17.10.2001 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003 2006 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
2 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus Toimintaympäristö Lain ja asetuksen mukaan Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan toiminta-ajatus muutettiin vuonna 1999 osana uutta tutkimuslaitoksen strategiaa. Toiminta-ajatus on seuraava: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metsäntutkimuksen tarpeisiin olennaisimmin vaikuttavat tekijät 2000-luvun alussa ovat metsäteollisuuden puuhuollon turvaaminen, puuntuotannon ja metsien muiden käyttömuotojen sekä suojelun yhteensovittaminen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten edistäminen sekä Metsäntutkimuslaitoksen asiakkaiden ja sidosryhmien kustannustehokas palveleminen. Niin ikään valtion rahoittamien metsäalan organisaatioiden ja metsätalouden tukimuotojen sekä ohjausinstrumenttien merkitys, toimivuus ja vaikuttavuus luovat menestyksellisen metsäpolitiikan harjoittamiselle tutkimuksellisia haasteita. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti on kasvanut pääosin vanhoilla tuotantolaitoksilla tehtyjen korjaus- ja täydennysinvestointien ansiosta. Vuosina 1995 2000 keskimääräinen kotimaisen puun käyttö oli noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Kansallisen metsäohjelman mukaan ainespuun hakkuukertymän arvioidaan kohoavan vuoteen 2010 mennessä 63-68 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Näin korkea metsien hyödyntämisen aste edellyttää metsänhoidon tason paranemista ja panostusten lisäämistä metsätalouteen. Epävarmuutta aiheuttavat mm. erilaiset näkemykset puuntuotannon ja metsien muiden käyttömuotojen suhteista. Erityisen tärkeä asema on ojitetuilla suometsillä, joiden osuus hakkuumahdollisuuksista on voimakkaasti kasvamassa sodanjälkeisen metsäojitusten tulosten kypsyessä hakkuuikään. Parinkymmenen vuoden kuluttua suometsien osuus hakkuumahdollisuuksista on peräti kolmannes. Metsien ympäristömerkitykseen on niin metsäntutkimuksessa kuin metsätalouden käytännössäkin kiinnitettävä huomiota, sillä yleinen arvojen muutos, markkinalähtöinen metsien sertifiointi, kansainväliset sopimukset ja Euroopan metsäministerikokouksesta liikkeelle lähtenyt Helsinki-prosessi edellyttävät metsien käytöltä puuntuotannollisen kestävyyden lisäksi myös ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Kasvihuoneilmiö, puuntuotannon määrän ja laadun turvaaminen erilaisten ympäristökäsitysten ristipaineessa, monimuotoisuuden
Voimavarat ylläpitämiseksi tarkoitettujen metsätaloustoimien tehokkuus tavoitteiden kannalta ja niiden vaikutukset puuntuotantoon sekä käytön ja suojelun yhteensovittaminen antavat metsäntutkimukselle merkittäviä haasteita uudella vuosituhannella. Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen ovat tärkeitä asioita kaikissa teollisuusmaissa. Vaikka pääpaino on taloudellisesti kannattavassa perinteisten ja vakiintuneiden puutavaralajien tuottamisessa, tutkimuksen tukea tarvitaan arvioitaessa, millainen metsätalouden intensiivisyys ja millaisten käyttömuotojen yhdistelmä antaa maaseutuelinkeinoille parhaat toimintamahdollisuudet. Metsäsektorin kansainvälisyyden lisääntyminen antaa tutkimukselle uusia haasteita. Metsäteollisuus toimii entistä suurempina kokonaisuuksina kansallisten rajojen yli, minkä vuoksi kansallisten etujen turvaaminen edellyttää nykyisten ja potentiaalisten kilpailijamaiden metsätalouden tuntemusta ja vertailevaa analyysiä. Erityisen hyvin on tunnettava metsätalouden näkymät lähialueilla, koska ne ovat Suomen metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-ainelähteitä ja myös vakavia kilpailijoita erityisesti sahateollisuudessa, joka on voimakkaasti kasvanut Baltian maissa. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa metsäntutkimuksessa sitä, että pyritään tunnistamaan tärkeimmät asiakasryhmät ja suuntaamaan toiminta niin, että asiakkaat saavat tietohuollossaan riittävää tutkimukseen pohjautuvaa tukea. Asiakkaiden tutkimukseen perustuvat tietotarpeet joudutaan ennakoimaan usean vuoden päähän, koska tutkimus vie tehokkaimmillaankin aikaa. Yksi metsäntutkimuksen suuntaamisen suurista haasteista on, kuinka tutkimusteemat onnistutaan valitsemaan niin, että tutkimustulokset ovat valmistuessaan tai sen jälkeen ajankohtaisia ja palvelevat asiakkaiden tarpeita. Henkilöstö Metlassa oli lokakuun 2001 alussa 753 vakituista ja 307 määräaikaista työntekijää (liite 1). Määräaikaisista noin kolmasosa oli palkattu työministeriön momentilta. Yli puolet henkilöstöstä työskentelee Joensuun tutkimuskeskuksessa ja muilla alueellisilla tutkimusasemilla. Kenttätyökautena henkilöstö lisääntyy kausityövoiman johdosta. Henkilötyövuosien kokonaismäärä oli vuonna 2000 oli 980. Toimintamenomomentilta palkattiin 809 henkilötyövuotta. Työministeriön momentilta palkattiin 104 ja muulla rahoituksella 67 henkilötyövuotta vuonna 2000. Suunnittelukauden aikana vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyy jonkin verran lähinnä Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisen johdosta. Määräaikaisen henkilöstön osuus pysyy ennallaan. Työministeriön rahoituksella palkatun henkilöstön määrä pienenee edelleen. Laitoksen henkilöstöstä noin 300 on tutkijoita. Lisäksi laitoksella on yli 100 ulkopuolista tutkijaa, joiden tutkimustoiminta liittyy laitoksen toiminta-ajatukseen. Heillä on oikeus käyttää laitoksen suomia 3
tutkimusmahdollisuuksia resurssien niin salliessa. Ulkopuoliset tutkijat eivät ole työsuhteessa Metlaan. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen toteutetaan avoinna olevien ja vapautuvien virkojen siirroilla, uusien virkojen perustamisella ja vapaaehtoisilla siirtymisillä. 4 Rahoitus Oman budjettirahoituksen (78 % kokonaisrahoituksesta) lisäksi Metlan tutkimuksia rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusmäärärahoilla sekä muiden ministeriöiden, tutkimusta rahoittavien organisaatioiden (Suomen Akatemia, TEKES, Sitra ym.) ja myös yritysten rahoituksella. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli vuonna 2000 noin 57 miljoonaa markkaa (9,6 milj. euroa), josta työministeriön osuus oli noin 18 milj. mk (3,0 milj. euroa), muiden ministeriöiden osuus noin 31 milj. mk (5,2 milj. euroa), muu budjettirahoitus 6 milj. mk (1,0 milj. euroa) ja budjetin ulkopuolinen rahoitus 2 milj. mk (0,34 milj. euroa). Nettobudjetoidun toiminnan tulotavoite suunnittelukaudella on seuraava: Maa- ja vesialueet Toiminnan suuntaaminen 2003 4,3 milj. euroa 2004 4,5 milj. euroa 2005 4,5 milj. euroa 2006 4,5 milj. euroa Metsäntutkimuslaitoksella on tutkimustoimintaa varten hallinnassa yhteensä noin 90 000 hehtaaria valtion metsiä, joihin kuuluu sekä metsänkäsittelylle vapaita tutkimusmetsiä että erilaisia luonnonsuojelualueita (liite 2). Bruttobudjetoidun toiminnan tulot olivat noin 15,4 miljoonaa markkaa (2,6 milj. euroa) vuonna 2000. Metsäntutkimuslaitoksella on vahva perusta tutkimusten suuntaamiseksi uusien vaatimusten mukaiseksi. Vahvuuksia ovat etenkin laitoksen perinteinen monitieteisyys, monipuolinen, valtakunnallisiin inventointeihin ja pitkiin koealasarjoihin perustuva tietous metsävaroista ja metsäluonnosta sekä pitkäaikaisen mittauksiin perustuvan koetoiminnan antama vankalla pohjalla oleva käsitys eri toimien vaikutuksesta puuntuotantoon ja koko metsäluontoon. Vahvuuteen kuuluu myös laaja tutkimusyhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti sekä puolueettomuus ja luotettavuus. Tutkimusasemaverkko, omat tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet, laboratoriot ja tietotekniikka sekä osaava henkilöstö antavat hyvät edellytykset menestykselliselle toiminnalle muuttuvissa oloissa. Hankeorganisaatio ja tulosjohtamisjärjestelmä ovat vakiintuneet siten, että toiminnassa kyetään joustavasti reagoimaan muuttuviin tarpeisiin.
Toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti Metla uudisti strategiansa. Vuoden 1999 loppupuolella johtokunta hyväksyi uudet strategiset linjaukset, joiden valmisteleminen käytännön toimiksi vuonna 2000 ja toimeenpano suunnitelmakauden aikana ovat laitoksen tärkeimpiä tehtäviä. Metlan strategia lähtee Palvelumetlavisiosta, jonka sisältö on seuraava: Tavoitetilassaan vuonna 2005 Metla on jonkin verran nykyistä suurempi kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, jonka tärkein voimavara on henkilöstön monitieteinen osaaminen. Sen tutkimustoiminta on tieteellisesti korkeatasoista, asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä. Metla toimii yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Metlan rahoituspohja vuonna 2005 on nykyistä laajempi: valtion budjetin ulkopuolelta tuleva koti- ja ulkomainen rahoitus on nykyistä merkittävästi suurempi. Palvelumetlavisio lähtee siitä, että Metla on sektoritutkimuslaitos ja sen tärkeimpinä asiakasryhminä ovat metsäklusteri, tiedeyhteisö ja suomalainen yhteiskunta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat metsäekosysteemin toiminta ja kestävyys, metsävarat, niiden hoito ja käyttö, sekä metsiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset. Metlan rakenteellista kehittämistä Palvelumetlavision suuntaan toteutettiin uudistamalla tulosaluejako, jolloin tulosalueita ovat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustiedon välitys, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Suunnittelukaudella vakiinnutetaan uusi tulosaluejako. Strategian mukaan Metlan organisaatiorakenteessa tavoitteena on yhtymä- eli konsernimalli, jossa tulosyksiköt toimivat määritellyn strategian puitteissa tuottaen lisäarvoa koko Metlan menestymiselle. Yhtymän esikunta huolehtii laitosyhtenäisyydestä. Tulosyksiköiden toimivaltaa ja vastuuta lisätään. Tulosyksiköt yhteensovittavat omat strategiansa yhtymästrategian mukaisiksi. Tulosyksiköitä ovat Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskukset sekä Kannuksen, Kolarin, Muhoksen, Parkanon, Punkaharjun, Rovaniemen ja Suonenjoen tutkimusasemat. Metlan suhteellinen etu on koko maan kattavaan tutkimusasema- ja metsäverkkoon perustuva mahdollisuus valtakunnallisiin tutkimusotteisiin. Tavoitetilassa vuonna 2005 tulosyksiköt ovat erikoistuneet yhtymän työnjaossa niille tutkimusaloille, joilla ne ovat vahvimpia. Suunnittelukaudella Joensuun tutkimuskeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä nostetaan 100 työntekijään. Toiminnan pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuun tutkimuskeskus profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla. Painoalatutkimukset kootaan monitieteisiksi tutkimusohjelmiksi, joiden lukumäärä vaihtelee tarpeen mukaan. Tutkimusohjelmilla vastataan ajankohtaisiin 5
tutkimustarpeisiin ja tavoitellaan laajaa yhteistyötä Metlassa ja sen ulkopuolella. Laitosyhtenäisyyden säilyttämiseksi tutkimusohjelmien toteuttaminen asetetaan ensi sijalle Metlan toiminnassa. Tulostavoitteita asetettaessa tutkimusohjelmia käsitellään tulosyksiköiden tapaan. Metlan toiminnan perusyksikkö on hanke, joissa tehdään työ tutkimus- ja palvelutavoitteiden saavuttamiseksi. 