:15 8 6, 9.6 8 5 5,8 58 7.5 5 6 6 16:. 1,6 6,8 Yht.878: 5 61 61,8 58 ntie 71 6,7,9 65,9 6:85 7:88 58 rava 1.0 5 5 Ke..1 6 51 58 8 8 51,. 5m 1,7 8,9,6 58,6 0 Ras 1 6..6 8 60, Ras 15 55 KE RA VA SIPOO 8,7 16: kt 7:89,1 1:1 60,6 6: 5-9908- 9 8 8.5 Hulevesiviemäri nykyinen Hulevesiviemäri / avouoma uusi (suuntaa antava) Puro, tärkeä avo-oja Uusi avo-oja Biopidätysalue Hulevesiallas 1, 8 8 16:, 57 1 9 58 1.6 1000 s 5m 60 6 1.9 kt,5 6 16: Ra.7 8 57 5 7 1.8.1 5,6 1, 51 69 5 16:1 7 1, 6,9 8,. 1 18 1 57, 8 6.5,1 7 1 51,7 Kp 55 5,9 68 75,9 61 5 9 6 5 57 Askelkuja Askelkuja a ikuj Nel 51 67 5 6 6:11 6:8,1,6 6:105 5-990- 5-9908-1 1 0 895:: 6 5. 1 6:11 6,9, 5, 66 1 Ras 7 5 10 5 5.1 ie 19 8 16: 5700 Keravant 17 15 1 7 8, 1 8,0 k 6:0 8 6: 1 6 11 1 65,7 k,6 1:1, 0 6:19 0.9 9.,7,9 6, at kt k 6 6 15.6 Ras 5m,5 at 11 9 7 58,9,7 1157 10,6, 8 9,6 6,7 8,, 6,9 1 1 6 16 9.6 1 65 19 18,0 1 17 17 1 11,0 1 17 11 6: 1 15 0 10701 701 19 19 6 6,1,1 6:169 6: 1, 1 5 9 18 15 1 ak 105 17 18 ak 9 6:5,7 6,8 10,9 15 5 1156,8 5 5 5 Ratatie kt ak,5 61 6 6:19 at 16 0 ak 1 6,6 65 6:18 0 19 18 1 11 5-990-7 at kt Laukkatie 1,1,0 6:5 kt 6:,0 0 17 6 0 6:17 59 7 6 5 5-118--V1 6:09 9, 6:175 5 6:171 7,7 1 19 10 kt 60 1 kt 10 6:0 6:191 15 6 6: 6:175 60 1155 7 5-9906-7 10 6:180 8 1 18 Maneesi 7 8, 9 var 8 6:00 8 7 6 17 8 8 9 6:105 kt tr 18, kt 10 at 6 1,9 9 tr 5 1 1 11 16 ak 1 kt tr tr 118 6: 6:6 1 6,0,1 6:,0 1 kt 6:17 1:1 6: 1 kt II 6:0 11, 7 1 0 1 5 8,1 119 k,6 6 6:18,, 6:191 6:19 6 8 6 1 8 II 8 at 5,1,5 59,, 6:180 5 9 8 11 6:5 1 6:5 115 9 6: 1 6: 6:5,9 6:1 6: uja 107016 5, 5701 11 5-990-9 vik 19 8 Ra 15 6 6:61 8 6,9 5 56 1 6:00 kt 5 5 7 16 6: k 8 5701 1 18 8 106,8 10 7 6:105,7 51,7 15 6,6 ak 57015,1 6,6 6: k 0 5 19 6:6 55 9 17 0 8,9 1,5 111 kt 1-16--M 8,1 16: 6:68 1151 Tölttipolku 6: kj 16: 5 9 16:,1 9 8, 1 6 6:6 8 115 1-16--M1 6:105,9 57,1 16 10 107017 5,8 8,1 8.9 16: 7,9 8 6 115 5-115-1 57 1 7 16 kt 9 Ratatie 1. 6 16: 5-1151-1 at 11 6 Kp 55 6 1 1 1-16--M 8 Levonmäentie 1 16: 5.1 16:5 10,8,9 1 6,5 8,9, 6 55,9, 5 1 8,6 55 9,8 5,1 5,6, 5,,, 51,5,5,9 7:65 5 5, 9 51 51,8 59 m 8,8, 1 57,,9 51,5 8,0,,8 1, 6,6 Delsveden, 6, 57,9 8,6 1, 56, 6 6,, 7 5, 8:1 8:108 110 1 kv 5 5,5, 5, 9,5,1 59,,7, 5, kv 66, 6 8,1 55 5,8 5,7 187,1 66 5,6, 5,,7 67,, 6 59 Ylivuoto ojaan ~+1, 5,0 5, 56 51,5 8: 5 5 60, 57, 8:97 51 57,,6 5 56 5,7 9 57 5,7 110 58,8 6, 8,6 5, 5 kv 6,, 8 8 5,,9 56, 55,6 58,6 5,9 56,7 8, 5 5,1, 107068 1, :57 5,9 5,9 51 8:19 8:105 5 17,5 107066 1011 1 78 5 8,6 18 95 55,6 5,5,8,7 188 8,1 65, 1,9 5,6, 5,7 5, 5,6 Ras,7 5 8, 8,0,1 :56 8:116 Läntisen altaan tulvareitti ja EV-alueiden kuivatusoja. Voi tarvittaessa kulkea myös putkitettuna (~ NS 1000mm). 5,1,0 1755 m 110 5, 61,9 6 9,6 6,8 6,5 9,1 11 1 9 1,7 61.1 5,9,8 56,5 EV-1 1005 et,8 66,,8 51, 6, 10 77 55, 5,0 rakenteilla hule 5,8, 1, 107065,9 878: 8,6,5,8 6 rakenteilla 7:65,9 Qmax altaasta 0 l/s (1/a, 0min) Qmax altaasta 0 l/s (1/100a, 1h) 8,8 oj a- 1 rakenteilla Ras 7m 16 5,0,9 1, 15 1 1 05 :1, 59,1,5, 79 07 06 5,,8 8,0,9 Ras 7m 08 rakenteilla 79 17:5 09 55, 8,6,0 1,8 0 6,0 7:86 878:6 :108 Ras,6 8, ~+9, Nyk. purkuputki 0B ja purkuvirtaamansäätörakenne 16:6 rakenteilla 6,5,7, 58,8 5,1 6:17 1 5,6,,5 8,7 ~+5,0 9, 6 1 56,,9 80,9 8,,7 80 5, 5,7 56,, 9,6 8,,9,5,1 198 56,5 5,,9 56, 0 Koukkukallio, 8,,1 56,8 8,8 1 1 5 199 7:81 Pohjan taso ~+5,9 (max vesisyvyys +~6,5) EV-1 7:107 rakenteilla 7:86,5 55,,1 0 rakenteilla rakenteilla 9 00 7,1 9 rakenteilla :56 9,8 oj a- 1 01 5, 1,8 8,7 1 9, 5,1,9 5 0 19 186 8, 8,5 10708 8, 5,8 8,5 5 10708 1,1,9 56,9 107085 Pohjan taso ~+6,0 (max vesisyvyys +~) 6,9 Skaftkärr 5,5,8 51, 8,8 8 8,,7, e =0.5 5, 5,7 6,9 70 T-,9 Ras 8, Ras 8 10706 8,9,5,, 7:8 51,9 51, 5 5, 8,6 6,5 51,,8 8,0 8,6, 7:5, ET 51 5,5,5 EV-1 5,5 5, 6, rakenteilla 7:,0 1,5,5,9 7:6 51 m,7 1 8,5 9 rakenteilla 5,7 5, 6, 8 6 kv, 5 110 Tilavuus ~000 m³,,1 6 6, 10708 1,7 8,6 5,,5 6 7:51 e =0. 5 5,5 1.0 17,5,0 8,6 5 6 7:11 rakenteilla 17,5 6,0 701 T-5 7:00 100 5,7 57, Hulevesien tasausallas Pysyvän vesipinnan taso ~+9,5 ja pinta-ala noin 000 m² 10706 5 5,5,,7,9 1, 5 5,7,6 68, 9. 8,7 8.8 Martinkylä kt,5 rakenteilla 8,1 1, 5,0 8 0 8 61 5,7 8, 5,9,9 et 8,9,9 hv 7:88 5 5,1,9 6 5,,0 51 51, 51,5,6 7:8 6,7 sade), purkuvirtaaman säätö siten että maksimivirtaama järjestelmästä purkuojaan 0 l/s.,,,7,0 10706,5 15 96 96,7 5,0,9,8 rakenteilla 8 9.1 Qmax altaaseen 0 l/s (1/a, 0min) Qmax altaaseen 700 l/s (1/100a, 1h) Qmax altaaseen 000 l/s (1/100a, h) 5,7 7:11,,8 ajo KE RA VA 5,,,0 8,8 5, 51, 8 ajo,9 6. rakenteilla e=0.5 51,, 8 8.6 7:157,6,6 9 9,6 8,7 8,9,9 5 rakenteilla rakenteilla 8,, 5 1 8,6,7 5 8,, 105 m 81 9 9 Taxkärr 705 T-,1 6 8,1,0 51, 9.7,8, 8,,8 107061 8.8,,0 8 SIPOO 8,7 5 Ras 11 EDEN ITTI RAHTIRA 8,5 8, 6,6 FRAKTL,, 8, 6,7 79 8,0 1,0 8,1,0 6,0 8, 90 90 Hulevesien tasausallas ja biopidätysalue Yhteensä tarvittava tilavuus 100 m³ (160 m³, jos mitoituksena 1/100a h 8,,6 8, 8,,9 8.1,7 rakenteilla 8,1 ajo 8, 107056 107057, 78 m 7:157 1 7:8 kv 6,0,6 8,, 0 ET 7:115 18 77 6,5 8 8,9 88 6, 8,6,1,,1 1 11 5 8, 8, 91 6,1, 8,7,5 8, 107060, rakenteilla,0,5 9 5, 6,6, 5, 59,9 56, 58 56 1,9 59 8:90 1 61,9 5, 60, 67, 58 1 5 61 5,9 60, 61, 0,6 6,6 56 55 5 55, 51, 6,0 8:81 56,7 55, 58 5 5, 1 8:9 57 Varmistettava, ettei Koukkusuo pääse kuivattumaan kangaksen läpi suodattumalla. 