Jaana Simola (toim.) PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET 20092015 Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Kirjasto ja tietopalvelustrategia Taiteen perusopetuksen selvitys PÄIJÄTHÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUS PROJEKTI PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO A176 * 2009
PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET 20092015 Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Kirjasto ja tietopalvelustrategia Taiteen perusopetuksen selvitys PäijätHämeen palvelurakenneuudistus projekti PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO A176*2009 ISBN 9789516371736 ISSN 12376507
PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET 20092015 SisällysLUETTELO ESIPUHE: SIVISTYSTOIMEN YHTEISTYÖ... 5 MAAKUNNALLINEN LUKIOVERKKOSELVITYS... 7 Pasi Sirviö KIRJASTO JA TIETOPALVELUSTRATEGIA... 51 Jari Paavonheimo TAITEEN PERUSOPETUKSEN SELVITYS... 101 Sari Gustafsson, Nina von HertzenOosi, Anna Kantola, Leena Stolzmann ja Felix Willebrand.
SIVISTYSTOIMEN YHTEISTYÖ PäijätHämeen sivistystoimen linjaukset julkaisuun on koottu PäijätHämeen Palvelurakenneuudistus projektissa tehdyt sivistystoimen toimenpideselvitykset: Maakunnallinen lukioverkkoselvitys, Kirjasto ja tietopalvelustrategia ja Taiteen perusopetuksen selvitys. Sivistystoimen kokonaisuuden selvittämisen taustalla on PARAS hankkeen aluevaiheessa, vuonna 2007, tehty kartoitus maakunnan sivistystoimen kehittämisen painopisteistä. Silloin esitettyjä toimenpideehdotuksia on nyt viety eteenpäin konkreettisiksi, aikataulutetuiksi toteuttamissuunnitelmiksi. PäijätHämeen maakunnan työikäisen väestön määrän on ennakoitu vähenevän kaikissa maakunnan kunnissa yhteensä noin 13 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Kun maakunnan kokonaisväkiluvun ennakoidaan kuitenkin pysyvän ennallaan tai jopa hivenen kasvavan, on palvelutarjonnan kartoittaminen, asiakastarpeiden tunnistaminen sekä niihin vastaaminen ja tarpeisiin perustuvien palveluiden järjestäminen perusteltua suunnitella yksittäisiä kuntia ja toimijoita laajempana kokonaisuutena. Lukioikäisten koulutuspaikkojen määrään vaikuttaa oleellisesti nuorisoikäluokissa tapahtuvat muutokset. Erilaisten verkkopalveluiden lisääntynyt käyttö vaikuttaa kirjastojen käyttötapaan, vaikka kirjastojen käyttäjäkunnan ikärakenne pysyisikin lähes nykyisellään. Perinteisillä kirjoillakin tulee olemaan omat lukijansa myös tulevaisuudessa. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua, oppivelvollisuuden ulkopuolella tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Se on siis myös ikäluokista riippuvaa toimintaa. Nuorisoikäluokkien pieneneminen tulee vaikuttamaan taiteen perusopetuksen järjestämiseen siten, että opetuksen järjestäjät joutuvat tarkoin valitsemaan opetettavia taideaineita, jotta kaikkiin ryhmiin saadaan riittävästi opiskelijoita. Lukioverkkoselvityksessä on kartoitettu erilaisia Suomessa käytössä olevia lukiokoulutuksen järjestämisen yhteistyömalleja ja peilattu niiden käyttömahdollisuuksia PäijätHämeen lukiokoulutuksen rakenteeseen. Koulutuksen järjestämistä suunniteltaessa ei ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Tulevaisuuden suunnittelussa tulee ottaa huomioon esimerkiksi nuorisoikäluokan koko, ennakkotiedot toisen asteen koulutuksen sisäisistä koulutusvirroista (lukio vs. ammatillinen koulutus), koulutuksen laatuvaatimukset, etä ja verkkoopetuksen mahdollisuudet lyhentää välimatkaa virtuaalisesti, koulutuksen tukipalveluiden tuottamisen volyymit, kuntien taloudellisen kestokyvyn rajat ja koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet selvitä lakisääteisistä velvoitteista. Selvityksessä esitetään PäijätHämeeseen soveltuvia ratkaisuvaihtoehtoja edellä mainittujen reunaehtojen sisällä. Tavoitteena on viedä selvityksessä esille nostettuja toimintamalleja eteenpäin seuraavien vuosien aikana ja saavuttaa sivistystoimen strategiset tavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Lukioverkkoselvitys on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle PäijätHämeen kouluverkon rakennemalliselvitykselle. Maakunnallisen lukioverkkoselvityksen on koonnut VTM Pasi Sirviö. PäijätHämeen kirjasto ja tietopalvelustrategiassa nostetaan esiin maakunnan kirjastotoimen strategisia linjauksia. Näitä ovat kirjallisuus ja lukuharrastuksen edistäminen aktiivisella yhteistyöllä ja entistä yksilöllisemmin profiloituja palveluita tarjoamalla sekä kirjastojen roolin vahvistaminen koulujen kirjastopalveluita kehitettäessä. Kirjastoja kehitetään informaatioyksikköinä ja otetaan huomioon teknologian mahdollisuudet kirjastopalveluiden kehittämisessä. Lisäksi kirjastojen tietojärjestelmiä, palvelukäytäntöjä ja kuljetusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä. 5
