AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014

AVUSTUKSET JA YHTEISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA 2014 Kesäkuu 2015

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. POHJOIS-KARJALAN KUNNAT JA JÄRJESTÖT... 3 3. KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAT... 4 4. JÄRJESTÖT KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA... 5 5. JÄRJESTÖ- JA KUNTALAISFOORUMIT... 5 6. YHDISTYSTEN TOIMITILATUKI... 6 7. JÄRJESTÖJEN TOIMINTA- JA YLEISAVUSTUKSET... 7 8. KUNTIEN MYÖNTÄMÄT JÄRJESTÖJEN KOHDE- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET... 9 9. HANKETUKI... 10 10. VASTIKKEELLINEN KUMPPANUUSTOIMINTA JA OSTOPALVELUT... 11 11. KYLÄTOIMINNAN TUKI... 12 12. YHTEENVETO KUNTIEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ POHJOIS-KARJALASSA... 13 1

1. JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on kuvata kuntien ja kolmannella sektorilla Pohjois-Karjalassa toimivien yhdistysten välisen yhteistyön tilannetta vuonna 2014. Raportti on laadittu osana JAKE - hanketta, ja sen taustalla on hankkeen järjestötoiminnan kehittämistyössä ilmenneet tarpeet sekä käynnissä ollut maakunnallinen yhdistysohjelmatyö. Raportin laadinnasta vastasi Pohjois-Karjalan Kylät ry ja sen kokosi Harri Laukkanen. Kuntia koskevat tiedot on kerätty helmi- huhtikuussa 2015 haastattelujen ja sähköpostin avulla. Tiedot on tallennettu Kylätieto Pohjois-Karjala -tietokantaan ja ovat saatavilla Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kautta. Tietokannan avulla on mahdollista tulevaisuudessa suorittaa samankaltainen kysely, ja tätä kautta seurata kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittymistä maakunnassa. Seuranta voi palvella myös yhdistysohjelman toteutumisen arviointia. Selvityksen vahvana painopisteenä on ollut kuntien ja yhdistysten taloudellisen yhteyden kuvaaminen. Tarkoituksena on tuoda esille kuntien yhdistyskentälle sijoittamia avustuksia sekä muita taloudellisia panoksia. Talouden ohella selvitettiin yhteistyön muotoja, kuntien järjestöyhteyshenkilöitä ja esimerkiksi toimitilakysymyksiä. Järjestöjen osallisuutta tarkasteltiin kunnan turvallisuussuunnitelmien ja hyvinvointikertomusten kautta sekä kuvaamalla kuntalaisfoorumitoimintaa. Kylätoiminnan huomioiminen kuntien avustus- ja kuulemismenettelyissä toi selvitykseen yhden lisäjuonteen. Raportissa esitetyt luvut on kunnilta kerättyyn aineistoon perustuvia, ja niissä voi olla joitain puutteita tai epätarkkuuksia. Pohjois-Karjalan kunnilla ei yleisesti ole käytössä erikseen seurantaa yhdistyksille suuntautuvasta rahasta. Summat ovat hajallaan eri hallintokunnissa, eivätkä niissäkään aina kootusti esim. yhdellä kustannuspaikalla. Tästä syystä joku yhdistyksille suuntautunut avustus tai osto on voinut jäädä ilmoittamatta. Kokonaisuudesta kootut rahoitustiedot kuitenkin antavat varsin hyvin kuvan. 2