6,0 6 5,0 5,6 0,9 5 59, 58,6 59, 55 56, 55 57, 5 56 5,9 59,5 191, 8,5 56 58, 55, 70 56,9 0 1,5 5,5 57,7 57,5 IIk 58,8 59 57,7 58 8 55,7 5,7 8:10 5 58 6 9, 60, 51 5,6 5 5 6,5 107067 57 8:1 5 1 8,9 91 6, 75,5 9,9 5,8,6 6,,7 8, 1, SOK:n hulevesien tasaukseen käytettävien ojien purku siten, että tyhjeneminen kestää enintään 1 h ja vähintään 6 h. Purku etelään kohti länsireunan viivytysallasta.,8,8 7: 86 7: 1 10709 1 rakenteilla 51, 51,9, 107059 8:9, 65,6 58,7 1008 1 15 9 68,9,7 65,8 8:96 1,1 kt 5 57, 16 1: 56 8 71, 70,6 71,9,9 17 65 7,6 67,7 68, 68,8 8,9,9,1 8 7 51 0, 70, 0, 70 70, 8 1 57 5 51,6 57 8:9 55 55 1 6, 57,8 56 51 56 55 59, 6 65, 66,9,0 6 6,7 60, 68, 5 Kirkonkylä/Kyrkoby 5,7 60, OO SIP AVA R KE 5 6,8 6,6 65,7 58,7 58 55 65 60 66, 65,6 0 61,8 65 56, 60 5,8 6, 61,8 6 61,6 60,7 6 6,,8 6,, 76,8 59, 68, 5 5,9 67 77, 51,6 1, 5 6 8 55 51,5 57 5, 9, 66, 57 65 68 51 6, 5 65,8 5 5,6 5 65 51 6, 69, :5,0 8, 7, 65,5 5,6, 9 8 5,1 16 1 8:7 1 7,7 6,7 8:89 0 7,5 6 9,9 5 66, 98, 57 58 8:87 7, 11 5,7 56,9 9,,0 55 1,7 1 6 7 65 61 6 58,6 5, 0,5, 8:6 8 66 8,6,7 8:85 5 6 6,6 6 8,6 7 59 51,5 8 ar, 8:8 65,7,7,1 8 8:11 5 6,7 51, 68 9 8:88 9, 86 68, 5,1 8 69,5 69,8 6,1,5 5,8 87, 8, 66 5,7 55,9 6 1 5 57,1 51,5 5,8 6,0 68,6 60 51 5, 75,0 5, 5,7,8 51,,5 70 75 5 77 77, 6,,9 6,7 61,6 77, 60 58,6 57, 61 1,,6 0 m 8:90 5,1,7 P 61,7 60,7 7,1 5 5,5 61, 7 69,7 59,9 8.7 7,8,0 70 5 5, 5, 18, 8,6 60,7 61 60 61,8 51,9 5, 1 56, 57,5 58,7 5 61, 61 5,9 11:1 19 56 Haraskärrsberget 69,6 69 5 8:188 6, 66,1 66,9 51 0 1,8 60 67,5 7 67,1 6 65,8 6,1 10 11 878: 68 67, 66, 6 69,5 55,0 67 6, 66, 8:8 68, 5 7 55 56,1 51 51 65 8 5 8,5 6,1 6 8, 67, 67,1 9,5 5,,5 1 8 61,,6 6,5,9,6 0 6,1 55 5, 8 8:1 8,8 5 66,1 5,9 6 5,0 55 51,5 Koukkusuo,9 5 8,7 99 65 51,5 5,6, 65,,7,7 58,7 8 5 55 57, 5,1 66 7 55,1 8:189 6,5 8:95 55,8 5,5 8 5, 6 68 1 9,1 7 1:5,5 71 17, 8 0 69, 7,,1 8:59 8,7 8:8 8 71,6 55 67 76,9 5,7 0 100 78 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 00 Tampere Puh. 01090 www.fcg.fi 1,9,7 1 1 6:, 7 18 9,5 5,7, 1 9,6 6,5 19 5 70 8 7 60,9 5 5 P17 Liite 1 Tiedosto, 9,1 :0 5,1,8 8,6 Päiväys 8 1,6 Muutos 1 0,5 71,9,9,9 Mittakaavat 56 8:88 60 Ras 71 1 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero,5 11,1 1 8:90 kt 7, 1 Piirustuksen sisältö Hulevesien hallinan yleissuunnitelma1:00 (A1) 8:58 5,0 16 6,,5 15 6 5 7,6 5 51 8, Rakennuskohde SIPOO BA Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavan muutos Sipoo 5.1.01 Suunn./Piirt. L.Harilainen Pääsuunn. Tarkastaja Hyv. Yhteyshenkilö P. Hyöty A S
Sipoon kunta BASTUKÄRR II RUDDAMSBÄCKENIN UOMATARKASTELU RAPORTTILUONNOS P1756 9.5.01
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu I 9.5.01 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet... 1 1. Hulevesien muodostuminen... 1. Rumpujen virtaama... PUROUOMAN NYKYTILA....1 Purouoman yleispiirteet ja vedenlaatu.... Ruddamsbäckenin virtaamat.... Nykyisten rumpujen virtauskapasiteetti... 5 HAVAITUT ONGELMAKOHDAT...1 SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT...19
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 1 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS SIPOON KUNTA RUDDAMSBÄCKENIN UOMATARKASTELU 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Tehtävänä oli laatia Sipoossa virtaavasta Ruddamsbäckenin purosta uomatarkastelu. Uomatarkastelulla pyritään selvittämään puron nykyisiä tulvakohteita ja virtaamakapasiteettia rajoittavia tekijöitä sekä nykyisten rumpujen kuntoa ja kokoluokkaa. Työ liittyy tulevan Bastukärrin työpaikka-alueen kaavoitukseen, jonka johdosta hulevesivirtaamat tulevat todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa ko. purouomassa. Työllä pyritään kartoittamaan kriittiset paikat ja ehdottamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Tarkasteltavan purouoman pituus on noin 70 metriä. Puronpohjan korkeus tarkastelun alkupisteessä on +0.0 ja liittyessään Sipoonjokeen +5.00. Puron keskimääräiseksi pituuskaltevuudeksi tulee siten 0.%. Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Kuvassa sinisellä viivalla Ruddamsbäckenin virtaamareitti sekä puron rummut numeroituna. Uomatarkastelu on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Perttu Hyöty ja raportin laatijana Juha-Pekka Saarelainen. Työn tilaaja on Sipoon kunta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Jarkko Lyytinen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS 1. Hulevesien muodostuminen 1. Rumpujen virtaama Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1 Rumpujen virtauskapasiteetti määritetään Colebrookin kaavalla. Virtauskapasiteettiin vaikuttaa rummun sisähalkaisija, viettokaltevuus sekä rummun sisäpinnan karheuskerroin. Vanhojen rumpujen yhteydessä käytetään karheuskerrointa 1.0, rumpujen pituuskaltevuudeksi oletetaan normaalia asennuskaltevuus 0.5 %. Colebrookin kaavan mukaiset virtaamat eri halkaisijalla ja pituuskaltevuudella on esitetty kuvassa. Rumpujen teoreettiset maksimivirtaamat on esitetty taulukossa 1. Kuva Colebrookin kaava. RIL --010, s. 16.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS PUROUOMAN NYKYTILA.1 Purouoman yleispiirteet ja vedenlaatu. Ruddamsbäckenin virtaamat Ruddamsbäcken saa alkunsa tien 18 pohjoispuolelta Sipoon Kotimäen alueelta. Valuma-alueen pinta-ala tarkastelualueen alussa on noin 0 ha (koko valuma-alue 1 ha). Uomaa on aikoinaan perattu peltojen kuivatusta varten, mutta uoma virtaa välillä myös varsin luonnonmukaisena metsäalueiden läpi. Purouoma voidaan jakaa kahteen erilaiseen osuuteen maankäytön perusteella. Puron alkuosa on voimakkaasti ihmisen muovaamaa ja perkaamaa osuutta. Pelto-osuudet on kaivettu suoraksi ja suojavyöhykkeet on muokattu pelloiksi. Alkuosan metsäosuuksilla on purouomaa myös louhittu yläpuolisten peltojen kuivatason alentamiseksi. Fågelsångintiestä eteenpäin puro on huomattavan luonnontilainen, meanderoitunutta uomaa ei ole suoristettu ja ympärille on jätetty molemmin puolin paikoin 0 metriä leveä suoja- ja tulvavyöhyke. Luonnonmukaista tulvavyöhykettä on havainnollistettu kuvissa 9 ja 10. Tarkastelu alkaa peltoalueelta Högbackantien pohjoispuolelta, jossa purouoman latvahaarat yhtyvät. Puro virtaa ensimmäiset 0 metriä pelto-alueella, jonka jälkeen noin 600 metriä metsän siimeksessä. Tulevat Bastukärr II työpaikka-alueen hulevedet on alustavasti suunniteltu johdettavaksi puroon tällä metsäalueella. Tämän jälkeen puro virtaa peltoalueella Johannebergintien ali