Strategiassa on aikataulutettu toteuttamissuunnitelma strategisten linjausten toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Jatkossa on selvitettävä, onko aikataulun mukainen suunnitelma mahdollista toteuttaa ja ovatko kunnat valmiit toteuttamaan kirjastotoimen laajan yhteistyön muutoinkin kuin toiminnallisella tasolla. PäijätHämeen maakunnallisen kirjasto ja tietopalvelustrategian on laatinut kirjastonjohtaja, VTM Jari Paavonheimo. Tarve selvittää taiteen perusopetuksen nykytilaa ja tulevaisuuden seudullisia yhteistyömahdollisuuksia nousee toimintaympäristön muutoksista, jotka koskettavat koko palvelutuotannon kenttää ja näin ollen myös taiteen perusopetusta ja sen tulevaisuutta. Tulevaisuuden haasteiden hahmottaminen ja yhteistyömahdollisuuksien kuvaaminen, analyysit ja johtopäätökset on nostettu kattavasti esiin selvitystyössä. Taiteen perusopetuksen selvityksen on koonnut selvitystiimi, jonka johtajana (selvityshenkilönä) on toiminut johtaja, KM Sari Gustafsson, ja hänen lisäkseen M.A. Pol.Sc. Nina von HertzenOosi ja YTM Anna Kantola. Asiantuntijoina selvitystyössä ovat toimineet Porvoon taidekoulun rehtori Leena Stolzmann ja Porvoon seudun seudullisen musiikkioppilaitoksen rehtori Felix Willebrand. Selvitystiimi on selvittänyt yhteistyössä taiteen perusopetuksen järjestäjien, taiteen perusopetuspalveluiden tuottajien ja kuntajohtajien kanssa PäijätHämeen alueen taiteen perusopetuksen nykytilaa, tulevaisuuden haasteita ja maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia. Selvitysraportin kaikki mallit eivät ole sitä ohjanneen työryhmän yksimielisiä näkemyksiä vaan selvityshenkilön perusteltu näkemys PäijätHämeen taiteen perusopetuksen tulevaisuudesta. Selvityshenkilö esittää yhtä selvityksen aikana työstettyä yhteistyömallia käyttöön otettavaksi taiteen perusopetuksen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Kiitän kirjoittajia ja maakunnan sivistystoimen ohjausryhmää arvokkaasta panoksesta sekä ajan ja asiantuntemuksen jakamisesta sivistystoimen yhteistyön kehittämiseksi. Maakunnan parhaaksi! PäijätHämeessä maaliskuussa 2009 Jaana Simola Pääsihteeri
PÄIJÄTHÄMEEN sivistystoimen LINJAUKSET 20092015 Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Koonnut VTM Pasi Sirviö 7
Tiivistelmä...9 1. Johdanto...10 2. PäijätHämeen lukiokoulutuksen nykytila...11 2.1 Lukiokoulutuksen tarjonta ja saatavuus maakunnassa...11 2.2 Alueen lukioiden koot ja opiskelijamääräkehitys vuosina 2000 2007...12 2.3 Lukioopiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä...14 2.4 Ennusteet tulevaisuuden opiskelijamääristä maakunnan lukioissa...16 2.5 Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset PäijätHämeessä...19 2.6 Nykyinen kurssitarjonta...24 2.7 Erityisopetuksen, opintoohjauksen ja opiskelijahuollon tila...24 2.8 Opettajien kelpoisuus...25 2.9 Kiinteistöt ja opetuksen tukipalvelut...27 2.10 Alueellinen yhteistyö PäijätHämeessä...27 3. PäijätHämeen ammatillisen koulutuksen nykytila...29 3.1 Toiminta ja opetustarjonta...29 4. Toisen asteen koulutuksen kokonaisuus lukiokoulutus suhteessa ammatilliseen koulutuksen PäijätHämeessä...30 5. Vaihtoehtoisia malleja lukiokoulutuksen kehittämiseksi...35 5.1 Yleistä erilaisista lukiokoulutuksen tuottamistavoista...35 5.2 Tiivistyvä toiminnallinen verkostoitumisyhteistyö...35 5.3 Lukiokoulutuksen osapalveluiden tuottaja (isäntäkuntamalli alueellisena hallintomallina)...36 5.4 Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta (isäntäkuntamalli alueellisena järjestäjämallina)...36 5.5 Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä (filiaalimalli)...38 5.6 Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä (kuntayhtymä)...39 6. Eri mallien soveltuvuus PäijätHämeen maakuntaan...40 6.1 Tiivistyvän toiminnallisen yhteistyön malli...40 6.2 Lukiokoulutuksen osapalveluiden tuottaja malli...41 6.3 Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta malli...43 6.4 Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä...44 6.5 Alueellinen toisen asteen koulutuksenjärjestäjä...45 7. Yhteenveto maakunnan lukiokoulutuksen nykytilasta ja ehdotukset lukiokoulutuksen kehittämiseksi maakunnassa...47 Maakunnallisen lukioselvityksen ohjausryhmän kokoonpano...50 8