2. POHJOIS-KARJALAN KUNNAT JA JÄRJESTÖT Pohjois-Karjalan maakuntaa kuuluu 13 kuntaa, joiden väkiluku vaihtelee Joensuun runsaasta 74 000:stä Valtimon ja Rääkkylän reiluun 2000:een. Yhteensä Pohjois-Karjalan kunnissa asuu 165000 henkilöä. Kuntien koko, taloudellinen kantokyky ja erilaiset toimintamallit ja -perinteet vaikuttavat huomattavasti niiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa tekemään yhteistyöhön. Maakunnan järjestökenttään kuuluu Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysrekisterin mukaan merkityt 5456 yhdistystä. Näistä kuitenkin suuri osa on aktiivisesta toiminnasta vetäytyneitä. Toiminnassa rekisteröityneistä yhdistyksistä on arviolta hiukan yli puolet, ja vuoden 2007 jälkeen yhdistysrekisterin suuntaan aktiivisia oli ollut 2400 yhdistystä. Lähes puolet yhdistyksistä on rekisteröity Joensuussa. Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Karjalan aktiiviset yhdistykset 2008-0 200 400 600 800 1000 1200 Yhdistysten määrä Valtakunnalliseen yhdistystoimintaan verrattuna Pohjois-Karjala näyttäytyy varsin aktiivisena alueena. Järjestöjä on suhteessa väestöön keskiarvoa runsaammin, ja niiden merkitys yhteiskunnan kannalta on monin tavoin tunnistettu. Järjestökenttä on otettu maakunnassa osaksi aluekehitystyötä, ja alueelle on laadittu oma järjestöstrategia vuonna 2007. Tämä asiakirja päivitetään vuonna 2015 Miun yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma -nimiseksi. 3

Pohjois-Karjalan yhdistykset asukasta / yhdistys Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo SUOMI 0 20 40 60 80 100 120 Asukkaita / yhdistys 3. KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAT Kaikki Pohjois-Karjalan kunnat olivat 2014 olemassa olevan turvallisuussuunnitelman piirissä. Suunnitelmat on pääsääntöisesti laadittu vuosina 2011 ja 2012, ja niistä suurin osa on julkisesti nähtävillä turvallisuussuunnitelma.fi -sivustolla. Osa löytyy myös kunnan verkkopalveluiden kautta. Seutukunnallisesti turvallisuussuunnitelmat on laadittu Ylä-Karjalaan ja Keski-Karjalan seutukunnille. Ylä-Karjalan suunnitelmassa on mukana myös Joensuun seutukuntaan kuuluva Juuka. Järjestöjen ja kylätoimijoiden osallistuminen ja huomioiminen turvallisuussuunnittelussa vaihtelee jonkin verran, mutta yleisesti ottaen se on maakunnan alueen voimassa olevissa turvallisuussuunnitelmissa varsin vähäistä. Muutamissa kunnissa kolmannen sektorin toimijat ovat olleet mukana suunnitelman laadinnassa lähinnä lausunnon antajina. On myös yksittäisiä suunnitelmia joissa järjestöt nähdään turvallisuutta toteuttavina tai merkittävästi edesauttavina toimijoina. Yhteensä järjestöt ovat mukana tai mainittuna kuudessa ja kylät neljässä suunnitelmassa. 2015 vuoden aikana päivitettävässä Joensuun turvallisuussuunnitelmassa ja sen laadinnassa ovat järjestöt olleet myös aktiivisesti mukana. 4