aina Jokivarrentien rumpuun asti. Tällä alueella on havaittu keväisin tulvimisongelmia. Jokivarren tien jälkeen purouoma virtaa hetken tien suuntaisesti ja alittaa kaksi omakotitalon pihatietä. Teiden alituksen jälkeen puro virtaa ensin Jokivarren tien suuntaisesti ja myöhemmin Kuninkaantien suuntaisesti ruopattuna peltoalueella noin 000 metriä. Alitettuaan Fågelsångintien puro jatkaa peltoalueella laajan vihervyöhykkeen keskellä voimakkaasti meanderoituneena aina uudestaan Öljytien (mt 18) ja Brobölentien ali yhtyen Sipoonjokeen. Marraskuussa 009 on otettu Ruddamsbäckenistä vesinäytteet kahdesta kohtaa. Tulosten perusteella humuspitoisuus ja sähkönjohtokyky olivat purovesille tavanomaisia. Kokonaisfosfori, -typpi ja kiintoainespitoisuudet olivat koholla. Suolistoperäisiä bakteereja oli näytteenottohetkellä runsaasti, yläjuoksulla hieman vähemmän kuin alajuoksulla. Nomogrammien avulla arvioituna (F=0ha, peltoa < %, järvisyys <1%, metsäojitusta < 10%) ylivirtaamat tarkastelujakson alussa ovat suurusluokaltaan 700-100 l/s (1/a..1/0a). Ruddamsbäckenin on havaittu aiheuttavan säännöllisiä pienimuotoisia kevättulvia. Eniten havaintoja on Johannebergin alueella, jossa vesi nousee säännöllisesti keväisin pellolle. Alueen tulvat eivät kuitenkaan aiheuta vaaraa rakenteille tai rakennuksille. Rumpukartoitus päätettiin tehdä kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen kartoitus ajoitettiin kevättulvan aikaan mahdollisten virtaamarajoitteiden ja tulvaalueiden kartoittamiseksi ja toinen kerta vesipinnan laskettua rumpujen mittausta ja kuntotarkastelua varten. Toisella tarkastuskerralla voitiin myös havainnoida purouoman kasvillisuutta ja mahdollista umpeenkasvua.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS Ruddamsbäckenin tulvakartoitus tehtiin 17.0.01. Kuvauspäivä on ajoitettu SYKE:n ylläpitämän Sipoonjoen sivuhaaran ByaBäckenin virtausennusteen perusteella. Kuvasta voidaan havaita että kuvauspäivänä alueen purojen vedenkorkeudet on hyvin lähellä kevään tulvahuippua. Keväällä 01 suurin virtaamahavainto Byabäckenistä on noin m /s, mikä valuma-alueen koon perusteella tarkoittaa tilastollisesti noin kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa toistuvaa kevätylivalumaa. Toinen havainnointi kerta tehtiin 15.05.01, jolloin virtaama oli noin 1.5 m/s ja vedenpinta oli laskenut vastamaan kesäkauden vedenkorkeutta. Kuva : Byabäckenin virtaamaennusteet keväällä 01 (SYKE). Kuvauspäivä 17.0.01 merkattu punaisella pystyviivalla.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 5 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS. Nykyisten rumpujen virtauskapasiteetti Taulukko 1: Ruddamsbackenin rumpuluettelo Rumpu Virtaama-aukko Yleiskunto Qmax (m /s) 1 800 T Hyvä 1,5 00 T Hyvä 15,0 100 T Välttävä,0 1100x10 Bet Välttävä, 5 100 T Huono,7 6 1000 Bet Hyvä,5 7 1000 M Hyvä,5 8 x600 Välttävä 1,0 9 1000 T Huono,5 10 1000 T Hyvä,5 11 100 T Hyvä,0 1 1000 T Hyvä,5 1 700x10 Bet Huono,0 1 000 T Hyvä 5,0 15 000 T Hyvä 9,0 RUMPU 1 Jänissuontien alittava teräsrumpu d800. Bastukärr I-alueen hulevesiä on suunniteltu johtaa rummun yläpuoliseen Ruddamsbackenin sivuojiin. Purossa melko hyvin pituuskaltevuutta, runsas kasvillisuus ja ojanvarsien pajukoituminen hidastavat virtaamaa. Rummun peittosyvyys on huomattavan pieni, muuten rumpu hyvässä kunnossa Kuva. Rumpu 1, Jänissuontie
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 6 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS RUMPU : Johannebergintien alittava teräsrumpu d00. Rummun kohdalla hyvin pituuskaltevuutta eikä virtaamaa rajoittavia tekijöitä havaittavissa. Bastukärr II-alueen hulevedet puretaan tämän rummun yläpuolelle. Kuva 5. Rumpu, Johannebergintie RUMPU Johannebergintien jälkeinen maatalousliittymän teräsrumpu d100. Peltoalueella vähäinen pituuskaltevuus ja liian ylös asennettu rumpu hieman hidastavat virtaamaa, muttei aiheuta kuitenkaan ojan tulvimista. Rummun jälkeen puron pituuskaltevuus vähenee olennaisesti ja vesi tulvii pelloille. Korkoero pellon pinnan ja ojanpohjan välillä on varsin pieni. Kuva 6. Rumpu, maatalousliittymä Johannebergintien alapuolella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 7 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS RUMPU : Johannebergin ja Jokivarrentien yhdistävän yksityistien betonisilta, virtausaukko noin 1100x10mm. Huonokuntoinen betonisilta ja puron olematon pituuskaltevuus rajoittaa voimakkaasti puron virtaamaa aiheuttaen selvää tulvimista yläpuolisille pelloille. Lähiasukkaiden mukaan ko. peltoalue on vanhaa suoaluetta. Huomioitavaa on rumpua edeltävän ojan olematon korkoero ympäröiviin peltoihin nähden. Kuvassa 19 raportin loppuosassa on esitetty rumpua edeltävää tulvimista myös kesäveden aikaan. Kuva 7. Rumpu yksityistie Johannebergin ja Jokivarrentien välissä RUMPU 5: Maatalousliittymän betonirumpu, d100. Purossa hieman pituuskaltevuutta eikä rumpu rajoita virtaamaa. Rummun peittosyvyys varsin pieni ja rummun yleiskunto huono. Korkea vedenpinta rummun kohdalla johtuu sadan metrin päässä alavirrassa olevasta padottavasta rummusta. Kuva 8. Rumpu 5, maatalousliittymä
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 8 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS RUMPU 6: Jokivarrentien (Mt 151) alittava betonirumpu d1000. Rajoittaa virtaamaa ja vedenpinta nousee purossa. Suurten korkoeroja vuoksi kohonnut vedenkorkeus ei aiheuta kuitenkaan tulvavaaraan lähialueiden pelloille tai rakenteille. Kohonnut vedenpinta hidastaa osaltaan virtaamaa aina rummulle asti. Kuva 9. Rumpu 6, Jokivarrentie