6 Tutkimustiedon tuottaminen -tulosalueen tulostavoitteet Tulosalueen tarkoituksena on edistää metsien kestävää käyttöä ja suojelua tuottamalla käyttökelpoista ja korkeatasoista tieteellistä tietoa metsä- ja puutaloudesta, metsäympäristöstä ja metsien eri käyttömuodoista. Tärkeimmät tulostavoitteet suunnitelmakaudelle ovat: Asiakasvaikuttavuus Tavoitteena on lisätä Metlan tutkimusten asiakasvaikuttavuutta eli tutkimusten käyttökelpoisuutta metsäpolitiikalle ja metsätalouden sidosryhmille. Osa vaikuttavuuden lisääntymisestä tapahtuu yhteis- ja asiakasrahoitteisena tutkimustoimintana. Laitostasolla käytetään neuvottelukuntia ja jatkuvia yhteyksiä tärkeimpiin sidosryhmiin. Suunnitelmakaudella kaikille tulosyksiköille on nimitetty hoitokunnat pysyvää yhteydenpitoa varten, minkä lisäksi järjestetään metsäntutkimuspäiviä ja seminaareja. Tutkimushankkeiden avuksi voidaan kutsua sidosryhmien edustajia tuki- ja ohjausryhmiin. Tutkimustiedon välityksen tulosalue tukee tutkimushankkeita tutkimustulosten käytäntöön siirrossa. Tulosalueen puitteissa asetetaan myös tavoitteita ja seurataan tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen painoaloja suunnitelmakauden alussa osoittavat toteuttamisvaiheessa olevat tutkimusohjelmat: - Valtakunnan metsien inventoinnin tutkimusohjelma (1998-2004) - Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma (1999-2005) - Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kasvatuksen ja käytön tutkimusohjelma (1999-2003) - Metsänkasvatuksen vaihtoehtojen ja niiden puuntuotannollisten seurausten tutkimusohjelma (2000-2004) - Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät (2001-2005) Lisäksi ennen suunnitelmakautta päättyvät Etelä-Suomen metsänuudistamisen tutkimusohjelma (1998-2002) sekä julkinen tuki ja kilpailu -tutkimusohjelma (1998-2002), mutta niiden raportointi tapahtuu suunnitelmakauden alussa. Tutkimuksen suuntaamisessa erityistä painoa asetetaan Kansallisen metsäohjelman tietotarpeiden tyydyttämiseen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsäalan yrittäjyyteen. Metsäntutkimuslaitos huolehtii erillisten tutkimushankkeiden lisäksi myös jatkuvasti tärkeistä metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta palvelevis-
ta viranomais- ja palvelutehtävistä, joita ovat ohjelmaksi organisoitu valtakunnan metsien inventointi sekä metsätilastollinen tietopalvelu ja metsäverotus, metsänviljelyaineiston rekisterit, torjunta-aineiden tarkastus, puutavaran mittaus, metsätuhopalvelu ja metsien terveydentilan seuranta. Valtakunnan metsien inventointia on viime vuosina kehitetty ja jatkossa edelleen kehitetään kattamaan koko metsäluonto mukaan lukien monimuotoisuuden erilaiset indikaattorit. Metsätilastotuotannon käytettävyyttä ja kattavuutta lisätään edelleen kehittämällä sähköistä, atk-pohjaista tietopalvelua sekä lisäämällä samaan informaatioverkkoon muuta asiakkaiden tarvitsemaa materiaalia. Tieteellinen vaikuttavuus Metlan tutkimukset ovat tieteellisesti korkeatasoisia. Tämä merkitsee sitä, että laitos huolehtii riittävästä perustutkimuksesta pohjana soveltavalle tutkimukselle. Tutkimusten tasoa, luotettavuutta ja menetelmiä seurataan vuosittaisella suunnittelu- ja seurantajärjestelmällä sekä aloitettavien ja päättyvien tutkimushankkeiden tieteellisellä evaluoinnilla. Tutkimuksen asiantuntijaryhmä, joka koostuu Metlan professoreista, antaa lausuntoja tutkimushankkeiden hyväksymisestä Metlan työohjelmaan. Hankesuunnitelmien sekä tutkimushankkeiden- ja ohjelmien alku- ja loppuevaluoinneissa käytetään hyväksi myös laitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Evaluointien yhteydessä arvioidaan tutkimuksen suuntaamisen onnistumista, tieteellisiä ansioita ja tulosten käytännön merkittävyyttä. Metsäntutkimuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että sen yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa julkaisemat tieteelliset aikakauslehdet Silva Fennica ja Metsätieteen Aikakauskirja Folia Forestalia kehittyvät tieteellisesti korkeatasoisina sarjoina. Tutkijoiden osaamistaso, monipuolisuus ja motivaatio Tutkijoiden työssä tärkeitä osaamisen alueita ovat tieteellinen osaaminen, julkistamisosaaminen ja suunnitteluosaaminen. Suunnittelukaudella erityisesti kehitettäviä taitoja ovat tutkimusten suunnittelu asiakaslähtöisyyden pohjalta ja tulosten tehokas välittäminen hyödyntäjille. Kehittyvä tulosjohtamisjärjestelmä tuo lisää jäntevyyttä tutkimusten suunnitteluun ja seurantaan. Tutkimustiedon välitystä kirjallisina raportteina ja muilla tavoilla edistetään Metlan sisäisellä koulutuksella. Tutkijan työn perusominaisuuksiin kuuluu vahva oma motivaatio. Motivaatiota tuetaan tutkimushankkeiden suhteellisen suurella itsenäisyydellä sekä tulosjohtamisjärjestelmän osallistavalla ja yksilön aloitteellisuutta tukevalla soveltamisella. Kotimainen tutkimusyhteistyö 7
Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on viime vuosina lisätty ja sama suunta jatkuu edelleen suunnittelukaudella. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan, Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Säteilyturvakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös laajoihin, hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Ulkopuolisten tutkijoiden järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatketaan entisessä laajuudessa. Tulosyksiköiden johtajat antavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavalle ulkopuoliselle tutkijalle luvan työskennellä Metlassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Laitos osallistuu myös opetusministeriön rahoittamaan tutkijakoulutusohjelmaan. Kotimaista tutkimusyhteistyötä tehostetaan niiden metsäoppilaitosten kanssa, joiden metsät siirtyivät Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuonna 1996. Tavoitteena on sekä lisätä tutkimustulosten tarjontaa käytännön koulutusorganisaatioille mahdollisimman ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseksi että harjoittaa oppilaitosten metsissä niihin soveltuvaa koetoimintaa, joka voi palvella myös opetuksessa näytekoealoina ja yleisemminkin. Asiakasrahoitteinen toiminta ja muu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta ja muu ulkopuolinen tutkimusrahoitus vakiintuu normaaliksi osaksi tutkimushankkeiden toimintaa. Myös laitoksen ja muiden toimijoiden yhteisesti rahoittamat ns. YRT-tutkimukset lisääntyvät. ART:n liikevaihdon markkamääräiset tavoitteet suunnittelukaudella ovat: 2003 1,5 milj. euroa 2004 1,5 milj. euroa 2005 1,5 milj. euroa 2006 1,5 milj. euroa Metsänjalostussäätiöltä Metlaan siirtyneet tehtävät sovitetaan Metlan muuhun toimintaan suunnitelmakaudella. Lopullinen tavoite on se, että jalostuksen tutkimus ja käytännön toiminta muodostavat yhden, sekä sisäisesti että myös metsätalouden käytäntöön suuntautuvan, vuorovaikutteisen kokonaisuuden. 8 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminnan tulosalueen tulostavoitteet
9 Tulosalueen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää monipuolisia tutkimusmetsä- ja laboratoriopalveluja korkeatasoisen tutkimustiedon tuottamiseksi. Tulosalueen avaintulokset suunnittelukaudella ovat tutkimusmetsätoiminnan palvelevuus, pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpito ja laboratorioiden palvelevuus. Keskeisimpiä tulostavoitteita suunnittelukaudella ovat: Tutkimusmetsätoiminnan tuloksellisuus Metsäntutkimuslaitoksen yhtenä vahvuutena on omiin tutkimusmetsiin perustuva pitkäjänteinen kenttäkoetoiminta. Metsäntutkimuksen tarpeita varten kehitetään edelleen luontopiirteitämme edustavaa tutkimusmetsäverkostoa, jossa on sekä maankäyttömuotojen että metsien hoidon ja käytön intensiivisyyden suhteen hyvin erilaisia osia. Tutkimusmetsien henkilöstön yhteiskäyttöä tutkimuksen avustamisessa lisätään ja tutkimusmetsien käyttöä yhteistyökumppanien tarpeisiin edistetään. Tulokertymätavoite vuosille 2003 2006 2003 2,9 milj. euroa 2004 2,9 milj. euroa 2005 2,9 milj. euroa 2006 2,9 milj. euroa Tietojärjestelmien toimivuus Tutkimusmetsä- ja kenttäkoetoiminnan palvelujen järjestäminen perustetaan tietojärjestelmiin, jotka kattavat mm. koerekisterin, tutkimusmetsien historia-, kasvupaikka- ja luonnonvaratiedon samoin kuin tutkimusmetsien hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tietojärjestelmät kehitetään tutkimusta palvelevaksi kokonaisuudeksi. Kiinteistörakenteen parantaminen Eräiden tutkimusasemien ympäristössä tutkimusmetsien edustavuutta parannetaan kasvupaikkavaihtelun laajentamiseksi. Toisaalta hajanaisia tutkimusmetsäpalstoja keskitetään paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Kenttäkokeiden jatkuvuuden turvaaminen Uusi tutkimustieto tuotetaan lyhytkestoisissa tutkimushankkeissa, minkä vuoksi pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpidon turvaamiseksi organisoidaan laitostason kenttäkoetoiminta -palveluhanke. Koetoiminnan laatutason parantaminen Kenttäkokeilta tehtävien mittausten ja näytteenoton standardisoimiseksi ja eri työvaiheiden laatutason parantamiseksi laaditaan työohjeisto ja jatketaan henkilöstön koulutusta monipuolistuviin tehtäviin. Koetulosten hyödyntämisen tehostaminen
Kenttäkokeilta tehtyjen mittausten aikasarjat ja kerätyt näyteaineistot muodostavat korvaamattoman arvokasta aineistoa monille uusille tutkimuksille. Mittaus- ja näyteaineistojen hyväksikäytön edistäminen on yksi tärkeä kehittämiskohde. Laboratorioiden erikoistuminen Metlassa laboratoriotoimintaa kehitetään tutkimuskeskusten ja -asemien tutkimustoiminnan suuntautumisen mukaisesti. Palveluiden mitoittaminen tutkimuksen tarpeita vastaaviksi Laboratorioiden laitekapasiteetti ja henkilöstö mitoitetaan vastaamaan tutkimushankkeiden tarpeita. Monipuolisten palvelujen turvaamiseksi verkostoidutaan muiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. 10 Tutkimustiedon välitys -tulosalueen tulostavoitteet Toiminnan suuntaamisessa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön asettaman Metsäntutkimuslaitoksen kehittämistä pohtineen työryhmän kannanotot ja suositukset, joihin on vaikuttanut myös laitoksen kansainvälisen evaluoinnin raportti. Yhteistyötä metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja muiden metsäalan organisaatioiden kanssa tiivistetään. Lisäksi verkottumista muiden alan toimijoiden kanssa kehitetään sekä henkilö- että laitostasolla. Pääosa tutkimustiedon välityksestä tapahtuu läpäisyperiaatteella tutkimushankkeiden kautta. Aloitettavien tutkimushankkeiden suunnitelmiin liitetään ekstensio-osa, jonka tavoitteina on pohtia jo ennen tutkimuksen aloittamista tutkimuksen kohderyhmää (asiakasta) ja keinoja, joilla asiakas tavoitetaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan laitoksen normaalien seurantajärjestelmien (TUSKA) avulla. Tehokas tutkimustiedon välitys edellyttää tutkimushankkeiden tukemista, jota varten laitoksen julkaisu- ja viestintähankkeiden toiminta organisoidaan uudelleen. Laitoksen verkkopalvelujen, tiedotustoiminnan ja omien metsien käytön kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon se, kuinka kyseiset toiminnot voisivat tukea tutkimushankkeita tiedon levittämisessä. Tutkimustiedon välitystä tukevat julkaisu- ja viestintähankkeet aloittavat toimintansa vuoden 2002 alussa. Tulosalueen toiminnan menestyksellinen toiminta edellyttää koko Metlan henkilökunnan sitouttamista toimintaan. Sitouttaminen ja motivointi tapahtuu täsmäkoulutuksella, joka ulotetaan koskemaan koko henkilökuntaa. Kansainvälinen toiminta Metlan toiminta pohjaa tulevaisuudenkuvaan, jossa metsäteollisuuden markkinat ja yritysten toiminta sekä luonnonvara- ja ympäristökysymykset ovat muodostuneet maailmanlaajuisiksi. Tämän johdosta monia tutkimukseen liittyviä ongelmakokonaisuuksia ei voida tarkastella ainoastaan kansallisella tasolla. Kansainväli-
