VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 1
VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Vuosikertomus 213 Sisältö 4 Kuntayhtymän johtajan katsaus 8 Arvopohja 1 Kuntoutuskeskus uudistuu vuosi vuodelta 13 Avopalveluissa rakentamisen ennätysvuosi 24 Kuntayhtymän henkilöstö 27 Tilinpäätös Kansikuva: Markku Häkkinen viihtyi Lukkarin pihatahtumassa. 2 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 3
Kuntayhtymän johtajan katsaus Valtakunnalliset suuntaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen valmistelu kiihtyi vuoden 213 aikana, mutta läpimurtoa uudistuksessa ei vielä saavutettu. Maaliskuun 214 poliittinen konsensus ERVA-mallista toivottavasti selventää valmistelua. Kuntarakenteiden muutos jatkui ja Vaalijalan alueella Kerimäki ja Punkaharju liittyivät Savonlinnaan, Ristiina Mikkeliin ja Nilsiä Kuopioon vuoden alusta. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen jatkui, mutta lakitekstiluonnokseen asti ei vuoden aikana päästy. Lain eduskuntakäsittely jäänee vaalien jälkeiseen aikaan. Kehitysvammaisten asema tässä uudistuksessa voi muuttua mm. asiakasmaksujen osalta heikompaan, mutta tasa-arvoiseen suuntaan muihin vammaisryhmiin nähden. Itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistaminen on iso hanke, jota vuoden aikana valmisteltiin. Tavoitteena on koota potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat säännökset yhteen säädökseen. Uudistus tulee edellyttämään merkittävää ajattelun muutosta palvelujen toteuttamisessa. Mikä joskus kuului työrutiineihin, on nyt asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoitus, jonka toteuttaminen edellyttää määrämuotoisen yksilöllisen valmistelun. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 22 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea ja näin on myös tapahtunut, pääosin valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella. Laitosasumisen piirissä oli vuoden lopussa alle 15 kehitysvammaista, mutta vielä lapsuudenkodeissaan asuvien erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä on moninkertainen. Lisäksi vanhentunutta erityisasuntokantaa on jatkuvasti uusittava. Siksi uusien erityisasuntojen rakentamista olisi edelleen valtion tuettava ainakin vuoteen 22 asti investointiavustuksin. ARAn investointiavustuksien kokonaismäärä on ollut 12 miljoonaa euroa vuodessa ja toivottavasti se tällä tasolla säilyy. Vuoden sana oli julkisen talouden kestävyysvaje ja sen torjuminen jatkui vuoden aikana. Kuntatalouden tiukentuminen edelleen johtanee rakenteellisiin muutoksiin, joissa tullaan arvioimaan lainsäädännön vaatimukset ja taloudelliset realiteetit uudella tavalla. Tästä saimme esimakua hallituksen tämän kevään kehysriihessä. Savon erityishuollon kehityksestä Kuntatalouden haasteista huolimatta Savossa vammaispalvelujen saatavuus säilyi tyydyttävällä tasolla ja mahdollisuus kuntoutukseen toteutui pääosin kohtuullisella vasteajalla. Vaalijalan toteuttama palvelukotiohjelma saavutti ennätystuloksen, vuoden aikana valmistui kolme palvelukotia, yhteensä 42 asuntoa, Kanerva Tervoon, Harju Punkaharjulle Savonlinnaan ja Oravi Mikkeliin. Tervossa rakennuttajana toimi kunta ja muualla Vaalijala. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumisesta puhuttaessa on tärkeä muistaa, että asuminen ei yksin riitä. Asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja siihen pitää panostaa. Kunta on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä asiakas on kuitenkin keskiössä. Tämän toteuttaminen Andre Vorho muutti Mikkeliin Oravin palvelukotiin omaan asuntoon Nenonpellosta syksyllä 213. Muuttoapuna muuttovalmentaja Terttu Kehus (vas.) ja Andren äiti Oksana Vorho. palvelujen suunnittelussa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy päätöksissä, vaatii uutta ajattelua. Eteenpäin asiassa on menty. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraavat asuntokohteet valmistuvat Siilinjärvelle ja Joroisiin. Pieksämäen uusi hanke sai ehdollisen varauspäätöksen ARAlta helmikuussa. Päivittäisten aktiviteettien tuottamista on voitu kehittää asiakaslähtöisesti. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt hyvänä. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. Erilaiset työllistymispalvelut ovat lisääntyneet ja näissä palveluissa erityistä tukea tarvitsevat ja osatyökykyiset asiakkaat ovat yhdenvertaisesti palvelujen piirissä. Savoset-monipalvelukeskusten yhteistyö TE-keskusten kanssa on sujunut hyvin. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että kuntoutuskeskus Nenonpellossa keskittyy tulevaisuudessa lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativaan kuntoutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt pitkään ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntä huomioiden. Tämä vaihe kestää vuoteen 22. Kuntoutuskeskuksessa oli vuoden aikana keskimäärin 29 asiakasta, joista 164 oli pitkäkestoisissa palveluissa. Kuntoutuskeskuksen palveluja käytti 454 asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli 1167. Kaikki luvut ovat suuria, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa. Jatkossa kuntoutuskeskuksen kotikenttä tulee olemaan nykyinen KYS:n ERVA-alue, johon kuuluu Savon lisäksi Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit. Vaativimpia kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Tämä kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi yli 5 %. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia alueelle. Vaativan kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Sen kysyntä on aika-ajoin ylittänyt tarjonnan ja vasteajat ovat tällöin pidentyneet. 4 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 5