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 9 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS RUMPU 7: Yksityistien alittava muovirumpu d1000. Yläpuolinen Jokivarrentien rumpu rajoittaa virtaamaa siten, ettei kyseinen rumpu aiheuta mainittavaa padotusta. Lisäksi rummun ympäristön lohkaretäyttö johtaa vettä tehokkaasti. Kesän normivirtaamalla vesi ei virtaa ollenkaan rummun kautta vaan rummun ympärystäytöissä, kuten raportin loppuosan kuvasta 1 näkyy. Tämä aiheuttaa täydellisen nousuesteen mahdollisille nousukaloille. Kuva 10. Rumpu 7,yksityistie Jokivarrentien alapuolella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 10 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS RUMPU 8: Yksityistien siltarakennelma, joka koostuu kahdesta noin d600 betonirummusta. Siltarakennelma hieman rajoittaa virtaamaa, muttei aiheuta vaaraa rakenteille. Sillan jälkeen purossa alkaa pieni koskiosuus. Kuva 11. Rumpu 8, yksityistie RUMPU 9: Maatalousliittymän teräsrumpu d1000. Huonokuntoinen ja pintaan asennettu maatalousrumpu ei rajoita virtaamaa. Rummun yläpuolella on piharakennus niin lähellä purouomaa, että korkea tulvavesi vahingoittaa rakennuksen perustuksia kuten raportin loppuosan kuvasta voi havaita. Rummun jälkeisellä peltoalueella pienen pituuskaltevuuden ja runsaan kasvillisuuden takia on havaittavissa lievää tulvimista peltoalueelle kuvan mukaisesti. Kuva 1. Rumpu 9, maatalousliittymä
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 11 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS RUMPU 10: Kuninkaantien risteyksen kohdalla olevan maatalousliittymän kohdalla teräsrumpu d1000. Ennen rumpua pientä tulvimista johtuen puron kasvillisuudesta, rummun kohdalla ei virtaamaa rajoittavia tekijöitä. Rummun jälkeen puroon liittyy pohjoisesta sivuhaara. Sivuhaaran jälkeinen puron pääuoma on lähiaikoina ruopattu kasvillisuudesta aina rummulle 11 asti. Kuva 1. Rumpu 10, Kuninkaantien risteys RUMPU 11: Fågelsångintien alittava teräsrumpu d100. Purossa on reilusti pituuskaltevuutta, mutta puroon varta vasten asetetut betonielementit rajoittavat virtaamaa nostaen veden jonkin matkaa yläpuolisille pelloille. Kuvassa on esitetty virtausta rajoittavat betonielementit. Vedennousu ei aiheuta korkoerojen vuoksi merkittävää uhkaa pelloille tai tien rakenteille. Rummun jälkeen puron uoma on huomattavan meanderoitunut luonnontilaisine tulvatasanteineen. Kuva 1. Rumpu 11, Fågelsångintie
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 1 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS RUMPU 1: Skogbergin puutarhan takana olevan maataloustien teräsrumpu d1000. Rumpu ja pajukoitunut uoma rajoittaa voimakkaasti virtaamaa siten että vedenpinta nousee puron luonnonmukaisille tulvatasanteille. Purouoma virtaa hyvin syvässä ja laajassa viherkaistassa, jonka vuoksi voimakaskaan vedennousu ei aiheuta vaaraa lähialueen rakenteille. Rumpua edeltävä luonnonmukainen tulvatasanne on esitetty kuvassa 5 Kuva 15. Rumpu 1, Maatalousliittymä Skogbergin puutarhan takana RUMPU 1: Keravantien ja Katajamäen tien välissä on yksityistien betoninen siltarakennelma, jonka virtausaukon koko noin 700x10mm. Virtausaukon kapeus rajoittaa virtaamaa ja nostaa veden pintaa tulvatasanteelle, eikä aiheuta vaara nykyisellään pelloille tai rakenteille. Sillan kunto varsin huono, eikä ilmeisesti ole enää vakituisessa käytössä. Kuva 16. Rumpu 1, Keravantien ja Katajamäentien välinen yksityistie
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 1 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS RUMPU 1: Keravantien alittava teräsrumpu, d000. Purossa on riittävästi pituuskaltevuutta eikä rumpu rajoita virtaamaa. Rummun kunto on hyvä. Kuva 17. Rumpu 1, Keravantie RUMPU 15: Brobölentien alittava teräsrumpu d000. Ennen rumpua Ruddamsbackeniin yhdistyy sivupuro, jonka jälkeen puron kasvillisuus ja reunojen pajukoituminen nostaa veden tulvatasanteelle. Itse rumpu ei rajoita virtaamaa, vaan virtauskapasiteetistä on käytössä noin 80%. Korkeuserojen vuoksi tulvatasanteille kohonnut vesipinta ei haittaa lähialueiden peltoja tai teiden rakenteita. Kuva 18. Rumpu 15, Brobölentie
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 1 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS HAVAITUT ONGELMAKOHDAT Ruddammsbackenin virtauskapasiteetin käyttöaste on jo nykyisellään hyvin pitkälti käytössä kevään maksimivirtaamien aikaan. Metsä- ja peltovoittoisen maankäytön vuoksi pienet vedenpinnan nousut eivät kuitenkaan aiheuta viljelystöiden viivästymisen lisäksi konkreetti haittaa. Tarkastelualueella havaittiin ainoastaan yksi kohde, jossa tulvavedet nykyisellään aiheuttavat uhkaa talousrakennuksille. Osoitteessa Jokivarrentie 176 kevät virtaamat nostavat vedenpinnan lähelle piharakennuksen perustuksia. Kohde on esitetty kuvassa. Johannebergin ja Kuninkaantien alueella tapahtuvat vedenpinnan nousut johtuvat pääsääntöisesti pienestä pituuskaltevuudesta ja purouoman umpeenkasvusta. Umpeenkasvu voi havaita sekä runsaana kasvillisuutena että pienenä korkoerona uomanpohjan ja pellon pinnan välillä. Kasvillisuus sitoo voimakkaasti veden kiintoainesta ja siten täyttää hiljalleen ruopattua uomaa uudelleen umpeen. Voidaan arvioida että joka kevät toistuva maksimivirtaama täyttää puron virtaamakapasiteetin noin 90 %. Virtaamarajoitteet Johannebergin alueella sekä purouoman runsas kasvillisuus viivyttää virtaamia siten, ettei alajuoksulla aiheudu juurikaan tällä hetkellä haitallisia kevättulvia. Paikallisten asukkaiden mukaan vedenpinta nousee nykyisellään tulvakorkeuksiin vain lumensulamisen ja syyssateiden aiheuttamana. Kesäisin rankkasateiden aiheuttamia ongelmia alueella tavatut asukkaat eivät muistaneet tapahtuneen. Kuva 19: Pieni korkeusero puronpohjan ja pellon välillä aiheuttaa tulvimista pelloille myös pienillä virtaamilla Johannebergin alueella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 15 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS Kuva 0: Virtaamaa rajoittava Jokivarrentien rumpu d1000 nostaa ve denpinnan noin 0 rummun laen yläpuolelle.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 16 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS Kuva 1: Rummun 7 ympärystäyttö aiheuttaa täydellisen nousueste mahdollisille vaelluskaloille kesäaikaan.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 17 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS Kuva : Virtausrajoitteet ennen rumpua 11 aiheuttavat pientä tulvimista lähipelloille. Kuva : Nykyinen kevätvirtaama nostaa vedenpinnan lähelle ulkorakennuksen perustusrakenteita.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 18 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS Kuva : Kasvillisuuden ja loivan pituuskaltevuuden aiheuttamaa puron uoman tulvimista peltoalueille Kuninkaantien lähettyvillä. Kuva 5: Luonnollista tulvatasannetta kesäveden aikaan ennen Keravantien alitusta