Tiivistelmä Opiskelijamäärien lasku on jo asettanut ja asettaa tulevaisuudessa isoja haasteita monen päijäthämäläisen kunnan kyvylle ylläpitää laadukasta lukiokoulutusta kunnan omana tuotantona. Nuorisoikäluokkien pieneneminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu tuovat lukiokoulutuksen piiriin yhä vähemmän nuoria myös PäijätHämeessä. Tämä kehitys nakertaa lukiokoulutuksen rahoituspohjaa ja vaarantaa muutoinkin kiristyvän kuntatalouden oloissa lukiokoulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta useassa osassa maakuntaa. Taloudellisten reunaehtojen tiukkeneminen heijastuu ensisijassa koulutuksen laatutekijöihin kurssitarjonnan monipuolisuuteen sekä opetuksen tukipalvelujen (opintoohjaus, erityisopetus, opiskelijahuolto) määrään ja tasoon. Opetuksen tukipalvelujen taso on taloudellisista seikoista johtuen puutteellinen lähestulkoon kaikissa maakunnan kunnallisissa lukioissa ja kurssitarjonnan suhteen tilanne on heikoin kaikista pienimmissä lukioissa. Vähäiset opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet sen, että valinnaisten kurssien järjestämisessä joudutaan kustannussyistä käyttämään monesti tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Opiskelijamäärien väheneminen johtaa jatkossa väistämättä myös pohdintaan siitä, onko yksittäisten lukioiden hallinto ja henkilöstörakenteiden mitoitus enää järkevässä suhteessa opiskelijamäärään ja onko kustannustehokkuus tätä kautta perusteltu suhteessa kunnan taloudellisiin resursseihin. Pienten lukioiden kohdalla nykyisen toiminnan yleinen rationaalisuus kulminoituu menettelyyn pienten opetusryhmien suhteen: toteutuessaan ne ovat ylimitoitettu kustannuserä kunnalle, jäädessään toteutumatta tappio opiskelijalle. Lukiokoulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi kunnallisilla järjestäjillä on käytössään keinoja saavuttaa yhteistyössä muiden kanssa parannusta näiden molempien tekijöiden suhteen. Kunnan lukiokoulutuksen tilanteesta riippuen alueellisten yhteistyömuotojen ja ns. uusien järjestämistapojen soveltamisen tarpeet vaihtelevat. Toiminnalliselta pohjalta tapahtuva yhteistyön syventäminen ja tiettyjen koulutuksen tukipalvelujen alueellisesti keskitettyihin yhteistyöratkaisuihin mukaan lähteminen voi olla riittävää jollekin. Osan kohdalla taas pidemmälle menevät rakenteelliset ratkaisut ja lukioiden hallinnolliset yhdistämiset tuottavat sekä laadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta parannusta nykytilanteeseen. Tältä osin maakunnan lukiokenttä onkin jaoteltavissa eri kategorioihin, joissa eri ratkaisuvaihtoehdot näyttäytyvät erilaisina. Yksityisten järjestäjien suhteen toiminnallinen yhteistyö on vaihtoehdoista ainoa mahdollinen, samoin maakunnan keskikokoisille kunnallisille järjestäjille (200 400 opiskelijan lukio kunnassa) yhteistyön tiivistyminen ja mukanaolo tiettyjen toimintojen alueellistamisessa tuo kaivattua lisäarvoa. Sen sijaan maakunnan kolmelle pienimmälle kunnalliselle järjestäjälle (70 80 opiskelijan lukiot) rakenteelliset muutokset lukioiden hallinnollisen yhdistämisen muodossa ovat todellisia mahdollisuuksia. Viimeisen kategorian muodostavat kaksi kapasiteetiltaan isoa järjestäjää Lahti ja PäijätHämeen koulutuskonserni, joilla on potentiaalia toimia koko maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjätahona. Yhtenäinen maakunnallinen kokonaisratkaisu yhden järjestäjän hallinnoima lukio hyödyttäisi kuitenkin maakunnan kaikkia kunnallisia järjestäjiä. Sellaisen aikaansaaminen tulee olla pidemmän aikavälin strateginen tavoite Päijät Hämeessä. Väliaskelina kohti tätä tavoitetta tulee toteutua rationalisointitoimenpiteet pienten lukioiden osalta sekä alueellisesti organisoituneempien yhteistyömuotojen löytäminen niillä lukiokoulutuksen sektoreilla, joissa tällä hetkellä on toiminnallisia puutteita. 9
