L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2005 Diaarinumero LSU-2005-Y-193 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon- ja lihantuotantoa ja sen laajentamista. HAKIJA Autio Ari Tikkasentie 157 62900 Alajärvi TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidon- ja lihantuotantoa. Nykyisessä navetassa on lupa pitää 30 lypsylehmää, 12 hiehoa, 20 yli 6 kk:n ikäistä nautaa ja 16 alle 6 kk:n ikäistä nautaa. Lupahakemuksessa esitetään toimintaa laajennettavaksi enintään 132 lypsylehmään 94 hiehoon ja 69 alle 6 kk:n ikäiseen nautaan. Tilalle rakennetaan tarvittavat lantalat ja rehuvarastot. Uusi navetta sijoittuu vanhan navetan lounaispuolelle, niin että uusi ja vanha navetta muodostavat yhden eläinsuojakokonaisuuden. Laajennettava eläinsuoja sijoittuu Alajärven kaupungin Alajärven kylään tilalle Tikkanen RN:o 31:41. Navetta sijaitsee yrittäjän osoitteessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapah-
2 tuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 75 lypsylehmää taikka muun eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 18.2.2005 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisille tuotantorakennuksille on Alajärven kaupungin 24.7.1997 myöntämä rakennuslupa, sekä 14.5.1997 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antama vesilain mukainen ennakkotoimenpidelausunto. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminto sijaitsee peltoalueella, joka on n. 1 km Levijoen keskustasta koilliseen, Tikanjärven pohjoispuolella n. 55 metrin päässä kuivuneesta järvestä. Eläinsuoja kuuluu Levijoen osavaluma-alueseen nro 47.093, joka laskee Ähtävänjokeen. Eläinsuoja on Tikanjärven läheisyydessä, Tikanjärvi laskee Latonevanpuroon. Latvanevanpuro laskee Levijokeen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 145, 275, 310, 315 ja 405 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta, muiden asuinrakennusten sijaitessa yli 500 metrin etäisyydellä. Lannanlevitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina Levi- ja Kuninkaanjoen ympäristössä. Alueella ei ole asemakaavaa. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lypsylehmät, sekä pääosa hiehoista ja alle 6 kk:n ikäisistä naudoista sijoitetaan laajennusosaan. I-osan valmiiksi saannin jälkeen nykyinen navetta peruskorjataan, ja muutetaan nuorkarja pihatoksi. Myöhemmin rakennetaan suunnitellun laajennuksen II-osa. Lannan käsittely on sekä nykyisessä navetassa että uudisosassa lietteellä. Tuotantoon liittyvät muut rakennelmat ja rakennukset sijaitsevat eläinsuojan lähialueella. Nykyistä lietelannan varastointitilaa on 1340 m 3. Suunnitellussa laajennuksessa lietelantatilavuus laajenee kuilut mukaan laskien 4324 m 3 :lla. Tästä kuilujen osuus on 50 m 3, laajennuksen lietelantasäiliöt rakennetaan kahdessa osassa niin, että ensin rakennetaan ensimmäisen osan 2137 m 3 lietesäiliö, ja myöhemmin
3 toisessa osassa toinen samansuuruinen säiliö. Nykyinen säiliötilavuus (1340 m 3 ) on katettu 100 prosenttisesti (betonikansi), uudet suunnitellut säiliöt ovat kattamattomia. Säiliöiden rakennusmateriaali on betoni. Lietesäiliöt täytetään alta päin, ja lietekuilut toimivat padotusmenetelmällä. Navetassa on ritilät ja raappa. Maitohuoneen jätevedet 200 m 3 johdetaan lietesäiliöön ja muut saniteettivedet 50 m 3 johdetaan maasuodattimeen. Esikuivattu säilörehu 3000 m 3 vuodessa varastoidaan tuorerehutorneissa. Puristeneste 150 m 3 johdetaan lietesäiliöön josta se levitetään pellolle. Lanta käytetään pellolla kasvien ravinnetarpeeseen. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 165,22 ha, josta omaa 61 ha, vuokrapeltoa 71,27 ha ja sopimuspeltoa 32,95 ha. Lannasta suurin osa on suunniteltu levitettäväksi keväällä. Tilalle tulee vesi kaupungin vesilaitoksen kautta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Yrittäjä on esittänyt, että tilalla toimitaan normaalisti ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lietesäiliöt täytetään alatäyttönä hajujen vähentämiseksi. Nykyisessä navetassa sekä suunnitellussa laajennuksessa on koneellinen alipaineistettu ilmanvaihto. Valumat estetään vesitiiviillä rakenteilla (lattiat, kuilut ja lietesäiliö). Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa. Rakentamisessa noudatetaan viranomaisohjeita. Syntyville jätteille varataan säilytystilat tai astiat, jotka tyhjennetään jätekuljetuksen toimesta tai jätteet toimitetaan ao. keräyspisteisiin. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Toiminnasta syntyvät jätteet ja kuolleet eläimet viedään asianmukaisiin paikkoihin tai laitoksiin. Ongelmajätteet sekä kierrätettävät jätteet toimitetaan Alajärven hyötyjäteasemalle. Tilalla on 3000 litran polttoainesäiliö, jotka on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Säiliö on ostettu vuonna 2003. Tilalla ei hakemuksen mukaan ole muita öljytuotteita. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoelle. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Maidonkeräily on joka toinen päivä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 8.8.-6.9.2005 Länsi- Suomen ympäristökeskuksen ja Alajärven kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Ympäristösihteeri on tutustunut 16.8.2005 paikan päällä tilaan ja sen ympäristöön. Ympäristöluvan esittelijä teki tilalla tarkastuskäynnin 8.09.2005, jossa tarkasteltiin mm. navetan laajuutta, sijoittumista lähiasutukseen ja maisemaan nähden.
4 LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta. Alajärven ja Vimpelin yhteinen ympäristölautakunnan lausunto: 53 LAUSUNTO ARI AUTION YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA Länsi-Suomen ympäristökeskus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista Alajärven kaupungin Alajärven kylässä tilalla Tikkanen RN:o 31:41. Hakemuksen mukaan laajennuksen jälkeen pihattonavetan eläinmäärä on 132 lypsylehmää, 94 hiehoa ja 69 nuorkarjaa. Tilalla on tällä hetkellä 1340 m 3 katettu lietesäiliö ja laajennuksen yhteydessä rakennetaan eläinsuojan yhteyteen kaksi 2137 m 3 kattamatonta lietesäiliötä, joiden yhteinen lietetilavuus kuiluineen on 4324 m 3. Kaikkiaan lietetilavuutta on 5664 m 3. Lietesäiliöihin johdetaan myös maitohuoneen pesuvedet sekä asuinrakennuksen jätevedet johdetaan n. 2 vuotta toiminnassa olleeseen käsittelyjärjestelmään. Lannanlevitykseen käytettävää peltoalaa on hakemuksen mukaan 165,22 ha. Ympäristösihteeri kävi 16.08.2005 paikan päällä tutustumassa alueen ympäristöön. Hakijan oman talon lisäksi lähin asuinrakennus sijaitsee n. 160 m etäisyydellä eläinsuojasta. Naapurustossa on muitakin eläinsuojia (mm. lampaita ja kanoja) ja alue on maatalousvaltaista. Käytössä olevia talousvesikaivoja ei hakijan mukaan ole. Lähellä oleva Tikanjärvi on täysin kuivunut. Ymp.siht. Ehdotus: Koska alue on maatalousvaltaista ja lietelantalat rakennetaan karjasuojan taakse kauemmaksi naapureista, ei ympäristölautakunnalla ole hakemukseen huomautettavaa. Kaupunginhallitus ei antanut lausuntoa. Muistutukset Asiasta ei ole jätetty muistutuksia. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Ari Autiolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan 132 lypsylehmän, 94 hiehon ja 69 alle 6 kuukauden ikäisen naudan eläinsuojan toiminnalle, joka sijoittuu Alajärven kaupungin Alajärven kylään tilalle Tikkanen RN:o 31:41 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamille paikoille, seuraavien lupamääräysten mukaisesti.