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 19 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT Puron virtauskapasiteettia voidaan rajallisesti lisätä väljentämällä tai poistamalla pahimpia virtausta hidastavia tekijöitä kuten rumpuja ja kasvillisuutta. Kasvavan virtauskapasiteetin ja virtausnopeuden yhteysvaikutuksesta tämä kuitenkin aiheuttaa puron alajuoksulle voimakkaasti kasvavia vesimääriä. Jos jatkossa Bastukärr-alueen kehittyminen kasvattaa puroon tulevia vesimääriä, ei kasvavia vesimääriä voida johtaa pelkästään virtauskapasiteettiä kasvattamalla kohti Sipoonjokea. Bastukärrin työpaikka-alueelta tulevat virtaamahuiput muodostuvat ensisijaisesti rankkasateista suuren vettä läpäisemättömän pinta-alan takia. Tämä johtaa siihen, että nykyisin keväisin esiintyviä ylivirtaamia voi esiintyä myös lyhyidenkin rankkasateiden jälkeen. Tällöin esimerkiksi elokuinen rankkasade voi estää sadonkorjuun puron lähipelloilta. Ensisijaisena ratkaisuna on Bastukärrin työpaikka-alueiden hulevesien hallinta siten, että Ruddamsbäckeniin johdettava virtaama ei merkittävästi kasvaisi. Uomaa kannattaa tästä huolimatta parantaa ja Johannebergin ja Kuninkaantien alueelle tulisi tehdä purouomaan selvät suoja- ja tulvavyöhykkeet kaivamalla. Tällöin saadaan lisättyä virtauskapasiteettiä, lisättyä tulvatilavuutta sekä parannettua veden laatua vähentämällä eroosiota ja lisäämällä ravintoa ja kiintoaineita sitovaa kasvillisuutta. Kaivuumailla tulisi nostaa pellon pintaa riittävän korkoeron saavuttamiseksi. Tulvatasanteet pienentävät hieman peltopinta-alaa, mutta parantavat satoa ehkäisemällä sadon vesivahinkoja. Lisäksi tulvatasanteilla voidaan katsoa olevan selvästi positiivinen esteettinen vaikutus. Tulvatasanteita kannattaisi toteuttaa myös muille peltoaluille normaalien ojaruoppausten yhteydessä. Puron rumpujen kokoa voidaan kasvattaa niiden nykyisen käyttöiän loppuessa tehtävän kunnostuksen yhteydessä. Rumpujen, 5, 9 ja 1 voidaan katsoa olevan niin huonossa kunnossa, että ne tulisi uusia lähiaikoina. Uusimisen yhteydessä rumpujen kokoa tulisi kasvattaa kaksi kokoluokkaa eli nykyinen d1000 vaihdettaisiin d10 rumpuun. Kuva 6: Tyyppikuva purouoman kunnostamisesta tulvatasanteelliseksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu 0 (0) P1756 J-P Saarelainen 9.5.01 LUONNOS Kuva 7. Kevätvirtaama nostaa veden luonnolliselle suoja- ja tulvavyöhykkeelle ennen Brobölentietä. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Laatinut: Perttu Hyöty toimialajohtaja, dipl.ins. Juha-Pekka Saarelainen Projektipäällikkö, ymp. ins. (AMK)
11 Ympäristömelu Raportti PR-Y191- Sivu 1/1 Sipoon kunta Turku 11.1.01 Kehitys- ja kaavoituskeskus Jarkko Lyytinen PL 7 010 Sipoo TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS Sipoon BA Bastukärr alue, asemakaavoitus Päivitys Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 1 8 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 050 TURKU puh (0) 67 5110 fax (0) 67 5118 promet@promethor.fi
/1 Sisällysluettelo 1 Yleistä... Kohteen sijainti ja ympäristö... Melutason ohjearvot ulkona... 5 Melutasojen laskenta... 5.1 Laskentamenetelmät... 5. Maastomalli... 6. Liikennetiedot... 6 5 Melutasojen laskentatulokset... 9 5.1 Keravantien ympäristö... 9 5.1.1 Meluntorjunnan mahdollisuudet... 11 5. Liikenne Keuksuontiellä ja Bastukärr :n alueella... 1 6 Tulosten tarkastelu... 1 7 Lisätietoa... 1 8 Kirjallisuus... 1 Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7- (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,-7 (liite 1B) nykytilanteessa. Liite. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7- (liite A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,-7 (liite B) vuonna 00 nykyisellä tieverkolla. Liite. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7- (liite A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,-7 (liite B) ennustetilanteessa vuonna 00 tavoitetieverkolla. Liite. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7- (liite A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,-7 (liite B) ennustetilanteessa vuonna 05 tavoitetieverkolla. Liite 5. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7- (liite 5A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,-7 (liite 5B) ennustetilanteessa vuonna 05 tavoitetieverkolla, Ratatien alueen asunnot suojattu melulta meluaidalla. Liite 6. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7- (liite 6A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,-7 (liite 6B) vuonna 00 nykyisellä tieverkolla ilman Bastukärr :n (BA) toiminnasta aiheutuvaa liikennettä. Liite 7. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7- (liite 7A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,-7 (liite 7B) vuonna 05 tavoitetieverkolla ilman Bastukärr :n (BA) toiminnasta aiheutuvaa liikennettä.