Sateenkaaren koulussa vietettiin syksyllä Kodin ja Koulun päivää, johon kutsuttiin oppilaiden vanhemmat ja omaisia tutustumaan koulun arkeen. Vaativa kuntoutus edellyttää enemmmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuutta tullaan kasvattamaan edelleen. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen voi tapahtua asiakkaan omassa toimintaympäristössä asiantuntijavoimin. Sillä voidaan mahdollisesti välttää tai lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja varmasti parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on myös se, että perusasiakas voi olla kokonainen perhe. Perhetyön osuus tulee kasvamaan ja varhaiskuntoutuksen asema toivottavasti paranee. Kuntoutuskeskus on merkittävä opetuspalvelujen koordinoija. Oma Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Seurakuntaopisto ja Bowallius tuottavat keskiasteen opetusta yhteistyössä kuntoutuskeskuksen oppilaskotien kanssa. Järjestely toimii hyvin ja kaikille lähialueen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille voidaan taata opiskelupaikka. Työnjako kuntien kanssa on selvä. Kunnat tuottavat peruskoulu- ja tukipalvelut kaikille, mutta on olemassa pieni joukko lapsia, joiden koulunkäynti ei kotikunnan palveluissa kuitenkaan onnistu tai se keskeytyy. Silloin tarvitaan kuntoutuskeskuksen koordinoituja opetuspalveluja ja kuntoutusta. Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Kuntoutuskeskuksen tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aika yhden rakennuksen peruskorjauksen aloittamisella ja seuraava kohde otettiin suunnitteluun. Tilojen uudistaminen tehdään pääosin lainarahoituksella. Jokaisen tilamuutoksen tulee olla taloudellisesti perusteltu. Osaava henkilöstö on toiminnan perusta Kuntayhtymän palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 85 työntekijää. Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin palvelukotiohjelman toteuttamisen myötä. Vaativan kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve kasvaa eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen väheneminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan jatkossa entistä enemmän myös kuntien työntekijöille. Työhyvinvointi edellyttää työnantajalta aktiivisuutta. Osaavan esimiestyön kehittäminen on osa laatujärjestelmämme kehittämistä. Työterveyspalvelut uudistuivat vuoden 214 alussa. Sairauspoissaolojen seuranta ja tilanteisiin puuttuminen ajoissa kuuluvat työterveyshuoltoon. Työhyvinvoinnin toteutuminen edellyttää myös, että työntekijöiden omaehtoisen toiminnan tukeminen tuottaa tuloksia. Tavoitteena on työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen. Rekrytoinnin haasteet kohdistuvat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tässä työssä tarvitaan uusia näkökulmia. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 218 mennessä. Työn toteutusvaihe aloitettiin 213. Laatujärjestelmän viitekehys tulee olemaan IS 91:28 standardi, joka uudistuu vuonna 215. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalaan luotiin osana tätä prosessia yhteinen arvopohja, josta on vuosikertomuksessa oma esityksensä. Vaalijala on uusinut kaikki keskeiset taloushallintojärjestelmänsä, viimeisenä käyttöönotettiin sähköinen matkalaskujärjestelmä. Vaalijalan talous ponnisti vuoteen 213 edellisen vuoden merkittävän alijäämän pohjalta. Tavoite oli selvä, alijäämää oli pienennettävä olennaisesti. Tavoitteessa onnistuttiin ja vuoden 213 tulos on selvästi edellisvuotta parempi. Tulos on alijäämäinen, mutta suuruudelta kohtuullinen, 351 euroa. Talousarvioon nähden vuoden tulos oli ennakoitua parempi, vuoden toiminnan tulos oli lähellä nollaa, mutta vuoden 21 lomapalkkaoikaisu vei lopullisen tuloksen tilipäätöksessä alijäämäiseksi. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli merkittävä, 1,6 %. Kasvun selvittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysynnän säilyminen. Vuoden 214 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat yhtä vaativia kuin edellisen vuoden. Niiden toteuttaminen edellyttää maltillista noin 5 t :n säästöohjelmaa, joka on päätetty toteuttaa. Vaalijalan pitkäaikaisen johtajan sosiaalineuvos Erkki Paaran siirtyminen eläkkeelle oli iso muutos vuonna 213. Me työtä jatkavat voimme olla ylpeitä Vaalijalassa tehtävästä palvelutyöstä. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja 6 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 7
Kesällä rennosti. Tenho Taskinen nauttii pihakeinusta Nilsiän Pisan palvelukodissa. Vaalijalan arvot Ymmärtäminen ja vuorovaikutus Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Silloin kun puhetta ei ole, puhetta korvaavat muut kommunikaatiokeinot. Vaalijalassa ihminen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi niin jokapäiväisissä tilanteissa kuin elämän taitekohdissa. Hänen tahtoaan kunnioitetaan ja sitä tuetaan. Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksen keittiön komiat (kuva vas.). Pisan palvelukodin itsenäisyyspäivä Markus Mähönen, Marjatta Ruuskanen ja Antero Niskanen (kuva alla.) Vastuullisuus Vaalijala tarjoaa palveluja luotettavasti ja pitkäjänteisesti julkisena palvelujen tuottajana. Asiakas voi luottaa siihen, että palvelut ovat sisällöltään harkittuja, räätälöityjä ja niiden saatavuus on hyvä. Palvelujen sisällöllinen hyöty jää asiakkaalle ja taloudellinen hyöty Vaalijalan toiminta-alueelle. Kahvila Kaapeli kokoaa Mikkelin alueen itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia yhteen kerran kuukaudessa. Osaavuus Vaalijala on kerryttänyt palveluosaamistaan yli sata vuotta ja toimii kehitysvamma-alan osaamisen ylläpitäjänä ja kehittäjänä valtakunnallisesti. Osaavuus toteutuu kykynä vastata vaativiin kuntoutus- ja palvelutarpeisiin myös tulevaisuudessa. Hannu Pulkkinen muutti syksyllä uuteen asuntoonsa Kanervan palvelukotiin Tervossa. Vaalijalan arvopohja Vaalijalan kuntayhtymän juuret ovat pitkät ulottuen Sortavalaan ja vuoteen 197. Perustajansa Otto Aarnisalon ajatuksia mm. oli, että työtä on tehtävä äänettömän hädän puolesta ja työ on aloitettava hädän äärimmäisestä päästä. Tänä päivänä työn lähtökohtana on harvemmin välitön hätä, mutta Aarnisalon ajatuksissa on edelleen pohjaa Vaalijalan toiminnalle. Kommunikaatio on yksi keskeisistä asioista työssä vammaisten kanssa. Ymmärretyksi tuleminen ja ympärillä tapahtuvan ymmärtäminen on ihmisoikeus. Vaalijala keskittyy jatkossakin asiakkaisiin, jotka eivät saa yleisistä palveluista sitä, mitä he tarvitsevat. Tämä edellyttää aktiivista kehityksen seuraamista ja siihen vaikuttamista sekä yhteydenpitoa eri sidosryhmien kanssa. Missio, visio ja arvot muodostavat suhteellisen pysyvän ja yhteisen kuntayhtymän arvonpohjan. Työyksiköissä pohditaan ja kirjataan, miten arvot tehdään näkyviksi työssä. Arvoista puhuminen työyksiköissä tekee niistä totta. Vaalijalan arvopohja hyväksyttiin hallituksessa 2.1.213 ja kuntayhtymän yhtymäkokouksessa 6.11.213. Missio Vaalijala tekee työtä erityistä tukea tarvitsevan ihmisen hyvän elämän edellytysten toteuttamiseksi hänen kaikissa elämän vaiheissaan. Ihmisen hyvään elämään kuuluu itsemääräämisoikeus, oikeus omaan asuntoon, päivittäisiin aktiviteetteihin kuten työhön, opiskeluun ja vapaa-aikaan sekä tarvittaessa oikeus asiantuntevaan kuntoutukseen, opetukseen ja hoitoon. Visio Vuoteen 22 mennessä keskisen Suomen jokaisella erityistä tukea tarvitsevalla ihmisellä on omasta mielestään hyvä asunto ja päivittäiset aktiviteetit ympäristössä, jossa hän voi toteuttaa itseään ja toimia yhteiskunnan jäsenenä. Hänellä on mahdollisuus päästä tarvittaessa kohtuullisen ajan kuluessa asiantuntevaan kuntoutukseen. Vaalijalasta muodostuu toimintakonsepti, tapa toimia ja tuottaa palveluja, jolla visio toteutetaan hyvässä yhteistyössä asiakkaiden, heidän omaistensa ja kotikuntien kanssa. 8 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 9
Kotakauden avajaisia vietettiin toukokuussa aurinkoisessa säässä Pepe Ahlqvistiä kuunnellen. KUNTOUTUSKESKUS, LYHYTAIKAISET JAKSOT VUOSINA 24-213 12 1117 19 1 883 92 958 99 971 123 997 127 8 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Vaalijalan kuntoutuskeskus uudistuu vuosi vuodelta Vaalijalan kuntoutuskeskus elää edelleen yhteiskunnan muutoksen mukana. Kuntoutuskeskus pyrkii valtakunnallisen ja kansainvälisen kehityksen muutoksia seuraten vähentämään edelleen pitkäaikaista, vuosia kestävää laitoshoitoa. Kuntoutuskeskus tarjoaa avopalveluiden tarpeisiin intervalliperiaatteella erityisiä kuntoutuspalveluita, räätälöityä kuntoutusta sekä kriisitilanteiden kuntoutusta sekä Savon seudulle, mutta myös muualle Suomeen erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Kuntoutuskeskuksen Sateenkaaren koulu järjestää peruskouluopetusta, ns. kymppi-luokkaa, sekä yhdessä Seurakuntaopiston sekä Bovalius ammattiopiston kanssa toisen asteen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta kuudessa opiskelijaryhmässä. Mottonamme on Elämänläheiset palvelut erityistä tukea tarvitseville henkilöille elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Yksikköjen peruskorjaus etenee suunnitellusti Kuntoutuskeskuksen yksikköjen peruskorjausprojektit etenivät vuonna 213. Ns. rakennus 9 peruskorjaus aloitettiin. Rakennuksen toiseen kerrokseen on peruskorjauksen myötä valmistumassa n. 4 neliömetrin Telakka-nimiset tilat terapeuttisen kuntoutuksen tarpeeseen eli tilat fysioterapeuteille, puheterapialle ja AAC-kuntoutukselle sekä toimintaterapeuteille. Rakennuksen alakertaan peruskorjataan vaativaa psykososiaalista kuntoutusta tarvitseville aikuisille 1-paikkainen kuntoutusyksikkö Kaisla, jossa on kolme pienyksikköä omalla uloskäynnillään ja omilla keittiövarustuksillaan. Kaislaan on valittu henkilökunta niin ajoissa, että heidän perusteellinen täydennyskoulutuksensa juuri tätä yksikköä KUNTOUTUSKESKUKSEEN TULLEET HENKILÖT 24-213 Pitkäaikainen hoito Lyhytaikainen hoito 52 42 33 44 4 39 4 33 3 37 37 35 292 283 278 285 269 276 273 263 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 1 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 11
25 KUNTOUTUSKESKUKSEN TALOUDEN KEHITYS 25-213 2 15 Nettomenot 22534 221 2213 Korvaustulot kunnilta 2148 28 21474 1969 19131 189 1848 17642 1723 16851 15425 15828 156 15316 21848 (1 ) Sateenkaaren Talentit esiintyivät koulun kevätjuhlassa. 1 5 varten on ennätetty toteuttaa ja toiminta voi alkaa vapun tienoilla 214 täydellä teholla. Tällöin vanha 14-paikkainen kuntoutusyksikkö Kymppi lakkaa toimimasta. Seuraava peruskorjattava yksikkö kuntoutuskeskuksessa on alueella ainut asumisyksikkö Apollo, jonka toiminta lakkasi tammikuun lopussa 214. Apollon 14 asukkaasta seitsemän muutti avopalveluihin ja seitsemän henkilöä jäi vielä kuntoutuskeskuksen toisiin kuntoutusyksiköihin odottelemaan sopivan kodin löytymistä kotiseuduiltaan. Näin ollen pelkkä asuminen laitosalueella lakkasi Apollon toiminnan loppuessa. Apollon henkilöstö sijoittui muihin kuntoutuskeskuksen yksiköihin. Muutoksen vei läpi muutosta johtamaan valittu vs. osastonhoitaja Tiina Teittinen. Apollon tilalle on suunniteltu ja tullaan peruskorjaamaan kuntoutusyksikkö Reimari, joka valmistuu vuonna 215. Reimari tarjoaa pidempiaikaista kuntoutusta erittäin paljon psykososiaalista tukea tarvitseville henkilöille. Reimariin tulee 1 yksiötä kahdessa kerroksessa, yhteisiä neuvottelu- ja oleskelutiloja sekä molempiin kerroksiin omat tilavat keittiöt. Reimarin kuntoutusyksikön johtaja ja henkilökunta valitaan vuonna 214, jolloin myös tämän yksikön henkilöstön räätälöity koulutus alkaa. Reimariin tulee omat siihen suunnitellut terapiamenetelmänsä ja Reimarin tarkoitus on palvella koko Suomen alueen erityisasiakkaita. Loppuvuodesta todettiin, että kuntoutusyksikkö Sarastuksen toiminta entisenlaisena enemmän hoivaa tarvitsevien yksikkönä ei vastaa enää kysyntää, koska suurempi kysyntä on selkeästi suuntautunut juuri akuutimpaan psyykkiseen ja psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Näin ollen aivan loppuvuodesta Sarastuksen pitkäaikaisasiakkaat muuttivat hoivayksiköihin ja avopalveluihin ja Sarastukseen muutti kuntoutujia mm. Apollosta sekä muista yksiköistä ja avopalveluista. Näin pyrimme vastaamaan juuri siihen kysyntään, joka meihin kohdistuu, aina uudistuen. Muuttovalmennuksen edelleen kehittäminen on haaste myös jatkossa ja muutokseen on henkilöstönkin mukauduttava. Henkilöstöä tulee kiittää joustavuudesta ja halusta tarttua uusiin haasteisiin sekä halusta oppia uutta ja uusia asioita. Sateenkaaren erityiskoulu 25 26 27 28 29 21 211 212 213! Vuodesta 2 lähtien lukuihin sisältyvät myös asumisvalmennusosaston menot ja tulot. Nettomenot vuonna 2 / 2,5 milj. Korvaustulot kunnilta vuonna 2 / 4 milj. Yhdeksässä luokkaryhmässä toimiva Vaalijalan kuntoutuskeskuksen Sateenkaaren erityiskoulu on yksi maamme suurimmista vaikeavammaisten, autististen ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten peruskouluista. Vaalijalan seitsemän oppilaskotia toimivat tiiviissä yhteistyössä Sateenkaaren erityiskoulun kanssa unohtamatta perheitä ja muita yhteistyötahoja. Kaikki oppivelvollisuusikäiset pääsevät kouluun, myös lyhytaikaisessa kuntoutuksessa olevat lapset ja nuoret. Sateenkaaren peruskoulussa käy päivittäin koulua oppilaita myös omista kodeistaan oppilaskotien lisäksi. Oppilaskoti Koivu sai kahden entisen Nenonpellossa sijaitsevan omakotitalon lisäksi kolmannen neljän nuoren omakotitalon Pieksämäen keskustasta. Nuoret käyvät keskustasta bussilla Sateenkaaren koulussa ja muuten asuvat keskustassa lähellä kauppoja, kirjastoa sekä harrastuksiaan. Kuntoutuskeskus tarjoaa myös lastensuojelunlain mukaisia palveluja. Liikkuvat palvelut ja uudet toimintamallit Kuntoutuskeskus on vuoden aikana pyrkinyt edelleen nopeasti vastaamaan kriisiytyneisiin tilanteisiin avopalveluissa. Tämä on vaatinut myös liikkuvien palveluiden kehittämisen ja uusien toimintamallien luomiseen. Pyrkimys olisi, ettei asiakas aina välttämättä tulisikaan kuntoutuskeskukseen. Kriisin tullessa voisimme mennä asiantuntijoina käymään kotikunnissa katsomassa, missä asioissa voitaisiin asiakkaita auttaa paikan päällä. Voisimmeko antaa koteihin, asumisyksiköihin, kouluihin, päiväkoteihin sekä työ- ja päivätoimintaan apua ja neuvoa, miten voitaisiin tilanteista selvitä ilman, että henkilön täytyisi tulla Nenonpeltoon. Tämä työ jatkuu ja tietoa liikkuvista palveluista löytyy www.vaalijala.fi -sivustoilta. Vaalijalan kuntayhtymän tahtotilan mukaisesti Vaalijala pyrkii toimimaan tulevaisuudessa maakuntarajat ylittävänä erityisen tuen keskuksena. Teemu Tarvonen ja toimintaterapeutti Anja Vehviläinen tanssin pyörteissä Tulenliekissä. 12 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 13
TOIMINTAKESKUSTEN ASIAKKAAT 24-213 Asiakkaat 25 Käynnit/asiakat 2292 25 2 199 Käyntikerrat 22849 22199 2 15 163 157 14149 161 15792 173 1512 1587 146 134 18311 16 163 157 143 14 141 137 15 1 12746 1192 9 98 87 18 1 Juhlakahvilla Kanervan palvelukodissa Tervossa vihkiäis- ja kodinsiunauspäivänä. 5 64 73 5 Vaalijalan avopalveluissa rakentamisen ennätysvuosi Kuntoutuskeskuksen rinnalla Vaalijala järjestää Savon kunnille kehitysvammaisten avopalveluja; poliklinikkatoimintaa, asumista, perhehoitoa, työ- ja päivätoimintaa sekä viime vuosina myös sosiaaliasiamiehen palvelua. Vaalijalan palvelut täydentävät näin kuntien omia ja yksityisten järjestämiä palveluja. Toimintaa kolmellatoista paikkakunnalla Tällä hetkellä Vaalijalan avopalvelujen toimintayksiköitä on kolmellatoista paikkakunnalla: asumisyksiköitä 15, toimintakeskuksia 7 ja Savoset-monipalvelukeskuksia neljä kappaletta. Neljällä paikkakunnalla toimivilla poliklinikoilla oli yli 8 asiakasta. Perhehoitoa antavia perhekoteja on 21. Sosiaaliasiamiestoiminnassa oli kertomusvuonna mukana neljä kuntaa. Kolme uutta palvelukotia käynnistyi Valtakunnallisen kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämistavoitteen mukaisesti Vaalijala on jatkanut laitoshoi- dosta ja ikääntyvien vanhempien luota muuttavilie tarkoitetun uusien asuntojen rakentamisohjelmaa. Vuodesta 27 alkaen on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) avustuksella valmistunut palvelukotien rakentamisohjelmassa 124 ajanmukaista vammaisasuntoa Pieksämäelle, Nilsiään, Juvalle,Suonenjoelle ja Kangasniemelle. Kertomusvuonna uudet palvelukodit valmistuivat Tervoon (Kanerva), Savonlinnan Punkaharjulle (Harju ja Mikkeliin (Oravi). 24 25 26 27 28 29 21 211 Vuonna 214 syyskuussa aloittaa toimintansa 15 asuntoa käsittävä Kihmulan palvelukoti Siilinjärvellä ja Joroisissa aloitetaan Muurinkosken palvelukodin rakennustyö. Tämän lisäksi Vaalijalalla on vielä ARAn rahoitusvaraus Pieksämäelle rakennetavasta toisesta yksiköstä. Avopalvelujen asumispaikat (n. 25) ovat jo ohittaneet kuntoutuskeskuksen paikkaluvun. Vuonna 212 Valvira julkaisi valtakunnallisen vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontaohjelman. Vaalijalan palvelukodit täyttävät ohjelman vaatimukset. Asko Manninen muutti syksyllä Oravin palvelukotiin Mikkelissä. 212 213 Arto Kaipainen kappasi kainaloon palvelukodin johtaja Leena Lännistön Lukkarin palvelukodin Pihatapahtumassa elokuussa. 14 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 15
Pentti Lipponen Pisan palvelukodista tunnelmoi ja viihdyttää haitarinsoitollaan. Lukkarin pihatapahtumassa esiintynyt Shadoogie-bändi jakaa nimikirjoituksia innokkaille faneilleen. 16 Koivikon taiteilijat työn touhussa. Etualalla Keijo Hakkarainen ja Vieno Montonen, takana Kimmo Martikainen ja Kaisa Vartiainen. Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 17
VAMMAISPALVELUT OHJATUN ja AUTETUN ASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄT JA MENOJEN KEHITYS 25-213 Nettokustannukset J (1 ), käyttöpäivät 7 6 5 4 3 2 1 Nettomenot 6183 Hoitopäivät 512 45675 39458 3732 28982 26458 2322 2935 5695 998 173 1451 1729 25 2637 3372 4364 25 26 27 28 29 21 211 212 213 3 OHJATUN ASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄT JA MENOJEN KEHITYS 25-213 Nettomenot 1 Käyttöpäivät Nettokustannukset (1 ), käyttöpäivät 25 2 15 1 1452 13371 12715 12636 12233 12175 12281 1294 13238 5 342 311 363 346 337 337 38 42 443 25 26 27 28 29 21 211 212 213 18 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 19
Työn iloa Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksen Kummelissa. Savoset Mikkeli vietti 35-vuotisjuhlavuottaan. 3 25 267 44319 271 45153 KV-SAVOSET ASIAKKAAT 24-213 Asiakkaat Käynnit / asiakas 277 Käyntikerrat 236 239 24 41726 23 232 252 5 45 4 2 15 166 167 151 3822 3818 161 159 3484 3517 3514 151 146 151 2 34139 171 3676 146 35 3 25 2 1 15 Savosetit ja Luotsi-työvalmennus Savoset-työhönvalmennuskeskukset ovat viime vuosina laajentaneet palvelutarjontaansa perinteisen kehitysvammahuollon lisäksi uusille asiakasryhmille. Varkaudessa, Mikkelissä ja Pieksämäellä on työvoimahallinnon kilpailutusmenettelyjen kautta saatu uusia asiakasryhmiä Luotsi-työvalmennus- ja työkunnon arviointipalveluille. Arvioinneissa on sovellettu Imba- ja Melba-työkunnon arviointimenetelmiä. Työvoimahallinnolle myytyjä Luotsipalveluja vuonna 213 kertyi 23 euron edestä. Uutena asiakasryhmänä ovat olleet myös kuntien osoittamat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Kehitysvammahuollon yleisen integraatiotavoitteen mukaisesti työvalmennuksen tavoitteena on osatyökykyisten asiakkaiden työllistyminen normaaleihin työtehtäviin yleisillä työmarkkinoilla. Savosettien asiakkaista työskente- Ii vuonna 213 avotyössä toimipisteiden ulkopuolella kaikkiaan 29 henkilöä. Savosettien asiakasmäärä oli kertomusvuonna työharjoittelijat mukaan lukien yli 7 henkilöä. Hankeyhteistyötä tehtiin Etelä-Savossa nuoria työllistävän Tenho-hankkeen kanssa. Uutena projektikumppanuutena jatkettiin yhteistyötä Diakin ja Itä-Suomen yliopiston hallinnoiman Kannattava työllistyminen ESR-hankkeen kanssa. 1 5 5 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 SAVOSET-TYÖTOIMINNAN TALOUS 25-213 2 Nettomenot 1 Korvaustulot kunnilta 18 1719 154 1577 1583 1573 16 1553 15 1515 14 (1 ) 12 1 1114 1119 1138 1124 198 197 118 175 8 6 Paula Tenkanen (vas.), Jouni Laatikainen, Riikka Alkiomaa ja Pirkko Kyllikki viihtyvät Mikkelin Savosetin uudessa terapia- ja hiljentymishuoneessa. 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 2 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 21
KV-POLIKLINIKKATOIMINNAN ASIAKKAAT 24-213 3 25 Asiakkaat Asiakaskäynnit 2632 2638 2545 2413 2692 2534 2813 2173 2193 2123 2 Taiteilija Minna Vaara sai kukkia Maarit Rantakurtakolta taidenäyttelyn avajaisissa Kanttilassa. 15 1 73 737 71 776 851 825 841 918 933 957 5 Taidetta päivätoimintoihin Vaikeimmin vammaisille päivätoimintaa järjestävät toimintakeskukset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä palvelukotien kanssa. Osa viikoittaisesta päivätoiminnasta järjestetään asiakkaan tarpeista ja toimintakyvystä riippuen asumisen yhteydessä ns. kotipäivinä, jolloin huolehditaan kodin siisteydestä tai/ja käydään omaohjaajan kanssa asioimassa paikkakunnan keskustassa. Entistä vaikeahoitoisempien asiakkaiden siirtyessä asumaan palvelukoteihin, tämä tuo uusia vaatimuksia myös päivätoimintojen sisällölliseen uudistamiseen. Tätä edustaa parhaimmin Vaalijalan Taidemyrsky-toiminnan jatkuminen Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Työtä ohjaamassa ovat olleet ammattitaiteilijat. Monipuolista ja jalkautuvaa erityisosaamista Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä toimivat kuntayhtymän poliklinikat tekivät kiinteää yhteistyötä kuntoutuskeskuksen erityisosaajien kanssa. Lääkärit, psykologit, sosiaalityöntekijät, erityisopettajat, kuntoutusohjaajat sekä fysio- ja puheterapeutit muodostivat vahvat kehitysvammaisten kysymyksiin perehtyneet asiantuntijaryhmät. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen roolia kirkastettiin uusilla palvelukuvauksilla. Poliklinikoiden asiakasmäärä kasvoi vuonna 213 edel- lisvuodesta hieman, noin 96 henkilöön. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa oli vuoden aikana noin 5 asiakasta, joka on sama määrä kuin edellisenä vuotena. Kuntayhtymän erityistyöntekijöiden lisäksi lähityötä tekevät ohjaajat, hoitajat ja työvalmentajat ovat kouluttautuneet oman alansa arvostetuiksi osaajiksi. Koulutuksen erityisosaamisen alueena jatkui AVEKKItoimintatapamallin koulutus, jota laajennettiin myös kuntayhtymän ulkopuolelle erillisenä koulutuspalveluna. Toimintatapaan kuuluu myös konsultointi. Poliklinikat ja kuntoutuskeskuksen asiantuntijat muodostavat yhden maamme vammaistietämyksen vahvimmista osaamiskeskuksista. Kirjolohen iloinen ylösnostaja Paula Kaivoselkä Kivisenlammella Jäppilässä. NETTOMENOT (1 ), KÄYTTÖPÄIVÄT 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 KV-POLIKLINIKKATOIMINNAN KÄYNTIKERRAT JA MENOJEN KEHITYS 25-213 Käyntikerrat 3 Nettomenot 2813 2632 2638 2692 2546 2534 25 2413 2262 2193 2 15 1 877 664 676 731 7 559 578 5 457 483 25 26 27 28 29 21 211 212 213 22 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 23
Ikätaulukko (vakituiset) Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli vuonna 213 yhteensä 635 (212/6), joista osa-aikaisia 1 (212/2). Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 71 (212/73). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä vuonna 213 oli 48,6 vuotta (v. 212/46,88 vuotta). Pääosa (yli 8 %) henkilöstöstä työskentelee kuntoutuskeskuksen alueella Nenonpellossa. Henkilöstön koulutus Osaavuus edellyttää koko henkilöstön jatkuvaa täydennyskoulutusta. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu koko henkilöstölle 184 koulutuspäivää eli 2,3 pv/työntekijä (v. 212/2/2,5 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 55 % koulutuskustannuksista. Henkilöstö on osallistunut lisäksi kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Yhteensä koulutuspäiviä on ollut 3,4 pv/vakanssi. Syksystä 29 kuntayhtymässä on ollut käytössä AVEK- KI-toimintatapamalli ja koulutus. Vuoden 213 loppuun mennessä AVEKKI-peruskoulutuksen käyneitä on kuntayhtymässä 657 henkilöä (avopalveluista 185). Henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ryhmä- sekä yksikkökohtaisiin ylläpitokoulutuksiin. Lisäksi yksiköillä on käytettävissä AVEKKI-kouluttajien konsultaatiopalvelut. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI-koulutuksia järjestettiin viisi kappaletta, niissä osallistujia oli yhteensä 55 henkilöä. IMS- sähköisen toimintajärjestelmän rakentaminen alkoi ohjaus- ja projektiryhmän yhteisellä workshopilla 27.9.13. Prosessien kuvaamiseen johdatteli kouluttaja Riku Jalonen. Kesäsijaisille tarkoitettuihin toimintatapamallin perehdytyskoulutukseen osallistui vuoden 213 aikana 34 henkilöä. Myötätuulessa muita aiheita olivat mm. puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät, autismi, kehitysvammaisten toimintakyvyn arviointi, käyttäytymisen analyysi sekä tukemiseen ja mielenterveyteen liittyvät koulutukset. Savon kunnista Myötätuulen koulutuksiin osallistui 88 henkilöä (v.212/212 henkilöä). Kuntayhtymän ulkopuolisina koulutuksina järjestettiin yksi autismiin liittyvä ja kaksi vuorovaikutus- ja kommunikaatio koulutusta. Kuntoutuskeskuksen autismiyksiköiden kesätyöntekijät (14 henkilöä) osallistuivat kuntoutusohjaajien pitämään autismityön perehdytysiltapäivään. Laatutyö toimintajärjestelmän rakentaminen Vaalijalan laatutarina on yli sata vuotta vanha. Tämän päivän vaatimusten mukaan hyvä tapa toimia tulee saada näkyväksi, kehittää sitä ja turvata laadukas toiminta muuttuvassa ympäristössä. Olemme sitoutuneet laatujärjestelmän rakentamiseen vuoteen 218 mennessä. IS 91:28 standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille. Laadukas toiminta perustuu yhteiselle arvopohjalle. Sähköisen toimintajärjestelmän rakentaminen aloitettiin syksyllä. Projektiryhmässä ovat mukana avopalveluista asuminen sekä päivä- ja työtoiminta, kuntoutuskeskuksesta Sateenkaaren erityiskoulu sekä lasten ja nuorten palvelut. Ydinprosessien kuvaaminen käynnistyi. Toiminnan mallintaminen ja kehittämistyö jatkuu eri kehitysryhmissä. 