1. Johdanto Nuorisoikäluokkien pienentyessä lukiokoulutus on isojen haasteiden edessä kaikkialla maassamme. Opiskelijamäärien väheneminen koskettaa ensi vuosikymmeneltä alkaen myös PäijätHämettä ja asettaa reunaehtoja lukiokoulutuksen järjestämisen rahoituksellisiin edellytyksiin monessa päijäthämäläisessä kunnassa. Opiskelijan näkökulmasta lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus ovat tätä kautta muuttumassa. Tämän selvitystyön keskeinen lähtökohta sekä työtä ohjanneen ohjausryhmän tavoite on ollut löytää keinoja lukiokoulutuksen ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa mahdollisimman laajalti koko maakunnan kattavana, laadukkaana palveluna. Lukiokoulutuksen toteuttaminen nykyisissä toimipisteissä on selkeä päämäärä kaikille maakunnan lukiokentän toimijoille ja koko lukiokoulutuksen kehittämisen lähtökohta PäijätHämeessä. Lukiokoulutuksen turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa ei välttämättä onnistu ilman muutoksia itse koulutuksen järjestämisen ja tuottamisen perusteisiin. Tämän vuoksi selvitystyön pääpaino on ollut sellaisten uusien tuottamistapojen tarkastelussa, jotka voisivat kohentaa maakunnan lukiokoulutuksen tilaa niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Selvityksen alkuosa sisältää maakunnan lukiokoulutuksen toimintaympäristön ja nykytilan analyysin. Luvuissa 5 ja 6 tarkastellaan eri malleja ja vaihtoehtoisia tuotantotapoja perusperiaatteiden osalta ja PäijätHämeen olosuhteisiin sovittaen. Selvityksen viimeinen luku esittelee lukioselvittäjän ja ohjausryhmän suosittamia ratkaisuvaihtoehtoja. Lukiokoulutuksen organisoinnissa tullee PäijätHämeessä tapahtumaan muutoksia viimeistään sitten, jos valmisteilla oleva kuntaliitos toteutuu ensi vuosikymmenellä. Alueella ei kuitenkaan tule jäädä odottamaan kuntarakenteen muuttumista, vaan eri ratkaisuvaihtoehtoja tulisi miettiä nykyisissä järjestäjäkunnissa kuntaliitoksesta riippumatta. Lukioverkkoselvitys on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle PäijätHämeen kouluverkon rakennemalliselvitykselle ja se on osa PäijätHämeen palvelurakenneuudistushanketta. 10
2. PäijätHämeen lukiokoulutuksen nykytila 2.1 Lukiokoulutuksen tarjonta ja saatavuus maakunnassa PäijätHämeessä on 12 lukiokoulutuksen järjestäjää, joilla on yhteensä 16 toimipistettä. PäijätHämeen 12 kunnasta ainoastaan Hämeenkoskella ja Artjärvellä ei ole lukion toimipistettä. Kunnan ylläpitämä lukio toimii yhteensä 8 kunnassa. Nastolassa järjestäjänä on Koulutuskeskus Salpaus, joka on PäijätHämeen Koulutuskonserniin kuuluva itsenäinen liikelaitos ja hoitaa koulutuksen järjestäjän tehtävää koulutuskonsernin puolesta. Hartolassa lukiokoulutuksen järjestäjänä toimii ItäHämeen opiston säätiö. Lahdessa on yhteensä neljä kaupungin ylläpitämää lukiota, joista kolmessa on 350 400 opiskelijaa ja yhdessä noin 600 opiskelijaa. Lahden lukioverkkoa järjesteltiin muutama vuosi sitten siten, että Mukkulan ja Salinkallion lukiot lakkautettiin ja lukiokoulutuksen tarjonta keskitettiin kaupungin keskustan neljään lukioon. Samalla Kannaksen yläaste lakkautettiin ja Mukkulan sekä Salinkallion yläasteiden oppilasmääriä nostettiin. Tämän toimenpiteen tavoitteena oli aikaansaada yksikköjä, joissa mahdollisimman optimaalisen opiskelijamäärän avulla saataisiin lukiokoulutuksen kokonaiskustannustaso alhaisemmaksi, yksittäisissä lukioissa kustannustehokkuus paremmaksi ja luokaton lukioopetus toteutumaan kaikissa toimipisteissä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Lahden lukioiden keskinäistä yhteistyötä siten, että syventävien kurssien opetusta olisi mahdollista jakaa koulujen kesken. Myös koulurajat ylittävien opetusryhmien muodostaminen tulisi mahdolliseksi, kun etäisyydet toimipisteiden välillä ovat lyhyet. Tätä kautta Lahden neljän lukion välille voi parhaimmassa tapauksessa syntyä ns. sujuva opiskelijaliikkuvuuden kulttuuri. Vastaavanlainen toiminnan tehostaminen ja hallinnon keventäminen lukiokoulutuksessa toteutettiin myös Heinolassa vuosina 2002 2005, jona aikana kaupungissa yhdistettiin kaksi perusasteen yhteydessä toiminutta lukiota yhdeksi lukioyksiköksi. Kunnallisten lukioiden lisäksi lukiokoulutusta tarjoavat yksityiset toimijat, Lahden Rudolf Steiner koulu ja Lahden yhteiskoulu, jotka toimivat säätiöpohjalta. Lahden yhteiskoulussa toimii myös aikuislukio. Koulutuskeskus Salpaus ylläpitää päivälukiota Nastolassa (Nastopoli) ja samalla järjestämisluvalla se toteuttaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoille lukiokoulutusta Lahdessa olevassa toimipisteessä (pääosin kaksoistutkinnon suorittajia, Lahdessa n. 170 aloittajaa vuosittain). Lisäksi Salpauksen lukiolla on myös aikuislukiostatus. PäijätHämeessä on kolme erityisen koulutustehtävän lukiota (erityistehtävän takia korotettuun valtionosuuteen oikeuttava status), nämä sijaitsevat Lahdessa (Urheilupainotteinen Salpausselän lukio ja musiikkiin painottunut Tiirismaan lukio sekä kuvataiteisiin painottuva Kannaksen lukio). Erilaisia painotuksia ilman valtiovallan tunnustamaa erityistehtävää (ja sitä kautta korotettua tukea) on muissakin maakunnan lukioissa. Lahdessa Lahden lyseo on profiloinut itseään matemaattisluonnontieteellisiin oppiaineisiin suuntautuneeksi, Asikkalassa Vääksyn yhteiskoulun lukiossa toimintansa on varsin lupaavasti aloittanut ilmailuopintojen linja ja viestintään painottuneessa Orimattilan Erkkolukiossa on alkanut syksyllä 2008 viestintäpainotteinen linja. Näiden lisäksi Koulutuskeskus Salpauksen lukiossa toimii tekniikkalinja. 11
2.2 Alueen lukioiden koot ja opiskelijamäärä kehitys vuosina 2000 2007 Lukioiden opiskelijamäärän kehitys PäijätHämeessä on 2000 luvulla noudatellut valtakunnallista trendiä ja ollut melko tasaisesti laskeva. Kuten alla oleva kaavio 1 osoittaa opiskelijamäärät ovat niin Lahdessa kuin muissakin Päijät Hämeen kunnissa laskeneet n. 200 opiskelijalla vuodesta 2000 vuoteen 2007. Kaikkien Lahdessa sijaitsevien lukioiden osalta niin kahden yksityisen kuin Lahden kaupungin ylläpitämien laskusuhdanne on ollut kohtuullisen lievä ja tilanne opiskelijamäärien suhteen melko tasainen koko 2000 luvun. Tämä on kuitenkin suurelta osin selitettävissä kahden yksityisen lukion kasvulla, kuten eri lukioiden opiskelijamääriä yksityiskohtaisemmin kuvaava kaavio 2 osoittaa. Kaavio 1. PÄIVÄLUKIOIDEN OPISKELIJAMÄÄRÄT LAHDESSA, MUISSA KUNNISSA SEKÄ LAHDEN KAUPUNGIN YLLÄPITÄMISSÄ LUKIOIS SA VUOSINA 20002007 (yhteensä, syksyllä aloittaneet) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lahti (yhteensä) 2521 2443 2415 2425 2421 2397 2437 2412 Muu PäijätHäme 1802 1757 1688 1592 1523 1474 1588 1614 Lahden kaupunki 1920 1842 1813 1788 1749 1733 1737 1701 Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu 12
Keskuskaupungin ympäryskuntien lukioiden opiskelijamäärissä on tapahtunut suhteellisen suuria vuosittaisia vaihteluja. Tällaiset heilahtelut selittyvät osittain (etenkin pienemmissä kunnissa) sattumanvaraisella vaihtelulla ikäluokkien koossa. Kokonaisuudessaan lähes kaikkien kuntien kohdalla on tapahtunut laskua vuoden 2000 määristä vuoden 2007 määriin. Kunnallisten järjestäjien osalta ainoan poikkeuksen tekee Vääksyn yhteiskoulun lukio, jossa opiskelijamäärä on aluksi laskenut, mutta kääntynyt viime vuosina nousuun siten, että opiskelijamäärässä ylitetään vuonna 2007 vuoden 2000 luvut. Kaavio 2. PÄIVÄLUKIOIDEN OPISKELIJAMÄÄRÄT MUUALLA PÄIJÄTHÄMEESSÄ, LAHDEN YHTEISKOULUN LUKIOSSA JA LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKIOSSA VUOSINA 20002007 (yhteensä, syksyllä aloittaneet) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kärkölä 87 95 86 72 57 64 80 80 Hollola 304 284 276 276 256 275 273 282 Orimattila 270 269 256 241 241 221 249 229 Padasjoki 67 62 75 73 82 87 80 69 Sysmä 74 81 74 80 76 71 76 69 Nastola (PHKK) 272 258 255 235 219 208 218 206 Hartola (IHO) 92 82 81 85 71 83 73 69 Asikkala 187 187 164 157 161 154 193 205 Heinola 449 439 421 373 360 311 346 405 Lahden RS 253 260 255 273 294 283 311 318 LYK 348 341 347 364 378 381 389 393 Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu 13