4. JÄRJESTÖT KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa Polvijärveä lukuun ottamatta oli 2014 voimassa oleva hyvinvointikertomus. Polvijärjellä asiakirjatyö oli kesken. Kertomusten painopisteet kuvastavat kuntien hyvinvointisektorin tilanteita ja erityiskysymyksiä. Usein niiden taustalla vaikuttaa elinkaariajattelumalli, ja lasten / nuorten sekä vanhemman väestön huomioiminen toistuu lähes kaikissa suunnitelmissa. Painopisteiden määrä vaihtelee kahdesta kahdeksaan. Järjestöjen huomioiminen hyvinvointikertomuksissa on yleisesti melko ohutta. Yli puolet (7) suunnitelmista ei mainitse järjestöjä ollenkaan, ja kahdessa suunnitelmassa huomio rajoittuu jonkin yksittäisen järjestön mainintaan. Laajemmin järjestökenttä on huomioitu ainoastaan kolmessa suunnitelmassa, joissa se nähdään etupäässä hyvinvointipalveluita täydentävänä resurssina. Hyvinvointikertomusten laadinnassa ei järjestöjä mainittu olleen mukana, mutta ainakin Pohjois- Karjalan kansanterveydenkeskus on tukenut kuntia suunnitelmien teossa. 5. JÄRJESTÖ- JA KUNTALAISFOORUMIT Kuntien kansalaismielipiteen kuulemisjärjestelmään kuuluu erilaisten kansalais- ja järjestöfoorumeiden ylläpito ja edistäminen. Osa foorumeista on luonteeltaan kansalaisten tai erilaisten yhdistysten toiveista ja tarpeista lähteviä, mutta osa selvästi kuntien synnyttämiä ja yllä pitämiä. Monin paikoin tämä raja on myös liukuva, ja foorumeiden toiminnassa korostuu niiden rooli yhteistyöeliminä. Osalla foorumeina toimivista neuvostoista on virallinen asema joko lain tai kunnan omien päätösten nojalla. Merkittävää toimintaa on kuitenkin myös muiden foorumeiden pohjalla. Pohjois-Karjalan kunnissa yleisimmiksi foorumeiksi nousevat luonnollisesti lakisääteiset vanhusneuvostot, jotka löytyvät kaikista alueen kunnista. Myös nuorisovaltuustot ovat toiminnassa lähes kaikkialla paria poikkeusta lukuun ottamatta. Näissäkin koulun oppilaskunta on osin ottanut nuorisovaltuuston roolia. Kolmas kuntavetoinen ja uudessa kuntalaissa velvoitteeksi tuleva elin vammaisneuvosto löytyy hiukan alle puolesta Pohjois-Karjalan kuntia. Vammaisneuvosto on Keski- Karjalassa seutukunnallinen. Kylätoimijoiden ja kylien asukkaiden kuuleminen on osassa kunnista säännöllisesti hoidettu. Kyläkierroksia tai muita erilaisia toistuvia kylätilaisuuksia järjestää suurin osa kunnista. Varsinaiset kyläneuvostot ovat sen sijaan harvinaisempia, ja niitä toimii vain parissa kunnassa. Kyselyn perusteella noin puolessa Pohjois-Karjalan kunnista ylläpidetään järjestäytyneitä yrittäjäfoorumeita. Tehtävä nähtiin myös usein alueen elinkeinoyhtiöille kuuluvaksi. Jonkin verran on epäsäännöllisiä kunnan edustajien ja yrittäjäväen tapaamisia, joissa keskustellaan alueen yrittäjyyteen liittyvistä asioista. 5

Järjestö- ja kuntalaisfoorumit Pohjois-Karjalassa (kpl / 13 kuntaa) Vanhusneuvostot Nuorisovaltuustot Vammaisneuvostot Kyläfoorumit Järjestötapaamiset Yrittäjäfoorumit Muut foorumit 0 2 4 6 8 10 12 14 Kunnat Muita esille tulleita foorumeita kunnissa olivat useassa paikassa harvakseltaan ylläpidetyt yleiset järjestötapaamiset sekä parissa kunnassa järjestetyt vapaa-ajan asukkaiden tilaisuudet tai foorumit. Yksittäisinä tapauksina nousee esiin myös kuntaliitoksessa perustettu liitosalueen asioita puiva aluejohtokunta Kesälahdella, veteraaniasiain neuvottelukunta Ilomantsissa sekä alueellisena kehittämisyhdistyksenä mainittu Valtimon kehittäjät ry. JAKE hankkeen vetämää foorumitoimintaa käynnisteltiin vuonna 2014 viidessä kunnassa. 6. YHDISTYSTEN TOIMITILATUKI Yksi yleinen yhdistystoiminnan tukimuoto kunnissa on perinteisesti ollut yhdistysten toimitiloihin liittyvä julkinen avustaminen. Yhdistyksille on tarjottu käyttöön kunnan omistamia tiloja ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Usein tiloista syntyneitä kuluja on tuettu myös vuokra-avustuksilla tai muilla tavoin. Pohjois-Karjalassa kuntien tilanne järjestöjen tilojen tukemisessa vaihtelee varsin paljon. Useimmat kunnat tarjoavat tiloja yhdistysten tilapäiseen käyttöön ilmaiseksi, mutta tarjonta vaihtelee ilmaisista vakiovuoroista harvojen yhdistysten yksittäisiin vuosikokouksiin. Muutamissa kunnissa on myös luovuttu tai rajoitettu ilmaisten tilojen tarjoamista järjestöille tilapäiskäyttöön. Pysyvää toimitilaa kunnan kiinteistöissä ilman vuokraa pitäviä yhdistyksiä ei monesta paikasta enää löydy. Järjestöjen alennetut vuokrat ovat tukimuotona käytössä lähes puolessa kunnista. Muita avustuksia toimitiloihin myöntää noin puolet kunnista. Joissakin tapauksissa vuokra jätetään perimättä kunnan kanssa kumppanuus- tai ostopalvelusopimuksessa olevilta yhdistyksiltä. 6

Kuntien toimitilatuki yhdistyksille Pohjois-Karjalassa (kpl / 13 kuntaa) Ilmaiseksi tilapäiskäytössä Ilmaiseksi pysyvässä käytössä Vuokra-alennuksia yhdistyksille Muut tukimuodot Kunnan tiloja kylätoimijoilla 0 2 4 6 8 10 12 14 Kunnat Useissa kunnissa yhdistysten ja kylätoimijoiden tilakustannuksia tuetaan myös suoraan rahallisesti tai esimerkiksi avustamalla sähkö- ja vesilaskuissa. Yleensä näissä tapauksissa on kyse vuosi- tai kohdeavustuksista tai kulujen hyväksyttävyydestä vaikkapa hankekuluksi. Kylätoimijoiden osalla kunnan tiloja hyödynnetään kuudessa kunnassa. Tätä voi selittää sillä, että kunnat ovat suurelta osin luopuneet kylissä sijaitsevista kiinteistöistä, jolloin mahdollisia käyttökohteita on vähenevissä määrin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja löytyy kyselyn mukaan lähes jokaisesta kunnasta. Yleensä näitä oli 1 5 kappaletta. Poikkeuksena laaja ja monitaajamainen Joensuu, jossa paikkoja on laskutavasta riippuen huomattavasti runsaammin. Kuntien tilojen hallinnoinnista vastaa yleisesti tekninen toimi, mutta tästä poikkeavat Joensuu ja Ilomantsi. Joensuussa tiloista huolehtii erillinen tilakeskus ja Ilomantsissa tiloja hallinnoivat niitä käyttävät hallintokunnat. 7. JÄRJESTÖJEN TOIMINTA- JA YLEISAVUSTUKSET Kuntien yhdistystuen perusrakenteeksi on vanhastaan mielletty toiminta- ja yleisavustukset, joiden tarkoituksena on nimensä mukaan tukea järjestöjen perustoimintaa ilman tarkkoja kohdennuksia. Yleisavustusten myöntämisen tai ainakin hakemisen pohjaksi on usein riittänyt se, että kunta on katsonut toiminnan olevan yhteisön kannalta yleishyödyllistä ja kohdentuvan kuntalaisiin tai kunnan alueelle. Monissa kunnissa avustuksille on luotu tarkemmat kriteerit, mutta myös tapauskohtainen harkinnanvaraisuus on yhä yleistä. Muita perusteita avustusten myöntämiselle olivat mm. toiminnan laajuus ja vaikuttavuus sekä suoritusperusteisuus, joita pyrittiin päätösvaiheessa arvioimaan. 7

Avustetun toiminnan seuranta on kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa järjestetty. Yleisimpiä tapoja ovat erillisen raportin edellyttäminen joko kirjanpitotietojen kanssa tai ilman. Toinen useasti käytössä oleva tapa oli toimintakertomusten ja kirjanpitotietojen edellyttäminen avustetuilta yhdistyksiltä. Useimpien kuntien verkkosivuilla on kerrottu avustusten hakumenettelystä ja kriteereistä, mutta tässä on puutteita. Toiminta- ja yleisavustusten myöntäjät vaihtelevat hiukan kunnittain. Yleensä suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa avustukset on jaettu toimialan mukaisesti hallintokunnille. Pienemmissä kunnissa koko avustuspotti on usein kunnanhallituksen käsissä. Kylätoimintaan suunnatut avustukset ovat usein omana kokonaisuutenaan. Kokonaisuudessaan toiminta- ja yleisavustuksia myönnettiin vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa järjestöille ja kylätoimijoille yhteensä vajaa 1,4 miljoonaa euroa. Avustusten piirissä oli yhteensä n. 650 yhdistystä tai muuta kolmannen sektorin yhteisöä. Keskimääräiset avustukset olivat parin tuhannen euron luokkaa. Suurimmat avustussummat liikkuivat liikuntatoimessa. Muita merkittäviä sektoreita olivat sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri ja nuoriso. Kunnanhallitusten suoraan myöntämät avustukset - joiden jakautumista ei useinkaan eritelty - muodostavat myös suuren summan. Käytännössä nämä kuitenkin jakautuvat monen eri sektorin yhdistyksille. Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kuntien yleisavustukset yhdistyksille Pohjois-Karjalassa 2014 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 Avustukset Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa jaettiin 2014 kuntien toimesta järjestöjen yleisavustuksia keskimäärin 8,4 euroa / asukas. Summat vaihtelivat paljon eri kunnissa, ja niiden suuruuteen vaikuttaa järjestöyhteistyön rakenne. Vastikkeellisiin sopimuksiin ja kohdeavustuksiin painottaneet kunnat myönsivät yleisavustuksia niukemmin kuin muut. Suurimmat avustukset olivat Joensuussa ja Lieksassa, missä sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattiin huomattavia avustuksia. Kolmantena tuli Kontiolahti. 8