/1 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia suunnitellun Bastukärr :n kaavamuutosalueen ympäristössä Sipoossa. Suunnitteilla on logistiikka-alue, joka lisää alueen raskasta tieliikennettä merkittävästi. Selvityksessä on tarkasteltu melutasoja nykyisellä ja tavoitetieverkolla nyky- ja ennustetilanteissa vuonna 00 ja 05. Lisäksi selvityksessä on määritetty meluntorjunnan tarve. Promethor Oy on tehnyt aiemmin meluselvityksen Bastukärr :n alueelle (PR-Y191-1, päivätty.8.01). Tämä selvitys on aiemman selvityksen päivitys uusilla liikennemääräennusteilla ja päivitetyllä kaavaluonnoksella. Asuinrakennusten melutilanteen tarkastelussa on sovellettu vanhojen asuinalueiden ohjearvoja, jolloin päiväajan keskiäänitason ohjearvo on 55 db(a) ja yöajan ohjearvo on db(a). Tarkastelussa määräävä ohjearvo on päiväajan ohjearvo, koska vuorokauden oletetusta liikennejakaumasta johtuen yöajan keskiäänitaso on noin 7 db pienempi kuin päiväajan keskiäänitaso. Liikenteen osalta on arvioitu, että päiväaikaan klo 7 kulkee 90 % vuorokauden kokonaisliikenteestä. Mikäli yöajan liikennemäärän osuus olisi noin 17 % koko vuorokauden liikennemäärästä, olisivat päivä- ja yöajan keskiäänitasot yhtä määrääviä. Jos yöajan liikenteen osuus nousee yli 17 %, muodostuu yöajan melutasosta määräävämpi. Keravantiestä aiheutuva melutaso kasvaa ennustetilanteessa 05 Bastukärr alueen länsipuolella noin 6 7 db ja itäpuolella noin db nykytilanteeseen nähden johtuen liikennemäärien kasvusta ja raskaan liikenteen lisääntymisestä. Tästä johtuen yli 55 db(a):n melualueella sijaitsevien asuinrakennusten määrä lisääntyy muutamalla. Lisäksi melu lisääntyy muutamilla lähellä Lahdentietä sijaitsevilla asunnoilla Lahdentien ja Lahden moottoritien yleisestä liikenteen lisääntymisestä johtuen. Melua voidaan pyrkiä vähentämään asuinkohteissa meluesteillä. Liitteessä 5 on esitetty Ratatien alueen asuinrakennusten pihojen suojaaminen n.,5 m korkealla meluaidalla. Keravantien ajonopeuden alentaminen (60 km/h km/h) alentaisi melua noin db. Tämän vaikutuksesta muutamilla asuinrakennuksilla melu ei ylittäisi ohjearvoa. Lisäksi meluesteen rakentamisen mahdollisuutta tulisi tutkia ainakin Ratatien varressa sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla. Keuksuontien lisääntyvä liikenne ei aiheuta ohjearvojen ylityksiä yhdessäkään kohteessa, koska sen läheisyydessä ei ole asuin- tai lomarakennuksia.
/1 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia suunnitellun Bastukärr :n kaavamuutosalueen ympäristössä Sipoossa. Suunnitteilla on logistiikka-alue, joka lisää alueen raskasta tieliikennettä merkittävästi. Selvityksessä on tarkasteltu melutasoja nykyisellä ja tavoitetieverkolla nyky- ja ennustetilanteissa vuonna 00 ja 05. Lisäksi selvityksessä on määritetty meluntorjunnan tarve. Promethor Oy on tehnyt aiemmin meluselvityksen Bastukärr :n alueelle (PR-Y191-1, päivätty.8.01). Tämä selvitys on aiemman selvityksen päivitys uusilla liikennemääräennusteilla ja päivitetyllä kaavaluonnoksella. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna. käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 99/199 [] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kaavoitettava alue sijaitsee Sipoon keskustan länsipuolella ja Keravantien eteläpuolella. Kohteen sijainti kartalla on esitetty kuvassa 1. Bastukärr :n alueesta on tarkoitus muodostua yhdessä eteläpuolelle suunnitellun Bastukärr :n alueen kanssa tärkeä logistiikka-alue, joka luo alueelle runsaasti työpaikkoja. Kaavoituksen yhteydessä rakennetaan uusi läpikulkuyhteys Keravantieltä Jokivarrentielle (Keuksuontie). Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti kartalla (punaiseksi maalattu alue)
5/1 MELUTASON OHJEARVOT ULKONA Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 99/199. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 ja yöajan klo 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq [db(a)] Klo 7 Klo 7 55 db 1 db 1, Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet db db 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. Uusilla alueilla yöohjearvo on db(a). Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. MELUTASOJEN LASKENTA.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna. käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan digitaalisena tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat
6/1 tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este- ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m Laskentakorkeus m Melutason laskentaetäisyys (maks) 000 m Tien pinta 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Rakennusten heijastus Absorptiokerroin 0, (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1. Maastomalli Tarkasteltavan alueen maastomalli saatiin Sipoon kunnalta. Maastomalli sisältää korkeuskäyrät yhden metrin välein. Maastomalli on päivitetty aiemmasta meluselvityksestä (PR-Y191-1) uudella pohjakartalla. Lisäksi maastomallia täydennettiin paikoitellen Maanmittauslaitoksen korkeuspisteaineiston avulla. Melukartoissa on esitetty rakennukset eri väreillä käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: asuinrakennukset mustalla lomarakennukset sinisellä muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon. Tutkittavalla alueella on muutamia lomarakennuksia Keravantien läheisyydessä, mutta näiden todellista käyttötarkoitusta ei ole tarkistettu. Ennustetilanteen logistiikka-alueen yhteyteen rakennettavien rakennusten massoittelusta ei selvityksen teon vaiheessa ollut saatavilla tarkempia suunnitelmia. Tästä johtuen ennustetilanteissa ei ole huomioitu logistiikka-alueen rakennuksia. Niiden vaikutus tieliikennemelun leviämiseen on kuitenkin vähäinen.. Liikennetiedot Taulukoissa ja esitetyt teiden liikennetiedot perustuvat Strafica Oy:n alueelle tekemään liikenneselvitykseen. Lisäksi taulukossa 5 on esitetty teiden nopeusrajoitukset. Melutasojen laskennassa on käytetty keskimääräisiä arkivuorokausiliikennemääriä (KAVL) ja oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan.
7/1 Taulukko. Teiden liikennemäärätiedot (KAVL) Katu (osuus) Keravantie (Lahden moottoritie Ratatie) Keravantie (Ratatie Bastukärrin 1. liittymä) Keravantie (Bastukärrin 1. liittymä Keuksuontie) Keravantie (Keuksuontie Nikkiläntie) Lahdentie (Keravantieltä pohjoiseen) Lahdentie (Keravantieltä etelään) Nykytilanne [kpl] V. 00, nykyinen tieverkko [kpl] V. 00, tavoitetieverkko [kpl] V. 05, tavoitetieverkko [kpl] V. 00, nykyinen tieverkko ilman BA:n liikennettä [kpl] V. 05, tavoitetieverkko ilman BA:n liikennettä [kpl] 700 16800 160 0700 1110 150 7100 16800 160 00 1170 1660 7100 15700 150 100 1180 166 7100 1800 10 19000 10970 16980 5600 80 8600 10 80 1 800 600 0 000 960 Lahden moottoritie 0 0 100 71100 8180 70180 Keuksuontie (alku) - 6100 50 6900 - - Keuksuontie (Risteyksestä länteen) Keuksuontie (Risteyksestä etelään kaavaalueen reuna) Keuksuontie (Kaava-alueen reunasta etelään) - 100 100 100 - - - 00 000 60 - - - - 0 5800 - - Ratatie 1000 100 100 5600 1160 510 Kyllästämöntie (Alkuosa) Kyllästämöntie (Pohjoisosa) 0 0 0 500 0 00 100 00 0 10 10
8/1 Taulukko. Raskaan liikenteen osuudet eri tilanteissa Katu (osuus) Keravantie (Lahden moottoritie Ratatie) Keravantie (Ratatie Bastukärrin 1. liittymä) Keravantie (Bastukärrin 1. liittymä Keuksuontie) Keravantie (Keuksuontie Nikkiläntie) Lahdentie (Keravantieltä pohjoiseen) Lahdentie (Keravantieltä etelään) Nykytilanne V. 00, nykyinen tieverkko Raskaan liikenteen osuus [%] V. 00, tavoitetieverkko V. 05, tavoitetieverkko V. 00, nykyinen tieverkko ilman BA:n liikennettä V. 05, tavoitetieverkko ilman BA:n liikennettä 8 6 6 9,5 5,9 8 6 6,5 9,0 5, 8 1 0,5 18,5 9,5 5,6 7,5 10 10 8 8,5 5,5 5,5,5,5,5,5, 5 6 6,5,0,1 Lahden moottoritie 9 10,5 10,5 10,5 9,0 9,6 Keuksuontie (alku) 8,5 1,5 - - Keuksuontie (Risteyksestä länteen) Keuksuontie (Risteyksestä etelään kaavaalueen reuna) Keuksuontie (Kaava-alueen reunasta etelään) - 100 100 100 - - - 8,5 - - - - 15,5 - - Ratatie,5 5 5,0 1,5 Kyllästämöntie (Alkuosa) Kyllästämöntie (Pohjoisosa) 0,5 5,5 5,5 7 5,5 1, 11 0,5,0 0,
9/1 Taulukko 5. Teiden nopeusrajoitukset Katu (osuus) Nopeusrajoitus [km/h] Keravantie 60 Lahdentie 80 Lahden moottoritie 10* Keuksuontie Ratatie Kyllästämöntie *Moottoritiellä raskaan liikenteen nopeutena on käytetty sallittua maksiminopeutta 80 km/h. Tavoitetieverkko tarkoittaa tilannetta, jossa Keuksuontie on rakennettu Keravantieltä Jokivarrentielle asti. Ennuste vuonna 00 nykyisellä tieverkolla tarkoittaa tilannetta, jossa Keuksuontietä ei ole toteutettu Jokivarrentielle asti. Keuksuontielle on käytetty laskennassa nopeusrajoitusta km/h. Nopeusrajoituksen laskemisella alle km/h ei ole merkittävää vaikutusta tien melupäästöön, koska pienillä nopeuksilla melu aiheutuu pääosin moottoreiden käyntiäänestä. Nopeusrajoituksen nostaminen lisää melua. Kun 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan, on päiväajan keskiäänitaso 7 db suurempi kuin yöajan keskiäänitaso. Ohjearvo yöajalle on kuitenkin vain 5 db päiväaikaan pienempi. Tästä johtuen melutasoja arvioidaan päiväajan keskiäänitasoa käyttäen (rajoittavampi tilanne). 5 MELUTASOJEN LASKENTATULOKSET Melulaskentojen tulokset on esitetty liitteiden 1 7 melukartoissa. Seuraavassa on esitetty tulosten pääkohdat ja havainnot tiivistetysti. 5.1 Keravantien ympäristö Liikennemäärät kasvavat Keravantiellä ennustetilanteissa merkittävästi johtuen Bastukärr alueen liikenteestä sekä yleisestä liikenteen kasvusta. Liikennemäärän kasvu lisää tien aiheuttamaa melua kaikilla tien läheisyydessä sijaitsevilla asuinrakennuksilla. Perussääntönä voidaan pitää, että liikennemäärän kaksinkertaistuminen lisää melutasoa tien ympäristössä db, mutta raskaan liikenteen lisääntyminen lisää melua suhteessa enemmän. Taulukossa 6 on esitetty Keravantien aiheuttama A-painotettu päiväajan keskiäänitaso 10 m päässä tien keskiviivasta eri tilanteissa.