Lahden yhteiskoulun lukion ja Lahden Rudolf Steiner koulun lukion opiskelijamäärät ovat kasvaneet koko 2000 luvun. Tällä on saattanut olla vaikutusta Lahden kaupungin ylläpitämien lukioiden opiskelijamäärien laskuun ja jossain määrin myös muiden maakunnan lukioiden opiskelijamääriin. Lahden Rudolf Steiner koulun lukion pedagogisen erityisluonteen vuoksi ei ole kuitenkaan asianmukaista vertailla sen opiskelijamääriä muun lukiokoulutuksen kanssa. Tarkempia tietoja lukioopiskelijoiden liikkuvuudesta maakunnan sisällä esitellään seuraavassa luvussa. 2.3 Lukioopiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Maakunnan sisällä lukioopiskelijoiden jakautumisessa eri lukioihin ei ole erityisen merkittäviä piirteitä. Keskuskaupungilla on vetovoimansa ja se saa opiskelijoita lukioihinsa lähes kaikista kunnista. Eräänlainen erityispiirre opiskelijaliikkuvuudessa on Lahden yhteiskoulun lukion vahva asema muista kunnista tulevia opiskelijoita houkuttelevana kouluna. Vaikka sekä Hollolassa että Nastolassa on omat lukion toimipisteensä, siirtyy molemmista kunnista paljon opiskelijoita Lahteen ja vuonna 2006 Lahdessa lukiokoulutuksen aloittaneista hollolalaisista ja nastolalaisista nuorista jopa kolmasosa on aloittanut opiskelunsa Lahden yhteiskoulun lukiossa. Nuorten hakeutumista keskuskaupungin lukioihin voi selittää mm. Lahden kaupungin maantieteellinen läheisyys, joka takaa erikoislukiotarjonnan hyvän saavutettavuuden myös naapurikuntien opiskelijoille. Lahden kaupunkiseudun työssäkäyntialueelta alaikäisten tulo Lahteen lukioon on luontevaa ja myös kaavoitusratkaisut kuntien rajaalueilla ovat helpottaneet liikkumista ja suosineet kuntarajan ylittämistä koulupalveluissa; joissakin tapauksissa nuori on asuinpaikkansa takia aloittanut jo perusasteen koulunsa Lahdessa. Opiskelijoiden siirtyminen opiskelemaan muualle kotikunnan lukion sijasta rasittaa jossain määrin kuntien talouksia. Kotikunnissaan kirjoilla olevina asukkaina nämä opiskelijat kerryttävät kunnan opetus ja kulttuuritoimen kunnallista rahoitusosuutta, mutta sen sijaan eivät tuota kunnalle valtionosuutta vaan vievät sen opiskelupaikkakunnalle. Taulukko 1. PÄIJÄTHÄMÄLÄISTEN LUKIOOPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN PÄIJÄTHÄMEESSÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA KOTIKUNTIEN KESKEN VUONNA 2006 (Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu) Koulu/Koulun sijaintikunta Opiskelijoiden kotikunnat Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Asikkala 135 3 3 11 1 IHO 1 31 4 1 6 1 3 Heinola 5 327 1 2 1 Hollola 244 2 18 Kärkölä 1 77 Lahti 2 22 17 131 6 24 1329 75 31 3 2 LYK 1 6 4 74 8 397 33 14 1 RS 5 1 54 1 Nastopoli 1 4 190 5 Orimattila 3 1 219 Padasjoki 1 1 57 Sysmä 64 14
Artjärven ja Hämeenkosken oppilaiden hakeutuminen maakunnan lukioihin on huomattavan vähäistä. Artjärven kohdalla kyse on suuntautumisesta naapurimaakuntaan, sillä Artjärvellä perusasteen päättävät oppilaat menevät suurelta osin lukioon Lapinjärvelle, Iittiin tai Myrskylään. Hämeenkoskella koulunsa päättävät suuntaavat lukiokoulutukseen Lammille. Toisaalta maakunnan reunaalueiden lukioihin tulee opiskelijoita myös naapurimaakunnista. Esimerkiksi myrskyläläisiä opiskelee Orimattilan Erkkolukiossa tällä hetkellä viisi ja maakunnan toisella reunalla Heinolassa on perinteisesti opiskellut useita pertunmaalaisia (14 vuonna 2007). Maakunnan sisällä tapahtuva liikehdintä ja myös ulkopuolelta suuntautuvat opiskelijavirrat on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. LUKIOOPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOULUTUKSENJÄRJESTÄJIEN JA KOTIKUNTIEN KESKEN VUONNA 2006 Lukiot O/M Muualta PäijätHämeestä Muualle PäijätHämeeseen Asikkala (VYK) 135/22 18 29 Hartola (IHO) 31/38 16 5 Heinola 327/18 9 28 Hollola 244/25 20 215 Kärkölä 77/3 1 24 Lahti 1329/365 313 40 (451) Lahti (LYK) 397/151 139 Lahti (RS) 139/179 7 Nastola (Salpaus) 190/17 10 112 Orimattila (Erkko) 219/21 4 51 Padasjoki 57/3 2 3 Sysmä 64/0 0 7 Merkintöjen selityksiä: O/M= O= omasta kunnasta oman kunnan lukioon tulevat, M= kaikki muualta tulevat; Muualta PäijätHämeestä= muista PäijätHämeen kunnista tulevat; Muualle PäijätHämeeseen= ko. lukion sijaintikunnasta muihin PäijätHämeen lukioihin menevät opiskelijat. Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu. Katsottaessa tarkemmin lukioopiskelijoiden jakautumista maakunnan sisällä ja opiskelijoiden muualle/kotikuntaan suuntautumisen kokonaismääriä ja suhdetta, huomionarvoista on Hollolan ja Nastolan tilanne etenkin Hollolan kohdalla lähes puolet lukioon menevistä käy lukiota muualla kuin kotikunnassaan. Toisaalta esimerkiksi Hollolan lukion kapasiteetti ei tällä hetkellä mahdollistaisi koko tuon muualle suuntautuvan joukon kouluttamista ilman koulutoimen kiinteistöjen uudisrakentamista tai koulutoimen kiinteistöjen uudelleenjärjestelyjä. Nastolassa lukioon omasta kunnassa hakeutuvissa tapahtui selvä notkahdus kunnan luovuttua lukiokoulutuksen järjestämisestä. Nyt tuo suuntaus on taittumassa; hakutietojen mukaan Nastolan yläasteen 85:stä lukioon hakevasta 9. luokkalaisesta vain 15 haki kevään 2008 yhteishaussa ensisijassa muualle kuin Nastolan lukioon. 15