8. KUNTIEN MYÖNTÄMÄT JÄRJESTÖJEN KOHDE- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET Kohde- ja investointiavustukset kuntien järjestötukimuotona ovat kyselyn perusteella huomattavasti yleisavustuksia harvemmin käytettyjä, ja niitä ilmoitti myöntäneensä Pohjois- Karjalassa vuonna 2014 kuusi kuntaa. Osalla kunnista yleisavustuksiin tosin sisältyi kohdeavustusten luonteisia tukia, ja muutoinkin näiden kahden tukimuodon raja on häilyvä. Kohde- ja investointiavustusten kokonaissumma maakunnassa vuonna 2014 kohosi yli 2,5 miljoonaan euroon, joten merkitykseltään tukimuoto on suuri. Leijonan osa kohdeavustuksista muodostui Joensuun kaupungin keskushallinnon kohdeavustuksista alueella toimiville keskeisille yhdistyksille, joista suurin yksittäinen kohoaa yli miljoonaan euroon. Joensuun ylivoimaista panosta täydensi kulttuuritoimen kaikkien avustusten sekä kaupungin tapahtumatukien sijoittuminen tähän luokkaan. Yhteensä Joensuun osuus kohdeavustukseksi luokiteltavista tuista maakunnassa oli yli 90 prosenttia. Joensuun jälkeen merkittävimmän kohdeavustukset myönsi Kontiolahti. Kohdeavustusten saajina huomattavimmaksi ryhmäksi kohosivat suuret hyvinvointijärjestöt ja kulttuuriorganisaatiot. Noin kahdenkymmenen yhdistyksen joukko sai tukirahoista lähes 1,9 miljoonaa. Osin tätä selittää toiminnan luonne julkisen palvelun tuottajana tai täydentäjänä. Kulttuuriyhdistyksiä kohdeavustuksin tuki Joensuun lisäksi kaksi kuntaa ja liikuntajärjestöjä yksi. Kylille kohdeavustusta myönsi kaksi kuntaa. Yhteensä kohdeavustuksia sai maakunnassa n. 280 yhdistystä. Avustussumma maakunnan asukasta kohden oli 15 euroa. Kuntien kohde- ja investointiavustukset yhdistyksille Pohjois-Karjalassa 2014 Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Outokumpu Rääkkylä Tohmajärvi 0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000 Avustukset 9

9. HANKETUKI Kuntien tuki järjestöjen toteuttamille hankkeille muodostaa oman kokonaisuutensa nykyisessä hankevetoisessa järjestelmässä. Järjestöissä tapahtuva kehittämistyö tai toimintaolosuhteiden parantaminen vaatii usein varsinaisesta toiminnasta erillisiä panostuksia, ja tähän erilaiset hankerahoituskanavat tarjoavat mahdollisuuden. Vaikka kuntien roolina ei olekaan toimia varsinaisina hankerahoittajina, voi niillä olla kriittistä tukea tarjoava rooli hyödyllisiksi katsottujen järjestöhankkeiden toteutuksessa. Usein hanketoiminnan aloittaminen uhkaa tyssätä yhdistyksen taloudelliseen kantokykyyn tai muuhun resurssien puutteeseen. Tässä tilanteessa kunta voi olla tarvittava tuki. Hankkeita avustavan tuen muotoina voi olla järjestöille myönnettävät puskurilainat tai suora rahallinen tuki esim. omarahoitukseen. Vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa suoria hankeavustuksia tai puskurilainoja oli käytössä seitsemässä kunnassa. Suoria tukieuroja maksettiin 467 000 ja puskurilainoja myönnettiin reilut 30 000. Ylivoimaisesti suurimmat hankkeisiin liittyneet summat liikkuivat Joensuussa. Näistä kuusi keskeistä järjestöä sai sosiaali- ja työllistämishankkeisiinsa yhteensä yli 380 000 euroa. Muuallakaan avustettavia kohteita ei ollut kovin monia, ja summat olivat yleensä muutamia tuhansia euroja. Avustuksia myöntäneiden lisäksi useat muutkin kunnat ilmoittivat lähivuosina myöntäneensä hanketukea, mutta EU -ohjelmakauden vaihdos oli ilmeisesti hiljentänyt vuoden 2014 hanketoimintaa ja vähentänyt tuen tarvetta tilapäisesti. Suorien tukimuotojen ohessa suurimman järjestöille tarjolla olevan hankeavustuksen muodostavat Leader -toimintaryhmien kuntarahoitusosuudet. Leader-toiminnassa liikkuva raha ei kokonaisuudessaan suuntaudu kolmannen sektorin hankkeisiin, joten siinä liikkuvia summia ei voi suoraan pitää yhdistyksille suuntautuvana tukena. Osa rahoista menee yrityshankkeisiin ja ohjelman hallintoon. Yhteensä Leader -toiminnan kuntaosuudet vuonna 2014 olivat maakunnassa yli 500 000 euroa. Kuntien hanketuki yhdistyksille Pohjois- Karjalassa 2014 (ei Leader-rahoitus) Ilomantsi Joensuu Kitee Nurmes Outokumpu Rääkkylä Tohmajärvi 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 450000 Lainat Avustukset 10

10. VASTIKKEELLINEN KUMPPANUUSTOIMINTA JA OSTOPALVELUT Kuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö on viime vuosien aikana ollut muutoksessa, ja perinteisen avustuspohjaisen mallin rinnalle on tullut erilaisiin vastikkeelliseksi toiminnaksi luokiteltavia kumppanuus- ja ostopalvelusopimuksia. Osin raja kohdeavustuksiin on liukuva, eikä kumppanuustoiminta ole kunnissa mitenkään selkeästi jäsentynyttä. Yhdistysten kunnille tarjoamissa ostopalveluissa on kyse selkeärajaisesta useimmiten yhdistyksen ydinosaamista lähellä olevan palvelutuotteen myymisestä kunnalle. Ostopalvelut voivat olla yksittäisiä tapauskohtaisia projekteja tai vaikka vuosia jatkuvia palvelukokonaisuuksia, joissa kunta hankkii jonkin tarvitsemansa palvelun enemmän tai vähemmän markkinaehtoisesti sitä tarjoavalta järjestöltä. Kumppanuusmallin taustalla on ajatus kunnan ja sen järjestökumppanin keskinäisestä luottamuksesta sekä yhtenevästä edusta, joka toteutuakseen vaatii taloudellisia sekä muita resursseja. Osa kuntien ja järjestöjen kumppanuustoiminnan rahaliikenteestä kuuluu selvästi avustuksiin, mutta osa vastikkeellisista toimista on luonteeltaan lähempänä ostopalveluita. Varsin usein näitä avustusten ja ostopalvelun välimuotoja kirjataan kumppanuussopimusten nimellä. Kumppanuuden piirteisiin kuuluu yleensä pitkä yhteistyösuhde ja molempien organisaatioiden itsenäinen sitoutuminen toimintaan. Pohjois-Karjalassa vastikkeellisiksi kumppanuuksiksi luokiteltavia sopimuksia oli vuonna 2014 käytössä neljässä kunnassa. Sopimusten sisällöt koskivat kulttuuria, liikuntaa ja sote- sekä nuorisopalveluita. Muita kuntia järjestelmällisempää kumppanuusmallia toteutettiin Kiteellä ja Liperissä. Rahaa koko maakunnan tasolla kumppanuussopimuksissa liikkui lähes 270 000 euroa eli 1,6 euroa / asukas. Järjestöjä sopimusten piirissä oli toista sataa. Kunnissa arvioitiin tämän tyyppisten sopimusten yleistyvän tulevaisuudessa. Kuntien ja yhdistysten vastikkeellinen kumppanuus Pohjois-Karjalassa 2014 Joensuu Kitee Kontiolahti Liperi 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 Vastikkeelliset kumppanuudet 11

Kuntien ostopalvelut järjestöiltä kohosivat euromäärältään selkeästi kumppanuussopimuksia suuremmaksi, ja niissä liikkui vuonna 2014 maakunnassa reilut kaksi miljoonaa euroa. Asukasta kohden ostopalveluihin käytettiin maakunnassa lähes 13 euroa. Ostopalvelusopimusten keskikoko oli varsin suuri, eikä palveluita tuottavia järjestöjä ollut kuin parikymmentä. Suurimmissa sopimuksissa liikkuvat summat ovat useita satoja tuhansia euroja ja yleensä niissä on kyse erilaisten sote -palveluiden tai muiden hyvinvointipalveluiden hankkimisesta järjestöiltä. Lieksan ja Nurmeksen osalta summia nostaa kolme merkittävää ostopalvelusopimusta sosiaalitoimen puolella. Kuntien ostopalvelut yhdistyksiltä Pohjois- Karjalassa 2014 Ilomantsi Joensuu Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Valtimo 0 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 1400000 Ostopalvelut 11. KYLÄTOIMINNAN TUKI Pääosa Pohjois-Karjalan kunnista myöntää vuosittain avustuksia alueensa kylä- ja asukasyhdistysten toimintaan. Tarkoituksena on tukea kylien ja asuinalueiden väestön omaehtoista toimintaa ja parantaa alueiden viihtyvyyttä. Tuki kanavoituu kylille pääosin yleisavustuksina, mutta myös kohdeavustuksia ja erilaisia hanketoimintaa tukevia tukimuotoja on käytössä. Liperissä kylätoimijat ovat kunnan kumppanuussopimusten piirissä. Kylätoimijoiden avustusten eritteleminen kunnan muista yhdistysavustuksista oli joidenkin kuntien kohdalla hiukan puutteellista. Kokonaisuudessaan kylä- ja asukasyhdistystoimintaan suuntautuva kuntien tuki maakunnassa oli alle 136 000 euroa, eli vajaan euron asukasta kohden. Tämä jakautuu noin 150 kylätoimijan kesken. 12

Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kuntien kyläavustukset Pohjois-Karjalassa 2014 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 Kyläavustukset Kylätoimintaa tukevien kuntien joukossa erottuu selvästi kolme luokkaa, joista merkittävimpien tuet kohoavat kymmeniin tuhansiin euroihin. Näihin kuuluvat Joensuu, Ilomantsi ja Kitee. Suurimmalla osalla kunnista tuki liikkuu tuhansissa euroissa vuosittain. Matalimpien avustusten luokassa kylätoimijoiden rahoitus jäi kokonaisuudessaan satoihin euroihin tai piti sisällään ainoastaan lainoja. Avustusten jakamisessa erottui kuntien joukossa kaksi eri toimintatapaa. Osa kunnista painotti aktiivisuutta ja jakoi tukea perusteltujen hakemusten pohjalta. Joissain kunnissa taas oli käytössä joko muodolliseen hakuun tai automaattiseen myöntämiseen perustuva tasajakoperiaate. Näissä kunnissa kaikille kylille tuli yhtäläinen muutaman sadan euron avustus riippumatta kylien omasta aloitteellisuudesta. 13