10/1 Taulukko 6. Keravantien aiheuttama päiväajan keskiäänitaso 10 m etäisyydellä tien keskiviivasta sekä äänitason muutos nykytilanteeseen verrattuna eri ennustetilanteissa. Katu (osuus) Keravantie (Lahden moottoritie Ratatie) Keravantie (Ratatie Bastukärrin 1. liittymä) Keravantie (Bastukärrin 1. liittymä Keuksuontie) Keravantie (Keuksuontie Nikkiläntie) Keskiäänitaso L Aeq, 7-, 10m / Äänitason muutos nykytilanteeseen verrattuna [db(a)] Nykytilanne V. 00, nykyinen tieverkko V. 00, tavoitetieverkko V. 05, tavoitetieverkko V. 00, nykyinen tieverkko ilman BA:n liikennettä V. 05, tavoitetieverkko ilman BA:n liikennettä 67,7 7, / +5,6 7, / +5,5 7 / +6, 69,8 / +,1 70,6 / +,9 67,5 7, / +5,8 7, / +5,7 7, / +6,7 69,7 / +, 70,9 / +, 67,5 7,5 / +5 7, / +,9 7,6 / +6,1 69,8 / +, 70,9 / +, 67,5 70, / +,9 70, / +,8 71,8 / +, 69,6 / +,1 71 / +,5 Taulukon tuloksia voidaan soveltaa siten, että lähellä tietä sijaitsevan asuinrakennuksen piha-alueella, jossa päiväajan keskiäänitaso on nykytilanteessa esimerkiksi 5 db(a), on päiväajan keskiäänitaso vuonna 05 ennustetilanteessa noin 5 + 6, 58 db(a). Tästä seuraa, että ennustetilanteessa päiväajan keskiäänitaso ylittää ohjearvon 55 db(a) useammilla asuinrakennuksilla kuin nykytilanteessa. Keravantien liikenne lisääntyy ennustetilanteessa myös muista syistä kuin BA vaikutuksesta. Liitteen 7 melukarttojen perusteella normaalilla liikenteen kehittymisellä (Bastukärr :n vaikutus poistettu) Keravantien melu lisääntyy noin,5 db nykytilanteeseen verrattuna. Näin ollen BA:n liikenne lisää ennustetilanteessa v. 05 Keravantien melua noin 1,5 db verrattuna ennustetilanteeseen, jossa BA aluetta ei olisi toteutettu. Kuvassa on ympyröity sinisellä ne asuinalueet/-rakennukset, joilla meluhaitta laskennan perusteella lisääntyy ennustetilanteessa v. 05 eli rakennukset/alueet: joilla ohjearvo ei ylity nykytilanteessa, mutta ylittyy ennustetilanteessa joilla ohjearvo ylittyy nykytilanteessa ja melu lisääntyy merkittävästi ennustetilanteessa. Kohteita, joissa meluhaitta laskennan perusteella ennustetilanteessa lisääntyy, on tarkastelualueella yhteensä noin 7 kpl.
11/1 Kuva. Rakennukset/asuinalueet, joilla meluhaitta laskennan mukaan selvästi lisääntyy ennustetilanteessa v. 05 verrattuna nykytilanteeseen, on ympyröity sinisellä. Lähimpänä Lahdentietä sijaitsevat rakennukset (1 kpl) sijaitsevat jo nykytilanteessa suuren melun alueella. Melu ja sen lisääntyminen aiheutuu pääosin Lahdentien ja Lahden moottoritien liikennemäärien lisääntymisestä. Muilla ympyröidyillä asuinrakennuksilla (noin 15 kpl) melun lisääntyminen johtuu Keravantien sekä Ratatien liikennemäärän kasvusta. 5.1.1 Meluntorjunnan mahdollisuudet Melun lisääntymistä asuinrakennuksilla voidaan yrittää torjua Keravantien varteen sijoitettavilla meluesteillä. Tämä saattaa olla vaikeaa, koska tien ja tonttien välissä on usein hyvin vähän tilaa meluesteelle ja tästä johtuen etenkin meluvallien rakentaminen on hankalaa. Lisäksi meluesteiden rakentaminen omakotitalojen suojaamiseksi on kallista verrattuna suojauksesta hyötyvien asukkaiden määrään. Liitteen 5 melukartoissa on esitetty Keravan Ratatien alueella sijaitsevien asuinrakennusten suojaaminen melulta meluaidalla. Kyseisessä kohdassa tie on niin leveä (useita kaistoja), että matalan melukaiteen meluntorjuntateho on heikko. Lisäksi kyseisen alueen maaperä on sen tyyppinen, ettei korkean meluvallin rakentaminen todennäköisesti ole mahdollista. Liitteen 5 melukartoissa aluetta on suojattu meluaidalla. Aidan tiensuuntaisen osuuden korkeuden tulee olla vähintään,5 m tien tasausviivasta ja viiston osan korkeuden vähintään,5 m maan pinnasta. Aidan tien suuntainen osa tulee turvallisuus-, huolto- ja muut lähtökohdat huomioon ottaen sijoittaa mahdollisimman lähelle tien reunaa, jolloin sen suojaava teho on mahdollisimman hyvä. Meluaidan ns. viisto osa tulee sijoittaa kulkemaan maastossa sijaitsevan korkean penkereen päälle. Esitetyllä meluntorjuntaratkaisulla ohjearvot alittuvat pääosalla esteen takana sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueista. Meluaitojen eristävyysluvun tulee nyt olla vähintään 0 db ja mielellään 5 db. Eristävyysluku on vähintään 5 db esimerkiksi seuraavilla rakenteilla: vähintään 0 mm vaneri tai 6 mm vaneri + 0 mm lomalaudoitus. Riittävä eristävyys saavutetaan myös 0
1/1 mm täyspontatulla lautarakenteella. Tärkeää on, että rakoja tai reikiä ei ole eikä niitä synny aidan vanhentuessa. Kuvassa on esitetty esimerkkikuva tiivistetystä lomalaudoituksesta. Kuva. Esimerkkikuva tiivistetystä lomalaudoituksesta Melua voidaan vähentää myös alentamalla nopeusrajoitusta. Ennustetilanteessa 05 Keravantien nopeusrajoitukseksi on kaavailtu 60 km/h. Nopeusrajoituksen alentaminen arvosta 60 km/h arvoon km/h vähentäisi laskennan perusteella tien aiheuttamaa melua noin db. Nopeusrajoituksen alentaminen on kuitenkin tehokas keino ainoastaan siinä tapauksessa, että nopeutta alennetaan riittävän pitkällä tieosuudella. Alennetun nopeusrajoituksen jälkeen melutason teoreettinen kasvu nykytilanteesta vuoteen 05 Keravantien ympäristössä Bastukärr :n alueen länsipuolella olisi +5 db ja itäpuolella muutos olisi noin + db. 5. Liikenne Keuksuontiellä ja Bastukärr :n alueella Keuksuontien ja sen liittymän (Keravantie) välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yhtään asuin- tai lomarakennusta. Lisäksi Keuksuontien nopeusrajoitukseksi on suunniteltu km/h. Tästä johtuen Keuksuontien aiheuttama melu ympäristöön on melko vähäistä eikä sen vaikutuksesta johtuen melu ylitä ohjearvoja yhdessäkään kohteessa. Bastukärr :n alueelle suunnitellaan rakennettavan useita teollisuustontteja, joilla myös liikkuu raskaita ajoneuvoja. Lähimpänä kaavoitettavaa aluetta sijaitsevat asuinrakennukset sijaitsevat alueen kaakkoispuolella. Melua kohteisiin aiheutuu sekä rekka-autojen ajoäänistä sekä peruutussummereista. Melun leviämistä tonteille voidaan vähentää esimerkiksi tonttien reunoille sijoitettavilla meluvalleilla sekä sijoittelemalla rakennukset teollisuustonteille niin, että melun leviäminen asuinalueelle on mahdollisimman vähäistä.