5 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lanta, maitohuoneen pesuvedet ja puristeneste varastoidaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Lannan ja jätevesien varastointia varten tulee olla käytettävissä varastointitilavuutta lietekuilut mukaan lukien ensimmäisen vaiheen käyttöönotossa yhteensä vähintään 3360 m³ ja toisen vaiheen käyttöönotossa yhteensä vähintään 5344 m 3. Lisäksi sadevesille tulee olla lisää avonaisten säiliöiden säiliötilavuutta 0,3 m 3 säiliöneliömetriä kohden. Puristeneste tulee myös johtaa säiliöön. Rakennettavissa lietesäiliöissä lietteen pinnalla tulee käyttää hajujen levittämisen estämiseksi kelluvaa katetta, kuten turvetta. Kelluvan katteen paksuus tulee olla, aina silloin kun säiliössä on lietelantaa, vähintään 10 cm. Vaihtoehtoisesti säiliöissä voi olla myös kevyt katto tai betonikansi. Lietteen kuormaus tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ulkopuolelle. Mahdolliset tuorerehujätteet tulee varastoida/kompostoida tiiviillä alustalla tai kyntää ne suoraan peltoon. Tuorerehun varastoinnissa tulle noudattaa valtioneuvoston asetusta nro 931/2000. Mikäli naudoille rakennetaan jaloittelutarha tulee tarhasta lähettää ympäristökeskukseen suunnitelma hyvissä ajoin ennen tarhan rakentamiseen ryhtymistä. Mikäli nautoja laidunnetaan tulee eläinsuojan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen, niin että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunpaine ei saa olla niin suuri, että siitä muodostu eroosiota. Mikäli laitumelta naudat pääsevät vapaasti vesistöön tulee se estää, esimerkiksi aidalla. Mikäli laitumen juottopaikalla muodostuu eroosiota, tulee juottopaikan olla tiiveydeltään vähintään asfalttibetonia. Juottopaikalta jätevedet tulee imeyttää esimerkiksi turpeeseen tai johtaa ne säiliöön. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Eläinsuojasta tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelantaa ei levitetä pintalannoituksena oraille tai nurmelle lähinaapurin ja uuden navetan välisellä alueella. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Jos eläinsuojien yhteydessä pestään lannan kuljetus- ja levityskalustoa, tulee pesu tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien kuljetus- ja levityskaluston tulee olla siihen tarkoitukseen suunniteltuja ja niillä tulee päästä mahdollisimman hyvään levitystarkkuu-
teen. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. 6 Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien peltolevitysalaa tulee olla vähintään 123 ha. Muuttuvista vuokra- ja sopimuspeltolevitysalasta tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat. Sopimukset ja kartat tulee esittää tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta- eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Kuivalantaa ei saa levittää luokitellun pohjavesialueen muodostumisalueelle, ainoastaan keväällä voidaan kuivalantaa levittää välivyöhykkeelle (digikartassa rasteroidun alueen ulkorajan ja rasterin sisällä olevan valkoisen viivan väliselle alueelle). Lietelannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjän tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut naudat joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla varastointihuone. Pitempiaikainen varastointi vaatii kylmävaraston. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli-, muovi- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja polttonesteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Polttoneste- ja
7 öljysäiliöt tulee varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä, kuten esimerkiksi öljynerotuskaivolla, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot peltopinta-alaan liittyvistä sopimuksista, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Mikäli lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajien vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8.Eläinsuojan laajennusten käyttöönotto Toimenharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa laajennusten käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt ympäristönluvan myöntämisen edellytykset toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti.