nen toiminta luo edellytyksiä korkeatasoisen tutkimuksen toiminnalliselle ja sisällölliselle kehittämiselle vahvistamalla yhteistyötä ja tutkimusrahoitusta yli kansallisten rajojen. Metla varautuu tulevaisuuteen ylläpitämällä ja kehittämällä niin korkean tason metsiin liittyvää perustutkimusta, että sen avulla pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden ongelmiin, joita ei vielä tiedosteta. Kansainvälisyyden merkitys Metlassa kasvaa erityisesti tutkimuksen laadun indikaattorina, kun oma tutkimustoimintamme ja sen tulokset joutuvat kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Metlan hankkeissa läpäisyperiaatteella suorien tutkijayhteyksien kautta. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmallisuus Kansainvälisen tutkimusyhteistyön peruselementit ovat yhteiset tutkimushankkeet ja asiantuntijavaihto; samoin verkoistoitumisen merkitys kasvaa monilla kansainvälisen toiminnan osa-alueilla tulevaisuudessa. Vuonna 2001 hyväksyttävää kansainvälisen toiminnan strategiaa aletaan toteuttaa. Suunnitelmakaudella parannetaan laitoksen kansainvälisen toiminnan koordinointia ja edellytyksiä kansainväliselle yhteistyölle. Tutkijoiden panosta metsäalan kansainvälisten neuvottelujen tukemisessa lisätään. Kansainvälisen toiminnan painopisteet Metlan kansainvälisen tutkimuksen painopisteet määräytyvät laitoksen tutkimustoiminnalle asettamien painotusten ja tavoitteiden mukaan. Globalisoituminen on muokannut monia tutkimusalueita, kuten kestävä kehitys, luonnonsuojelu, metsätalous ja metsäpolitiikka siten, että kansainvälinen näkökulma kuuluu niihin erottamattomana osana. Myös monet kansainväliset prosessit, kuten ilmastosopimus, vaativat taustakseen kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa niihin liittyvillä tutkimusalueilla. Metla seuraa kehitystä metsäntutkimukseen liittyvillä aloilla aktiivisesti ja poikkitieteellistä tutkimusta edistäen. Metsiin liittyviä kansainvälisiä prosesseja, keskustelua ja ongelmanasettelua seurataan jatkuvasti, jotta tutkimusta pystytään suuntaamaan kasvavia ja uusia tietotarpeita vastaaviksi. Korkeatasoiset tutkimusorganisaatiot ja IUFRO muodostavat luonnollisimman kansainvälisen yhteistyötahon. Keskeisimmän asiakastahon muodostavat kansainvälisillä foorumeilla toimivat suomalaisen metsäklusterin jäsenet. Monet kansainväliset järjestöt, kuten YK ja EU, toimivat metsiin liittyvissä kysymyksissä muodostaen sekä yhteistyötahon että asiakaskunnan. Yhteistyötä tehdään myös muiden kansainvälisen metsäklusterin toimijoiden, kuten teollisuuden ja konsulttien sekä NGO:den (non-governmental organisation) kanssa silloin, kun se tukee Metlan tutkimusta. Tutkimusyhteistyön alueelliset painopisteet ovat Pohjoismaissa, lähialueilla ja Euroopassa sekä koko maailmassa kansainvälisten prosessien tietotarpeisiin liittyvissä ja globaalia näkökulmaa vaativissa kysymyksissä, erityisesti lauhkean ja boreaalisen vyöhykkeen osalta. Lähialuestrategian toteuttaminen on olennainen osa Metlan kansainvälistä toimintaa. 11 Kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntäminen Lähivuosina Metlan tärkeimpiä kansainvälisiä rahoituslähteitä ovat EU ja
