Lausunto 1 (5) LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Kaupunkikehityslautakunnan sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Porvoossa on määrätietoisesti integroitu maapolitiikka, kaavoitus, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu sekä elinkeinopolitiikka osaksi prosessia jolla tuotetaan kilpailukykyistä, viihtyisää ja turvallista kaupunkiympäristöä. Resurssien käyttöä on pystytty tehostamaan kun toimitaan yhdessä eikä omissa siiloissa. Ympäristöministeriön muistiossa mainittujen toimintojen irrottaminen tästä kokonaisuudesta ei ole tarkoituksenmukaista.
Lausunto 2 (5) Rakennusvalvonnan toimintaa on aktiivisesti viime vuosina kehitetty siihen suuntaan, että rakennusvalvonta on mukana hyvin aikaisessa vaiheessa monissa kaupunkikehityksen prosesseissa. Näistä mainittakoon tontinluovutuksen aikatauluun keskeisesti liittyvä ennakoiva laadunohjaus. Ennakoivalla laadunohjauksella voidaan vaikuttaa rakentajien suunnitteluun ja varmistaa että heillä on kaikki tarvittava osaaminen jotta he pystyvät rakentamaan normeja vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia taloja. Tällä hetkellä tontinluovutukseen liittyen rakennusvalvonta ohjaa ja neuvoo jo hakuvaiheessa hakijoita. Samoin yhteistyö kaavoittajan kanssa käynnistyy usein hyvin aikaisessa vaiheessa kaavahankkeita. Rakennusvalvonta on se rajapinta, jonka kautta koko kaupunkikehityksen tekemä tuote tontti siirtyy asiakkaan käyttöön ja myös valtaosa palautteesta vastaanotetaan rakennusvalvonnassa. Rakennusvalvonta kohtaa kaavojen käytännön toteutuksen ja pystyy antamaan kaavoitukselle palautetta hyvistä ja parannettavista käytänteistä. Mikäli rakennusvalvonta siirretään erilleen kaupunkikehityksen muusta organisaatiosta, tulee toiminnasta väistämättä enemmän viranomaispainotuksella tapahtuvaa. Tällöin nyt kehitetyt yhteistyömuodot lakkaavat, toiminta eriytyy ja koko kaavasuunnittelun ja rakennusvalvonnan tiiviinä yhteistyönä saavutettu rakentamisen laadunohjauksen hyöty jää toteutumatta. Kuntalaiselle rakennusvalvonnan siirtämistä etäämmälle ja ennakoivan laadunohjauksen loppumista ei voida pitää positiivisena. Usein suuremmat hankkeet etenevät keskustelujen kautta ja kiinteässä yhteistyössä rakennusvalvonnan, kaavoituksen, ja tontinmyynnin kanssa. Tällainen yhteistoiminta, joka nopeuttaa hankkeita merkittävästi, ei ole mahdollista jos rakennusvalvonta hoidetaan koko Uudenmaan laajuisesti.
Lausunto 3 (5) Ympäristönsuojelun rooli ja asema osana kaupunkikehitysprosessia on rakentunut 1986 voimaan astuneen ympäristönsuojelun hallintolain jälkeen, pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena. Jos ympäristönsuojelu viedään osaksi IHA aluetta, jää kunnan omaehtoisen ympäristönsuojelutyön jatkaminen jäisi sinne jäävän organisaation varaan. Nykyinen sujuva yhdessä tekeminen muuttuisi etäyhteistyöksi ja valvontasuhteeksi. Tämä heikentäisi mm. kaavoituksen sujuvuutta. Ilmastonmuutoksen torjunta on organisoitunut kuntatasolla. Torjuntatyön tuloksellisuus edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Ympäristönsuojelun, terveydensuojelun ja rakennusvalvonnan siirtäminen ulos kunnasta vaarantaisi aidosti kunnissa alkuun saadun toiminnan jatkumisen. Ympäristönsuojelun reagointivalmius ympäristövahinkoihin, teollisuuden häiriötilanteisiin ja valvontatarvetilanteisiin heikkenisi etäisyyden kasvaessa ja organisaatioiden eriytyessä. Valvonnan uskottavuus riippuu sen reagointikyvystä. Kuntien ympäristönsuojeluyksiköiden yhdistäminen keskenään suurempiin yksiköihin on toiminnallisesti ja resurssitehokkuuden kannalta varteenotettava vaihtoehto tukea pienten kuntien heikkoja ympäristönsuojeluresursseja. Porvoossa luontokoulutoiminta on löytänyt kevytrakenteisen ja kustannustehokkaan toimintamallin. Vastaava toiminta tuskin onnistuisi maakuntaorganisaatiossa. Asukkaan kannalta osallistumismahdollisuudet palvelujen järjestämiseen ja vaikuttaminen päätöksentekoprosesseihin on pidettävä mahdollisimman lähellä kuntalaista. Kunnan tehtäviä ei siten ole tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille eikä viedä päätöksentekoa kauemmas kuntalaisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä. Se on suunnitelmallista vaikuttamista terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin, kuten elintapoihin ja elämänhallin-