2.4 Ennusteet tulevaisuuden opiskelijamääristä maakunnan lukioissa Lukiokoulutuksen opiskelijamääriä on hankala ennustaa, sillä vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden määrät riippuvat monista eri tekijöistä. Yleinen väestökehitys voi todellisuudessa jonkin verran poiketa ennusteista esimerkiksi ennakoitua suuremman muuttoliikkeen (esimerkiksi uudet kaavoitusratkaisut) ansiosta. Tämä tekee ikäluokkien kokoon perustuvista ennusteista ainoastaan suuntaaantavia. Lisäksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu voi ainakin pienemmillä paikkakunnilla aikaansaada huomattaviakin vuosittaisia heilahteluja uusien opiskelijoiden lukumääriin. Yleisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys on avainasemassa lukiokoulutuksen opiskelijamääriä arvioitaessa. Nykyiseen 50 / 50 jakoon (50 %:a ikäluokasta lukioon ja 50 %:a ammatilliseen oppilaitokseen) perustuvia ennusteita ei pitkälle ajanjaksolle kannata tehdä, sillä osuudet voivat tulevaisuudessa olla nykyisestä jaosta huomattavastikin poikkeavia, mikäli ammatillisen koulutuksen suosio jatkaa kasvamistaan ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Kaikissa PäijätHämeen kunnissa ikäluokan jakaantuminen toiselle asteelle noudattaa suurin piirtein valtakunnallista jakaumaa (50 60 % ikäluokasta vuosittain lukioon). Tosin joissakin pienimmissä kunnissa prosenttiosuudet voivat ikäluokkien pienuuden takia vaihdella hyvinkin paljon. Esimerkiksi Sysmässä on viimeisen 20 vuoden aikana lukiokoulutukseen sisäänoton vaihteluväli ollut 38 59 %. Seuraavissa kaavioissa esitetään lukioikäisten (17 19vuotiaat) lukumäärän vaihtelut aikavälillä 2005 2025. Lukujen perusteella arvioidaan suuntaaantavasti lukioiden opiskelijamäärien muutoksia. Lukioikäluokassa eletään tällä hetkellä kasvun aikaa aina vuoteen 2010 asti. Tämän jälkeen alkaa melko tasainen lasku, joka on aallonpohjassaan suunnilleen vuonna 2020. Vuoteen 2010 verrattuna lukioikäisten ikäluokka on esimerkiksi Lahdessa noin 550 henkeä pienempi. Myös muualla maakunnassa lukioikäisiä on vuonna 2020 lähes vastaava määrä vähemmän kuin vuonna 2010. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen toiselle asteelle noudattaa jatkossakin suunnilleen 50 / 50 jakoa, on todennäköistä, että vuosien 2010 2020 välillä tapahtuva opiskelijamäärien väheneminen muodostaa maakunnan lukioille haasteen. Ilman maakunnan vetovoiman kasvua tai lisääntyvää maahanmuuttoa tilanne ei myöskään palaudu nykytasolle sen jälkeenkään. 16
Kaavio 3. 1719 VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V. 20052025 LAHDESSA JA MUUALLA PÄIJÄTHÄMEESSÄ 4500 Lähde: Tilastokeskus 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2005 2010 2015 2020 2025 Lahti 3477 3820 3420 3260 3386 Muut kunnat 3420 3704 3269 3139 3314 Kaavio 4. 1719 VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V. 20052025 HEINOLASSA, HOLLOLASSA, NASTOLASSA, ORIMATTILASSA JA ASIKKALASSA Lähde: Tilastokeskus 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2005 2010 2015 2020 2025 Heinola 687 727 638 566 555 Hollola 751 854 789 814 886 Nastola 500 562 471 463 493 Orimattila 510 544 517 531 574 Asikkala 285 300 259 229 254 17
Kaavio 5. 1719 VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V. 20052025 ARTJÄRVELLÄ, HARTOLASSA, HÄMEENKOSKELLA, KÄRKÖLÄSSÄ, PADASJOEL LA JA SYSMÄSSÄ Lähde: Tilastokeskus 250 200 150 100 50 0 2005 2010 2015 2020 2025 Artjärvi 51 54 46 43 48 Hartola 131 130 96 72 81 Hämeenkoski 87 70 68 50 58 Kärkölä 169 193 158 168 174 Padasjoki 116 125 102 87 84 Sysmä 133 145 125 116 107 Taulukko 3. ARVIOT 9. LUOKKALAISTEN MÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ KUNNITTAIN VUOSINA 2008 2018 KUNTIEN ILMOITTAMINA. HARTO LA EI ILMOITTANUT OMIA ENNUSTEITAAN. 200809 200910 201011 201112 201213 201314 201415 201516 201617 201718 Asikkala 118 115 115 98 95 98 76 77 90 73 Heinola 235 230 231 227 202 204 190 190 190 166 Hollola 245 260 269 235 249 194 220 185 242 186 Kärkölä 68 50 65 67 54 52 42 65 52 55 Lahti 1175 1236 1111 1086 1023 1026 1046 1114 987 1012 Nastola 181 191 191 186 187 170 179 180 180 180 Orimattila 194 173 182 174 178 167 172 142 186 141 Padasjoki 41 46 38 35 34 39 38 19 32 22 Sysmä 59 43 51 43 40 39 47 39 36 30 18