yhteispohjoismaiset rahoituslähteet. Pohjoismaissa Metla pyrkii aloitteentekijänä mukaan uusiin avautuviin yhteispohjoismaisiin tutkimusrahoitusinstrumentteihin ja tavoittelee Euroopan tutkimusalueella (ERA) keskeistä asemaa metsäntutkimuksessa. Metla tunnistaa metsäklusterin potentiaaliset huippuosaamisverkkojen ja integroitujen hankkeiden muodostajat, joiden kanssa pyritään verkostoitumaan ERA:n puitteissa. Maailman metsäsektorin uusien potentiaalisten alueiden kehittymistä seurataaan, samoin kansainvälisen kehitystyön uusia suuntauksia. Samalla luodaan ja ylläpidetään kansainvälistä osaamista, jotta Metlan kannalta tutkimuksellisesti mielenkiintoisiin projekteihin pystytään osallistumaan. 12 Tukipalvelujen tulosalue Tulosalueen tehtävät jakaantuvat yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon. Myös yleinen tietohallinto ja hallinnolliset tietojenkäsittelyjärjestelmät kuuluvat tukipalveluihin. Tiedotus ja sisäinen tarkastus kuuluvat ylijohtajan alaisuuteen. Tukipalveluiden tavoitteena on koko laitoksen ja varsinaisten tulosalueiden toimintaedellytysten tukeminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen kaikissa tulosyksiköissä. Tavoitteen toteuttamiseksi valtakunnallisissa palveluhankkeissa hoidetaan laitostason ja Metlassa keskitetysti suoritettavat tehtävät sekä tuotetaan johtamisessa ja toiminnassa tarvittavat muut tulosalueen tehtäviin kuuluvat palvelut. Tukipalveluiden avaintulokset ja keskeisimmät tulostavoitteet suunnittelukaudella ovat: Henkilöstön motivaatiotaso Tehtävien vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja toimivuuden vakiinnuttaminen kuuluu suunnittelukauden tärkeimpiin tavoitteisiin. Palkkatilastointi uudistetaan vastaamaan uuden järjestelmän tarpeita. Koulutuksen käyttämistä tehostetaan siten, että henkilökohtaisten koulutusohjelmien avulla voidaan voimavaroja ohjata ja kohdentaa laitoksen toiminnan kannalta nykyistä paremmin ja siten parantaa tuloksellisuutta. Tukipalveluiden tuloksellisuus Metlan toiminnan ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan tulosjohtamisjärjestelmän ja hyväksyttyjen strategioiden mukaisesti. Raportointia ja seurantajärjestelmiä kehitetään siten, että käyttöön saadaan kullekin käyttäjätasolle ja käyttötarkoitukseen sopivat vakioraporttimallit. Laskentajärjestelmien kehittämisen ja muiden toimenpiteiden avulla pyritään lisäämään yleistä kustannustietoisuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Sisäisen tarkastuksen kehittäminen Laitoksen sisäinen tarkastustoiminta toteutetaan vuosittain laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti. Sisäisellä tarkastuksella täydennetään jatkuvaa sisäistä tarkkailua. Sisäinen tarkastustoiminta sovitetaan täydentämään ulkoista tarkastustoimintaa. Muut tulostavoitteet
Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämistä jatketaan hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti (liite 3). Henkilöstötilinpäätöksen tekeminen vakiinnutetaan ja sisältö laajennetaan kattamaan tarvittavat osa-alueet. Yleisen tietohallinnon toimivuus turvataan tarvittavien investointien avulla ja toteutetaan hyväksytyn tietohallintostrategian edellyttämät toimenpiteet. Tulosjohtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan vaikuttavuuden lisäämiseksi parantamalla tulostavoitteiden asetantaa, tulosmittareiden luomisella ja tuloskeskustelujen laajentamisella. Arkistoinnin kehittämistä jatketaan. Tukipalveluiden toimintaa kehitetään edelleen asiantuntijapalveluiden suuntaan. Rakentaminen Suunnittelukauden tärkeimpiä rakennusprojekteja ovat Vantaan Jokiniemen ja Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakentamisten loppuunsaattaminen. Metsäntutkimuslaitoksen muun rakentamisohjelman toteuttaminen liitteen 4 mukaisesti luo edellytykset laitoksen tehtävien tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle. Suunnittelukaudella aloitetaan joidenkin tutkimusasemien ja Haapastensyrjän peruskorjaushankkeet. 13