12. YHTEENVETO KUNTIEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ POHJOIS- KARJALASSA Kunta - järjestöyhteistyö Pohjois-Karjalassa on moninainen kenttä, jossa tiettyjen yhteisten piirteiden ohessa on valtavasti kuntakohtaisia käytäntöjä ja erilaisia toimintatapoja. Kuntien näkökulma järjestökenttään näyttäisi myös vaihtelevan paljon. Yhdistysmyönteisimmissä kunnissa kehitetään aktiivisesti kumppanuutta järjestökentän kanssa, kun taas osaa kunnista voi luonnehtia melko passiivisiksi järjestöjen suuntaan. Strategiatason tarkastelussa tässä selvityksessä käytiin läpi lakisääteisiä hyvinvointikertomuksia ja turvallisuussuunnitelmia. Muiden kuntien ohjelma-asiakirjojen suhtautumista järjestökenttään ei selvitetty. Yleisesti järjestöjen asema kuntien hyvinvointikertomuksissa ja turvallisuussuunnitelmissa oli varsin vaatimaton. Järjestöjä ei kovin laajasti huomioitu suunnitelmissa, eikä niiden toimintamahdollisuuksia tai resursseja hyvinvointityössä ja turvallisuudessa juuri nostettu esille. Suunta näyttäisi kuitenkin olevan kohti parempaa osallisuutta, jolloin niin kunta kuin järjestöt voisivat hyötyä yhteistyöstä. Kansalaisfoorumitoiminnan näkökulmasta järjestöjen vaikuttavuus kunnissa näyttäytyi vahvempana. Foorumeita on maakunnassa varsin paljon, ja yhdistystoimijoilla on niiden kautta mahdollisuus tulla kuulluksi. Yleisten järjestöfoorumien osalta parannusta soisi kuitenkin näkevänsä, eikä järjestöjä ja kuntaa yhdistävä foorumi jokaiseen kuntaan olisi mahdottomuus toteuttaa. Pohjois-Karjalan kuntien ja järjestöjen välisessä rahaliikenteessä liikkui vuonna 2014 useita miljoonia euroja. Tässä selvityksessä tarkasteltujen kunnilta järjestöille suuntautuneiden rahavirtojen loppusumma on reilut 6,7 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin esimerkiksi RAY:n maakuntaan kohdentuneet avustukset. Kuntien järjestörahoitus Pohjois-Karjalassa 2014 Yhteensä 6,7 miljoonaa euroa 7 % 21 % 35 % 37 % Yleisavustukset 1,39 meur Kohdeavustukset 2,48 meur Ostopalvelut ja vastikkeelliset kumppanuudet 2,40 meur Hanketuet 0,49 meur 14

Järjestökentän taloudessa kuntien tuki ja erilaiset kumppanuudet muodostavatkin suurimman julkisen rahoituskanavan, joka kattaa yhdistyksiä pienimmistä suurimpiin. Yhteensä kuntien rahoitus maakunnassa koskettaa noin tuhatta yhdistystä. Rahoituksen jakautumisessa suurimmat summat liikkuivat luonnollisesti suurten julkisorganisaatioita lähellä olleiden ja kuntien tehtäviä tekevien tai täydentävien yhdistysten ympärillä. Kohdeavustuksissa ja erilaisissa vastikkeellisissa rahoituksissa suurimmat yksittäiset avustukset tai ostopalvelusopimukset olivat useiden satojen tuhansien ja jopa miljoonan kokoluokassa. Nämä luonnollisesti vaikuttavat merkittävästi rahoituksen kokonaiskuvaan. Kuntien rahoituksen monimuotoisuutta kuitenkin korostaa se, että myös pieniä yhdistyksiä oli runsaasti avustusten piirissä. Kumppanuuden ympärillä käydystä keskustelusta huolimatta näyttää rahavirtojen valossa siltä, että perinteiset avustukset ovat yhä kuntien yhdistysrahoituksen kulmakivi. Muutamat suuret ostopalvelusopimukset ja kohdeavustukset kattavat hyvin suuren osan näiden rahoituselementtien kokonaisuudesta. Pienten yhdistysten kohdalla perinteiset avustusmuodot näyttävät kuitenkin yhä olevan voimissaan, ja määrällisesti eniten yhdistyksiä tavoittivat yleisavustukset. LISÄTIETOJA: Pohjois-Karjalan Kylät ry Kauppakatu 23 b A 8 80100 Joensuu info@kylat.fi kylat.fi 15