Lausunto 4 (5) taan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Uudistus ei saisi vaarantaa monialaista yhteistyötä/yhdessä tekemistä, jota on tehty menestyksellä esimerkiksi lähiöiden kehittämisessä ja eriarvoistumisen ehkäisyssä. Työ vaatii paikallista asiantuntemusta, jossa asukkaat ja eri alojen toimijat yhdessä luovat puitteet myönteiselle kehitykselle. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tavoitteena oli, että päätöksenteko ja vaikutusmahdollisuudet ovat paikallisella tasolla, siellä missä asukkaat ja ympäristö ovat. Viime vuosina erityisesti on panostettu asukkaan osallistumismahdollisuuksiin ja vuorovaikutukseen päätöksenteossa. Porvoon kaupunki on lisäksi erityisesti kehittänyt yhteistyötä kaikkien ympäristöön suunnitteluun, valvontaan ja rakentamisen ohjaukseen osallistuvien kanssa. Tämän takia maankäytön suunnittelu, kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristösuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät tulee säilyttää kuntatasolla. Hallinnon tasoja ja rakenteita tulisi yksinkertaistaa ja integroida entistä paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi eikä luoda uusia hallinnon tasoja ja eristää toiminnot omiin siiloihinsa. Mikäli itsehallintoalueille siirretään maankäytön suunnittelun tehtäviä, ei kuntien nykyisiä kehittyneitä käytäntöjä tule estää tai vaikeuttaa. Kunnille tulee ehdottomasti jättää ne maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät tehtävät, joilla jo nyt voidaan tutkitusti vaikuttaa mm. ilmastonmuutoksen hillintään (vrt. Pariisin ilmastosopimus). Tämä tehtäväketju koostuu maan hankinnan, kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisen ja rakennusvalvonnan sekä myös energiahuollosta vastaavien tahojen yhteistyöstä. Sen lisäksi että tiiviillä yhteistyöllä turvataan asukkaille viihtyisä, turvallinen ja myös kunnan kustannusten kannalta taloudellinen asuinympäristö, yhteistyö on edellytys energiatehokkaiden ja hiilineutraalien alueiden rakentamiseksi. Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-
Lausunto 5 (5) uudistuksen askelmerkeiksi sisältävät Porvoon kannalta arveluttavia piirteitä. Kaupunki on toiminnassaan määrätietoisesti kehittänyt toimintatapoja ja ammattiosaamista ottamaan huomioon paikkakunnan rikas kulttuuriperintö, esimerkiksi Vanha Porvoo ja Empire-keskusta ja maaseudun rakennetut kylät, rikas luonto, kuten saaristo ja muut luontoalueet, vaativat Kilpilahden työpaikka-alueet ja viihtyisät asuinalueet. Lähiöuudistusta on tehty laajassa yhteistyössä, johon ovat osallistuneet kaikki kaupungin hallintokunnat. Porvoo on edelläkävijä energiatehokkaassa kaavoituksessa ja profiloitunut hiilineutraalin asumisen kaupungiksi. On opittu paitsi yhteistyötä ennen kaikkea tekemään asioita yhdessä. Kuinka voidaan jatkaa kaupungin kehittämistä asukaslähtöisesti ja järjestää palveluja paikallisiin tarpeisiin tai antaa edellytyksiä yrityselämän menestykselliselle toiminnalle, jos päätöksenteko siirretään takaisin tsaarinaikaan, kauas asukkaista ja ilman paikallistuntemusta. Kaksikielisyys on myös Porvoon vahvuus, jonka asema on uhattuna, jos palvelut määritellään ulkopuolelta. Uhkana on myös paluu siiloutuneeseen asioiden valmisteluun ja koppalakkikulttuuriin, joka vähentää kansalaisten luottamusta sekä hallintoon että päätöksentekoon. Porvoossa Fredrick von Schoultz apulaiskaupunginjohtaja