31.12.21 %-osuus 31.12.211 %-osuus 31.12.212 %-osuus 31.12.213 %-osuus 2-29-vuotiaat 25 5, 36 6,7 35 6,4 27 4,8 3-39-vuotiaat 14 2,6 11 2,3 19 2, 111 19,7 4-49-vuotiaat 144 28,6 145 26,8 138 25,4 134 23,7 5-59-vuotiaat 2 39,7 215 39,7 215 39,5 219 38,8 6-31 6,1 35 6,5 47 8,6 74 13,1 Yhteensä 54 541 544 565 Vakanssit ammattiryhmittäin 31.12.21 31.12.211 31.12.212 31.12.213 Hallintohenkilöstö 21 2 22 24 Lähityöntekijät 44 466 481 515 Asiantuntijat 37 41 4 42 Muu henkilöstö 56 57 57 54 Yhteensä 554 584 6 635 joista osa-aikaisia 2 2 2 1 Henkilöstökustannukset 21 %-osuus 211 %-osuus 212 %-osuus 213 %-osuus Maksetut palkat (1 e) Vakinainen henkilöstö 14 35 72 15 274 71 15 83 69 15 5 63 Sijaiset ja tilapäinen hlöstö 2 626 13 3 9 14 3 834 16 5 59 23 Erilliskorvaukset 2 451 13 2 661 13 2 975 13 3 77 13 Muut palkat ja palkkiot 471 2 427 2 361 2 384 1 Yhteensä 19 529 1 21 371 1 23 1 24 2 1 Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut 1 156 17 1 267 18 1 347 18 1 42 18 Eläkevakuutusmaksut 5 454 83 5 744 82 6 42 82 6 43 82 Yhteensä 6 61 1 7 11 1 7 389 1 7 832 1 Pitkään työssä olleelle henkilöstölle jaettiin Kehitysvammaliiton myöntämiä timanttisia, kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä (18.12.213). Ansiomerkit luovutti kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen ja hallituksen puheenjohtaja Anja Manninen (kuvassa vasemmalla). 24 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 25
Tilinpäätös Vaalijalan pitkäaikainen johtaja, sosiaalineuvos Erkki Paara siirtyi eläkkeelle komeasti limusiinikyydillä. Mukana skoolaamassa puoliso Pirkko Paara. Tuotot Vaalijalan kuntayhtymän toimintatuottojen yhteismäärä oli 41,3 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 miljoonaa eli 9,6 %. Toimintatuotoista suurin osa on myyntituottoja, joista merkittävin osa on kunnilta saatavat korvaukset, joiden osuus kokonaistuotoista on lähes 8 %. Jäsenkunnilta saatuja korvauksia kertyi 32,4 miljoonaa, joka on 2,3 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Muita merkittäviä tuloeriä ovat asiakkailta saatavat maksut, joita kertyi 2,5 miljoonaa. Muilta kuin kuntayhtymän jäsenkunnilta saatiin myyntituottoja 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntayhtymä saa vuokratuottoja sekä tukia ja avustuksia. Kulut Toimintakuluja kertyi yhteensä 4,7 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 1,9 miljoonaa eli 4,8 %. Kasvu johtuu kustannustason noususta sekä toiminnan laajenemisesta avopalveluissa. Valtaosan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 31,9 miljoonaa euroa eli vajaat 79 % kaikista menoista. Palvelujen ostoihin kului 4,4 miljoonaa ja tarvikkeiden ostoon 3,3 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos vuodelta 213 oli 352 315,97 euroa alijäämäinen. Lainaa Vaalijalan kuntayhtymällä oli 9,7 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 3, miljoonaa euroa. Lainat on otettu pääasiassa palvelukotien rakentamiseen. Investoinnit Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 5,8 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 4,3 miljoonaa euroa. VAALIJALAN KY:n PALVELUTOIMINNAN KÄYTTÖTALOUS YHT. 25-213 Miljoonaa 35 3 25 2 15 Nettomenot Korvaustulot kunnilta 22776 22496 2262 2753 25368 24538 28245 27317 27483 261 3261 31118 3564 3773 33232 3288 1 5 Vaalijalan hallitus kaudella 213-217. Vasemmalta alkaen Seppo Hujanen (Mäntyharju), Riitta Kauppinen (Kuopio), Eeva Konttinen (Juankoski), Jorma Kovalainen talousjohtaja, Ulla Sohlman (Mäntyharju), Jorma Räsänen (Kaavi), Veijo Koljonen varapuheenjohtaja (Suonenjoki), Anja Manninen puheenjohtaja (Pieksämäki), Pentti Puustinen (Kuopio), Maarit Tarvainen (Tervo), Veijo Heinonen (Savonlinna, varajäsen), Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja, Ari Kekäläinen (Pieksämäki). Kuvasta puuttuvat Tauno Holm (Juva) ja Kaarina Korhonen (Iisalmi). 26 27 28 29 21 211 212 213 26 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 27
Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tulos on muodostunut ja miten tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Kuntyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1 euroa 213 212 Toimintatuotot 41282 37668 Toimintakulut - 4713-3885 Toimintakate 569-1182 Rahoitustuotot ja -kulut korkotuotot 1 56 muut rahoitustuotot 8 181 korkokulut -133-132 muut rahoituskulut -14-41 Vuosikate 431-1118 Poistot ja arvonalennukset - 783-76 Tilikauden tulos - 352-1824 Varausten muutos Tilikauden ylijäämä - 352-1824 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 11,4 97, Vuosikate/poistot % 55, - 158,4 TASE Tilivuosi 213 Tilivuosi 212 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 148 696 148 696 Rakennukset 14 219 35 12 334 421 Kiinteät rakenteet ja laitteet 551 745 572 3 Koneet ja kalusto 246 55 197 9 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Keskeneräiset hankinnat 2 94 549 1 571 747 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 2 94 549 1 571 747 Aineelliset hyödykkeet 18 7 891 14 824 794 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet 8 38 8 38 Muut osakkeet ja osuudet 15 259 13 269 Osakkeet ja osuudet 23 567 21 577 Muut saamiset 63 19 33 198 Sijoitukset 86 586 54 776 PYSYVÄT VASTAAVAT 18 419 79 14 92 41 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 119 1 12 144 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 119 1 12 144 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 4 637 42 786 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 758 222 Pitkäaikaiset saamiset 758 222 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 314 442 3 143 221 Muut saamiset 468 173 444 913 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset 444 2 293 22 Siirtosaamiset 444 2 293 22 Lyhytaikaiset saamiset 4 226 617 3 881 156 Saamiset 4 226 617 3 881 156 Rahat ja pankkisaamiset 2 957 81 3 32 745 VAIHTUVAT VASTAAVAT 7 225 813 7 226 91 VASTAAVAA 25 764 72 22 249 455 28 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 29
Tilivuosi 213 Tilivuosi 212 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 2 29 616 2 29 616 Muut omat rahastot 963 717 963 717 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 129 23 7 952 71 Tilikauden yli-/alijäämä - 352 316-1 823 686 OMA PÄÄOMA 8 77 4 9 122 356 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Vapaaehtoiset varaukset 9 698 9 698 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET 9 698 9 698 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 17 261 27 346 Muut toimeksiantojen pääomat 319 319 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 17 58 27 666 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 64 26 6 727 463 Ostovelat 5 94 9 963 Pitkäaikainen 9 69 299 6 737 426 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 155 65 22 618 Ostovelat 1 65 59 1 42 758 Muut velat 452 23 494 318 Siirtovelat Siirtyvät korot 23 476 18 967 Lomapalkkajaksotus 4 632 517 4 5 131 Muut siirtovelat 336 232 165 516 Siirtovelat 4 992 225 4 234 615 Lyhytaikainen 7 25 84 6 172 38 VIERAS PÄÄOMA 16 814 383 12 99 734 VASTATTAVAA 25 764 72 22 249 455 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄN TOIMIPISTEET Vaalijalan kuntoutuskeskus Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh. 15 783 111 Kotisivu: www.vaalijala.fi, s-posti: etunimi.sukunimi@vaalijala.fi faksi 15 7831298 Palvelukodit/-asunnot Haaparinteen palvelukoti Kyläkouluntie 1, 55 Mikkeli 15 335 421 Harjun palvelukoti Urheilutie 1, 585 Punkaharju 5 389 9476 Hongiston palvelukoti Hongistonkatu 3, 7821 Varkaus 17 555 1866 Kahvimyllyn palvelukoti Peltotie 2, 776 Suonenjoki 5 389 9346 Kanervan palvelukoti Asontie 2, 7221 Tervo 44 389 9621 Koivulan palvelukoti Tirrolantie 2, 519 Juva 15 651 615 Kuutinharjun palveluasunnot Rautalammintie 31, 777 Rautalampi 17 53 9 Laavunrinteen palvelukoti Laavunkuja 1, 5723 Savonlinna 5 389 9383 Latukadun palveluasunnot Latukatu 14, 7821 Varkaus 5 389 9341 Lukkarin palvelukoti Ruustinnantie 3, 7613 Pieksämäki 15 722 42 Mäkirinteen palvelukoti Kangastie 2, 527 Mäntyharju 15 683 532 Oravin palvelukoti Oravinkatu 7, 517 Mikkeli 44 389 964 Pihlajarinteen palvelukoti Savontie 64 D 3, 7615 Pieksämäki 15 614 287 Pisan palvelukoti Pappilankuja 2, 733 Nilsiä 5 389 9462 Puulan palvelukoti Otto Mannisen tie 9 C, 512 Kangasniemi 44 389 9615 Toimintakeskukset Koivikko Vanhankirkontie 11, 733 Nilsiä 5 389 9465 Kuutinharju Rautalammintie 31, 777 Rautalampi 5 389 9325 Länsirinne Niilontie 7, 7615 Pieksämäki 15 616 82 Pihlaja Pihlajakuja 19, 7821 Varkaus 5 389 9481 Pääskylä Louhenkatu 8, 572 Savonlinna 5 389 936 Savoset Mäntyharju Poitinkuja 2, 527 Mäntyharju 15 685 655 Savoset Tervo Lohitie 3, 7221 Tervo 44 389 9622 Monipalvelukeskukset Savoset Juva Teollisuustie 4, 519 Juva 5 389 9364 Savoset Mikkeli Työkeskuksenkatu 2, 517 Mikkeli 15 737 311 Savoset Keski-Savo - Pieksämäen toimipiste Hallipussi 8, 761 Pieksämäki 5 389 934 - Varkauden toimipiste Käsityökatu 49, 7821 Varkaus 17 555 297 Poliklinikat Vaalijalan Nenonpellontie 4 15 783 111 Keski-Savon pkl 7694 Nenonpelto Vaalijalan Maaherrankatu 19A (1.5.214 alkaen) 5 389 9344 Etelä-Savon pkl 51 Mikkeli Vaalijalan Savilahdentie 6 C, L 1 17 24 59 Pohjois-Savon pkl 721 Kuopio Kuvat: Vaalijalan yksiköt, Johnny Maddox ja Tero Eloranta Ulkoasu ja taitto: Viestintä Oy Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, Pieksämäki 214 3 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 31
BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Vaalijalan kuntayhtymän toimipisteet Vaalijalan kuntayhtymään kuuluu 34 jäsenkuntaa: Enonkoski, Hartola, Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh. 15 783 111 fax. 15 7831 298 vaalijala@vaalijala.fi www.vaalijala.fi 32 Vuosikertomus 213