2.5 Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset PäijätHämeessä Lukiokoulukoulutuksen rahoituksen ja kustannusten tarkastelussa on käytetty vuoden 2007 tietoja. Taulukossa 4 on eriteltynä kunkin päijäthämäläisen lukiokoulutuksen järjestäjän saamat valtionavustukset/opiskelija (yksikköhinta) ja kustannukset/opiskelija vuonna 2007. Taulukossa kuvattuna ne koulutuksen järjestämisen kustannukset, jotka otetaan huomioon valtionosuuspohjaa laskettaessa. Lahden yhteiskoulun kustannuksissa on mukana aikuisopiskelijat, joten todellisuudessa valtionosuuden kate päivälukion osalta on hieman pienempi. Muiden lukioiden kustannusten suhteenkaan nämä luvut eivät ole koko totuus, sillä kaikilla lukioilla on yksilöllisiä, lähinnä erilaisiin investointeihin liittyviä menoeriä, joiden taso vaihtelee vuosittain (ison investoinnin osuminen tiettyyn vuoteen näkyy ko. vuoden kokonaiskustannuksissa.) Jos kunnassa sijaitsee PäijätHämeen Koulutuskonsernin ylläpitämä toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimipiste, saa tämän kunnan lukiot ja lukiokoulutuksen järjestäjät jonkin verran myös tuloa lukioaineiden opetuksen tarjoamisesta kunnassa lukioopintoja suorittaville ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille. Taulukko 4. PÄIJÄTHÄMEEN LUKIOIDEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINTA/OPISKELIJA, TOIMINNOITTAISET KÄYTTÖKUSTANNUKSET/OPISKELI JA JA SAADUN VALTIONOSUUDEN KATTAVUUS/OPISKELIJA VUODEN 2007 TILASTOJEN MUKAAN. LAHDEN YHTEISKOULUN KUSTAN NUKSET/OPISKELIJA SISÄLTÄVÄT MYÖS AIKUISOPISKELIJAT. Paikkakunta Yksikköhinta Kustannukset/opiskelija VOSkate Asikkala 5 257,29 6 471 81 % Hartola (IHO) 7 795, 93 7 928 98 % Heinola 4 425,32 5 634 79 % Hollola 4 425,32 5 159 86 % Kärkölä 6 549,48 6 208 106 % Lahti 4 735,10 5 625 84 % Lahti (LYK) 4 887,09 3 589 136 % Lahti (RS) 4 887,09 6 290 78 % Orimattila 4 425,32 5 390 82 % Padasjoki 6 726,49 7 028 96 % Nastola (PHKK) 4 624,46 6 138 75 % Sysmä 6 779,60 7 647 89 % Lähde: OPH:n rahoitus ja kustannustietopalvelut. Taulukossa 5 on kuvattu vuoden 2007 tilanne kaikkien kustannusten osalta, kuitenkaan huomioimatta tiettyjen lukioiden (Asikkala, Orimattila, Hollola, Heinola) saamaa tuloa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä. 19
Taulukko 5. PÄIJÄTHÄMEEN LUKIOIDEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINTA/OPISKELIJA, YLIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET KOKONAI SUUDESSAAN, KOKONAISKUSTANNUKSET/OPISKELIJA JA SAADUN VALTIONOSUUDEN KATTAVUUS/OPISKELIJA VUODEN 2007 TILAS TOJEN MUKAAN. Paikkakunta Yksikköhinta Ylimääräiset kustannukset Kokonaiskustannukset/opiskelija VOSkate Asikkala 5 257,29 56 000 6 838 77 % Hartola (IHO) 795, 93 42 060 8 595 91 % Heinola 4 425,32 123 000 5 997 74 % Hollola 4 425,32 300 000 6 254 71 % Kärkölä 6 549,48 105 000 7 570 87 % Lahti 4 735,10 337 000 5 825 81 % Lahti (LYK) 4 887,09 277 974 3 958 123 % Lahti (RS) 4 887,09 9 646 6 313 77 % Orimattila 4 425,32 49 000 5 603 79 % Padasjoki 6 726,49 3 000 7 107 95 % Nastola (PHKK) 4 624,46 129 000 6 762 68 % Sysmä 6 779,60 0 7 647 89 % Lähde: OPH:n rahoitus ja kustannustietopalvelut. Joidenkin lukioiden saama valtionavustus riittää kattamaan lähes kokonaan toiminnan kustannukset, vaikka mukaan lasketaan ylimääräisetkin kustannukset. Tämä ei anna kuitenkaan aivan aukotonta kuvaa kunnan lukiokoulutuksen rahoituksesta, sillä etenkin monessa pienemmässä kunnassa myös lukiokoulutus toimii tiukassa yhteistyössä perusasteen yläkoulun kanssa. Taulukoissa 6 ja 7 on tarkasteltu tällaisten kuntien rahoituksellista tilannetta yhdistelmäyksikköjen osalta. Taulukko 6. YLÄKOULUJEN KUSTANNUSTIETOJA VUODELTA 2007 ASIKKALAN, KÄRKÖLÄN, PADASJOEN JA SYSMÄN OSALTA KUNTIEN IT SENSÄ ILMOITTAMINA. Asikkala Kärkölä Padasjoki Sysmä hallinto 89 609 74 132 71 123 26 701 opetus 1 350 226 1 012 918 766 691 997 407 ruokailu 127 527 91 877 68 464 65 805 kiinteistöt 278 781 367 609 81 011 132 750 muu opp.huolto 92 814 15 421 16 116 0 kuljetus 28 165 0 0 kokonaiskustannukset 1 938 985 1 562 111 1 003 405 1 222 663 oppilasmäärä 321 185 137 152 yksikköhinta 5584,38 5163,02 5833,37 6070,07 kust/opp 6040,45 8 443,84 7324,12 8043,83 20