8 Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakemuksessa esitetylle eläinmäärälle, kun toimitaan hakemusasiakirjojen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla kotieläintoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen eläinsuojan hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Eläinsuojan toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee sekä hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu- ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja -ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte- ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti, jotta varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen tilavuus. Lietesäiliöiden katteella varmistetaan, ettei kohtuuton haitta ja rasituskynnys ylity. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säiliöiden kuormauspaikan tiiviillä alustalla estetään ympäristön pilaantuminen. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön. Navetan saniteettivesien johtaminen ja käsittely maasuodattimessa tulee hoitaa asianmukaisesti, ettei ympäristö pilaannu. Mahdollisen rehujätteen varastoinnilla/kompostoinnilla tiiviillä alustalla tai rehujätteen kyntämisellä suoraan peltoon estetään ravinnevalumia. Rehuvarastojen tiiviillä pohjalla ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. Jaloittelualueen suunnitelmalla varmistetaan, että tarha rakennetaan vesien- ja ympäristösuojelun kannalta oikein. Nautojen kulkuväylän tiiveydellä varmistetaan, että lantaa voidaan poistaa kulkuväylältä ja täten ympäristön pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Liian suuren laidunpaineen estämisellä varmistetaan ettei
9 laitumella muodostu eroosiota. Laitumen aitauksella vesistön varressa minimoidaan pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. Mikäli juottopaikalla muodostuu eroosiota, juottopaikan tiivispohjaisuudella ja jätevesien johtamisella säiliöön tai imeyttämisellä turpeeseen varmistetaan etteivät pinta- ja pohjavedet pilaannu. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lietelannan multaamisesta koskevat rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Pintalannoitus navetan ja lähinaapurin välisellä alueella kielletään, ettei naapureiden asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. Lietelannan nopealla multaamisella rajoitetaan hajujen lisäksi myös typen hävikkiä ilmakehään. Lanta ja muut jätevedet levitetään pelloille pääosin keväällä, ettei ympäristö tai pohjavedet pilaantuisi. Säiliöiden katteella ja sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään hajuja ja kärpäsiä. Samasta syystä on annettu määräys lietesäiliöiden altapäin täytöstä. Eläinsuojan ympäristön, rehuvarastojen, lannan varastointitilojen ja lannankuljetuskaluston kunnossa pitämisellä varmistetaan, ettei ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheudu kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. Ilmastoinnin mitoittamista ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus- ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, ettei ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyisi. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Lietelannan ja jätevesien tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m lannasta vapaalla suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Lannanlevityspeltolohkojen karttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomai-
nen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny. 10 Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta- eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Kuolleet eläimet Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden nautaeläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, ettei tautivaara lisäänny. Pitempiaikaista varastointia varten tulee olla kylmähuone, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden sekä polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn, kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Tilalla on lupahakemuksen mukaan 3000 litran varastotilavuus öljytuotteille. Niiden varastoinnissa on otettu huomioon KTM:n päätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Säiliön varustaminen suoja-altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Imeytysaineen varaamisella polttoneste- ja öljysäiliöiden lähistölle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Kirjanpito- ja esittämisvelvoitteet sekä määräykset lanta-analyyseistä ja sopimuksista on annettu valvonnan helpottamiseksi. Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa mahdollisesti tehdyn kirjallisen lannan vastaanottosopimuksen liittämisellä kirjanpitoon varmistetaan lannan sijoittaminen. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen.
11 7. Muut määräykset Maidontuotantotoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Laajennusten käyttöönotto ajankohdan ilmoittamisella helpotetaan valvontaa. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään 31.12.2016 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta-alasta. Myös toisen vaiheen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa siltäosin raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8-10, 16-19, 21-23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5
12 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös: Hakija Jäljennös päätöksestä: Alajärven kaupunginhallitus Alajärven kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä; Levijoki Matti Armas Oskari, Kierrekorventie 44, 62920 Levijoki Lahti Arto Juhani, Levijoentie 134, 62940 Hoisko Lahti Arja Aulikki, Rantakyläntie 111, 43540 Rantakylä Panula Eero Johannes, Tikkasentie 129, 62900 Alajärvi Rantakangas Tapani Eljas, Tikkasentie 167, 62900 Alajärvi Takala Jussi Pekka, Tikkasentie 160, 62900 Alajärvi Autio Voitto, Tikkasentie 157, 62900 Alajärvi Nelimarkka Tuomo Olavi ja Johanna Inkeri, Tikkasentie 162, 62900 Alajärvi Panula Juha, Tikkasentie 96, 62900 Alajärvi Turpela Matti, Levijoentie 149, 62940 Hoisko Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Alajärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU
13 Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli-Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros